Henkilönnimen edessä olevat pikkusanat kirjoitetaan yleensä pienellä alkukirjaimella, paitsi virkkeen alussa. Tähän on kuitenkin poikkeuksia kuten ranskan»le». Louis de Broglie keksi aineaallot. Näytelmän ohjasi Arto af Hällström. Talo on Le Corbusier n suunnittelema. Henkilönimen edessä oleva aatelisarvoa tai vastaavaa osoittava etuliite kuten Sir ei ole itse nimen osa. Siksi sitä ei tarvita suomen kielessä, jossa ei yleensä ole tapana tuoda esiin aateluutta. Thomas More (englannissa usein: Sir Thomas More) Iso ja pieni alkukirjain Ison alkukirjaimen käytössä on monia eroja kielten välillä: saksassa kaikki substantiivit aloitetaan isolla, esim. Land maa englannissa aloitetaan isolla selvien erisnimien lisäksi mm. erisnimien johdokset (esim. Roman roomalainen ) sekä usein lähes kaikki sanat otsikoissa ja teosten nimissä (esim. On the Origin of Species) suomessa aloitetaan isolla yleensä vain erisnimet, joskin on osittain tulkinnanvaraista, mikä on erisnimi (esim. Internet ~ internet) useimmat Euroopan kielet ovat suunnilleen samoilla linjoilla kuin suomi, mutta niissä voi olla kielikohtaisia erikoisuuksia; esimerkiksi ranskassa nimen ensimmäinen sana kirjoitetaan pienellä, jos se on yleisnimi (kuten sana rue katu kadunnimissä: rue de Sévigné) useissa kielissä ei lainkaan tehdä eroa isojen ja pienten kirjainten välillä, mutta siirtokirjoituksessa noudatetaan joko englantilaista tai yleiseurooppalaista käytäntöä. Englannin kielen käytäntö siis poikkeaa muista kielistä, mutta valtaasemansa takia englanti vaikuttaa eri kieliin, horjuttaen niiden käytäntöjä. Seuraavaan taulukkoon on koottu tässä suhteessa erityisen tavallisia ongelmatapauksia. 29
Ison alkukirjaimen käyttö englannissa ja suomessa Sanan tai ilmauksen tyyppi Aatteen nimi Aikakauden nimi Arvonimi nimen yhteydessä Erisnimen johdos Horoskooppimerkki Johtajan titteli tms. Juhlapäivän nimi Kielen nimi Kuukauden nimi Laitoksen nimi Liittouman nimi (eräät) Puolueen käyttönimi Sodan nimi Tapahtuman nimi Uskonnon nimi Viikonpäivän nimi Еsimerkki (englannissa suomessa) Socialism sosialismi the Middle Ages keskiaika President Bush presidentti Bush African afrikkalainen Aquarius vesimies the Pope paavi Thanksgiving Day kiitospäivä English englanti January tammikuu Parliament eduskunta (~ parlamentti) the Allied liittoutuneet Labour labour the Winter War talvisota the Restoration restauraatio Islam islam Monday maanantai Mistä kielestä? Vieraasta nimestä käytetään yleensä sen kielen mukaista asua, johon nimi lähinnä kuuluu. Käytännössä paikannimissä noudatetaan yleensä maan virallista kieltä tai hallitsevassa asemassa olevaa kieltä. Jos virallisia kieliä on useita, seurataan yleensä eurooppalaista kieltä tai puhutuinta kieltä. Kuitenkin esimerkiksi Intiassa on muutettu vakiintuneitakin englannin mukaisia nimiä paikallisen kielen mukaisiksi. Nimien muuttelu on seurannut enemmän rajojen ja poliittisten järjestelmien kuin kieliolojen muutoksia. Esimerkiksi Danzigin vaihtaminen Gdanskiksi (oikeastaan Gdańsk) suomenkielisessäkin tekstissä johtui ennen muuta kaupungin siirtymisestä Puolalle. Tästä johtuu sekin, että Danzig-nimeä käytetään edelleen historiasta puhuttaessa. Neuvostoliiton hajoamisen myötä on ruvettu käyttämään paikoista mm. niiden ukrainan- tai valkovenäjänkielisiä nimiä. Niinpä ennen Lvov-nimellä tunnettua Ukrainan kaupunkia on ruvettu kutsumaan ukrainankielisellä Lviv-nimellä. Ei ole virallista yleistä kannanottoa 30
Seuraavaan taulukkoon on koottu perustiedon antiikin aikaan kuuluvien nimien (lähinnä vanhaa kreikkaa ja latinaa) tavallisimmasta taivutuksesta.»mallisana» tarkoittaa suomen kielen sanaa, jota voi käyttää taivutuksen mallina. Kirjan nimiluetteloon on pyritty ottamaan tärkeimmät tästä poikkeavat nimet (esim. Isis : Isiksen). Vokaaliin ja s:n loppuvien antiikin nimien tavallisin taivutus Sananloppu Taivutus Mallisana Еsimerkki -as -as : -aa- valas Feidias : Feidiaan -es -es : -ee- kirves Hermes : Hermeen -is -is : -ii- aulis Salamis : Salamiin -os -os : -okse- jaos Kyyros : Kyyroksen -us -us : -ukse- ositus Pilatus : Pilatuksen -ys -ys : -ykse- herätys Othrys : Othryksen Antiikin nimien taivutustapaa sovelletaan yleensä myös myöhempien aikojen latinankielisiin nimiin ja Bysantin ajan kreikkalaisiin nimiin. Scotus : Scotuksen Fotios : Fotioksen Sama koskee vanhan kreikan mukaisten nimien käyttöä nykyajan paikoista puhuttaessa. Naksos : Naksoksen Nykyaikaisia s-loppuisia nimiä taivutetaan yleensä vieraiden kielten yleisen taivutustavan mukaan. Sana vartalo ei muutu, ja sen perään tulee sidevokaali i ja sitten taivutuspääte. Dallas : Dallasin Tähän on kuitenkin poikkeuksia: os- ja us-loppuisia nimiä taivutetaan varsin usein antiikin nimien tavoin Torremolinos : Torremolinoksen Elbrus : Elbruksen 56
Standardinäppäimistön käyttö Standardinäppäimistöllä voidaan tuottaa monia merkkejä näppäinyhdistelmillä, joille ei ennen ollut käyttöä. Tällöin käytetään AltGrnäppäintä ja tarkenäppäimiä, joita käsitellään jäljempänä.»altgr» johtuu sanoista alternate graphic vaihtoehtoinen merkki. Esimerkiksi saksalainen kaksois-s ß voidaan kirjoittaa yhdistelmällä AltGr+S. Perusajatus on se, että AltGr:n avulla tuotettavaksi merkiksi on määritelty sellainen, joka muistuttaa näppäimen tavallista merkitystä ja siinä olevaa merkintää (kaiverrusta). Edellä esitettyyn kuvaan on merkitty näppäimen oikeaan alakulmaan, minkä merkin näppäin tuottaa AltGr:ää käytettäessä. AltGr+S tarkoittaa, että pidetään AltGr-näppäintä (välilyöntimerkin oikealla puolella) alas painettuna ja näpäytetään S-näppäintä. Näppäimistöasettelulla voidaan kirjoittaa latinalaisten perus kirjain ten lisäksi tässä kirjassa kuvatut latinalaisen aakkoston lisäkirjaimet (æ ð ʒ ß ĸ œ ı đ ǥ ħ ł ø), eräitä erikoismerkkejä sekä seuraavat tarkkeelliset kirjaimet ja vastaavat isot kirjaimet: Standardinäppäimistön tarkkeelliset merkit Merkit Tarke Tarkenäppäin á ć é í ĺ ń ó ŕ ś ú ẃ ý ź ǽ ǿ ǻ akuutti (aksenttinäppäin) ă ĕ ğ ĭ ŏ ŭ lyhyysmerkki Vaihto+AltGr+' ǎ č