Yhteiskuntavastuuraportti 2008
SISÄLTÖ Toimitusjohtajalta 3 Yhteiskuntavastuun sisältö 4 Raportointiperiaatteet 5 Jyväskylän Energia -yhtiöiden profiili 6 Liiketoiminnat 6 Kumppanit 7 Avainluvut 8 Hallinto 9 Arvot ja strategia 11 Johtaminen 13 Toimintajärjestelmä 13 Riskienhallinta 14 Viestintä 15 Toimintaympäristö 16 Taloudellinen vastuu 17 Asiakkaat 17 Toimittajat 17 Henkilöstö 17 Yhteiskunta 18 Ympäristövastuu 19 Energiatalon ympäristövaikutukset ja hankinnat 20 Kaukolämpö-, sähkö- ja vesiverkkojen rakentaminen ja kunnossapito 21 Kaukolämpöliiketoiminta 22 Sähkönmyyntiliiketoiminta 23 Sähkön siirto 24 Vesiliiketoiminta 25 Energian tuotanto 28 Sosiaalinen vastuu 32 Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen 32 Henkilöstö 33 Yhteistoiminta ja tasa-arvo 33 Sidosryhmät ja paikallinen vuorovaikutus 34 Tuotevastuu ja asiakassuhteet 36 Sanastoa ja lyhenteitä 37 GRI-vertailu 38 _2
Toimitusjohtajalta Kuuden viime vuoden aikana on 150 hengen Jyväskylän Energia Oy:stä ja sen tytäryhtiö JE-Urakointi Oy:stä kasvanut tämän raportin tekohetkeen mennessä 350 hengen konserni. Samalla liikevaihto on noussut 62 miljoonasta 111 miljoonaan euroon ja toimiala on laajentunut vesiliiketoimintaan ja energiantuotantoon. Kasvun lakipistettä ei saavutettu vielä kertomusvuonnakaan. Vuoden 2010 puoliväliin mennessä tytäryhtiömme Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitos valmistuu kaupalliseen käyttöön. Ensimmäisen ehjän käyttövuoden jälkeen vuonna 2011 Jyväskylän Energia -konsernin liikevaihto ylittänee 200 miljoonaa euroa. Kasvua pidetään terveen liiketoiminnan merkkinä. Jyväskylän Energialle kasvu antaa mahdollisuuden organisoida liiketoimintoja uudelleen ja sujuvoittaa prosesseja: karsia välikäsiä ja etsiä synergiaetuja kahden suuren tuotantolaitoksen yhteistoiminnasta, esimerkiksi polttoainehankinnasta sekä käyttö- ja kunnossapitotöistä. Viime vuoden leuto sää ja taantuman myötä hiipunut teollisuustuotanto vähensivät energiankulutuslukemia valtakunnallisissa tilastoissa. Kasvukeskuskaupunki Jyväskylässä energiantarve kuitenkin jatkoi kasvuaan: sähköä kului 2,0 prosenttia ja kaukolämpöä tarvittiin 1,4 prosenttia edellisvuotista enemmän. Sähkön myynti kasvoi peräti 8 prosenttia. Kaikella energiantuotannolla on ympäristövaikutuksia. Ympäristöjärjestelmäämme on kirjattu tavoitteeksi oman toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen. Strategiamme korostaa uusiutuvien energialähteiden osuuden hallittua kasvattamista. Tavoite tukee EU:n ja Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden toteutumista. Myös pyrkimys suitsia energiankulutusta näkyy toiminnassamme: neuvomme asiakkaitamme energiansäästössä sekä nettisivuilla että asiakaslehdessä ja asiakastilaisuuksissa. Muistutamme mahdollisuudesta vaikuttaa energian tuotantotapoihin valitsemalla Vihreää Energiaa tai kotimaakunnan raaka-aineilla tuotettua yhteistuotantoenergiaa. Emme syyllistä asiakkaitamme energian kuluttamisesta, mutta painotamme energian järkevän käytön positiivisia vaikutuksia. Energiayhtiönä varaudumme tulevaisuuteen siten, etteivät energiantuotannossa avautuvat teknis-taloudelliset säästökohteet jää hyödyntämättä. Yksi tärkeimmistä on yhteistuotannon osuuden maksimointi Jyväskylässä. Jokainen kaukolämpöasiakas osallistuu ilmastonmuutoksen torjuntaan kouriintuntuvalla tavalla: Rauhalahden ja Keljonlahden kaltaisissa yhteistuotantolaitoksissa samasta polttoaineesta tehdään lämmön rinnalla sähköä. Näin erillistuotantoon verrattuna polttoaineen kulutus ja päästöt pienenevät kolmanneksella verrattuna tilanteeseen, jossa sama määrä lämpöä ja sähköä tuotettaisiin erikseen. Valveutuneen lämmitystapavalinnan ansiosta pystytään lämpöenergian ohella tuottamaan sähköä sekä kunkin kaukolämpötalouden omaan että usein myös naapurin käyttöön. Jyväskylän Energia investoi omaan tuotantoon silmämääränä yhteistuotantoenergian maksimointi. Silloin kymmenet yksinäiset lämmityskattilat eivät tupruttaisi taivaalle öljyistä savua kaupungin kortteleissa, vaan niiden sijaan muutaman korkeamman piipun savuvanat kertoisivat puhtaammasta palamisesta ja polttoaineen käytöstä korkealla hyötysuhteella. Tämän mahdollistamiseksi Jyväskylän Energia on linjannut uudelleen kaukolämmön rakentamisen periaatteensa. Haluamme jatkaa lämpöputkistoamme yhä laajemmalle alueelle ja tarjota pääsyä kaukolämpöön yhä useammalle myös pientaloalueilla. Vuosittain kaukolämmön valitsee noin 300 kiinteistöä. EU:n energiatehokkuusvaatimukset vaikuttavat polttoainehankinnassamme siten, että maantiekuljetusten rinnalla työstetään vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja. Pisimmällä on kiskokuljetusten virtaviivaistamiseen tähtäävä työ. Valtiovallan tahdonilmaisua odottaa Päijänteen vesireittien hyödyntäminen. Vaateet uusiutuvan energian määrän kasvattamisesta merkitsevät Kasvun strategiassa uusiutuvilla tuotetun energian määrän hallittua kasvattamista ja maakunnallisten raaka-aineiden merkityksen korostumista. Tavoitteenamme on, että polttoaineista ja palveluista maksetut energiaeurot jäisivät omaan maakuntaan. Kertomusvuonna saimme iloa myös kumppanuudesta. Vuosia jatkunut hyvä asiakassuhde Vattenfall Kaukolämpö Oy:n kanssa jatkuu, ja Jyväskylän Energia toimittaa jatkossakin kaukolämpöä Vattenfallin verkkoihin Vaajakoskella ja Palokassa. Näin Vattenfall katsoi toistaiseksi tarpeettomaksi jatkaa suunnitelmiaan Jyväskylän raakavesialtaana toimivan Tuomiojärven päähän kaavaillun lämpölaitoksen rakentamisesta. Iloitsimme myös M-Realilta Sappi Finland I Oy:n haltuun siirtyneiden Kankaan tehtaiden teollisuushöyryn toimitussopimuksesta. Entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden alueilla tarjoutuu ratkaistavaksi uudenlaisia haasteita, kun Jyväskylän Energian vesihuollon toimialue laajeni uuden Jyväskylän synnyn myötä. Kertomusvuonna suoritettiin mittava vesiliiketoiminnan haltuunottoprojekti, jossa arvioitiin ja priorisoitiin saneeraus- ja korvausinvestointeja vaativat vesihuoltohankkeet. Tulevaisuutemme suurimmat haasteet liittyvätkin rahoitukseen: voimalaitoksen rakentaminen ja haltuun otetun vesiverkon oston rahoitus eivät vielä riitä vuosittaista toimintaa koettelevat uusien vesiverkkoalueidemme investoinnit, jotka käyvät välttämättömiksi vesihuollon laadun ja jatkuvuuden turvaamiseksi. _3
