Etelä-Pirkanmaan metsäbiotalouden tiekartta- hanke 1.3.-31.12.2013



Samankaltaiset tiedostot
Päätösseminaari Valkeakoskella

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari , Juuso Konttinen

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia Pia Nilsson, UPM

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Uuden liiketoiminnan edistämismalli Wood Valley. Kehitysjohtaja Petri Nyberg, Jyväskylä Innovation Oy

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

MSO KMO:n T&K työryhmässä Sixten Sunabacka

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

Etelä-Savon metsäbiotalous

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK Salo

Pirkanmaan metsäbiotalous

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa

Tekes on innovaatiorahoittaja

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Biotalous-INKA

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä Nuppu Rouhiainen

Uudenmaan metsäbiotalous

Vipuvoimaa EU:sta Itä-Suomen metsäbiotalouteen

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Metsäalan ja MSO:n tilanne

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

Keski-Savon bioenergiapuisto. Reijo Kuivalainen

Keski-Suomen metsäbiotalous

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Viepperhauta Suomussalmi

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? Puusta tehdyt tuotteet voidaan kierrättää. Suomesta n. 75 % on metsää. Puu korvaa uusiutumattomia raaka-aineita.

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Puutuotetalan tutkimusteemojen ja painopisteiden arviointi 1. Alan omat tarpeet

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Ratkaisuja tekstiilijätteen keräykseen ja lajitteluun. Espoo , Jukka Heikkilä LSJH

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Satakunnan metsäbiotalous

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen perjantai, 13. toukokuuta

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA Jaakko Jokinen

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari Vaasa Ville Valovirta

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Kymenlaakson metsäbiotalous

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

BIOTUOTTEET VIENNIN, KAUPPATASEEN JA ENERGIAOMAVARAISUUDEN NÄKÖKULMASTA Pöyry Management Consulting Oy, Jaakko Jokinen Kansallisen Metsäneuvoston

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Uusia ja testattuja malleja biotalouden liiketoiminnan kehittämiseen

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

INKA ja hankinnat

Luonnonvarat ja kestävä talous

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 #

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Transkriptio:

Valkeakoski-Tohka Rotaryklubi ry Jouni Huuskonen Esitys D1390 piirikonferenssissa Hämeenlinnassa 12.4.2014 Etelä-Pirkanmaan metsäbiotalouden tiekartta- hanke 1.3.-31.12.2013 Metsäbiotalouden osaamiseen pohjautuvien yritysideoiden synnyttäminen Etelä-Pirkanmaalle rotarien yhteiskuntapalveluprojektina Loppuraportti: Timo Koskinen, Jouni Huuskonen, Etelä-Pirkanmaan metsäbiotalouden tiekartta, 13.3.2014 saatavissa sähköpostitse: jouni.huuskonen@pp.inet.fi 1

Metsäbiotalous on ajankohtainen aihe Suomessa 2

Miksi hanke tehtiin? Puuta jalostava teollisuus ja työpaikat vähenevät metsäteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena myös Etelä-Pirkanmaalla. Seutukunnan runsaat puuvarat ohjautuvat muualla hyödynnettäviksi. Julkinen ja yritysten t & k- toiminta synnyttää uusia teknologia- ja tuotemahdollisuuksia isoille yrityksille mutta myös pk- teollisuudelle. Seutukunnalla vahvaa osaamista, alan pk- teollisuutta ja suotuisa infrastruktuuri uudelle yritystoiminnalle. Seutukunnan neljässä rotaryklubissa on parikymmentä puuta jalostavan teollisuuden johto- tai asiantuntijatehtävissä ollutta senioria, joilla oli halu antaa aikaansa verkostojaan hyödyntäen uuden liiketoiminnan etsimiseen seutukunnalle. Toiminnanjohtaja Heikki Konsala Pirkan Helmestä, yhdestä Suomen 55:stä paikallisesta maaseudun kehittämisyhdistyksestä eli Leader-ryhmästä lupasi hankkia Leader- rahastosta 90 % rahoitustuen hankkeelle. 3

