RAPORTTI. Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila ENEASE OY

RAPORTTI Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila ENEASE OY

1 JOHDANTO...4 2 ETÄLUENNAN ETENEMINEN SUOMESSA LÄHIVUOSINA...5 2.1 Etäluentaan liittyvistä päätöksistä...5 2.2 Etäluentaan siirtymisen aikataulut eri yhtiöissä...7 2.3 Sulakekoon mukainen käyttöpaikkajakauma Suomessa...10 3 ETÄLUENNAN KUSTANNUKSISTA JA HYÖDYISTÄ...11 3.1 Etäluentaan liittyvät kustannukset...11 3.2 Etäluennan tuomat hyödyt...12 3.3 Etäluennan vaikutuksesta kuluttajien energiankulutukseen...13 4 KUORMANOHJAUSMAHDOLLISUUKSIEN TILANNE SUOMESSA...15 5 JOHTOPÄÄTÖKSET...17

Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 3/19 ALKUSANAT Kauppa- ja teollisuusministeriö tilasi syyskuussa 2007 Enease Oy:ltä selvityksen Etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila ja sen luomat mahdollisuudet. Selvitys tehtiin syys - marraskuun 2007 välisenä aikana. Työn ovat tehneet DI Marko Kirjavainen ja TkT Anssi Seppälä Enease Oy:stä. Työn tavoitteena oli hankkia mahdollisimman kattava kuva etäluettavan mittaroinnin tilasta nykyisillä päätöksillä Suomessa: paljonko etäluettavia mittareita on jo asennettu sekä paljonko mittareita asennetaan tehtyjen päätösten ja suunnitelmien perusteella lähivuosina. Lisäksi selvitettiin kuormanohjauksen olemassaolo nykyjärjestelmissä ja valittujen etäluettavien mittareiden kuormanohjausmahdollisuudet ja toteutukset. Samalla tämä työ päivittää v. 2006 ilmestyneen raportin Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin tila ja luomat mahdollisuudet tiedot. Tietojen kerääminen tapahtui sähköpostitse ja puhelinhaastatteluilla. Kauppa- ja teollisuusministeriöstä työtä ohjasi yli-insinööri Timo Ritonummi. Helsingissä, 14.11.2007 Marko Kirjavainen

Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 4/19 1 JOHDANTO EU:n julkisten hankintojen sivuilta selviää, että Suomessa on käynnissä tai käynnistymässä useita yli 50 000 käyttöpaikan etäluentahankkeita. Mukana ovat mm. Helsingin Energia, Satapirkan Sähkö, Vaasan Sähköverkko ja Tampereen Sähköverkko. Kun mukaan lasketaan vielä pienemmät hankinnat, käynnistyy Suomessa seuraavan vuoden sisällä vähintään 400 000 mittarin asennusrupeama. Pienempien, alle 50 000 käyttöpaikan yhtiöiden suunnitelmista etäluennan suhteen on julkisuudessa ollut saatavilla vain hajatietoa. Tämän kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää tarkemmin millä aikataululla ja missä laajuudessa kaikki Suomen sähkön jakeluyhtiöt ovat siirtymässä etäluentaan pienkuluttajien osalta. Työ tehtiin sähköpostikyselyllä, joka lähetettiin 83 verkkoyhtiöön. Noin puolet vastauksista kirjattiin puhelimitse suoritetulla haastattelulla. Pienjänniteverkon (pj-verkon) kuluttajien määrä, etäluentaan siirtymiseen liittyvät päätökset ja niiden perusteet saatiin kyselyssä selvitettyä melko tarkasti. Sulake- ja tariffitietoja ei saatu kaikilta yhtiöiltä ymmärrettävistä syistä. Edelleen kuormanohjaukseen liittyviä tietoja, käyttöpaikkojen kuormanohjauskytkentöjen tilannetta, ja tämän seurauksena ohjattavan kuorman suuruutta, ei voitu selvittää tarkasti. Vastauksia saatiin 81 yhtiöltä ja omistusrakenteiden johdosta ne edustivat 85 yhtiön mielipiteitä. Käyttöpaikkojen määrällä mitattuna vastaukset edustavat etäluentaan siirtymisen osalta 99,1% käyttöpaikoista. 2 yhtiötä jätti vastaamatta kyselyyn ja ne edustavat n. 22 000 käyttöpaikkaa. Energiateollisuus ry (ET) julkaisi 16.8.2007 jäsenistölleen suosituksen, jonka mukaan automaattista mittariluentaa edistetään voimakkaasti. Vuodesta 2009 lähtien kaikkien uusien mittareiden tulisi olla tuntimittauskelpoisia. Tavoitteena on, että 1.1.2014 vähintään 80 prosenttia jokaisen jakeluverkon haltijan käyttöpaikoista olisi tuntimittauksen piirissä. Tämän suosituksen vaikutus on nähtävissä tässä tutkimuksessa. Kaukoluennalla ja etäluennalla tarkoitetaan samaa asiaa. Alalla käytetään molempia termejä. Tässä raportissa käytetään termiä etäluenta.

Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 5/19 2 ETÄLUENNAN ETENEMINEN SUOMESSA LÄHIVUOSINA Tässä kappaleessa on jaettu selvityksen tulokset neljään kategoriaan yhtiön käyttöpaikkamäärän mukaisesti: Yhtiöt Käyttöpaikkoja, lkm Käyttöpaikkoja, % Yhtiöiden lkm Kaikki yhtiöt 3,13 miljoonaa 100 83 Suuret yhtiöt, yli 50000 2,22 miljoonaa 71 14 käyttöpaikkaa Keskisuuret yhtiöt, 705 400 23 30 10 000-50 000 kp Pienet yhtiöt, alle 176 100 5,5 37 10 000 käyttöpaikkaa Vastaamatta 21 700 0,5 2 Taulukko 1 Käyttöpaikkojen kokonaismäärät yhtiön koon mukaan lajiteltuna pj-verkossa Käyttöpaikkojen kokonaismäärä kasvaa annettujen kasvulukujen ja prosenttien perusteella vuosittain n. 36 000 kpl/vuosi. Selvityksen vastaukset kattavat etäluentaan siirtymisen osalta 81 yhtiön ja 3,09 miljoonan käyttöpaikan tiedot. Päätöksen etäluennan suhteen on tehnyt 49 yhtiötä ja näistä 31 yhtiötä siirtyy täysin tai lähes täysin etäluentaan 2010 loppuun mennessä. Muista yhtiöistä 6 ei tee lähivuosina kuin kokeiluja ja loput 12 siirtyvät asteittain pidemmällä aikavälillä. Lisäksi 12 yhtiötä ilmoitti tekevänsä päätöksen tämän vuoden tai v. 2008 aikana. Päätös tullee olemaan osalla etäluentaan siirtymisen osalta kielteinen ja osa näistä yhtiöistä siirtää päätöksentekoa edelleen eteenpäin. Edelleen 20 yhtiötä ei ole tehnyt päätöstä etäluennan suhteen eikä tee sitä seuraavien kahden vuoden sisällä. 2.1 Etäluentaan liittyvistä päätöksistä Yhtiöt tekevät ja ovat tehneet päätöksensä eri syistä, samoin etäluentaan ensin siirrettävät kuluttajat valitaan yhtiöissä eri perustein. Selvityksen tavoitteena oli tutkia, miksi osa yhtiöistä siirtyy etäluentaan muita nopeammin osan siirtäessä etäluennan aloittamista useilla vuosilla. ETÄLUENTAPÄÄTÖKSEN PERUSTEET Kultakin yhtiöltä kysyttiin päätöksen perusteluja, päätöksen itse ollessa joko myönteinen tai kielteinen. Koosteeseen on tähän kysymykseen vastanneilta yhtiöiltä (78 kpl) laskettu mukaan 3 ensin mainittua perustetta. Valtaosalla (52 kpl) yhtiöistä päätöksenteon perusteluja oli 1 2 kpl.

Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 6/19 Alla on kooste kyselyssä selvitetyistä etäluentapäätöksen yleisimmistä motiiveista: Peruste siirtyä tai olla siirtymättä etäluentaan Käytetty perusteena päätökselle, yhtiöiden lkm Alan yleinen toiminta 20 Asiakaspalvelun paraneminen 16 Vanha mittarikanta 15 Laskutukseen liittyvät syyt 13 Luentaan liittyvät syyt 12 Hanke todettu kannattavaksi 10 Verkonvalvontaan liittyvät syyt sekä häviöiden 8 tarkentuminen Tasoituslaskennan tarkentuminen 4 Sähkökauppaan liittyvät syyt 3 Hanke todettu hyötyihin verrattuna kalliiksi, 21 kannattamattomaksi Muut investoinnit 10 Etäluennan tekniset ongelmat, avoimuuden puute jne. 8 Yhteistyökumppanin toiminta, yhteistyöryhmän toiminta 7 etäluennan saralla Taulukko 2 Etäluentapäätöksen yleisimmät motiivit Suomen verkkoyhtiöissä Alan yleinen toiminta vastauksen osalta noin puolet ilmoitti suunnittelevansa mieluummin etäluentaprojektin käynnistämistä omin toimin kuin odottavan viranomaisen säädösten pakottavan kyseiseen toimintaan. Vastauksen osalta myös arviolta neljäsosa kertoi Energiateollisuus ry:n (ET) elokuussa julkaisseen tiedotteen edistäneen etäluentaan liittyvää päätöksentekoa yhtiössään. Toisaalta tiedotetta kommentoitiin myös liian yleisenä ja 10 euron siirtohintoihin liittyvän lisäkustannuksen perusteita kyseltiin. ENSIMMÄISENÄ ETÄLUENTAAN SIIRTYVÄT KULUTTAJAT Valtaosa yhtiöistä valitsee päätöksenteon yhteydessä myös ne alueet tai kuluttajaryhmät, joille asennetaan ensimmäisenä etäluentamittari. Pyrkimyksenä on usein maksimoida etäluennasta saatava hyöty tai optimoida etäluentaprojektin läpivientiaika.

Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 7/19 Alla olevassa taulukossa on kooste niiden yhtiöiden osalta, jotka ovat tehneet päätöksen etäluentaan siirtymisestä ja joiden käyttöpaikoista on etäluennassa vähintään 25% v. 2010 loppuun mennessä (39 yhtiötä): Kuluttajaryhmä, jolle asennetaan ensin etäluettava mittari Yhtiöiden lukumäärä (yhteensä 39 kpl) Kerros- ja rivitalokuluttajat, taajamat 14 Muuttoalueet, usein luettavat kohteet 4 Uudet liittymät tai uusi alue 5 Muuntopiirien tai maantieteellisen alueen mukaan (valintaa ei 3 tarkemmin määritelty) Vanhan mittarikannan alueet tai kuluttajat 4 Valintaa ei ole vielä tehty 3 Ei vastausta 2 Luentapiirien mukaisessa luentajärjestyksessä 2 Ulkopuolisen myynnin kohteet 1 Alue kerrallaan, nopealla aikataululla, valinnalla ei merkitystä 1 Taulukko 3 Ensimmäisenä etäluentaan siirrettävä kuluttajat 2.2 Etäluentaan siirtymisen aikataulut eri yhtiöissä Tämän kappaleen tiedot pohjautuvat jo tehtyihin päätöksiin, läpivietyihin projekteihin sekä asennuksiin ja olemassa oleviin suunnitelmiin eri yhtiöissä. Taulukot kuvaavat todennäköisesti Suomessa tapahtuvaa kehitystä lähivuosina. Toisaalta osa käynnissä olevista tai käynnistyvistä projekteista viivästyy useista eri syistä. Syynä voi olla asiakastietojärjestelmän uusimisprojektin pitkittyminen, hankintaprosessin pitkittyminen tai investoinnin siirtäminen eteenpäin. Osa muista yhtiöistä tekee etäluennan kannalta suotuisan päätöksen seuraavan vuoden sisällä, jolloin osassa näistä yhtiöistä alkavat asennukset jo v. 2009. V. 2007 loppuun mennessä koko Suomen pienkuluttajien käyttöpaikoista n. 616 000 on etäluennassa. Tilanne etenee nykyisten päätöksien mukaan siten, että v. 2010 lopussa kuluttajia etäluetaan n. 1,42 miljoonassa kohteessa.

Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 8/19 Pienkuluttajien etäluenta - Koko Suomi 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 2 511 000 2 299 000 2 112 000 1 816 000 1 500 000 1 000 000 500 000 1 422 000 1 088 000 864 000 616 000 0 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 Perinteinen luenta 2 511 000 2 299 000 2 112 000 1 816 000 Etäluennassa 616 000 864 000 1 088 000 1 422 000 Kuva 1 Etäluennan tilanne lähivuosina kaikkien pj-verkon kuluttajien osalta Yhtiökohtaiset jakaumat eri etäluennassa näyttävät lähivuosien osalta seuraavalta: Suuret yhtiöt, yli 50 000 kp 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 699 000 1 532 000 1 400 000 1 211 000 1 000 000 500 000 535 000 728 000 887 000 1 102 000 0 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 Perinteinen luenta 1 699 000 1 532 000 1 400 000 1 211 000 Etäluennassa 535 000 728 000 887 000 1 102 000 Kuva 2 Etäluennan tilanne lähivuosina suurten yhtiöiden osalta

Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 9/19 Keskisuuret yhtiöt 10 000-50 000 kp 800 000 600 000 400 000 659 000 630 000 591 000 538 000 200 000 0 55 000 93 000 142 000 204 000 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 Perinteinen luenta 659 000 630 000 591 000 538 000 Etäluennassa 55 000 93 000 142 000 204 000 Kuva 3 Etäluennan tilanne lähivuosina keskisuurten yhtiöiden osalta Pienet yhtiöt, alle 10 000 kp 200 000 150 000 100 000 152 000 137 000 122 000 99 000 50 000 84 000 26 000 43 000 59 000 0 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 Perinteinen luenta 152 000 137 000 122 000 99 000 Etäluennassa 26 000 43 000 59 000 84 000 Kuva 4 Etäluennan tilanne lähivuosina pienten yhtiöiden osalta

Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 10/19 Alla olevaan taulukkoon on koottu tilanne etäluennan osalta yhtiön koon mukaan lajiteltuna: v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 Kaikki yhtiöt 20 % 27 % 34 % 44 % Suuret yhtiöt 24 % 32 % 39 % 48 % Keskisuuret yhtiöt 8 % 13 % 19 % 28 % Pienet yhtiöt 14 % 24 % 32 % 46 % Taulukko 4 Etäluentaan eteneminen lähivuosina erikokoisissa yhtiöissä Tässä taulukossa on esitetty jakauma Yhtiön koko osuus kokonaismäärästä etäluennassa v. 2007 etäluennassa v. 2010 Kaikki yhtiöt 100 % 20 % 44 % Suuret yhtiöt 71 % 24 % 48 % Keskisuuret yhtiöt 23 % 8 % 28 % Pienet yhtiöt 5,5 % 14 % 46 % Ei tutkittu 0,5 % - - Taulukko 5 Etäluentaan eteneminen käyttöpaikkojen kokonaismäärään verrattuna erikokoisissa yhtiöissä 2.3 Sulakekoon mukainen käyttöpaikkajakauma Suomessa Selvityksessä pyrittiin saamaan selville myös käyttöpaikkojen sulakekohtainen jakauma Suomessa. Osalla yhtiöistä ei ole tietoa tai tilastointia oman pj-verkon asiakkaiden sulakkeiden koosta. Osa yhtiöistä ei myöskään ollut halukas antamaan tietoja selvityksen käyttöön. Vastauksina saimme 1,41 miljoonan (45%) käyttöpaikan sulakekoot. Sulakekokoinen jakauma oli seuraava: 1x25A, 3x25A tai pienempi 76,4% 1x35A, 3x35A 14,5% 3x50A 3,7% 3x63A tai suurempi 5,4% Energiakulutuksen jakaumat voivat vaihdella sulakekoon mukaan jakeluverkosta riippuen huomattavasti. Pienissä jakeluverkoissa muutama suurempi kuluttaja voi muuttaa jakaumaa ja toisaalta on jakeluverkkoja, joissa sähkölämmitystä on prosentuaalisesti selvästi keskimääräistä enemmän. Keskeinen kysymys jatkossa on tuntimittauksen soveltaminen taseselvityksessä ja myyjän ja verkon välisessä tiedonsiirrossa. Kaksiaikamittaus on vaikea käsiteltävä tyyppikäyrämenettelyssä ja sähkökaupassa. Harkitsemisen arvoinen tavoite taseselvityksen kannalta voisi olla siirtyminen tulevaisuudessa 1-aikamittaukseen ja korvata 2-aikamittaukset tuntimittauksella.

Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 11/19 3 ETÄLUENNAN KUSTANNUKSISTA JA HYÖDYISTÄ 3.1 Etäluentaan liittyvät kustannukset Etäluennan aiheuttamista kustannuksista ja hyödyistä on Suomessa esiintynyt vaihtelevasti tietoa. Vattenfallin v. 2004 julkaiseman lehdistötiedotteen mukaan palveluna hankittu etäluentajärjestelmä (sis. mittarit, asennus, ylläpitotoiminnot sekä lukupalvelun) maksaa 15 v. pitoajalta n. 300 /asiakas ts. 20 /asiakas/vuosi. Tiedotteesta ei luonnollisestikaan käy ilmi laskennan yksityiskohtia, joten etäluennan kokonaiskustannukset olivat tuolloin jonkin verran suurempia. Toisaalta Suomeen on tullut uusia toimijoita viimeisten kahden vuoden aikana sekä mittaritoimittajien että palveluntarjoajien alueelle, joten kilpailutilanne on tällä hetkellä kireämpi. Energiamittaus- ja etäluentajärjestelmä koostuu monesta osasta sisältäen mm. mittarit, mittarien kommunikaatiolaitteet, paikalliset mittausverkot ja -keskittimet, mittareiden etäluenta- ja hallintajärjestelmän, mittaustiedon käsittelysovellukset asiakashallinnassa, verkostolaskennassa ja taseselvityksessä. Etäluenta mukaan lukien tiedonsiirron kustannukset maksaa arviomme mukaan ilman liitäntöjä muihin järjestelmiin 15 vuoden pitoaikaoletuksella tekniikasta ja verkosta riippuen 15-25 vuodessa asiakasta kohti. Tämä tarkoittaa Suomen 3 miljoonassa käyttöpaikassa 45 75 miljoonan euron kustannusta vuodessa. Etäluentajärjestelmän kustannukset jakaantuvat suunnilleen seuraavasti: Mittarit ja päätelaitteet 40 55 % Lisätarvikkeet (releet, katkaisulaitteet jne.) 5 25 % Asennus- ja huolto 10 25 % Luentajärjestelmä 5 10 % Tietoliikenne 5 40 % Koulutus ja kehittäminen 1 3 % Muut kustannukset 1 10 % Näissä kustannuksissa on mukana välittömät kustannukset. Tietoliikenteen kustannusten suuri vaihteluväli johtuu erityisesti hankittavasta ratkaisusta (erityisesti point-to-point mittarien määrästä) ja siitä kuinka usein luenta suoritetaan (päivittäin vs. kerran kuussa). Joillakin verkoilla on lisäksi olemassa omaa tietoliikennekaapelointia. Tietoliikenneratkaisun todellinen kilpailuttaminen hankinnan yhteydessä on myös oleellista kustannusten minimoimiseksi. Lisäksi tulevat mittaustiedon hyödyntämisestä ja lisäarvopalveluista syntyvät välilliset kustannukset ja tuotot sekä verkkoyhtiön tekemän työn (esim. suunnittelutyö, projektin johto, ylläpitotyö) kustannukset. Työkustannukset voivat olla 2 5 % kokonaiskustannuksista.

Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 12/19 Etäluenta avaa energiayhtiöille uusia mahdollisuuksia palvella asiakkaita ja hoitaa jakeluverkkoa, joten mittaustietoa hyödyntävien sovellusten kautta voidaan myös etäluennan tuottavuutta parantaa. 3.2 Etäluennan tuomat hyödyt Etäluennan hyödyistä merkittävimpänä mainitaan lähes poikkeuksetta ihmistyönä tehtävän mittariluennan väheneminen. Saavutettavat säästöt ovat kuitenkin hyvin verkko- ja yhtiökohtaisia eri yhtiöissä mittariluenta toteutetaan hyvinkin erilaisin tavoin mm. asiakkaat lukevat mittarin itse ja ilmoittavat lukeman luentakorteilla. Lisäksi energiayhtiön henkilöstön järjestelymahdollisuudet asettavat omat rajoituksensa etäluennan poistaessa ihmistyön tarvetta. Muita etäluennan hyötyjä on yhtiöstä riippuen kymmeniä ja suurin osa niistä vaatii toteutuakseen sekä muutoksia (esim. uuden käyttöliittymän) että liityntöjä muihin energiayhtiöiden käyttämiin järjestelmiin. Muutosten ja liityntöjen tekeminen tai teettäminen järjestelmätoimittajalla tuo myös lisäkustannuksia, jotka voivat olla asiakasta kohti laskettuna melko suuriakin. Alla on lueteltu etäluennan mahdollistamien hyötyjen pääkategoriat: Mittarien luentaan liittyvät hyödyt Siirtopalvelun hyödyt Energian myyntiin liittyvät hyödyt (myyntiyhtiö) Verkostolaskenta Verkoston kunnon seuranta Mittarointi Muut palvelut Kukin yllä olevan listan kohdista pitää sisällään useita alakohtia, jotka vaativat suunnittelua ja suunnitelman mukaisen toteutuksen. Esimerkkinä voidaan mainita mittarin luenta, joka jakaantuu kausiluentaan, muuttoluentaan, virheluentaan ja myyjänvaihtoluentaan. Myös asiakaspalvelun toiminta paranee ja oikein suunniteltuna etäluennan vaikutus asiakaspalveluun voi olla hyvinkin suuri. Toisaalta ilman hyvää toteutusta ei etäluennalla ole asiakaspalveluun suurtakaan vaikutusta. Alla on esimerkin avulla tuotu esiin etäluennan mahdollisia hyödyllisiä vaikutuksia asiakaspalveluun: 1. Asiakas saa haluamansa tyyppisen laskun, jossa on yksityiskohtaista tietoa hänen kulutuksestaan. Edellytyksenä on muutos tai liitäntä laskutusjärjestelmään. 2. Asiakaspalvelija voi vastata paremmin kulutusta koskeviin tiedusteluihin, kun hänellä on esim. tuntitasoista tietoa asiakkaan kulutuskäyttäytymisestä. Edellytyksenä on kyseisten tietojen mittaaminen ja välittäminen asiakaspalvelijan käyttämään järjestelmään. 3. Asiakas voi seurata omaa kulutustaan internetin välityksellä energiayhtiön www-sivuilla. Edellytyksenä on verkkoyhtiön suunnittelema palvelu omille asiakkailleen. 4. Asiakaspalvelija voi seurata sähkön laatu- tai katkotietoja puhelun yhteydessä. Edellytyksenä on kyseisten tietojen välittäminen etäluettavasta

Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 13/19 mittarista reaaliaikaisesti tai lähes reaaliaikaisesti asiakaspalvelijan käyttämään järjestelmään. Hyötyjen mittaaminen prosentuaalisena jakautumana tai kustannusmielessä ei ole järkevää yleisellä tasolla, koska verkkojen toiminta, rakenne ja mittarikanta voivat poiketa paljon toisistaan. Tärkeimpinä hyötyinä pidetään kuitenkin seuraavia: manuaalisen luennan poistuminen, erityisesti alueilla, joilla on paljon muuttoja mittarikannan uusiminen ja sen kautta tulevat hyödyt, erityisesti jos mittarikanta on vanha laskutuksen tarkentumiseen liittyvät hyödyt etäluennan mahdollistama parempi asiakaspalvelu verkoston kunnon seurantaan liittyvät hyödyt taselaskentaan liittyvät hyödyt Etäluenta mahdollistaa tulevaisuudessa uusien palvelujen tarjoamisen asiakkaille. Nämä palvelut ovatkin avainasemassa haettaessa kokonaiskannattavuutta etäluennalle. Verkkoyhtiön kannalta etäluenta yksin ei ole kannattavaa. On varmasti alueita ja yhtiöitä, joissa etäluennalla saavutetaan selviä säästöjä, mutta verkon kaikkiin osiin ulotettuna kustannukset nousevat usein hyötyjä suuremmiksi. Etäluennan hyödyt saavutetaan kun mittariluenta tehostuu ja kaikki mittaustieto käytetään parhaalla mahdollisella tavalla hyväksi. Usein palvelut kehitetään tai ovat mahdollisia kuitenkin jälkikäteen, vasta vuosia mittarien vaihdon aloittamisesta. Tällöin etäluennan kannattavuus ei ole paras mahdollinen. 3.3 Etäluennan vaikutuksesta kuluttajien energiankulutukseen Verkkoyhtiöiltä kysyttiin myös mielipidettä ja näkemyksiä etäluennan vaikutuksesta asiakkaiden sähkönkulutukseen ja tätä kautta sähkön kysynnän joustoon. Vastaukset olivat odotetusti vaihtelevia ja alla olevassa taulukossa on kooste mielipiteistä: Mielipide tai näkemys Vastaajien lkm Tarkempi tieto kulutuksesta saa aikaan mahdollisen säästövaikutuksen 26 kpl ja toimii sille edellytyksenä. Ei ole vaikutuksia tai marginaalinen vaikutus 16 kpl Vaikutus syntyy sähkön hinnan noustessa, muuten ei 11 kpl Ei ole pohdittu asiaa tai ei vastausta tai mielipidettä 11 kpl Myyjille tulee mahdollisuus kehittää tuotteita, jotka ohjaavat säästöihin 6 kpl Vaatii tuntimittauksen, kulutuksen seuranta ei yksinään riitä 4 kpl Edellytyksenä on, että kuormia voitava ohjata hintasignaalien mukaan 4 kpl Ei vaikuta kotitalouksien kohdalla lainkaan, teollisuudella vaikutusta 3 kpl voisi syntyä Sähkön hinnan on oltava riippuvainen pörssisähkön hinnasta ja 3 kpl asiakkaiden on voitava seurata reaaliaikaisesti hinnan muutosta (=korkea hinta). Automatiikka on järjestelmässä kuitenkin oltava. Taulukko 6 Verkkoyhtiöiden näkemykset etäluennan vaikutuksesta kuluttajien sähkönkäyttöön Yksittäisinä kommentteina todettiin myös seuraavaa:

Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 14/19 Sähkömarkkinoiden toimintaperiaatteiden on voitava muuttua o Nykyiset säännöt sähkönhinnan muutoksesta ja siitä ilmoittamisesta joutaisivat romukoppaan, o Nykyisillä sähkön myyntitavoilla ja tuotteilla ei säästövaikutusta synny ja o Kokonaiskulutukseen ei vaikutusta huolimatta uusista tuotteista. Kotitalouksissa sähköä kuluttavien laitteiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Verkonhaltijalle outo kysymys, koska sähkön kulutuksen sääteleminen ei ole verkon etu tai tehtävä. o Tasainen kulutus on verkkoyhtiön etu. Kiinnostus Suomessa sähkön kilpailuttamista kohtaan on olematon, joten sama koskenee kysyntä joustoon liittyviä asioita. Tukee enemmän energiankäytön tarkkailua, kun tietoa on saatavilla. Ei ratkaise ongelmia sinänsä Kysyntäjouston kansantaloudellinen merkitys on voitava tutkia järkevällä tutkimuksella, muuten voidaan tehdä vääriä johtopäätöksiä. Yleisesti voidaan todeta vastausten perusteella, että etäluenta on edellytys mahdolliselle energian säästölle, mutta se ei yksin riitä tuomaan säästöä. Toisaalta näin voidaan todeta normaalin maalaisjärjen käytöstä energiankulutuksen osalta se on edellytys, mutta ei välttämättä tuo säästöä. Muita vaikuttavia tekijöitä on useita, niistä tärkeimpinä pidettiin sähkön kuluttajahintaa. Erilaisten sähköä kuluttavien laitteiden määrä ei varmastikaan ole laskussa ja olemme keskellä noususuhdannetta. Muutaman prosentin sähkön säästöön tähtäävä toiminta ei liene tavalliselle kuluttajalle kovinkaan tärkeä asia. Kotitalouksien energiankäyttöä lisäävinä tekijöinä tuli esille mm. uusien digivastaanottimien ja tv-näyttöjen aiheuttama energiankulutuksen kasvu.

Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 15/19 4 KUORMANOHJAUSMAHDOLLISUUKSIEN TILANNE SUOMESSA Verkkoyhtiöiden edustajilta kysyttiin myös tietoja verkkokäskyohjauksen (VKO) käyttömahdollisuuksista kuormanohjaukseen mahdollisessa tehopulatilanteessa. Tilanne verkkoyhtiöissä oli vaihteleva ja tehonohjaukseen verkkoyhtiön tehtävänä suhtauduttiin varauksellisesti. Tehomaksuperusteisten tukkutariffien poistumisen myötä 1990-luvulla on useassa yhtiössä jätetty ohjausten ylläpitäminen vähälle huomiolle eikä sitä valtaosassa yhtiöitä koettu myöskään verkkoyhtiön tehtävänä. Kuormanohjausjärjestelmiä oli purettu tai niiden käyttö muuten oli lopetettu. Osa yhtiöistä oli kuitenkin katsonut järjestelmän ja ohjausten kuuluvan yhtiön tarjoamaan asiakaspalveluun ja järjestelmän ylläpitoa sekä kytkentöjen ohjeistusta oli jatkettu. Näissä yhtiöissä oli usein päätetty jatkaa vastaavaa toimintaa etäluentaan siirryttäessä. Tieto kuormanohjauksesta Yhtiöiden lukumäärä (yhteensä 80 kpl) Ohjattava kuorma (MW) Kuormanohjausjärjestelmiä käytössä tällä 50 296,5 hetkellä yhteensä Kuormanohjauskytkennät purettu pois tai 6 11,6 puretaan pois Kuormanohjauksen purkaneista 2 - etäluennassa Kuormanohjausjärjestelmä poistuu 13 52,6 etäluennan myötä Yhtiöt, joissa ei päätöstä tai tilanne 14 133,5 kuormanohjauksen osalta epäselvä Etäluenta lisää 4 - kuormanohjausmahdollisuuden (ei ohjausmahdollisuutta tällä hetkellä) Yhtiöt, joissa on tehty päätös 23 96,4 kuormanohjaustoiminnon pitämisestä jatkossakin (tällä hetkellä VKO/Melko) Taulukko 7 Kuormanohjausjärjestelmien käyttö ja ohjattavan kuorman arvioitu suuruus Suomessa Kuormanohjausjärjestelmien ohjattavana on Suomessa n. 178 000 kuluttajaa, joista n. 19 000 kuluttajan kuormanohjauskytkennät on purettu, kuormanohjaus ei ole käytössä tai käytössä on ainoastaan tariffinohjaus. Lisäksi n. 12 000 kuluttajan osalta kytkentöjen tilanne on epäselvä. Etäluentaan siirtymisen myötä on myös purettu huomattava määrä kytkentöjä, joita ei ole korvattu tehonohjauksen tarpeettomuuden vuoksi. Jäljelle jäävien 147 000 kuluttajan ohjattavaksi kuormaksi muodostuu tehopulatilanteessa n. 296,5 MW. Ohjattavan kuorman suuruutta arvioitaessa on käytetty testattuja tai mitattuja tietoja, mikäli sellaisia on ollut saatavilla, muussa tapauksessa ohjattavan kuorman laskennassa on käytetty arvoa 2kW/kuluttaja. Kuorma koostuu pääosin suoran sähkölämmityksen tai varaavan sähkölämmityksen kuluttajista, mutta sisältää osittain myös ohjattavaa katuvalaistuskuormaa yhtiöiden ilmoituksen mukaisesti.

Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 16/19 Valtaosassa yhtiöistä ohjattavaa kuormaa on ainoastaan muutama prosentti huippukuorman suuruudesta. Toisaalta niissä yhtiöissä, joissa on päättäväisesti ja johdonmukaisesti jatkettu sekä VKO-järjestelmän käyttöä että ohjauspalvelujen antamista, ylittää ohjattavan kuorman osuus 10% verkon huipputehosta.

Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 17/19 5 JOHTOPÄÄTÖKSET ETÄLUENTAAN SIIRTYMISEN AIKATAULUSTA SUOMESSA Selvityksessä saatiin selville lähes jokaisen verkkoyhtiön tämän hetken (lokakuu 2007) suunnitelmat ja päätökset etäluentaan liittyen. Toisaalta verrattaessa saatuja tietoja vuosi sitten ilmestyneeseen selvitykseen, voidaan todeta kolmanneksen yhtiöistä muuttaneen suunnitelmiaan. Muutoksia on tehty molempiin suuntiin. Vaikkakin kyselyn tulosta voidaan pitää nyt luotettavampana kuin 2006 kyselyä, on todennäköistä, että tilanne muuttuu vuosittain yhtiöissä. Vuoden aikana tehtyjen muutosten syinä voidaan pitää seuraavia: Energiateollisuuden lehdistötiedotteen antama suositus etäluennan edistämiseen yhtiöissä aikataulun viivästyminen erinäisistä syistä, mm. hankintaprosessin pitkittyminen, muiden hankintojen viivästyminen (esim. asiakastietojärjestelmän eli ATJ:n hankinta) ja etäluentaprojektin ennakoitua pidempi läpivienti Jatkossa etäluentaprojektien läpivientiin vaikuttanee myös yhtiöiden asennustyövoiman riittävyys. Muutama mittaroinnin aloittanut yhtiö arvosteli mittaritoimitusten logistiikan sujuvuutta. Logistiikan sujuvuuden vaikutusta tapahtuviin asennuksiin lähivuosien kasvavien tilausmäärien myötä on vaikea arvioida. On huomioitava, että Ruotsissa vapautunee lähivuosina toimitusmäärien pienentyessä kapasiteettia. Oheisessa taulukossa on tehty vertailu VTT:n 2006 suorittamaan kyselyyn: Vuosi VTT 2006 Enease 2007 2007 Etäluennassa 650 000 kp (28%), kokonaismäärä 2 251 000 Etäluennassa 616 000 kp (20%), kokonaismäärä 3 127 000 kp 2008 Etäluennassa 792 000 kp (35%), kokonaismäärä 2 251 000 Etäluennassa 864 000 kp (27%), kokonaismäärä 3 163 000 kp 2010 Etäluennassa 1077 000 kp (47%), kokonaismäärä 2 251 000 Etäluennassa 1 422 000 kp (44%), kokonaismäärä 3 238 000 kp Taulukko 8 Vertailu v. 2006 tehtyyn tutkimukseen etäluentaan siirtyvät kuluttajamäärät Vuoden 2010 jälkeen asennusten määrä per vuosi ei näillä näkymin merkittävästi lisäänny. Yhtiöt jatkavat Energiateollisuus ry:n (ET) suosituksen mukaisesti, sikäli kuin muut investoinnit mahdollistavat, etäluentaan siirtymistä. Toisaalta haasteena on muiden tietojärjestelmien ja palveluiden hitaampikehittyminen joka vaikeuttaa etäluennan täysimittaista hyödyntämistä. Saamiemme vastausten perusteella v. 2013 lopussa Suomessa on arviolta 2,2 2,5 miljoonaa käyttöpaikkaa etäluennassa kokonaismäärän ollessa n. 3,3 miljoonaa käyttöpaikkaa. Näin ollen v. 2013 lopussa on Suomessa selvästi yli puolet etäluennassa, vaikka projektit viivästyisivät hieman eri syistä. Tärkein vaikutin etäluennan puolesta oli toimialan yleisen kehityksen seuraaminen (ET:n lehdistötiedote julkaistiin noin kuukautta ennen kuin tämä kysely tehtiin) ja että etäluentaan haluttiin siirtyä vapaaehtoisesti. Tiedotteen vaikutus on merkittävä, mutta toisaalta tiedote sisälsi tietoa melko yleisellä tasolla eikä sen enempää kustannuksia kuin hyötyjäkään perusteltu kovin tarkasti. Tämä seikka herätti osassa yhtiöitä enemmän kysymyksiä kuin edisti etäluentaan siirtymistä.

Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 18/19 Haastatteluissa tuotiin esille, että tästä aiheesta annettavien lausuntojen tulisikin sisältää tarkempia perusteluja. Toistaiseksi julkitulleista lausunnoista, suosituksista tai tiedotteista koskien niin etäluentaa, tuntimittausta tai mahdollista tehopulaa, puuttuvat selkeät taloudelliset ja tekniset perustelut. Suositusten ja ohjeiden tekemistä on toki syytä jatkaa, mutta jatkossa alalle suurimmaksi hyödyksi ovat hyvin perustellut lausunnot em. asioissa. Etäluentaan siirtyminen nähtiin osassa verkkoyhtiöitä myös kalliina tai kannattamattomana investointina. Erilaisten etäluennan hyötynäkökohtien esilletuominen yksityiskohtaisine perusteluineen olisi tarpeellista alan tietämyksen lisäämiseksi ja etäluennan kehityksen edistämiseksi. Samalla on tarkasteltava myös hyötyjen toteutumiseen tarvittavia toimenpiteitä yritysten prosessien näkökulmasta ja valmiuksia eri tietojärjestelmissä sekä vaatimuksia lainsäädännön ja alan suositusten osalta. Etäluennan laajentaminen lainsäädännön avulla esimerkiksi sulakekoon pohjalta ei liene tarkoituksenmukaista, koska sulakekoko on epäkäytännöllinen valintakriteeri mittaroitavia käyttöpaikkoja valittaessa. Koska valtaosa yhtiöistä aikoo lähteä liikkeelle lähivuosien aikana jollakin osuudella alueensa käyttöpaikoista, on mahdollisuus vaikuttaa käyttöpaikkojen valintaan kuitenkin olemassa. Hyödyt ovat yhtiökohtaisia, mutta jos tilannetta katsotaan sähkömarkkinoiden vaatimusten ja tuntimittausvelvoitteen näkökulmasta tulisi etäluenta ulottaa ensisijaisesti suuren kulutuksen omaaviin kohteisiin. Mahdollisia rajoja vuotuisen energiakäytön perusteella voisivat olla 20 000 kwh tai 30 000 kwh vuodessa. Arviomme mukaan Suomen pienjänniteverkon käyttöpaikoista 10-15 % kuluttavat yli 20 000 kwh vuodessa ja hieman yli 20% yli 15 000kWh. Energiakulutuksen jakauma voi kuitenkin poiketa huomattavasti osassa jakeluverkkoja edellä esitetystä. Käytettäessä vuosikulutusarvion (VKA) rajana 20 000 kwh tai 30 000 kwh myös mahdolliset dynaamiseen tariffiin ja kuormanohjaukseen liittyvät hyödyt voisivat olla asiakkaalle merkitykselliset. Vastaavasti katkoihin ja sähkönlaatuun liittyvien tietojen arvo on näille kuluttajille tai yhtiölle suurempi. Toisaalta hyötynäkökulmasta luentakulut tai mittarikannan ikä eivät ole yhtiöissä jakautuneet mihinkään kuluttajaryhmään liittyen, joten siltä osin vuosikulutusarvioon sidottu velvoite ei ohjaa etäluentaan siirtymistä järkevästi. Kaupunkiyhtiöt, joista valtaosa on taajama-asutusta, ovat suurelta osin jo lähteneet liikkeelle etäluennan suhteen, esimerkkeinä Helsinki, Tampere, Vantaa, Espoo ja Turku. Näiden yhtiöiden osalta asennusjärjestys vain muuttuisi hieman tällaisen määräyksen myötä. Ongelmaksi mahdollinen VKA:han perustuva määräys voi muodostua niissä yhtiöissä, joissa on paljon sähkölämmittäjiä (poikkeuksellinen kuluttajajakauma) ja joilla on investointibudjetissa vähän liikkumavaraa lähivuosina sekä yhtiöissä, joissa on uusi mittarikanta. KUORMANOHJAUKSEN TULEVAISUUS Kuormanohjaus on jakeluverkkojen enemmistön mielestä menettänyt merkityksensä ja osa verkoista on purkamassa ohjaustoiminnot. Toisaalta kantaverkkoyhtiö Fingrid on ohjeistanut verkkoyhtiöitä varautumaan sähköjen katkomisella tehopulatilanteessa, joka voi syntyä esim. kovilla pakkasilla. Ohjeistuksen portaat jakautuvat 10% välein. Tehopulan ensimmäisen vaiheen vaatimukseen 10% kuorman pudotusmahdollisuudesta ei verkkokäskyohjauksella valtaosassa yhtiöitä päästä.

Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 19/19 Mikäli tehonohjausta halutaan ylläpitää tulevaisuudessa, on mahdollisimman pikaisesti tehtävä tiettäväksi millaiset taloudelliset hyödyt asiakkaiden tehonohjauksesta on saavutettavissa ja miten tehotilanteen hoidon kustannuksia voidaan kanavoida verkkoyhtiöiden ja asiakkaiden talouteen tehonohjauksen motivoimiseksi. Teknologia kuormanohjaukseen etäluennan yhteydessä ei ole välttämättä yhtä kehittynyttä kuin perinteisessä verkkokäskyjärjestelmässä, joten ratkaisujen kehittäminen vaatii yhtenäiset vaatimukset ja käyttöohjeet. Huomiota on kiinnitettävä ohjauskäskyn nopeuteen ja luotettavuuteen (luotettavuus kytkeä kuorma irti ja takaisin). Tehonohjauksen kehittämiseksi on tärkeää selvittää millaisen taloudellisen arvon tämä toiminta tuottaa asiakkaalle ja verkkoyhtiölle. VOIDAANKO ASETTAA ETÄLUENTAVAATIMUS KOKO MITTARIKANNALLE Sähkön käyttöpaikkojen suuri määrä ja moninaisuus tekevät vaikeaksi löytää järkevää ja käyttökelpoista jakorajaa etäluennalle tai tuntimittaukselle. Optimaalinen ratkaisu löytyy eri tavoin verkon ja asiakaskunnan rakenteen mukaan. Ratkaisu ei kuitenkaan ole yksin verkkoyhtiön ja asiakkaan välinen vaan asiaa pitää katsoa myös sähkökaupan näkökulmasta. Kustannusten ja erityisesti hyötyjen tarkempi, jaotellumpi kannattavuusanalyysi on myös voitava tehdä kokonaisuuden kannalta riippumattomasti.