Yhteiskuntavastuun sisältö Jyväskylän Energia -yhtiöiden merkittävimmät yhteiskunnalliset vaikutukset liittyvät alueellisen hyvinvoinnin luomiseen, energian ja veden tuotantoon ja jakeluun sekä henkilöstöstä huolehtimiseen. Toiminnallamme on taloudellisia vaikutuksia sidosryhmillemme. Asiakkaiden kannalta olennaista on tarjoamamme sähkön, kaukolämmön ja veden toimitusvarmuus, saatavuus ja laatu sekä kilpailukykyinen hinta. Yhtiön suorien työllistämisvaikutuksen lisäksi kotikaupungissa tuomme työtä maakuntaan käyttämällä energian tuotannossa maakunnallisia polttoaineita. Jyväskylän kaupungille Jyväskylän Energia Oy on merkittävä sijoitus, joka osaltaan varmistaa kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvointia. Toimintamme merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat energiapuolella pääosin välillisiä ja vedessä välittömiä tuotannon vaikutuksia. Lisäksi tulevat sähkö-, kaukolämpö- ja vesiverkkojen rakentamiseen, energian ja veden jakeluun ja jäteveden johtamiseen liittyvät ympäristövaikutukset, kuten verkostohäviöt ja esimerkiksi kaukolämmön lisäveden ja pumppausenergian kulutus. Myös Keljonlahden voimalaitoksen rakentaminen aiheuttaa merkittäviä välittömiä ympäristövaikutuksia, kuten maiseman muuttuminen, maansiirrosta ja rakentamisesta aiheutuvat liikenteen päästöt, melu ja pöly sekä Päijänteen ruoppaus jäähdytysvesiputkien asentamista varten. Sosiaalisen vastuun alueella merkittävimmät vaikutuksemme liittyvät henkilöstön kehittämisen ja hyvinvoinnin lisäksi yhteiskuntasuhteisiin sekä tuotevastuuseen. Panostamme strategiamme mukaisesti henkilöstön osaamiseen ja jaksamiseen. Toimimme vastuullisen yrityskansalaisen tavoin ja tiedotamme avoimesti tuotteisiimme ja palveluihimme liittyvistä asioista. Jyväskylän Energia -yhtiöiden yhteiskuntavastuun sisältö _4
Raportointiperiaatteet Yhteiskuntavastuuraportti Jyväskylän Energia -yhtiöiden yhteiskuntavastuuraportti julkaistaan nyt kuudetta kertaa. Se kattaa yhteiskuntavastuun eri osa-alueita taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta koskevat tiedot. Raportissa sovelletaan soveltuvin osin Global Reporting Initiative -organisaation (GRI) G3-version suosituksia. Raportin vastaavuus GRI:n ohjeistukseen on esitetty raportin lopussa sivulla 38. Raportissa kuvataan Jyväskylän Energia -yhtiöiden ympäristövastuu mahdollisimman kattavasti. Emoyhtiö Jyväskylän Energia Oy:n toiminta kuvataan kuitenkin tarkimmin. Tytäryhtiöiden JE-Siirto Oy:n, JE-Urakointi Oy:n ja Jyväskylän Voima Oy:n toiminta integroituu tiiviisti emoyhtiön toimintaan, joten niitä ei ole kokonaisuudessaan käsitelty erikseen. Taloudellinen ja sosiaalinen vastuu käsitellään raportissa yhtiöittäin. Ympäristövastuu puolestaan on kuvattu liiketoiminnoittain, sillä niiden ympäristövaikutukset kuuluvat samanaikaisesti sekä tilaajana toimivalle emoyhtiölle että palveluja tarjoaville tytäryhtiöille. Osakkuusyhtiöiden toimintaa raportissa käsitellään vain suppeasti. Raportin sisältö ja tiedonkeruu Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuuraportti käsittelee vuoden 2008 tuloksia ja tapahtumia sekä kuvaa pidemmän aikavälin kehitystä aikasarjoina. Yhteiskuntavastuuraportissa esitetyt tiedot perustuvat pääosin normaalin toiminnan seurannan tuloksena syntyneisiin tietoihin. Raportissa esitetyt taloudellisen vastuun tiedot ovat peräisin Jyväskylän Energia -yhtiöiden kirjanpidosta ja virallisista tilinpäätöstiedoista. Ympäristötiedot kattavat JE-yhtiöiden merkittävät ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset. Yksikkömme ovat keränneet ympäristöasioita koskevat lähtötiedot ja vastaavat niiden oikeellisuudesta. Suuri osa esittämistämme ympäristötiedoista perustuu viranomaisille raportoitaviin tietoihin ja ulkopuolisiin tutkimustuloksiin. Henkilöstötiedot on saatu Jyväskylän Energian henkilöstö- ja palkkahallinnon tietojärjestelmistä ja tilastoista. Laskentaperiaatteet Kehitämme jatkuvasti käytäntöjämme yhteiskuntavastuuraportoinnin alueella. Tunnusluvut on laskettu samoin periaattein kuin aiemmissa raporteissa. Käsillä olevaa raporttia ei ole varmennettu ulkoisesti. Tietojen täsmällisyyteen ja kattavuuteen liittyvistä rajoitteista sekä laskentaperiaatteiden muutosten vaikutuksista esitettyihin tietoihin on raportin ao. kohdissa maininta. Raportti kattaa Jyväskylän Energia Oy:n tulosyksiköitä koskevat yhteiskuntavastuutiedot. Välillisissä ympäristövaikutuksissa on lisäksi raportoitu Jyväskylän Energian 40-prosenttisesti omistaman Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n ympäristövaikutuksia, jotka kohdistuvat myymiimme tuotteisiin. Raportissa ei ole käsitelty Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n (JYT) taloudellisia eikä sosiaaliseen vastuuseen liittyviä tietoja, sillä JYT raportoi tarpeelliset osin itse ja osa Jyväskylää koskevista tuloksista on sisällytetty Fortumin raportteihin. Vesiliiketoiminnassa vastuumme rajoittuvat jätevesien osalta jätevesien keruuseen ja johtamiseen puhdistamolle. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy raportoi toiminnastaan itse. Julkaiseminen Tämä raportti ilmestyy huhtikuussa 2009. Raportti on luettavissa JE-yhtiöiden Internet-sivuilla (www.jenergia.fi), joilta löytyvät myös emo- ja tytäryhtiöiden tilinpäätökset liitetietoineen. Yhteiskuntavastuuraportti 2004 Yhteiskuntavastuuraportti 2005 Yhteiskuntavastuuraportti 2007 Jyväskylän Energia on raportoinut yhteiskuntavastuustaan vuosittain vuodesta 2003 alkaen. _5
Jyväskylän Energia -yhtiöiden profiili Liiketoiminnat Jyväskylän Energia -yhtiöt (JE-yhtiöt) on energiakonserni, jonka liiketoimintoja ovat sähkökauppa-, kaukolämpö- ja vesiliiketoiminta. Konsernin muodostavat emoyhtiö, Jyväskylän Energia Oy, sekä sen tytäryhtiöt JE-Siirto Oy, JE-Urakointi Oy, Jyväskylän Voima Oy ja Jyväskylän Voimalaakso Oy. Jyväskylän Energia Oy on Jyväskylän kaupungin kokonaan omistama yhtiö. Emoyhtiö, Jyväskylän Energia Oy, huolehtii sähkön, lämmön ja veden hankinnasta ja myynnistä sekä omistamiensa verkostojen rakennuttamisesta. JE-Siirto Oy palvelee verkkoalueemme sähkön siirron asiakkaita, huolehtii verkon käytöstä ja kunnossapidoista sekä toteuttaa tarvittavat verkostoinvestoinnit. JE-Urakointi Oy tuottaa sähkö-, kaukolämpö-, vesi- ja ulkovalaistusverkkojen rakentamis-, käyttö- ja kunnossapitopalveluita. Jyväskylän Voima Oy on Keljonlahden biovoimalaitoksen rakentamista varten vuonna 2006 perustettu yhtiö. Laitoksen on määrä valmistua keväällä 2010. Jyväskylän Voimalaakso Oy hallinnoi kiinteistöjä. Yhtiö on perustettu vuonna 2008. JE-YHTIÖIDEN OMISTUSRAKENNE 2008 Jyväskylän kaupunki KS Energiavälitys Oy 44,7% 100 % Jyväskylän Energia Oy Jyväskylän Energiantuotanto Oy C-Ella Oy 40,0 % 33,3 % 100 % Kaukolämpö-, sähkökauppa- ja vesiliiketoiminnat 100 % 100 % 68,7 % Suomen Hyötytuuli Oy 11,1 % JE-Siirto Oy JE-Urakointi Oy Jyväskylän Voimalaakso Oy Jyväskylän Voima Oy Enas Oy 7,8 % Tytäryhtiöt Muita osakkuuksia _6