Hanke toteutettiin Valkeakoski-Tohkan Rotaryklubi ry:n yhteiskuntapalveluprojektina: Tilaustyö Tampereen teknillisen yliopiston materiaaliopin ja teollisuustalouden laitoksilla: 1) Hanna Jänneksen 1.3. 31.8.2013 diplomityö Metsäbiotalouden kehitysmahdollisuudet Etelä-Pirkanmaan alueella ja 2) professori Pertti Nousiaisen asiantuntijaraportti Tiekartan suuntaviivat. Työryhmä hankkeen vastuulliselle vetäjälle Timo Koskiselle: 10 metsäbioalaa tuntevaa rotaria Valkeakoski-Tohkan, 5 Valkeakosken ja 3 Akaan Rotaryklubeista. Mukaan myös kaksi kuituteollisuuden asiantuntijaa. Tämä biotyöryhmä teki hankkeeseen talkootyötä yhteensä yli 700 tuntia. Alan yritysten eläkeläisistä ja työelämässä olevista henkilöistä ja yliopistojen, tutkimuslaitosten, konsulttitoimistojen ja järjestöjen asiantuntijoista koottiin metsäbiotaloutta tunteva noin 60 asiantuntijan verkosto. 18 rotarin työryhmä keräsi asiantuntijaverkon avulla, messuilta, näyttelyistä, seminaareista ja internetistä uusia tuote- ja teknologiamahdollisuuksia, kartoitti seutukunnan yrityskentän, synnytti, muokkasi ja analysoi liiketoimintaideoita tuumatalkoissa 19.7. ja 30.8. ja 39 asiantuntijan biotalousmessuilla Valkeakoskella 1.11.2013. 8 biotyöryhmän jäsentä: Timo, Koskinen (pj.), Jouni Huuskonen, Raimo Koskela, Kalle Pinomaa, Markku Räisänen, Arto Kovalainen, Pentti Pirinen ja Jorma Kirjavainen analysoivat tulokset ja laativat tiekartat lupaavimmille liiketoimintaideoille ja suositukset jatkotoimenpiteiksi. 4

TTY:n työn, tuumatalkoiden ja biotalousmessujen tuloksena syntyi 4 uutta liiketoimintakonsepti-ideaa: 1. Siirrettävien massiivipuisten tilaelementtien kehitys ja tuotanto Etelä-Pirkanmaalla: Ideana on kehittää kevyitä, terveellisiä ja ekologisia massiivipuuelementeistä tehtäviä rakenneratkaisuja, joista voi alkaa valmistaa parakkeja, viipaletilaratkaisuja, kerrostalojen kevyitä ylimpiä lisäkerroksia yms. Pilottihankkeeksi on ajateltu kevyen lisäkerroksen suunnittelua ja rakentamista valkeakoskelaiseen kerrostaloon. 2. Biokaasulaitos- ja biojalostamo Säterille tai Tervasaareen: Ideana on paikallinen biojalostamo, jossa pystytään metsän sivuvirroista tuottamaan sekä lämpöä, kaasua ja sähköä että pyrolyysillä öljyjä sekä kiinteää hiiltä ja jopa aktiivihiiltä. Liiketoimintakonseptin ydin on kaasutettavan raaka-aineen keräyslogistiikan järjestäminen uudella ja innovatiivisella tavalla sekä uusien kaasutusteknologioiden hyödyntäminen kaasutuksessa. Ajatuksena on myös mahdollisuus järjestää kaasun syöttö kaasuverkostoon tai jopa suoraan teolliseen käyttöön. Hanke toteutettaisiin vaiheittain niin, että alkuvaiheiden kassavirralla voitaisiin rahoittaa jatkovaiheiden kehittämistä. Kehitettävää pienjalostamokonseptia voitaisiin kenties monistaa myös muilla maaseutupaikkakunnilla toteutettavaksi. 5

TTY:n työn, tuumatalkoiden ja biotalousmessujen tuloksena syntyi 4 uutta liiketoimintakonsepti-ideaa: 3. Teknologiakeskus muuntoselluloosien sekä nano- ja fluff- sellujen kehittämiseksi kierrätettäviin ja/tai biohajoaviin tekstiili-, kuitukangasja hygieniatuotteisiin: Ajatuksena on olemassa olevia tiloja, laitteistoja, osaamista ja pk- tuotantolaitoksia hyväksikäyttäen pystyttää vaiheittain valtakunnallisia tekstiili-, kuitukangas- ja hygieniatuotteiden raaka-aineiden prosessi- ja tuotekehitystä palvelevia koelaitoksia (TTY:n tutkimuksiin liittyvä biocelsol- pilot, nanosellupilot puupohjaisen superabsorbentin kehittämiseksi terveyssiteisiin ja vaippoihin, fluff- sellun koe- ja tuotantolaitos paikallisiin tarpeisiin). Pystytys paikallisten teknologiayritysten, TTY:n ja TAMK:in yhteistyönä. Koelaitoksissa kehitettäisiin ja tuotettaisiin kuituja ja nanoselluja lähiseutujen pk- teollisuusyrityksille. Konseptia voitaisiin kenties monistaa sellaisille markkinoille, joilla logistiikka ja tuotannon suora kytkeytyminen arvokkaampien tuotteiden valmistukseen tekee siitä kannattavaa. 6

