Metsäalan toimintaympäristön muutosanalyysi Riitta Hänninen Metsäntutkimuslaitos 12.4.2013 KMO metsätalous ja energia -työryhmän kokous 12.4.2013
Esityksen sisältö Tausta Teknis-taloudellinen kehitys Keskeiset metsäalaan vaikuttavat globaalit megatrendit Trendien haasteisiin vastaaminen Megatrendit ja vaikutukset metsäalaan
Tausta Esitys perustuu MMM:n toimeksiantoon: Metsäalan toimintaympäristön pitkän aikavälin muutosanalyysi. Käsikirjoitusversio, Riitta Hänninen, Pia Katila ja Sinikka Västilä Tavoitteena on laatia suppea kuvaus globaaleista trendeistä ja niiden heijastumisesta metsäalalle. Aikajänne vuoteen 2050. Työ on tarkoitettu taustaksi MMM:n metsäpoliittisen selonteon laatimiselle Katsaus perustuu uusimpaan saatavissa olevaan kirjalliseen materiaaliin
Teknis-taloudellinen kehitys kulkee 40-60v sykleissä 6 s sykli alkamassa: Resurssitehokkuus, bioenergia, ympäristö- ja nanoteknologia, vihreä kemia, palvelut, terveys, hyvinvointi, ICT ubiikkiyhteiskunta (Wilenius ja Kurki 2012)
Keskeiset metsäalaan vaikuttavat globaalit megatrendit Ilmastonmuutos Informaatioteknologian kehitys Maailmantalouden rakennemuutokset Energian tarpeen kasvu Väestö ja demografiset muutokset Luonnonvarojen niukkeneminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen Toimintaympäristön muutosten tarkastelun välineitä: Megatrendit, trendit, heikot signaalit, villit kortit, driverit http://www.tulevaisuus.fi/topi/ Megatrendi: ilmiöiden tai trendien joukko, joka määrittää tulevaisuuden suunnan. Kehityksen suuri aaltoja tai linja. Makrotason ilmiöiden laaja kokonaisuus.
Trendien haasteisiin vastaaminen - Trendeihin reagoidaan globaalisti, EU-tasolla ja kansallisesti, esim. ympäristöpolitiikassa - Moniportaisuus ja kasvava säädösten yms. määrä monimutkaistaa politiikan seurantaa YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja II/ 2013-2020 EU:n ilmasto- ja energiapaketti 2020 + Pohjoismaiden yhteisiä tavoitteita Suomen uusiutuvan energian tavoitteet: 38% loppukulutuksesta, 20% liikenteen polttoaineista v. 2020 EU:n kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite 80-95% vuoteen 2050 mennessä YK:n biodiversiteettisopimus EU strategia 2011-2020 Suomen strategia 2012-2020: 17 % pinta-alasta (maa-ja sisävesi) ja 10 % (rannikko ja merialueet) turvaamiskeinojen piiriin, METSO-ohjelma. Suomen hallitusohjelmassa: Tavoitteena hiilineutraali yhteiskunta - Toimialan strategiat, esim. metsäpohjaisen biomassan käytön linjauksia. vähähiilisyys ja resurssitehokkuus, biotalous, ekosysteemipalvelut
Megatrendit ja metsäala
Ilmastonmuutos 2050-2100 YK:n ilmastosopimukset eivät riitä estämään maapallon lämpenemistä yli 2 asteen kynnysarvon (esim. OECD 2012) Luonto köyhtyy, sosiaalisia ongelmia, ruoka- ja vesipula, jne Eteläinen pallonpuolisko kärsii: kauppa, ilmastopakolaisuus Pohjoisten osien taloudellinen ja strateginen arvo kasvaa Euroopassa: Etelässä kuivat hellekesät, Pohjoisessa ilmasto miellyttävämpää mutta talvet sateisia Suomessa: kasvillisuus, säiden ääri-ilmiöt yleistyvät, malariahyttyset E-Suomessa lumisateet muuttuvat vesisateiksi P-Suomessa metsänraja-alue siirtyy pohjoisemmaksi
Vaikutuksia metsäalalle Metsien kasvu lisääntyy, tuhoriskit lisääntyvät Kasvu lisääntyy ( erit. pohjoiset suometsät), kuusi siirtyy pohjoisemmaksi, koivua ja mäntyä tilalle Tuuli-, lumi-, hyönteistuhoriskit kasvavat Muutoksia metsien hoidossa, puunkorjuussa, monimuotoisuuden turvaamisessa Metsiin perustuva matkailu kasvaa Etelä-Euroopan helteistä ja Kiinan saasteista virkistys- ja terveysmatkoja Etelä-Suomessa lumeen perustuvien ulkoiluharrastusten tilalle muuta kuntoilua ja luonnossa liikkumista Paine Pohjois-Suomen matkailuun voi kasvaa Virtuaalimatkailun kehittyminen pyrittäessä vähähiilisyyteen Ilmastopakolaisuus, maahanmuutto Suomeen voi kasvaa