Kumppanit Raportointivuonna Jyväskylän Energia Oy omisti 40 % Jyväskylän Energiantuotanto Oy:stä (JYT). JE-yhtiöillä on osakkuuksia myös Suomen Hyötytuuli Oy:ssä, KS Energiavälitys Oy:ssä, C-Ella Oy:ssä sekä Enas Oy:ssä. Jyväskylän Energia Oy on Jyväskylän Voiman suurin osakas 68,7 %:n osuudella ja omistaa laitoksen yhteistuotantoenergiaan oikeuttavan osuuden. Lauhdetuotantoon oikeuttavia osakkeita ostaneet hankekumppanit ovat Etelä-Suomen Voima Oy, Keuruun Sähkö Oy, KS Energiavälitys Oy, Koillis-Satakunnan Sähkö Oy, SPS Tuotanto Oy, Vapo Oy, VSV- Energiapalvelu Oy, Rauman Energia Oy ja Päijänteen Metsänhoitoyhdistys. Jyväskylän Energia Oy on mukana myös Voimaosakeyhtiö SF:ssä sekä toimialan ulkopuolisissa verkostoissa; osuuksia on mm. Jyväskylän Kongressikeskus Oy:ssä (13,95 %) sekä JyväsSeed Fund Oy:ssä (50 000 euron sijoitus). Jyväskylän Energiantuotanto Oy (JYT) JYT tuottaa osakkailleen sähköä, höyryä ja kaukolämpöä omakustannusperiaatteella omistussuhteiden mukaisesti. Raportointivuonna Jyväskylän Energia Oy omisti 40 % JYT:stä. Toinen omistaja oli Fortum Power and Heat Oy. JYT:n omistus siirtyi 21.10.2008 solmitulla kaupalla kokonaan Jyväskylän Energia Oy:n hallintaan 1.1.2009 alkaen. Kaupan yhteydessä myös Rauhalahden voimalaitoksen tontti siirtyi Jyväskylän Energian omistukseen. Samoin Kankaan paperitehtaan höyryntoimitusta koskeva sopimus siirtyi Fortumilta Jyväskylän Energia Oy:lle. KS Energianvälitys Oy KS Energianvälitys Oy on Jyväskylän Energia Oy:n (44,7 %), Ääneseudun Energia Oy:n (24,3 %), Etelä-Savon Energia Oy:n (20,4 %) ja Kuoreveden Sähkö Oy:n (5,8 %) omistama sähkön ja sähkölaitostarvikkeiden hankintayhteistyötä varten perustettu yritys. KS Energianvälitys Oy puolestaan on osakkaana Energiameklarit Oy:ssä, jonka kautta yhtiö on yhteydessä pohjoismaisiin energiamarkkinoihin, mm. Nord Pool -sähköpörssiin. C-Ella Oy Jyväskylän Energia Oy:n, Lahti Energia Oy:n ja Oulun Sähkönmyynti Oy:n yhteisyrityksenä toimii C-Ella Oy. Sen tehtävänä on lisensoida asiakastietojärjestelmät sekä edesauttaa osakasyhtiöidensä kehitysyhteistyötä. Yhteisyrityksen toiminta pienentää kehityskustannuksia ja parantaa asiakaspalvelun ja siihen liittyvien prosessien tehokkuutta. Suomen Hyötytuuli Oy Suomen Hyötytuuli Oy on maamme johtava tuulivoiman tuottaja. Jyväskylän Energia Oy on yksi yhtiön yhdeksästä omistajasta. Muita omistajia ovat Helsingin Energia, Lahti Energia Oy, Lappeenrannan Energia Oy, Pori Energia Oy, Tampereen Sähkölaitos, Turku Energia Oy, Vantaan Energia Oy ja Viikinki Energia Oy. Enas Oy ENAS Oy on VTT:n, Vapo Oy:n ja Jyväskylän Energia Oy:n (7,8 %) omistama laboratorioalan yhtiö, joka tuottaa kiinteiden polttoaineiden tuotantoon ja kauppaan sekä ympäristösektoriin liittyviä laboratoriopalveluja. _7
Avainluvut Raportointivuonna sähköä myytiin 680 (629) GWh ja sähköä siirrettiin jakelualueemme asiakkaille 631 (618) GWh. Kaukolämmön myynti oli 985 (972) GWh. Vettä myytiin 7,2 miljoonaa kuutiota, josta talousvedeksi 5,94 (6,07) miljoonaa kuutiota ja tukkumyyntiin 1,26 (2,18) miljoonaa kuutiota. Edellisen vuoden luvut ovat suluissa. Jyväskylän Energia Oy:n myymästä sähköstä 61 % ja lämmöstä 97 % ostettiin Jyväskylän Energiantuotanto Oy:ltä (JYT). Kaukolämmöstä 1,6 % hankitaan UPM- Kymmenen Säynätsalon tehtaalta ja 1,4 % tuotetaan kaatopaikkakaasulla Keltinmäen lämpökeskuksessa. Sähköä hankitaan myös sähköpörssistä ja yhteistyökumppaneilta (37,6 %). Suomen Hyötytuuli Oy:ltä saadaan 0,9 prosenttia ja Jyväskylän Energian oma vesivoimalaitos antaa 0,5 prosenttia. Sähkön alkuperä on esitetty tarkemmin kotisivuillamme www.jenergia.fi. Yhteiskuntavastuun avaintunnusluvut 2008 Taloudellisen vastuun tunnusluvut (konserni) 2008 2007 2006 Liikevaihto (M ) 110,9 99,2 89,6 Liikevoitto (M ) 18,1 19,3 16,7 Tulovero (M ) 0,02 0,08 0,09 Osinko (M ) 0,0 0,0 4,0 Investoinnit (M ) 65,8 50,3 17,7 Oman pääoman tuotto ( %) 14,1 21,7 16,2 Omavaraisuusaste (%) 8,4 9,5 8,8 Maksetut palkat (M ) 10,1 9,9 8,9 Ostot toimittajilta 1 (M ) 114,2 81,9 68,8 Yhteisöjen tukeminen (M ) 0,10 0,08 0,05 Ympäristövastuun tunnusluvut 2008 2007 2006 Vihreän sähkön osuus myydystä sähköstä ( %) 6,8 6,7 6,5 Verkostohäviöt, sähkö (%) 2,7 2,7 2,8 Verkostohäviöt, kaukolämpö (%) 8,0 8,0 8,0 Kaukolämmön lisävesi (m 3 ) 6522 10317 8871 Pumppaussähkön kulutus (MWh) 10800 11894 11050 Vuotovedet vesijohtoverkostosta (milj. m 3 ) 0,66 0,62 1,12 Vuotovedet jätevesiverkostoon (milj. m 3 ) 4,50 4,52 4,35 Korjatut vesijohtovuodot (kpl) 17 48 37 Sosiaalisen vastuun tunnusluvut 2008 2007 2006 Henkilöstö: Konsernin henkilöstön määrä keskimäärin, 5 253 227 233 josta määräaikaisia 31 8 17 Henkilöstön vaihtuvuus (ulkoinen) 2 (%) 3,6 9,1 1,2 Työntekijöiden keski-ikä 45,4 48,8 49,0 Sairaspoissaolot (%) 4,3 3,0 4,3 Koulutuspäivät keskimäärin / hlö 4,0 5,5 4,0 Asiakkaat: Sähkönsiirto, SAIDI 3 (h/ asiakas) 0,63 0,01 0,12 Sähkönsiirto, SAIFI 4 (kpl/ asiakas) 0,82 0,13 0,57 Asiakkaan kokema keskeytysaika: kaukolämpö (h) 1,33 0,88 0,87 1) Emoyhtiön lukuja, ostot sisältävät konsernin sisäisen kaupan. 2) Vuoden aikana rekrytoitujen osuus henkilöstön määrästä vuoden lopussa, emoyhtiön luku. 3) SAIDI = System Average Interruption Duration Index eli keskeytysten keskimääräinen yhteenlaskettu kestoaika (h / asiakas) tietyllä aikavälillä. 4) SAIFI= System Average Interruption Frequency Index eli keskeytysten keskimääräinen lukumäärä (kpl / asiakas) tietyllä aikavälillä. Sähkönsiirron tunnusluvut on otettu käyttöön v. 2008, aiemmin käytössä oli asiakkaan kokema keskeytysaika. 5) Otettu käyttöön v. 08. Aiemmin tilalla oli emoyhtiön henkilöstön määrä vuoden lopussa. _8
Hallinto Jyväskylän Energia Oy ja sen tytäryhtiöt JE-Siirto Oy, JE-Urakointi Oy, Jyväskylän Voima Oy ja Jyväskylän Voimalaakso Oy noudattavat yhtiöjärjestyksen ja Suomen osake yhtiölain mukaisia sääntöjä ja määräyksiä. Toiminnan lainmukaisuutta, eettisyyttä ja strategian toteuttamista ohjaa hyvä hallintotapa. Jyväskylän Energia Oy:n ja sen tytäryhtiöiden johtamisesta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Tytäryhtiöillä on kullakin oma hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiökokous Yhtiökokous on yhtiön korkein päättävä elin, jossa yhtiön omistaja käyttää päätösvaltaansa, Jyväskylän Energia Oy:n osalta Jyväskylän kaupunki. Yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta, osingonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta ja heille maksetta vista palkkioista. Jyväskylän Energia Oy:n ja sen tytäryhtiöiden yhtiökokoukset kokoontuvat vähintään kerran vuodessa. Jyväskylän Energian varsinainen yhtiökokous on pidettävä viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Hallitus Hallitus vastaa siitä, että yhtiön hallinto ja toiminta ovat asianmukaisia ja että yhtiötä hoidetaan terveiden periaatteiden ja vahvistettujen strategioiden mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on myös vahvistaa yhtiön vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat ja hyväksyä yhtiön riskienhallinnan periaatteet. Hallitus päättää myös suurista investoinneista, yritysostoista ja merkittävistä omaisuuden myynneistä. Hallitus nimittää ja vapauttaa tehtävistään toimitusjohtajan. Jyväskylän Energia Oy:n hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Uusi hallitus valitaan vuonna 2009. Henkilökunta valitsee edustajansa emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden JE-Siirto Oy:n ja JE-Urakointi Oy:n hallituksiin. Emoyhtiön toimitusjohtaja on myös konsernijohtaja. Johtoryhmä Emoyhtiön toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa toimii johtoryhmä. Vuonna 2008 johtoryhmän kokoonpano oli 5 henkilöä: toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja kolme liiketoimintajohtajaa. Johtoryhmän sihteerinä toimii viestintäpäällikkö. Vuonna 2008 johtoryhmä kokoontui 26 kertaa. Tilintarkastajat Emoyhtiön ja konsernin tilintarkastajina toimivat Tilintarkastajien Oy Ernst & Young KHT-yhteisön päävastuullinen tilintarkastaja Vilho Päällysaho KHT ja Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab HTM-yhteisön päävastuullinen tilintarkastaja Veikko Heikkinen HTM, JHTT. Jyväskylän Energia Oy Hallitus 2008 JE-Siirto Oy Hallitus 2008 JE-Urakointi Oy Hallitus 2008 Jyväskylän Voima Oy Hallitus 2008 Voimalaakso Oy Hallitus 2008 Timo Fredrikson (pj) Kaija Haapsalo (pj) Osmo Kääriäinen (pj) Timo Fredrikson (pj) Olavi Rissanen (pj) Aarre Mäkelä (vpj) Timo Fredrikson (vpj) Aarre Mäkelä (vpj) Kaija Haapsalo Marjukka Nuutinen Anna Autere Osmo Kääriäinen Timo Fredrikson Jukka Juusela Pekka Puttonen Kaija Haapsalo Osmo Kääriäinen Annikki Mikkonen Jorma Muhonen Jukka Tyrväinen (henkilöstön edustaja) Risto Pernu (henkilöstön edustajan varajäsen) tj. Juha Lappalainen Tuomo Mielonen (henkilöstön edustaja) tj. Juha Lappalainen varatj. Olavi Rissanen Kaija Haapsalo Juha Lappalainen (asiantuntijajäsen) Jyrki Korpivaara (henkilöstön edustaja) Juha-Pekka Tarhanen (henkilöstön edustajan varajäsen) tj. Sauli Lahikainen Simo Pikkusaari (SPS Tuotanto Oy) Petri Heinonen (Vapo) tj. Juha Lappalainen tj. Jukka Ojalainen varatj. Olavi Rissanen (sihteeri) apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto (business controller) Emo- ja tytäryhtiöiden hallitukset vuonna 2008. _9
Yhteiskuntavastuun organisointi Jyväskylän Energia -yhtiöissä yhteiskuntavastuu otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Yhtiön ympäristöasioista vastaa ympäristötiimi, jonka jäsenet edustavat konsernin eri liiketoimintayksiköitä ja tytäryhtiöitä. Tällä varmistetaan tehokas tiedonkulku. Taloudellisesta tuloksesta vastuussa ovat liiketoiminta-alueiden johto ja toimitusjohtaja. Sosiaalisen vastuun toteutumisesta vastaa liiketoimintayksiköiden ja tytäryhtiöiden esimiestaso yhdessä henkilöstöpäällikön kanssa. Yhteiskuntavastuun kehittäminen kuuluu kaikkien liiketoiminta-alueiden vastuuhenkilöiden sekä konsernin kehitysjohtajan vastuulle. Jyväskylän Energia -yhtiöiden hyvä hallintotapa sekä taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu sisältyvät toimintaan strategioiden, toimintaperiaatteiden ja muiden ohjeiden kautta. Hyvä hallintotapa Kaupungin konserniohje Kasvun strategia, Liiketoiminta-arvot, Toimintaperiaatteet Toimintajärjestelmä, Riskienhallinta Viestintä Taloudellinen vastuu Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Hinnoitteluperiaatteet Hankintastrategia Sponsorointiperiaatteet Investoinnit Ympäristöjärjestelmä Energiatehokkuussopimus Henkilöstöstrategia Yhteistoiminta- ja tasa-arvoperiaatteet Sidosryhmäyhteistyö _10
Arvot ja strategia Liiketoiminta-arvot Jyväskylän Energian liiketoiminta-arvot on uudistettu Jyväskylän Energia -yhtiöiden henkilöstön yhteistyönä viimeksi vuonna 2004. Jyväskylän Energian liiketoimintaarvot ovat näkemys tulevaisuudesta, asiakasläheisyys, tuloksentekokyky ja vastuu. Näkemys tulevaisuudesta menneestä oppiminen ja huomiseen suuntaaminen on arvo, jolla toteutamme strategiaamme. Emme jää seisomaan paikoillemme, vaan ymmärrämme, että asiat ja ihmiset muuttuvat. Arvostamme aktiivista, kehitysmyönteistä toimintaa, joka tähtää kasvuun ja maakunnalliseen hyvinvointiin. Huolehdimme siitä, että meillä on yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Asiakasläheisyys asiakkaan menestyminen on meille tärkeää. Panostamme paikallisuuteen ja maakunnallisuuteen. Luomme toimivia palvelukonsepteja ja palvelupaketteja. Kehitämme aktiivisesti myös sähköisiä palveluja. Puhumme ihmisen äänellä ja olemme tavoitettavissa myös antaaksemme tukea ja neuvontaa energiaalaan liittyvissä asioissa. Kaiken lähtökohtana ovat asiakkaidemme tarpeet. Oikeudenmukaisella ilmapiirillä ja riittävällä menestyksen janolla varmennamme tuloksentekokykyämme. Luotamme toisiimme ja uskomme, että kaikki haluavat tehdä parhaansa. Haemme menestyksemme yhteistyöstä synergiasta toistemme, asiakkaidemme ja kumppaneidemme kesken. Muistamme, että kaikella on hintansa: hyvä maine syntyy tehokkaasta, asiallisesta ja asiakastarpeeseen vastaavasta toiminnasta. Pidämme yllä avointa ja rehellistä yrityskulttuuria. Vastuu asiakkaista, ympäristöstä, yhteiskunnasta ja toisistamme luo perustan liiketoiminnallemme. Olemme luotettavia ja tunnemme vastuumme. Suoritamme tehtävämme ammattimaisella asenteella ja kerralla oikein -suoritusta tavoitellen. Huolehdimme myös sisäisten palvelujen ajantasaisuudesta ja joustavuudesta, sovitusta laadusta ja aikataulujen pitävyydestä. Emme elä vain tätä hetkeä varmistamme, että ammattitaitomme toimii myös huomenna. Seuraamme alan kehitystä ja opimme. Strategia Jyväskylän Energia -yhtiöiden strategiaa tarkistettiin tulevien liiketoimintanäkymien pohjalta. Tulevien vuosien painopistealueita ovat asiakas, talouden ja riskien hallinta sekä veden laadun turvaaminen. Emoyhtiön hallitus hyväksyi päivitetyn strategian joulukuussa 2008. Hallituksen linjauksen mukaan erityisesti tulee panostaa riskien ennakoimiseen, tunnistamiseen ja analysointiin. Jyväskylän Energia -yhtiöiden päämääränä on olla vahva, osaava ja palveleva energiaveturi, joka vauhdittaa maakunnan menestystä ja hyvinvointia. Kasvun strategia 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Jyväskylän Energia -yhtiöt on vahva energiayritys ja haluttu työnantaja, joka kehittää alan osaamista ja edistää seudullista yhteistyötä, maakunnan työllisyyttä ja kilpailukykyä. Jyväskylän Energia -yhtiöt on Jyväskylän johtava energiayritys. Kasvamme kannattavasti laajentamalla asiakaskuntaa, syventämällä asiakkuuksia, parantamalla toiminnan tehokkuutta ja kehittämällä uusia palveluita tuemme asiakkaan menestystä ja tyytyväisyyttä. Hallitsemme ennakoimalla liiketoiminnan riskit. Varmistamme Jyväskylän Energia -yhtiöiden kilpailukyvyn ja toimitusvarmuuden huolehtimalla yrityksen tekniikasta ja taloudesta, joita osaava henkilökunta kehittää. Ohjaamme polttoaineiden hankintaketjua itse. Energianhankintamme perustana on oma, monipuolinen ja tehokas tuotanto. Uusiutuvilla energiaraakaaineilla tuotetun sähkön ja lämmön määrää kasvatetaan hallitusti. Energiantuotantomme pohjautuu monipuolisen polttoainevalikoiman hyödyntämiseen ja osaltaan maakunnallisten polttoaineiden laajamittaiseen hyödyntämiseen. Kasvatamme vesiliiketoimintaa seudullista ja maakunnallista yhteistyötä ja palveluntarjontaa laajentamalla. Maakunnan vesivarat turvaavat raakaveden riittävyyden. Veden laatu varmistetaan nykyaikaisin käsittely- ja jakelumenetelmin. Liiketoimintojen vahvuus ja oikea-aikaiset, tuottavat investoinnit turvaavat kannattavuuden ja yhtiön arvon kasvun. _11
