Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Samankaltaiset tiedostot
Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Pohjois-Savon kehittämispolku Aloittamista vaille valmis aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman toimintalinjat

MYR Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Pohjois-Savon maakuntaohjelma

SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Satu Vehreävesa

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2019

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN KEHITTÄMINEN

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Kestävää kasvua ja työtä

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

Rakennerahastokauden valmistelu

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Kehittyvä Ääneseutu 2020

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

Maakuntaohjelman

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Hämeen liiton rahoitus

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR TILANNEKATSAUS. Lapin MYR

Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Satakunnan maakuntaohjelma

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Maakuntaohjelma

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteutumisen seuranta. Seurantakausi

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

LIITE 1 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA

SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI

Kestävää kasvua ja työtä Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Etelä-Pohjanmaan liitto

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

EU:N TULEVAN RR- OHJELMAKAUDEN VALMISTELU

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

Transkriptio:

LIITE 2

2 Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Pohjois-Savon maakuntaohjelma - toimintalinjakohtaiset painopisteet (alustavat esitykset) TL1 Talouden uudistaminen Yleiset painopisteet: Uusien yritysten perustamisen tukitoimenpiteet, rahoituksen riittävyyden varmistamiseen Pk-yritysten kilpailu- ja uusiutumiskykyä sekä kansainvälistymistä parantavat palvelut ja innovaatiohankkeet Invest in toiminnan tukeminen Yritysten johtamista, työorganisaation parantamista sekä työntekijöiden hyvinvointia edistävät ja siten tuottavuutta parantavat toimet Uusien innovaatioiden löytäminen ja sitä kautta uusien markkinalähtöisten tuotteiden aikaansaaminen, edellyttää innovaatioketjun toimivuutta Energia- ja materiaalitehokkuutta parantavat investoinnit ja t&k-hankkeet Olemassa olevien tutkimus- ja kehittämisympäristöjen nykyistä laajempi hyödyntäminen 1. Metsäteollisuus, biojalostus ja puun uusi käyttö - Puun biojalostuksen tutkimus- ja tuotekehitys tantoresurssien vahvistaminen ja hyödyntäminen yliopisto- /ammattikorkeakoulu- ja yritysyhteistyöllä sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisellä - Metsäraaka-aineen uusien käyttömahdollisuuksien tukeminen 2. Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla - Kansainvälistymisen tukeminen - Yrityksiä palvelevien kone- ja energiateknologian t&k-ympäristöjen vahvistaminen ja hyödyntäminen sekä bioenergian raaka-aineiden ja polttoaineiden kehittäminen - Robotti-, hitsaus- ja automaatiotekniikan käyttöönotto teknologiateollisuudessa 3

3. Vahvistuva terveysklusteri - Vahvistetaan Savilahden tiedepuiston terveys- ja hyvinvointilääkekehitysteknologian t&k-ympäristöä ja sen tunnettuutta sekä hyödyntämistä ja osaamisen kaupallistamista - Tuetaan kansainvälisten terveysalan lääkekehitysyritysten sijoittumista Kuopion alueelle - Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (FIMEA), yliopiston ja tutkimuslaitosten sekä alueen yritysten yhteistyön lisääminen 4. Elintarviketuotanto - Pohjois-Savon maito- ja elintarviketalouden osaamiskeskittymän vahvistaminen - T&K-ympäristöjen uudistaminen tukemaan tuotekehitystä ja kilpailukykyä - Ravitsemusosaamisen ja uusien bioraaka-aineiden hyödyntäminen elintarviketuotannossa - Tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvä kehittäminen - Maitotalouden ja muun maatalouden rakennekehityksen tukeminen, mm rahoitusta helpottamalla investointituki, lainat ja takaukset - Paikallisesti tuotettujen elintarvikkeiden jalostuksen ja markkinoinnin edistäminen - Kalatuotantoketjun kehittäminen (Tervon kalanjalostus- ja viljelylaitos, Rautalammin kalanviljelylaitos, Vesannon irtopakastuslaitos, LUKE, Jyväskylän yo) 5. Laajasti sovellettava teknologia ja osaaminen - Digitalisaation ja muun teknologian hyödyntäminen liiketoiminnassa - Teknologian hyödyntäminen palvelutuotannossa - Vesi- ja ilmaosaamisympäristöjen kehittäminen ja hyödyntäminen - MTT:n, METLA:n Luonnonvarakeskuksen ja GTK:n sekä muiden sektoritutkimuslaitosten toimintojen vahvistaminen sekä keskinäisen että muiden tahojen kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen - Mittaustekniikan soveltaminen, mm. prosessien ohjauksessa 4