TTY:n työn, tuumatalkoiden ja biotalousmessujen tuloksena syntyi 4 uutta liiketoimintakonsepti-ideaa: 4. Monipuolinen pk- jalostusteollisuuden mentoritoiminta: Ajatuksena on seutukunnan pakkaus- ja pakkausmateriaaliliiketoiminnoissa toimineiden seniorirotarien teknistaloudelliseen ja markkinoita koskevaan ammatilliseen tietoon ja osaamiseen pohjautuva insinööritoimisto paperinjalosteiden valmistuksen ja tuotteiden ja niiden markkinoinnin kehittämiseen ja ongelmien ratkaisuun. Hankkeet toteutettaisiin seutukunnan rotaryklubien ammatti- ja yhteiskuntapalveluna. 7

Myös seuraavaa 5 ideaa on tarkoitus jatkoselvittää: Biokomposiittien hyödyntäminen rakennus- ja puutuoteteollisuudessa: UPM:n muotoiltavan vanerin (Grada), tarrajäte-muovikomposiitin (ProFi) ja sellumuovikomposiitin ForMi hyödyntäminen seutukunnan rakennus- ja puutuoteteollisuudessa? Kevyiden ja kestävien lujapuutuotteiden valmistus: Ideana on kevyiden ja kestävien puutuotteiden valmistus seutukunnalla tehdystä, lämmöllä ja puristamalla lujitetusta ja muokatusta (lehti)puusta; (tyyli)huonekalut, koottavat lelut, leikkisillat jne. Myös idea tehdä neliömäisiä runkotolppia ensiharvennuspuusta puristamalla tuli esille. Puupellettien valmistus siirrettävällä tuotantoyksiköllä: Ideana on puupellettien valmistus siirrettävällä tuotantoyksiköllä, joka hakettaa ja pelletoi. Kuivatus on ongelma, johon olisi haettava ratkaisu. Asiakkaita olivat kivihiililaitokset (myös vienti). Erilaisten 3D- tulostustuotteiden valmistus biomateriaaleista: Voitaisiinko laminaateista tai komposiiteista työstämällä tai muovi/sellu- komposiiteista ruiskuvalamalla tehdä 3D- tulostuksella esimerkiksi pienoismalleja, mainostuotteita, lastoja ym. sairaalatarvikkeita, sisustuselementtejä, jalkalistoja ja jopa talon osia? Valkeakoskelainen Hetitec on johtava osaaja pohjoismaissa. Se tekee Voxeljet AG:n tietotaidolla auton osien valumuotteja. Isompi teollinen saha Etelä-Pirkanmaalle?? 8

Voitaisiinko hankkeen tuloksia ja toimintamallia hyödyntää muualla Suomessa? Metsäteollisuuden tuotanto ja työpaikat vähenevät monella muullakin Suomen perinteisellä metsäteollisuuspaikkakunnalla? Monilla niistä on eläkkeellä olevia alan insinöörejä ja rotareita Olisiko tämän hankkeen kaltaiselle hankkeelle tilausta ja mahdollisuuksia muualla? Voisivatko Finnish Bioeconomy Cluster, Finnish Wood Research ja niiden osakasyritykset ja yliopistot hyödyntää hankkeessa syntyneitä pkyrityskontakteja, koottua asiantuntijaverkostoa, koottua tietoa ja ideoita, mahdollisesti perustettavia paikallisia ajatushautomoita? TEM:in Innovatiiviset kaupungit ohjelman (INKA) tavoitteena on synnyttää korkeatasoisesta osaamisesta uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja. Lähtökohta on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivis paikallinen yhteistyö. Keinoina ovat kehitysympäristöt, edelläkävijämarkkinoiden luominen sekä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö osaamisen hyödyntämisessä. Sopisiko kuituteknologioiden ja -tuotteiden kehittämiseen tähtäävä ohjelma Tampereen INKA- ohjelman Uudistuva teollisuus -teemaan? 9