Työnilo 2010 -henkilöstöstrategia Jyväskylän Energian henkilöstöstrategian Työnilo 2010 tavoitteet ovat: Kasvun strategian toteutumisen edistäminen, toimintaperiaatteiden toteutumisen tukeminen, muutoksen näkeminen positiivisena mahdollisuutena sekä keskittyminen tehokkaimpiin toimintamalleihin ja maakunnallisuuteen. Menestymisemme edellytyksenä ovat henkilökunnan jatkuva kehittyminen ja onnistuneet suoritukset yrityksen painopistealueilla. Menestys perustuu työntekijän henkilökohtaiseen vastuuseen omien tietojen ja taitojen kehittämisestä sekä hänen sitoutumiseensa yhteisiin tavoitteisiin. Henkilöstöstrategia tähtää siihen, että henkilöstö voi hyvin, toimii tehokkaasti ja ottaa rohkeasti vastaan uusia haasteita. Päämäärä ja strategiat näyttävät oppimisen suunnan ja tarpeet. Osaamisen vahvistuminen auttaa muuttamaan uhkat haasteiksi. Tavoitteenamme on palveleva, tehokas, kehittävä ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstöstrategian peruselementeistä osaamisen hallinta merkitsee Jyväskylän Energia -yhtiöiden strategian hallintaa, konsernin kokonaisuuden ymmärtämistä ja asiakastarpeiden tunnistamista. Muutoksen hallinta edellyttää johtamis- ja esimiestaitojen systemaattista kehittämistä, muutoksen jatkuvaa ennakointia ja läpivientiä sekä yhdessä tekemistä. Työniloa rakentavat luottamuksen ja työnilon tietoinen vahvistaminen, oikeudenmukainen toiminta ja kuormittavuuden hallinta sekä kannustavat, tuloksellisuutta tukevat palkkausjärjestelmät. Henkilökunnan viihtyvyyteen vaikutetaan myös Energiaklubin kautta liikuntamahdollisuuksia sekä yhteisiä tilaisuuksia ja retkiä järjestämällä. Kartoittaja Kai Karvonen on työssään paljon ajavana osallistunut työnantajansa kustantamaan taloudellisen ajon EcoDriving-koulutukseen. _12
Johtaminen Jyväskylän Energia -yhtiöillä valta tuo kaikilla organisaatiotasoilla mukanaan vastuun. Ylimmän johdon tehtävä on tukea oikeanlaista vallan ottamista ja vastuun kantoa. Jyväskylän Energia -yhtiöiden johtamista ohjaavat liiketoiminta-arvot ja Kasvun strategiasta johdetut Toimintaperiaatteet: Jyväskylän Energia -yhtiöt on kehittyvä ja kasvava keskisuomalainen konserni, jonka toimialana on sähkö-, kaukolämpö- ja vesiliiketoiminta sekä tuotanto. Ennakoimme asiakkaidemme tarpeet ja meihin kohdistuvat odotukset. Laajennamme asiakaskuntaamme ja syvennämme asiakkuuksia, ja kehitämme tuotteitamme ja palvelujamme saadun tiedon pohjalta. Hallitsemme riskejä jatkuvalla liiketoimintaympäristön seurannalla ja muutosten ennakoinnilla. Liiketoimintojen tekniset ja taloudelliset riskit sekä ympäristö-, turvallisuus- ja terveysriskit hallitaan aktiivisella ennakkosuunnittelulla ja tehokkailla korjaustoimenpiteillä. Turvaamme sähkön, lämmön ja veden jakelun sekä jätevesien johtamisen tekniset edellytykset. Pidämme toimintaamme palvelevan tekniikan nykyaikaisena ja tehokkaana. Toimimme tuloksellisesti laatuamme jatkuvasti parantaen ja annettuja velvoitteita noudattaen. Tavoitteenamme on vähentää ja ehkäistä toimintamme aiheuttamia haitallisia ympäristövaikutuksia. Edistämme järkevää energia- ja vesivarojen käyttöä. Kehitämme energian hankintaamme ja tuotantoamme monipuoliseksi ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseksi. Panostamme ensisijaisesti seudullisiin, uusiutuviin polttoaineisiin sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Perustamme polttoaineiden hankinnan pitkäaikaisiin sopimuksiin ja monipuoliseen polttoainevalikoiman käyttöön riittävän huoltovarmuuden ja kustannustehokkuuden ylläpitämiseksi. Hyödynnämme veden hankinnassa korkeaa teknologiaa ja luonnonmukaisia tuotantomenetelmiä. Seudullisella yhteistyöllä on suuri merkitys sekä veden hankinnassa että jätevesien johtamisessa. Luomme hyvällä johtamisella edellytykset henkilöstön työhyvinvoinnille. Osaava ja aikaansaava henkilöstö huolehtii, että saavutamme tavoitteemme. Toimintajärjestelmä Yhtiöillä on sertifioidut laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät, jotka on integroitu toimintajärjestelmäksi. Keväällä 2008 toimintajärjestelmään suoritettiin ulkoinen auditointi. Auditoijana oli Det Norske Veritas (DNV), joka on riippumaton säätiö ja jonka päämääränä on ihmishenkien, omaisuuden ja ympäristön turvaaminen. Auditoinnissa saatiin neljä poikkeamaa, jotka koskivat lakien, asetusten, määräysten ja lupaehtojen noudattamisen valvontaa sekä henkilökohtaisten suojavälineiden käyttöä työmailla. Yksi poikkeamista koski keskeneräistä TTT-järjestelmän siirtämistä uuteen standardiin. Poikkeamat käsiteltiin, korjaavat toimenpiteet suunniteltiin ja poikkeamavastauksiin saatiin hyväksyntä, joten sertifikaatit ovat voimassa. Seuraava ulkoinen auditointi toteutetaan keväällä 2009. Laatu Tärkeintä toiminnassamme on lähteä asiakkaidemme tarpeista ja tyydyttää ne siten, että toimintamme on kannattavaa ja yrityksemme arvo nousee. Tyytyväiset asiakkaat turvaavat toimintamme jatkuvuuden ja Jyväskylän Energian henkilökunnan toimeentulon ja hyvinvoinnin. Kehitämme kaikkia toimintojamme asiakaskyselyiden ja järjestelmällisten analyysien avulla. Jyväskylän Energian laatujärjestelmä on sertifioitu ISO 9001 -standardin mukaisesti. Johtaminen Jyväskylän Energialla. _13