TL2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen Yleiset painopisteet: Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, työurien pidentäminen, toimivan koulutusketjun rakentaminen ja maakuntaan muuton edistäminen. 1. Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus - Avaintoimialojen koulutuksen vetovoimaisuuden vahvistaminen, erityisiä haasteita kone-, metalli- ja terveysalalla - Ennakoinnin rooli, reagoiminen megainvestointeihin - Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen maakunnallisen kattavuuden turvaaminen - Edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä, toiminnan tehostamista mm. kesäkäytöllä - Laajakaistat kuntoon -> digioppiminen - Oppimisympäristöjen kehittäminen: monialaiset ympäristöt, uudet opetus- ja oppimismenetelmät verkkopalveluja ja digitalisaatiota hyödyntämällä - Työssäoppimisen tukeminen 2. Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina ja maakuntaan muuton edistäminen - Kuopion alueen vahvistaminen kansallisena kasvukeskuksena (kasvusopimus) - Kuopion tunnettuuden vahvistaminen terveys- ja hyvinvointialan sekä turvallisuusosaamisen keskuksena - Koulutuksen kansainvälistymisen, monikulttuurisuuden sekä osaamisen viennin edistäminen, myös yhteistyössä maakunnan yritysten kanssa - Työperäisen maahanmuuton edistäminen toimialoilla, joissa on suurin työvoimatarve - Pohjois-Savossa opiskelevien työllistymisen parantaminen tarjoamalla opiskelijoille aktiivisesti työharjoittelua paikallisista työpaikoista - Uudet joustavat mallit toteuttaa työharjoittelua myös opiskelupaikkakunnan ulkopuolella 3. Työurien pidentäminen - Koulutuksen laadun parantaminen, jottei koulutuksen keskeyttämisiä tapahdu - Valmistuvien nuorten työllistymisen tukeminen - Työelämän laadun ja työssä jaksamisen parantaminen - Toimivat koulutusketjut sekä aikaisemman osaamisen tunnustaminen työmarkkinoiden muutoksen tukena 5

6 TL3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi Yleiset painopisteet: Hyvinvoinnin edistäminen Asiakaskeskeisyys, tuottavuus ja toimivuus palvelutuotannossa 1. Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy Varhainen puuttuminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja perhetyö Ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen tukeminen Matalan kynnyksen palvelut Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät käytännöt Kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistaminen Yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus, infrastruktuuri, palvelut 2. Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Monituottajamallit, palveluyrittäjyys ja järjestöt Kuntien vastuulla olevien hyvinvointipalvelujen kehittäminen monialaisena yhteistyönä Innovatiiviset palvelu- ja koulutuskokeilut hyvinvointiosaamisen ja hyvinvointijohtamisen vahvistamiseksi Palveluprosessit ja ohjaus Digitalisaation edistäminen tietojärjestelmien yhtenäistäminen, sähköisten palvelujen kehittäminen, pilotointi ja käyttöönotto Oma- ja etähoitomallien kehittäminen Hallintokuntien ja eritoimijoiden rajat ylittävä palvelumalli sekä niiden pilotointi alueella. Ikäosaamisen vahvistaminen, ikäihmisten palveluvalikoiman jatkuva uudistaminen ja monipuolistaminen. 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Sote-peruspalvelujen kehittäminen tuotantoalueilla Hyvinvointiosaamisen ja hyvinvointijohtamisen vahvistaminen Henkilöstön riittävyys ja hyvä organisaatiojohtaminen Tiedonhallinnan /tietojohtamisen edistäminen erityisesti sosiaalipalveluissa ja sote-palvelujen rajapinnoilla.