ď ě ǧ ȟ ǐ ǩ ľ ň ǒ ř š ť ǔ ž ǯ hattu AltGr+' ç ģ ķ ļ ņ ŗ ş ţ sedilji AltGr+ â ĉ ê ĝ ĥ î ĵ ô ŝ û ŵ ŷ sirkumfleksi Vaihto+ (eli ^) ä ë ï ö ü ẅ ÿ treema (treemanäppäin) ḃ ċ ḋ ė ḟ ġ i (İ) ṁ ṗ ṡ ṫ ż yläpiste Vaihto+AltGr+. ạ ẹ ị ọ ụ ỵ alapiste AltGr+. ő ű kaksoisakuutti Vaihto+Å à è ì ò ù ẁ ỳ gravis Vaihto+ (eli `) ả ẻ ỉ ỏ ủ ỷ koukku Vaihto+AltGr+P ơ ư sarvi AltGr+P ā ē ī ō ū ǣ ǟ pituusmerkki Vaihto+AltGr+ ą ę į ǫ ų ogonek Vaihto+AltGr+ å ů yläympyrä Vaihto+AltGr+Å ã ẽ ĩ ñ õ ũ ỹ tilde AltGr+ (eli ~) 72
Tarkkeen käsite Tarke eli diakriittinen merkki tarkoittaa kirjaimeen liitettyä pientä lisäosaa, esimerkiksi akuuttia aksenttia é-kirjaimessa tai pisteitä ü- kirjaimessa. Oikeastaan myös ä:n ja ö:n pisteet ja å:n ympyrä ovat tarkkeita. Useimmiten tarke sijaitsee kirjaimen yläpuolella, mutta on myös monia tarkkeita, jotka kirjoitetaan kirjaimen alapuolella. Jotkin kirjoitetaan kirjaimen viereen tai esimerkiksi vasempaan tai oikeaan yläkulmaan. Tavallisesti tarke ei aivan kosketa sitä merkkiä, johon se liittyy. Poikkeuksen muodostavat mm. sedilji ja ogonek, jotka tyypillisesti koskettavat kirjaimen alareunaa. Tarkkeina ei pidetä erilaisia poikkiviivoja (englanniksi stroke), joita käytetään esimerkiksi puolan kielen poikkiviiva-l:ssä Ł (esimerkiksi nimessä Łódź). Kansainvälisissä merkistöstandardeissa poikkiviivallisia kirjaimia pidetään täysin erillisinä merkkeinä, latinalaisen merkistön lisäkirjaimina. é Akuutti ü Treema ç ų Sedilji Ogonek Tarkkeiden merkityksestä Tarkkeiden merkitykset vaihtelevat suuresti mm. kielen mukaan. Samassa kielessäkin saattaa samalla tarkkeella olla erilainen merkitys eri kirjainten yhteydessä. Esimerkiksi puolassa akuutti tarkoittaa liudennusta eräiden konsonanttikirjainten yhteydessä (ć, ś, ź), mutta o-kirjaimen yhteydessä se osoittaa, että kirjain ääntyy u- äänteenä. Usein tarkkeista, ainakin suomalaisille tutuimmista, puhutaan korko merkkeinä, painomerkkeinä, aksentteina tms., mutta nimitykset antavat kovin yksipuolisen kuvan tarkkeista. Erityisesti vokaalin pääll ä olevalla tarkkeella voi olla mm. seuraavat merkitykset: painomerkki, joka usein myös osoittaa vokaalin pitkähköksi (esim. espanjassa: José) pituusmerkki, joka ei vaikuta mitään painoon, mutta voi aiheuttaa sen, että vokaali on laadultaankin erilainen kuin lyhyt vokaali (esim. unkarissa e ~ é) vokaalin laatua (ääntämistapaa) osoittava merkki, joka ei vaikuta pituuteen eikä painoon (esim. puolan ó taikka ranskan é ja è) 73
Bretoni (br) Breton Kuvaus Kirjaimisto Lisämerkit Ääntämisestä Esimerkkinimi Bretagnessa (Ranskassa) puhuttu kelttiläinen kieli Latinalainen; oikeinkirjoitus ranskantapainen, osittain vakiintumaton â, ê, î, ô, û, ù, ü, ñ (osoittaa ed. vokaalin nasaaliseksi), (heitto merkki) ch [š], c h [h], eu [ö], gn [nj], j [ž], ou [u], u [y], y [j] Amede Ar C hozig [amede ar hosig] (henkilönnimi) Bulgaria (bg) Bulgarian Kuvaus Kirjaimisto Siirtokirjoitus Lisämerkit suomalaisessa siirtokirjoituksessa Esimerkkinimi 114 Bulgariassa puhuttu slaavilainen