Ympäristö Jyväskylän Energian ympäristötoiminta perustuu ISO 14001 -standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmään. Ympäristöjohtamisesta vastaa ympäristötiimi ympäristövastaavan johdolla. Asetamme vuosittain ympäristötavoitteet ja laadimme ympäristöohjelman, jonka avulla varmistamme ympäristöjärjestelmämme mukaisen toiminnan sekä ympäristöasioiden jatkuvan tarkkailun ja huomioon ottamisen. Henkilöstö sekä työterveys ja -turvallisuus Jyväskylän Energian toimintaa henkilöstöasioissa ohjaa Työnilo 2010 -henkilöstöstrategia. Strategiaan liittyvän Työnkaariohjelman pohjalta kehitetään ja ylläpidetään henkilöstön työssä jaksamista koko yhtiössä työskentelyn ajan. Ohjelman kulmakiviä ovat tulevaisuuden osaamisen hallinta, ammattitaidon ylläpito, hiljaisen tiedon merkityksen tiedostaminen, työkyvyn ylläpito ja seuranta, työn mitoittaminen tekijänsä mukaan, työväsymisen hallinta sekä tiedon jako suunnitelmista ja erilaisuudesta. Työterveys- ja työturvallisuustyömme pohjautuu uusittuihin Toimintaperiaatteisiin, jotka hyväksyttiin joulukuussa 2008. Käytännön työterveys- ja työturvallisuustoiminta (TTT-toiminta) on ennalta ehkäisevää toimintaa työperäisten sairauksien, onnettomuus- ja vaaratilanteiden, vahinkojen ja rikollisen toiminnan torjumiseksi sekä toimintavalmiuksien luomiseksi näiden tilanteiden varalle. Jyväskylän Energian työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä noudattaa OHSAS 18001 -standardia. Työsuojelusta konsernin yhtiöissä vastaavat toimitusjohtajat apunaan työryhmät, työsuojelupäälliköt ja työsuojeluasiamiehet. Työsuojelutoimikunnat seuraavat TTTtavoitteiden toteutumista ja tekevät yhteistyössä työterveyshuollon kanssa esityksiä työterveyden ja turvallisuuden edistämisestä yhtiössä. Sopimus työterveyspalveluista on tehty Suomen Terveystalo Oy:n kanssa. Riskienhallinta Jyväskylän Energia -yhtiöiden yhteiskuntavastuun toteutuminen edellyttää huolellista riskienhallintaa. Riskeinä tarkastellaan teknisiä, taloudellisia ja henkilöihin liittyviä riskejä. Liiketoimintojen riskit arvioidaan säännöllisesti. Konsernin riskienhallintasuunnitelma päivitettiin vuonna 2008. Riskien hallinta keskittyy osana kasvun strategiaa konsernin kriittisiin menestystekijöihin: energian hankinnan kilpailukyvyn turvaamiseen, polttoainehankinnoissa onnistumiseen, liiketoimintaprosessien tekniseen toimintavalmiuteen, kustannustehokkuuteen sekä osaamisen varmistamiseen ja tehokkaaseen markkinointiin ja myyntityöhön. Liiketoimintajohtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat omien liiketoimintaalueidensa riskienhallinnasta. Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan merkittävimmät riskit ovat turpeen ja puun hinta ja saatavuus, turpeen kohtelu päästöoikeuksien määrittelyssä, päästöoikeuksien hintakehitys, sähkön markkinahinnan vaihtelu, sähkön finanssisuojausten epäonnistuminen sekä lämmönhankinnan toimitusvarmuuden heikkeneminen. Vesiliiketoiminnan suurimmat riskit ovat raakavesilähteen, tuotantolaitosten tai verkoston saastuminen, verkostojen rapistuminen, vedentuotannon varakapasiteetin riittämättömyys sekä toiminta-alueen laajenemisen mahdollisesti mukanaan tuomat ylimääräiset velvoitteet. Tuleviin vahinkoriskeihin on varauduttu vakuuttamalla tuotannon keskeytykset ja erilaiset onnettomuustilanteet. Korkea velkaantumisaste ja siitä aiheutuvat korkokulut muodostavat rahoitus- ja maksuvalmiusriskin sekä rajoittavat yhtiöiden tuloksentekomahdollisuuksia ja taseen vahvistamista. JE-Siirto Oy:ssä kiinnitettiin erityistä huomiota jätevesipumppaamojen varavoiman turvaamiseen. Toimenpiteet aloitettiin syksyllä yhteistyössä emoyhtiön vesiliiketoiminnan kanssa. JE-Urakointi Oy:n suurimpia haasteita riskienhallinnassa ovat asiakaskannan laajentaminen ja alihankinnan optimointi. JE-Urakointi Oy:n riskienhallinnan toimenpiteitä vuoden aikana olivat liiketoimintaprosessien kehittäminen ja esimieskoulutukset, alihankinnan keskittäminen sekä uuden logistisen ratkaisun sisäänajo. Ympäristönäkökohdat ja turvallisuusnäkökohdat päivitetään säännöllisin väliajoin. Yritysturvallisuudella minimoidaan yrityksen turvallisuusriskit sekä torjutaan vahinkoja ja onnettomuuksia. Yritysturvallisuudella halutaan taata yrityksen lailliset toimintaedellytykset ja toimintakyky kaikissa olosuhteissa sekä suojata yrityksen henkilöstöä, omaisuutta ja ympäristöä. Valmiussuunnittelulla on varauduttu toimimaan poikkeusoloissa. Yllättäviä häiriötilanteita ja tuotantohäiriöitä varten on omat toiminta- ja tiedotusohjeensa. _14
Toimittajat tutustumassa Keljonlahden voimalaitoksen työmaan alkupaukkuihin. Kuvassa vasemmalla työmaapäällikkö Lasse Tupasela ÅF Consult Oy:stä. Viestintä Viestintämme tarkoitus on antaa asiakkaille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille ajankohtaista ja monipuolista tietoa Jyväskylän Energiasta, sen hankkeista sekä energian ja veden käyttöön liittyvistä asioista. Pyrimme avoimeen, aktiiviseen ja kansantajuiseen viestintään. Haluamme viestinnällämme tehdä palvelujemme hankkimisen ja käytön helpoksi ja miellyttäväksi. Vuonna 2008 toteutettiin puhelinkeskusuudistus palvelujen ja henkilöstön tavoitettavuuden parantamiseksi. Ulkoisen viestinnän pääkanavana normaalin mediatiedotuksen ja nettisivujemme ohessa toimii asiakkaillemme postitettava Jenergia-lehti. Verkko-osoitteesta www.jenergia-lehti.fi löytyy printtilehden juttujen laajennuksia sekä kattava arkisto Jenergian vanhemmista numeroista. Sivuilla on myös mahdollisuus sekä juttu- että lehtikohtaisen palautteen lähettämiseen. Valmiiksi maksetun postimaksun sisältävä palautekuponki on leikattavissa myös jokaisesta printtilehden numerosta. Toisena ulkoisen viestinnän pääkanavista toimivat yhtiömme Internet-sivut osoitteessa www.jenergia.fi. Raportointivuonna kehitimme nettisivujemme sisältöä ja uudistimme ulkoasua. Keljonlahden voimalaitosprojektille on perustettu oma sivusto www. keljonlahdenvoimala.fi. Käytämme tiedottamiseen säännöllisesti myös Jyväskylän kaupungin sivustoa ja olemme mukana monissa kaupungin julkaisuissa. Häiriö- ja katkotiedottamista sekä erityistilanteiden viestintää varten valvomon käyttöön on luotu Viestikeskusjärjestelmä. Viestikeskuksella valvomo tiedottaa esimerkiksi sähkökatkon alkamisesta ja päättymisestä. Viestit välittyvät samalla lähetyksellä sekä nettisivuillemme ajankohtaista-palstan katkotiedotteisiin että sähköpostitse medialle. Helposti muokattavia tiedotepohjia on luotu kaikkien liiketoimintojen yleisimpiä erityistilanteita varten. Pohjilla on varauduttu myös tehokkaaseen yhteistoimintaan terveydensuojeluviranomaisen kanssa erityistilanteissa, joissa mahdollisesti tarvitaan veden keittokehotuksen tai käyttökiellon kaltaisia hälytystoimenpiteitä. Sisäisen viestinnän kanavia ovat Sisäinen tiedote -kooste, joka ilmestyi raportointivuonna 9 kertaa ja sähköinen Tiimifoorumi-ilmoitustaulu, joka korvataan jatkossa henkilöstön yhteisillä sähköpostikansioilla. Lisäksi tiedotamme sähköpostitse ja henkilöstöinfoja järjestämällä. _15