TL4 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus Yleiset painopisteet: Tehokkaan, toimivan ja kilpailukykyisen kunta- ja palvelurakenteen edistäminen Ylikunnallisten toimintojen ja hankkeiden tukeminen Itä-Suomi-yhteistyö liikennejärjestelmien kehittämisessä ja joukkoliikennestrategian toteuttamisessa liikennejärjestelmän kehittämisessä 1. Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne - Laajakaistaverkon rakentaminen koko maakuntaan - Joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen tie- ja rataverkolla - Varkaus-Kuopio-Iisalmi-kehittämiskäytävä Iisalmen, Kuopion ja Varkauden työssäkäynti- ja asiointialueiden ylikunnallisen yhteistyön tiivistäminen - Kuopio Joensuu-kehityskäytävä (mitä tark., konkretia?) - Elinvoimaisten kirkonkylien ja kuntakeskusten kehittäminen - Matkailun kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen - Vesistön vetovoiman hyödyntäminen niin maankäytössä kuin matkailussa - Luontomatkailun kehittäminen matkailuvyöhykkeillä, erityisesti Etelä-Konneveden kansallispuistossa - Maakunnan matkailukeskusten vahvistaminen painopisteenä Kuopio-Tahko, alueen verkottuminen muihin matkailukeskuksiin 2. Toimiva liikennejärjestelmä sekä saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet - Lento- ja raideliikenteen kilpailukyvyn kehittäminen - Itä-Suomen pääliikennekentän, Kuopion lentoaseman toimintojen monipuolistaminen ja kansainvälisten yhteyksien saaminen - VT5:een kohdistuva kehittäminen Helsinki-Kajaani-Kuusamo välillä - VT5:n turvallisuuden ja palvelutason parantaminen (mm. nopeuksien nostaminen, eritasoliittymien rakentaminen, älyliikenteen mahdollisuudet) - Kuopion matkakeskus - Pk-yritystoimintaa tukevat liikenneyhteydet, älyliikenteen mahdollisuudet huomioiden - Puuterminaaliverkoston selvittäminen (IS-tasolla, puun välivarastointi ja energiapuun haketus)? - Joukkoliikenteen toimintatapojen kehittäminen ja palvelutason turvaaminen tie- ja rataverkolla 7

8 Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset neuvotteluesitykset Laajakaistahankkeen toteutuksen jatkaminen Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kanta-, seutu- ja yhdysteiden sekä yksityisteiden parantaminen ja ylläpito Maakunnan kehittämisrahan palauttaminen valtion talousarvioon Pohjoinen tahtotila raportin toimenpiteiden toimeenpano INKA-rahoitus loppuu vuoden 2016 lopussa -> esitys tuen ohjaamisesta ensisijaisesti biotalouteen, toissijaisesti laajakaistaan Teknisen tuen tason korottaminen Muissa prosesseissa edistettävä itäsuomalainen yhteistyö Liikennehankkeet Tiehankkeiden järjestyksestä on sovittu ja se on seuraavanlainen: VT5:n parantaminen välillä Mikkeli-Juva, 121 M (Mikkelin kohta jo käynnistynyt) VT23:n parantaminen välillä Varkaus-Viinijärvi, 43 M, edistäminen vaiheittain (12 M jo saatu, ohituskaistat Alakylän ja Kypäräjärven kohdille) VT5:n parantaminen välillä Leppävirta-Kuopio, 99 M Muut esitykset liikennepoliittiseen selontekoon Karjalan radan perusparantaminen nopean henkilöliikenteen tasolle välillä Luumäki-Kitee Savonradan perusparantaminen välillä Kouvola-Kajaani Pohjois-Savon omat neuvotteluesitykset Kuopion tavara- ja henkilöratapihan perusparantaminen v. 2015-2017, 39 M +15 M Henkilö- ja tavaraliikenteen ratapihat eivät vastaa enää nykyajan vaatimuksia. Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki-radan sähköistys ja Yara-Siilinjärvi-radan (5 km) sähköistys 110 M Jännevirran silta (VT9) 44,4 M Itä-Suomen logistiikka-alue ja yhdistettyjen kuljetusten terminaali, Matkus, 31 M Leppävirta-Varkaus-väylät (Riikinneva ja Storan investoinnit)?

Pohjois-Savon muut keskeiset edunajamisasiat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus FIMEA:n toimintojen siirtyminen vaiheittain Kuopioon Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutuksen jatkuminen Savonian Pelastusopistossa toteuttaman Pelastusopiston palopäällystökoulutuksen rahoituksen turvaaminen Kuopiossa Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen maakunnallinen kattavuus LUKE:n kalojen valintajalostuksen turvaaminen Tervossa Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T, Trans-European transport networks VT5:n ja Savonradan sisällyttäminen ydinverkkoon Saimaan syväväylästö kuuluu ydinverkkoon jo nyt Valtatien 5 kehittäminen välillä Siilinjärvi-Iisalmi-Kuusamo tarvittavilta osin tiesuunnitelmilla VT 5:n kehittämistä tukevia tavoitteita esitetään I-S:n yhteisissä neuvotteluesityksissä sekä TL4:n tuettavan toiminnan painopisteissä Valtatien 9 kehittäminen väleillä: Keski-Suomen maakunnanraja-vehmasmäki (Kuopio) välillä Hankasalmi-Vehmasmäki-tie on kapea ja suuntaukseltaan pienipiirteinen Vartiala-Riistavesi, 15 M (tiesuunnitelmaa tulisi päivittää, mukana ELYn listoilla. Valmius toteutukseen 2017, jos rahoitus) Suonenjoen liittymäramppien parantaminen (Joensuu-Kuopio-Jyväskylä kehityskäytävä nousi tärkeäksi Kuopio- Suonenjoki-Siilinjärvi liittymäselvityksessä) Savonradan perusparantaminen puuttuvilta osin ja nopeustason nosto Kouvola-Iisalmi-välillä, myöhemmin Kajaaniin saakka On IS-neuvotteluesityksissä Tulevaisuudessa Helsinki-Pietari-raidelinja Kouvolan kautta huomioiden Itä-Suomen yhteydet sekä Pietariin että Helsinkiin 9