Informaatioteknologian kehitys Sähköinen viestintä kehittyy USA:ssa, Euroopassa, Suomessa lehtien levikit laskussa Tiedonsiirron kustannukset vähenevät vielä merkittävästi Nopeus kasvaa, kaikkien kanssa kaikkialla kaiken aikaa (Elisa) Tietotekniikka helpottaa arkea (ubiikkiteknologia), palvelut äly on kaikkialla: pakkaukset, tekstiilit, talot, palvelujärjestelmät Uudet digitaaliset liiketoimintamallit kehittyvät 3d tulostimet: pienien ja isojen tavaroiden tulostus Sosiaalisen median merkitys kasvaa Poliittinen viestintä, yritysten markkinointi ja palveluiden suunnittelu, elämisen yhteisöllisyys Hallinta ja osaaminen uhkatekijöitä
Vaikutuksia metsäalaan Materiaalisesta kulutuksesta siirrytään palveluihin ja virtuaalikulutukseen - Trendi: palveluyhteiskunta ICT:n paperia korvaava vaikutus vähentää Suomessa perinteisen paperi- ja kartonkiteollisuuden merkitystä metsäsektorilla Digitaaliset liiketoimintamallit metsien hyödyntämisessä: teollisuudessa, puunhankinnassa, metsien hoidossa, matkailussa, jne. auttavat uusien metsiin perustuvien palveluiden ja tuotteiden kehittämistä ja räätälöintiä Uusi toimintamalli on verkostoissa toimimista, mikä puolestaan edistää myös biotaloutta Edistää vanhojen yritysten ja toimialojen osin sulaumista ja muuttumista uusiksi, uudenlaista osaamista vaativiksi aloiksi
Maailmantalouden rakennemuutokset Polarisoituminen Talouden painopiste siirtyy OECD-maista kehittyviin talouksiin (Kiina, Intia, Afrikka) Pohjois-Amerikan uusien fossiilisten öljy- ja liuskekaasuvarojen käyttöönotto voi kuitenkin muuttaa kehitystä. Myös Kiinalla suuret varannot ( villi kortti ) Ero rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa sekä alueiden välillä että sisällä Yhteinen politiikanteko vaikeutuu, protektionismi Maailma moninapaistuu, yhteinen maailmanpolitiikka vaarantuu WTO ja YK ovat ongelmissa (vapaakauppa- ja ilmastosopimukset) Alueiden väliset konfliktit vaikeita ratkaista, Syyria Euro ja EU on talousvaikeuksissa, Euroalueen hajoaminen saattaisi heikentää mm. koko Euroopan demokratiakehitystä, pyrkimystä kestävään kehitykseen ja lisätä kaupankäynnin kilpailua, valuuttariskejä, jne.
Vaikutuksia metsäalaan Paperiteollisuuden tuotanto keskittynyt Aasiaan ja Lat. Amerikkaan Metsäteollisuuden nykytuotteista mm. kartongilla ja pehmopaperilla sekä puutuotteilla on kysyntää kaikkialla, Suomella uhkana heikko kilpailukyky Metsiin perustuvan tuotannon ja käytön rakenteet muuttuvat: Bioenergian tuotannon merkitys kasvaa, (sähkö, lämpö, biopolttoaineet), vientituotteena tähän liittyvät teknologiat Muutokset rakentamisessa: tarvitaan uusia puutuotteita Jalostusaste nousee: nanoteknologian ja vihreän kemian tuotteet, biokomposiitit, tekstiilit, elintarvikkeet, kosmetiikka, lääkkeet, jne. Metsien käytön merkitys kasvaa matkailussa, virkistyskäytössä, terveydenhoidossa, ekosysteemipalvelujen turvaamisessa Raakapuumarkkinat: energiapuun kysyntä kasvaa, kuitupuun kysyntä ja hankinta paperin tuotantoon vähenee Järeän puun arvo voi kasvaa, puutuotteisiin ( esim.komposiitit) voidaan käyttää entistä enemmän pieniläpimittaista puuta