Toimintaympäristö Vuosi 2008 oli poikkeuksellinen. Suomessa vuoden 2008 keskilämpötila oli 1-2 astetta keskimääräistä korkeampi ja samalla kuudenneksi lämpimin mittausten tunnetulta ajalta. Myös sademäärä oli tavanomaista suurempi koko maassa. Ennätyksellisen lämmin talvi, aikainen kevät sekä lämmin syksy saivat aikaan sen, että kaukolämmön myynti laski Suomessa 2,1 % edellisvuodesta ja jäi 10 % normaalivuotta pienemmäksi. Myös valtakunnallinen sähkönkulutus väheni poikkeuksen paljon, 3,8 % edellisvuodesta. Syynä tähän oli taloudellinen taantuma, joka syveni loppuvuotta kohden. Eniten sähkönkulutus laski metsäteollisuudessa. Valtakunnallisesta kehityksestä poiketen Jyväskylän Energia -yhtiöiden kaukolämmön myynti kasvoi 1,3 prosenttia. Sähköä siirrettiin 2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Jyväskylän Energian sähköenergian myynti kasvoi kaikkiaan 8,0 %. Kaukolämmön ja sähkön hintataso säilyi kilpailukykyisenä. Onnistuneen markkinoinnin ansioista saimme noin 300 uutta kaukolämpöasiakasta ja 4 800 uutta sähköasiakasta. Valtioneuvosto hyväksyi uuden kansallisen ilmasto- ja energiastrategian marraskuussa 2008. Tavoitteena on varmistaa Kioton sopimuksen toimeenpano. Strategia perustuu EU:n tavoitteisiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteen mukaan uusiutuvan energian osuuden tulisi olla 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuonna 2020. Lisäksi kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomen ylläpitämään energiahuollon varmuutta ja huolehtimaan monipuolisesta energiahankinnan rakenteesta. Vuonna 2008 kotimaisen puun ja turpeen saatavuusongelmat toivat haasteita kotimaisen polttoaineen hankintaan. Metsäteollisuuden kysynnän heikkeneminen vähensi sekä sivutuotteiden että energiapuun saatavuutta. Tilannetta pahensi kaksi peräkkäistä sadekesää, joiden vuoksi kotimaista turvetta oli markkinoilla vain noin puolet normaalimäärästä. Lisäksi turve oli laadultaan normaalia heikompaa. Kotimaista energiaa jouduttiin korvaamaan tuontienergialla: kivihiilellä ja öljyllä. Nokialla marraskuussa 2007 sattunut jätevedenpuhdistamon vahinko ja siitä aiheutunut vesikriisi heijastui vuonna 2008 muidenkin vesiyhtiöiden toimintaan. Riskikartoituksia ja valvontaa tehostettiin. Riskikartoitusten pohjalta vesiyhtiöt velvoitettiin ryhtymään ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, jotka toteutettiin myös Jyväskylässä. Vuonna 2008 Jyväskylän Energia -yhtiöt valmistautui laajentamaan toimintaaluettaan vuoden 2009 alussa syntyneen uuden Jyväskylän kunnan myötä myös Korpilahden ja Jyväskylän maalaiskunnan alueille. _16
Taloudellinen vastuu Hyvä taloudellinen tulos muodostaa perustan Jyväskylän Energian vastuulliselle toiminnalle. JE on toiminut vuodesta 1997 lukien kaupungin sataprosenttisesti omistamana osakeyhtiönä. Yhtiöllemme on tunnusomaista pitkäjänteinen vastuunkanto, joka heijastuu koko kaupungin hyvinvointiin. Suhteessa asiakkaisiin tärkeiksi nousevat toimitusvarmuus, tuotteiden laatu sekä vakaa ja kilpailukykyinen hinnoittelu. Strategiamme mukaisesti suosimme maakunnallisia raaka-aineita. Hankinnoistamme suurin osa tulee lähialueilta. Asiakkaat Jyväskylän Energia -yhtiöt tuottavat asiakkailleen energiatuotteita ja -palveluita kilpailukykyiseen hintaan. Kaukolämmön hintaan vaikuttavat kotimaisten polttoaineiden eli turpeen ja puun hinta ja saatavuus sekä päästöoikeuksien ja öljyn hinta. Lisäksi hinnanmuodostukseen vaikuttavat muun muassa verkon ja tuotannon investoinnit sekä huolto-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset. Sähkön hintaan vaikuttavat turpeen ja puun hinnan ja saatavuuden lisäksi hintataso pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sekä päästöoikeuksien hinta ja muut toiminnalliset kustannukset. Raportointivuoden loppupuolella energian hintaa nosti kotimaisen puun ja turpeen saatavuus- ja laatuongelmista johtuva kiivihiilen käyttö korvaavana polttoaineena. Toimittajat Jyväskylän Energia -yhtiöt vaikuttavat hankintojensa kautta hyvinvoinnin luomiseen ja työllisyyteen Jyväskylän seudulla ja kotimaakunnassa. Vuonna 2008 Jyväskylän Energia Oy:llä oli 846 tavaran- ja palveluntoimittajaa. Emoyhtiön ostamien tavaroiden ja palvelujen arvo oli vuonna 2008 noin 114 miljoonaa euroa, mikä oli lähes 40 % enemmän kuin vuonna 2007. Ostoista lähes 62 % tuli omasta maakunnasta. Valtaosa eli 83 % JYT:n tuottamasta energiasta syntyi keskisuomalaisella puulla ja turpeella. Niiden käyttö työllisti arviomme mukaan yli 300 henkilöä Keski-Suomessa. Jyväskylän Energia -yhtiöillä ei ole sellaisia merkittäviä toimittajia, joiden toiminta olisi niistä taloudellisesti riippuvaista. Noudatamme vastuullisia liiketoimintaperiaatteita. Niihin kuuluvat toimittajien terveen taloudellisen kehityksen tukeminen ja sopimusehtojen noudattaminen. Myyntitulot, liittymismaksut, ja muut tulot yht. 110,4 M4 Henkilöstö Jyväskylän Energia -yhtiöillä on työllistämisen, maksettujen palkkojen ja henkilöstön tuloverojen kautta myönteinen vaikutus toiminta-alueensa hyvinvointiin. Vuonna 2008 konsernissa henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot olivat yhteensä yli 10 miljoonaa euroa. Emoyhtiön maksamat palkat ja palkkiot henkilöstölle olivat 4,2 miljoonaa euroa, JE-Urakointi Oy:n 4,6 miljoonaa, JE-Siirto Oy:n 1,2 miljoonaa ja Jyväskylän Voima Oy:n 30 000 euroa. Palkat määräytyvät työtehtävien vaativuusarvioinnin mukaan. Koko konsernin henkilöstö kuuluu tulospalkkiojärjestelmän ja pikapalkitsemisjärjestelmän piiriin. Verot ja Lainanlyhennykset Palkat sosiaalikulut ja korot 4,2 M4 1,2 M4 Osinko Avustukset Ostot 15,5 M4 0 M4 0,1 M4 114,2 M4 Henkilöstö Rahoittajat Julkinen sektori Omistajat Yhteisöt Tuotteiden ja palveluiden toimittajat Jyväskylän Energia Oy:n toiminnan vaikutuksia sidosryhmien taloudelliseen hyvinvointiin on havainnollistettu Rahavirrat sidosryhmille -kuvalla. Näkökulma poikkeaa tilinpäätösinformaation tavasta käsitellä asiaa. _17
2008 2007 2006 M % GWh / milj. m 3 M % GWh / milj. m 3 M % GWh / milj.m 3 Sähkön myynti 32,6 33,7 680 26,0 30,8 629 24,4 32,2 638 Lämmön myynti 40,9 42,3 985 37,9 44,9 972 35,0 46,2 946 Vesi: vesi + jätevesi 17,9 18,6 7,32 + 6,61 17,0 20,1 6,07 + 6,02 15,6 20,5 Muu myynti 5,2 5,4 3,6 4,3 0,8 1,1 Jyväskylän Energia Oy yhteensä 96,6 84,5 75,8 Yhteiskunta Jyväskylän Energia -yhtiöt on vastuullinen energia- ja vesialan toimija, joka vaikuttaa merkittävästi kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvointiin. Yhtiön vaikutus kaupungin talouteen oli 22,1 M. Tämä koostui korkokuluista, lainan lyhennyksistä ja maaomaisuuden ostoista. Vuonna 2008 Jyväskylän Energia -yhtiöt oli mukana 103 000 eurolla urheilun, kulttuurin ja maakunnan yritystoiminnan yhteistyötapahtumissa. Konsernin liikevaihto 110,9 M kasvoi edellisvuodesta 11,8 %. Emoyhtiön liikevaihto oli 96,6 M, missä on kasvua edellisvuoteen 14 %. Sähkön myynti kasvoi 25 %, lämmön myynti 7,8 % ja veden myynti 5,5 %. Liittymismaksuja kertyi