10 Edullinen ja palvelukykyinen julkinen henkilöliikenne erityisesti pääväylillä ja joukkoliikennealueilla - Joukkoliikenteen toimintatapojen kehittäminen ja palvelutason turvaaminen tie- ja rataverkolla Matkaketjut, lippujärjestelmät, liikkuminen palveluna, kutsuliikenne jne. Joukkoliikenteen palvelutason nosto edellyttää linja-autovuorojen, lentoliikenteen ja rataliikenteen uusien liiketoimintamallien kehittämistä ja kilpailun lisäämistä Hallitusohjelmassa pienennetään joukkoliikenteen rahoitusta Elinkeinoelämän kannalta tärkeän alemman tieverkon parantaminen ja ylläpito (on myös Itä-Suomen yhteisissä neuvotteluesityksissä) Liikenneverkkojen kehittämistoimenpiteet ja panostukset tulee kohdistaa joustavasti kunkin maakunnan omat erityispiirteet huomioiden sekä ennakoiden po. kasvu- ja kehitysnäkymät Matsäteollisuuden investointien vaikutus alemmanasteiseen tieverkostoon ja sen kuntoon Riikinnevan tien kunnostaminen Äänekosken tehtaan vaikutus tiestön kunnostamiseen Finnpulp toteutuessaan aiheuttaa tien siirron ja rautatien rakentamista Sorsasalossa sekä 400 kv sähköjohdon rakentamisen Kaavi Rautavaara-tien kunnostaminen (ei ohjelmoitu, ei suunniteltu) Lapinlahti Varpaisjärvi-tien kunnostaminen (ei ohjelmoitu, ei suunniteltu) Tervo-Suonenjoki-tieyhteyden kunnostaminen (Saikarin tie) tärkeä Keiteleen teollisuuden ja marjojen kuljetuksille Kaivannaisteollisuuden edistäminen, kaivannaisteollisuuden edellyttämät liikenneverkon kehittämistoimenpiteet Kuljetukset painottuvat rataverkolle ja siellä erityisesti Savonradalle ja Iisalmi-Ylivieska- sekä Vartius- Kontiomäki-Oulu-radoille Kuopio-Iisalmi-radan turvallisuuden parantamisen loppuun suorittaminen, Viinijärvi-Siilinjärvi-radan sähköistäminen välillä Yaran Siilinjärven tehdas-savonrata (5 km) sekä Luikonlahden rikastamolle johtavien kaivosteollisuuden käytössä olevien teiden parantaminen (Kylylahti Luikonlahti tielle rahaa ei näkyvissä, tarjottu kaivostiepaketteihin, tietoa tulevaisuuden kaivostiepaketeista ei ole. 6,6-7 M ) Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Pohjois-Savon EU-rakennerahastovarojen jakautuminen EU-kehys M Kunta+muu julk vaade M VUOSI: 2015 EAKR 13,75 5,052 ESR 6,459 Valtion rahoitus OHJELMA: Kestävää kasvua Yht. 20,209 15,157 ja työtä 2014-2020 VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakuntaliitto HALLINNONALA Yritystuet ELYkehit Tekes TEM Yhteensä TOIMINTALINJA TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky 9,132 0,467 0,000 3,793 13,392 EAKR 4,989 0,167 0,000 1,540 6,696 VALTIO 4,143 0,161 0,000 0,718 5,022 Kunta + muu julk 0,000 0,139 0,000 1,535 1,674 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 2,856 2,427 1,476 7,348 14,107 EAKR 1,361 1,176 0,790 3,727 7,054 VALTIO 1,306 0,800 0,413 2,771 5,290 Kunta + muu julk 0,189 0,451 0,273 0,850 1,763 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6,356 6,356 ESR 3,178 3,178 VALTIO 2,383 2,383 Kunta + muu julk 0,794 0,794 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 4,121 4,121 ESR 2,060 2,060 VALTIO 1,545 1,545 Kunta + muu julk 0,515 0,515 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 2,442 2,442 ESR 1,221 1,221 VALTIO 0,916 0,916 Kunta + muu julk 0,305 0,305 YHTEENSÄ 11,988 15,812 11,141 38,941 EU 6,350 7,802 0,790 5,267 20,209 VALTIO 5,449 5,806 0,413 3,489 15,157 Kunta + muu julk 0,189 2,205 0,273 2,385 5,052 Maaseutuohjelman varat Pohjois-Savossa v. 2016 YHTEENSÄ 6,209,000,- EU 2,519,580,- VALTIO 3,479,420,- Kunta + muu julk 210,000,- 11