Energian tarpeen kasvu Vuoteen 2050 mennessä maapallolla: Väestön kasvu ja kaupungistuminen lisää energian tarvetta, ja käyttö kasvaa nykyisestä 80 % ilman merkittäviä poliittisia toimia Fossiiliset polttoaineet ovat vielä kauan suurin energian lähde Uusiutuvan energian osuus vuonna 2035 olisi n. 30 % maailman koko energian tuotannosta. (IEA 2012) Aurinko, tuuli, vesi, aalto, maalämpö, biomassat Hinta suhteessa fossiiliseen energiaan on ratkaiseva Biomassan kulutus voiman tuotannossa ja biopolttoaineiden käyttö nelinkertaistuvat Kansainvälinen kauppa kasvaa, markkinahinnat vaihtelevat EU:lla tarve tuoda biopolttoaineita myös trooppisista maista Viljelysmaan kysyntä ruuan ja bioenergian tuotantoon kasvaa
Vaikutuksia metsäalaan Uusiutuvan energian ja vähähiilisyyden KV- ja kotimaiset tavoitteet lisäävät metsähakkeen käyttöä ja puun tarvetta biopolttoaineiden tuotantoon Puunjalostusteollisuuden puunkäytön vähentyessä metsäenergiaa hankitaan kasvavassa määrin harvennushakkuukohteista Teknologian kehitys johtaa tehokkaampaan raaka-aineen käyttöön, resurssitehokkuus on kilpailukykytekijä Vähähiilisyyden ja resurssitehokkuuden tavoitetta edistävät teolliset symbioosit esim. toisen jäte on toisen raaka-aine Harvennushakkuiden lisääntyessä ja energiapuun korjuussa korjuuteknologian kehitys on keskeinen, robotiikkaa lisää metsiin (ihmistyövoiman tarve ei kasva paljoa)
Väestö ja demografiset muutokset Vuonna 2050: Maailman väestöstä 70 % asuu kaupungeissa. Kehittyvissä maissa (Aasia, Kiina) väestön kasvu ja keskiluokan tulotason nousu lisäävät tuotteiden ja palveluiden kysyntää Väestön vanheneminen ja kotitalouksien koon pieneminen muuttaa kysynnän rakenteita Terveys- ja hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa, mutta julkiset varat niukentuvat kaikkialla Asuntorakentaminen kasvaa maailmalla yli 4% vuosittain vuoteen 2020 Suurin kasvu Kiinassa, USA:ssa, Intiassa Asuntojen korjaustarve kasvaa asuntokannan vanhetessa esim. Euroopassa ja Suomessa Matkailu kasvaa 4% vuosittain Ulkomainen turismi Suomeen kasvaa, tärkeänä säilyy kotimaan matkailu: luontomatkailu, luonnossa virkistäytyminen, ulkoiluharrastukset
Vaikutuksia metsäalalle Rakentaminen lisää puutuotteiden kysyntää Puutuotteiden kysyntä rakennusmateriaalina kasvaa merkittävästi ja puu korvaa useissa kohteissa sementtiä ja terästä Suomen puutuoteteollisuuden tuotannon kilpailukykyä lisätään uusilla tuotteilla ja teknologioilla rakentamisen muuttuessa Metsiin perustuvat terveys-, virkistys- ja hyvinvointipalvelut ovat merkittävä alue Räätälöidyt palvelut, terveysturismi, virtuaalimatkailu Kaupunkimetsien merkitys virkistysalueina kasvaa
Luonnonvarojen niukkeneminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen maapallolla Kilpailu maasta ja muista luonnonvaroista uhkaa luonnon monimuotoisuutta, taustalla myös ilmastonmuutos Kasvavan väestön energian, ruoan ja veden tarve sekä elintason nousuun liittyvät kulutustottumusten muutokset lisäävät kilpailua luonnonvaroista. Pula vedestä, puhtaasta ilmasta, raakamaasta Land Grabbing: kohdistuu kehittyviin maihin (Afrikka, E-Amerikka, Aasia, Itä-Euroopa) Ilman merkittäviä politiikkatoimia biodiversiteetin arvioidaan vuoteen 2050 mennessä vähenevän merkittävästi Aasiassa, Euroopassa ja Eteläisessä Afrikassa. Tällä on vakavia vaikutuksia mm. ihmiskunnan terveyteen
Vaikutuksia metsäalalle Terveiden, hyvin kasvavien metsien puuston ja metsämaan arvo kasvaa merkittävästi kaikkien luonnonvarojen niukentuessa Metsiä käytetään ja hoidetaan monipuolisesti: metsätalouskäytön rinnalla vahvistuvat mm. hiilensidonta, monimuotoisuuden turvaaminen, matkailu, hyvinvointi- ja terveyspalvelut, jne. Puumarkkinoiden rinnalla toimii uusia palvelumarkkinoita: Vesimarkkinat (?) Hyvinvointimarkkinat, terveydenhoitomarkkinat, maisemamarkkinat Metsiin perustuvat uudenlaiset räätälöidyt vapaa-ajan matkailu- ja harrastus-markkinat Jne.
Kiitos