kieli Kyrillinen Mm. suomalainen standardi ja Bulgarian virallinen järjestelmä š, ž, ă (a ja lyhyysmerkki, ääntyy bulgariassa [ə], suomessa yleensä [a]) Кърджали ~ Kărdžali ~ Kŭrdzhali ~ Kardzhali Suomalaisen standardin mukaan bulgarian siirtokirjoitus poik keaa venäjän siirtokirjoituksesta muutamien merkkien (е, и, щ, ъ, ь) osalta. Englannin kielessä käytetään useita erilaisia järjestelmiä, mm. YK:n suosittamaa maantieteellisten nimien järjestelmää ja BGN/PCGNjärjestelmää. Toisaalta vuonna 2006 Bulgaria otti käyttöön oman siirto - kirjoitusjärjestelmänsä. Järjestelmien erot on kuvattu seuraavassa. Bulgarian siirtokirjoitusjärjestelmien vertailua Kyr. Suom. YK BCN Bulg. Huomautuksia ж ž ž zh zh й i ~ j j y y Suom.: i muun vokaalin kuin i:n jäljessä. х h h kh h ц ts c ts ts ч tš č ch ch ш š š sh sh щ št št sht sht ъ ă ă ŭ a
A Aabenraa Åbenrå [oobenroo] : Åben råssa : Åbenråhon Åbenrå ~ Aabenraa (da) Aachen Aachen [aahhen] Aix-la- Chapelle (fr), Aquisgrana (it) Aalborg Ålborg [oolbori] : Ålborgissa Ålborg ~ Aalborg (da) Esim. tuotenimi: Aalborg Jubilæums Akvavit. Aarhus Århus [oorhuus] Århus ~ Aarhus (da) Abel (Raam.) Aabel (1938) ~ Abel (1992) Abelard, Peter Abélard, Pierre [abelaar piäär] (fr) Aberdeen Aberdeen [äbədiin] : Aberdeenissa [äbədiinissä] ~ Aberdeenissä Abimelech (kuninkaita) Abimelek Abkhazia Abhasia Abházija (ru), A pkhazeti (ka), Apsny (ab) Abraham (Raam.) Aabraham (1938) ~ Abraham (1992) Abruzzo ~ Abruzzi Abruzzit [abrutsit] ~ Abruzzo [abrutso] ( it) Abyssinia Abessinia Nyk. Etiopia. l Académie française ~ the French Academy Ranskan akatemia Acca ~ Acco Akko : Akkossa Acre (en) Aceh ~ Achin Aceh [atšeh] : Acehissa : Acehiin Acèh (ace) Kielitoimiston mukaan tulisi lausua [atše] ja taivuttaa Aceh ssa : Aceh een. Achaean (adj.) akhaialainen Achaemenid akhemenidi ~ akhaimenidi Achilles Akhilleus Akhilleús (grc) Akilles sanonnassa»akilleen kantapää» ja yhdyssanoissa (akillesjänne). A Coruña A Coruña [a korunja] ( gl) ~ La Coruña [la korunja] ( es) 176 Acropolis Akropolis : Akropoliilla Akrópolis (grc), Akrópoli (ell) Actaeon Aktaion Aktaíōn (grc) Acts (Raam. kirja) Apostolien teot Adam (Raam.) Aadam ~ Aatami Raamatussa Aadam, yleiskielessä Aatami. Adam s Peak Aataminhuippu : Aataminhuipulla Aden Aden [aaden] : Aadenissa Addis Ababa Addis Abeba Addis Abāba (am) Adjara Adžaria Adolph (kuninkaita) Aadolf Adolf (sv) Esim. Aadolf Fredrik, Kustaa II Aadolf. Adrian (paaveja) Adrianus : Adrianuksen Adrianople Adrianopoli Nykyisin Edirne. Adriatic Sea Adrianmeri Mare Adria ti co (it) Adygea Adygeia Adygéja (ru) Aegean Sea Egeanmeri ~ Aigeianmeri Ejéo Pélagos ~ Aigaio Pelagos (ell), Aigaío Pélagos (grc) Aeolia ~ Aeolis Aiolia Aiolía ~ Aiolís (grc) Aeschylus Aiskhylos : Aiskhyloksen Aiskhýlos (grc) Aesculapius Asklepios : Asklepioksen Asclepius (en), Asklēpiós (grc) Aeolian Islands ~ Lipari Islands Liparisaaret ~ Lipariset saaret ~ Eoliset saaret Aesop ~ Esop Aisopos : Aisopoksen Aísōpos (grc) Aetius Aëtius [aeetius] : Aëtiuksen