Pohjois-Savon EU-rakennerahastovarojen jakautuminen EU-kehys M Kunta+muu julk vaade VUOSI: 2016 EAKR 13,302 4,883 ESR 6,228 Valtion rahoitus OHJELMA: Kestävää kasvua Yht. 19,53 14,648 ja työtä 2014-2020 VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakuntaliitto HALLINNONALA Yritystuet ELYkehit Tekes TEM Yhteensä TOIMINTALINJA TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky 8,816 0,451 0,000 3,662 12,930 EAKR 4,816 0,162 0,000 1,487 6,465 VALTIO 4,000 0,155 0,000 0,693 4,849 Kunta + muu julk 0,000 0,134 0,000 1,482 1,616 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 2,769 1,783 1,431 7,692 13,674 EAKR 1,320 0,861 0,766 3,890 6,837 VALTIO 1,267 0,569 0,400 2,892 5,128 Kunta + muu julk 0,183 0,352 0,265 0,909 1,709 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 5,854 5,854 ESR 2,927 2,927 VALTIO 2,195 2,195 Kunta + muu julk 0,732 0,732 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 4,110 4,110 ESR 2,055 2,055 VALTIO 1,541 1,541 Kunta + muu julk 0,514 0,514 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 2,491 2,491 ESR 1,246 1,246 VALTIO 0,934 0,934 Kunta + muu julk 0,311 0,311 YHTEENSÄ 11,585 14,690 11,354 37,629 EU 6,136 7,251 0,766 5,377 19,530 VALTIO 5,267 5,395 0,400 3,585 14,648 Kunta + muu julk 0,183 2,043 0,265 2,391 4,883 Maaseutuohjelman varat Pohjois-Savossa v. 2016 YHTEENSÄ 6,209,000,- EU 2,519,580,- VALTIO 3,479,420,- Kunta + muu julk 210,000,- 12

Pohjois-Savon esitys maakuntaan kohdistettavasta kansallisesta kehittämisrahoituksesta sekä erikseen neuvoteltavien edunajamishankkeiden rahoitus (milj. euroa) Hallinnonala Momentin numero Momentin nimi Lähtötaso SM 26.30.01 Lisämääräraha palopäällystökoulutuksen järjestämiseen 1,000 1,000 1,000 MMM 30.20.20 Eläinlääkintähuolto (erikoiseläinlääkärikoulutus) 0,240 0,250 0,250 LVM 31.10.20 Perusväylänpito 32,950 31,200 41,300 2014 Esitys 2015 Esitys - Tienpito 27,500 25,000 35,000 - vt 23 Varkaus-Viinijärvi 5,000 5,000 5,000 - vt9/jännevirran sillan uusiminen (TRS) 0,450 1,200 1,300 LVM 31.10.50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 0,600 0,100 1,200 LVM 31.10.77 Väyläverkon kehittäminen - - 25,000 - vt 5 Leppävirta-Kuopio (käynnistäminen) - - 5,000 - Kuopion tavara- ja henkilöratapihan perusparantaminen (käynnistäminen) - - 20,000 LVM 31.30.63 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen 3,200 3,200 4,000 LVM/Viestintävirasto 31.40.50 Pohjois-Savon laajakaistahanke 5,000 5,000 2,000 TEM 32.30.44 Alueellinen kuljetustuki 1,000 1,000 T EM 32.20.42 INKA-ohjelma 0,170 0,500 1,000 T EM/Pohjois-Savon liitto 32.50.43 Maakunnan kehittämisraha (yhteensä) 0,300 0,300 0,300 2016 Valtion rahoitus yhteensä 43,460 42,550 77,050 Kuntien rahoitus (arvio) 5,160 4,490 3,840 Julkinen rahoitus yhteensä (valtio+kunnat) 48,620 47,040 80,890 Yksityinen rahoitus (arvio) 3,770 3,770 1,520 RAHOITUS YHTEENSÄ (julkinen+yksityinen) 52,390 50,810 82,410 13