lämpöliittymistä 1,5 M, sähköliittymistä 0,6 M ja vesiliittymistä 1,1 M. Emoyhtiön tulos ennen veroja ja varauksia oli 4,9 M. Konsernille syntyi nettotulosta tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen 2,9 M. Vieraan pääoman korkoja konserni maksoi 15 M. Pitkäaikaisten lainojen määrä tilivuoden päättyessä oli emoyhtiöllä 243 M ja konsernilla yhteensä 282 M. Toimiva energia- ja vesihuolto on olennainen osa suomalaista hyvinvointia. Tarvittava infrastruktuuri muodostaa itsessään merkittävän omaisuuden. Konsernin investoinnit olivat 65,8 miljoonaa euroa. Investoinnit kasvoivat edellisvuodesta 15,5 M. Emoyhtiön investoinnit olivat 44,9 M. Emoyhtiö investoi sähköverkkoihin 4,9 M, kaukolämpöverkkoon 10,8 M ja vesiverkkoon 10,9 M. Lisäksi investoitiin 0,9 M kiinteistöihin, koneisiin ja tietotekniikkaan sekä Jyväskylän Voima Oy:n ja Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n osakkeisiin ja osuuksiin 17,7 M. Keljonlahden voimalaitoksen rakentamisen ensimmäinen vaihe, maanrakennus, saatiin päätökseen aikataulun mukaisesti elokuun 2008 puolivälissä. Voimalaitoksen rakentamisen työllisyysvaikutukseksi on arvioitu noin 1300 henkilötyövuotta (htv). Lisäksi käyttö työllistää noin 70 htv Jyväskylässä sekä vähintään 400 htv polttoainehuollossa muualla Jyväskylän seudulla ja Keski-Suomessa. Taloudellisia tunnuslukuja täydentävät emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tilinpäätökset 2008, jotka ovat luettavissa osoitteessa www.jenergia.fi. 70,0 65,8 60,0 50,0 44,9 50,3 40,0 30,0 25,7 2007 2008 20,0 10,8 10,6 17,7 10,0 3,3 4,9 6,3 5,7 6,3 4,1 0,9 0,0 Emoyhtiön ja konsernin investoinnit. Rakenteilla oleva Keljonlahden voimalaitos. Kuva: Ismo Nuuja _18
Vesireittien hyödyntämistä jarruttavat usein siltojen alituskorkeudet; huviveneillä sentään pääsee läpi Äijälänsalmesta. Ympäristövastuu Jyväskylän Energia -yhtiöillä on sertifioitu ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Ympäristötoimintaamme ohjaavat hallituksen hyväksymät Toimintaperiaatteet, jotka ympäristöasioiden osalta ovat seuraavat: Tavoitteenamme on vähentää ja ehkäistä toimintaamme liittyviä ympäristövaikutuksia. Edistämme järkevää energia- ja vesivarojen käyttöä. Perustamme energian hankintamme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ensisijaisesti seudullisiin, uusiutuviin polttoaineisiin sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Osaava ja aikaansaava henkilöstömme huolehtii, että saavutamme tavoitteemme. Vastuu ympäristöperiaatteiden toteutumisesta on jaettu ympäristövastaavan, ympäristötiimin, energiatehokkuus-ohjausryhmän sekä liiketoimintaprosessien omistajien kesken. Ympäristötiimi vahvistaa ympäristöpäämäärät, ympäristöohjelman, tarvittavat mittaristot sekä energiatehokkuuden toimenpideohjelman konsernitasoisten tavoitteiden, ympäristönäkökohtien sekä sidosryhmien tarpeiden perusteella. Liiketoimintojen vastuuhenkilöt vastaavat prosessien ympäristönäkökohtien kartoituksesta sekä ympäristö- ja energiatehokkuusohjelman edellyttämien toimenpiteiden toteuttamisesta. Ympäristövastaava johtaa ympäristötiimiä ja valvoo, että ympäristönäkökohdat käsitellään liiketoiminnoittain ja tytäryhtiöittäin riittävän kattavasti. Ympäristövastaava myös raportoi johdon katselmukseen ympäristöjärjestelmän toteutumisesta. Jyväskylän Energia Oy ja JE-Siirto Oy ovat liittyneet elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmään joulukuussa 2007. Sopimus edellyttää yhtiöiltä oman energiankäytön tehostamista ja energiatehokkuuden jatkuvaa parantamista. Olemme sitoutuneet järkevän energiankäytön edistämiseen ja tehokkaaseen energiankäyttöön omassa toiminnassamme eli sähkö- ja kaukolämpöverkkojen suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa sekä toimitiloissamme. Vuoden 2008 ympäristöohjelma on jaettu kolmeen osa-alueeseen. Se koskee prosesseja, asiakassuhteita sekä henkilöstöä. Päämääriä ovat toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, energiantuotannon ympäristövaikutusten hallitseminen, ympäristöystävällisen toimistotyön ylläpitäminen, avoin tiedottaminen ja palautteiden käsittely, sidosryhmien järkevän energiakäytön edistäminen ja oppilaitosyhteistyö sekä henkilöstön ympäristöosaamisen parantaminen. Kullekin päämäärälle on asetettu omat tavoitteet. Näitä käsitellään raportissa tapauskohtaisesti. Jyväskylän Energia -yhtiöiden ympäristövaikutukset voidaan jakaa välittömiin ja välillisiin ympäristövaikutuksiin. Toimintamme merkittävimmät välittömät ympäristövaikutukset ovat kaukolämpö-, _19
sähkö- ja vesiverkkojen rakentamisesta ja energian ja veden jakelusta sekä jäteveden johtamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Nämä liittyvät verkostohäviöihin, kaukolämmön lisäveteen ja pumppausenergian kulutukseen. Sähkönsiirtoverkon häviösähkönä ja kaukolämmön ja vesiverkon pumppaussähkönä käytetään Vihreää Energiaa. Toimitalomme ympäristövaikutukset liittyvät energian- ja vedenkulutukseen sekä jätteisiin. Kaukolämpö- ja sähköverkkojen sekä toimitalon ympäristövaikutukset eivät ole merkittäviä verrattuna hankkimamme energian tuotannon ympäristövaikutuksiin. Näiden lisäksi Keljonlahden voimalaitoksen rakentaminen ja myöhemmin käyttö aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia. Merkittävimmät välilliset ympäristövaikutukset puolestaan liittyvät hankitun energian tuotantoon. Näitä ovat tässä raportissa käsiteltävän Jyväskylän Energia Oy:n 40-prosenttisesti omistaman Jyväskylän Energiatuotanto Oy:n (JYT) ympäristövaikutukset. Vuoden 2009 alusta alkaen energian tuotantoon liittyvät ympäristövaikutukset tulevat olemaan Jyväskylän Energia -yhtiöiden merkittävimpiä välittömiä vaikutuksia, kun JYT siirtyy kokonaan JE-yhtiöiden hallintaan ja siitä tulee tytäryhtiö. Energiatalon ympäristövaikutukset ja hankinnat Tavoitteemme on ylläpitää ympäristöystävällistä toimistotyötä ja käyttää sähköä säästäväisesti. Toimitalossamme käytetään Vihreää Energiaa. Syntyneet jätteet olivat pääasiassa toimistojätettä, joka lajitellaan asianmukaisesti. Tavoitteenamme on välttää turhaa tulostamista. Hankinnoissa kiinnitämme huomiota ympäristöystävällisiin vaihtoehtoihin. Raportointivuonna hankintaohjetta muutettiin siten, että energiatehokkuus ja ympäristövaikutukset tulevat paremmin huomioiduksi laite- ja konehankinnoissa koko elinkaaren ajalta. Mm. JE-Urakoinnin huolto- ja kunnossapidon ajoneuvokaluston uusimisen yhteydessä hankittiin käyttötarkoitukseen soveltuvia kokoluokaltaan ja päästöiltään aiempaa pienempiä autoja. Tavoitteena on vähentää käytössämme olevien autojen polttoaineen kulutusta. Aholaidan paineviemäriputken uusimistyö edellytti ennen vesistöosuudelle pääsyä sekä rautatien että moottoritien alittamista. _20