SY-VIESTI SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN RY www.samsy.fi 1/2009 Ilm. 3/2009 sy-viesti 1/2009 1
HALUAN LIITTYÄ SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN SAMSY RY:N JÄSENEKSI Etunimet Sukunimi Osoite Postinro. ja -paikka Puhelin Sähköposti Syntymäaika Sähköyliasentaja-erikoisammattitutkinto vuosi Sähkömestari vuosi Yhdistyksen jäsenmaksu on 25 euroa ja liittymismaksu 5 euroa. Ilmoittakaa osoitteenmuutokset jäsenrekisterinhoitajalle! Matti Airola, Kreetankuja 13 as 5, 21200 Raisio S-posti: matti.airola@samsy.fi koti puh. 040 761 1060 työ puh. 050 414 0661 Etusivun kuva: Äetsän voimalaitos. Sy-Viesti, SAMSY ry:n puolueeton tiedotuslehti SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN RY Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. TOIMITUS Päätoimittaja: Toimitusneuvosto: Toimituksen osoite: s-posti: Timo Heinelä Jouko Laakko, Jouko Aalto, Lasse Ojansivu, Tapio Salo, Matti Airola, Janne Virta, Lasse Anttila Ieskatu 13 as 2, 20210 Turku timo.heinela@yit.fi www.samsy.fi 2 sy-viesti 1/2009
Puheenjohtajan palsta Olemme kevään kynnyksellä ja elämme poikkeuksellista ajanjaksoa kun talous jatkaa syöksykierteellä alaspäin ja yritykset paniikissa lomauttavat, sekä irtisanovat henkilöstöään. Samanaikaisesti hallitus yritti nostaa yleistä eläkeikää. Pitäisi löytää yhteisiä keinoja, joiden turvin työssä jaksettaisiin ja myös viihdyttäisiin edes nykyiseen 63 vuoden eläkeikään. Myös mielekästä työtä pitäisi olla riittävästi tarjolla, jotta nuoret saataisiin irti syrjäytymiskierteestä. Hallitus veti esityksensä takaisin. Kansalle jäi paha maku asian esille oton tavasta. Olihan juuri saatu valmiiksi ns. kolmikantainen sosiaalitupo. Uudistukset kuitenkin jatkuvat. Nyt markkinoidaan etäluettavia kwh-mittareita. Yhtiöt joutuvat luopumaan reaaliaikaisen kulutusseurannan vuoksi mielestäni laittomaksi muodostuneesta arviolaskutuksesta. Nyt myös asiakas voi seurata kulutustapojaan netin kautta lähes reaaliaikaisesti. Nyt on mahdollisuus merkittävästi kulutustaan vähentää. Kuinka monella riittää mielenkiintoa jää nähtäväksi ja on vaikeasti todennettavissa. Autoilu on lisääntynyt, vaikka polttoaineiden hinnat ovat nousseet välillä huomattavan nopeasti. Pitkäaikaisista tottumuksista ei olla valmiita kovin helposti luopumaan. Sitä vastoin ennustan, että näiden uusien ja monipuolisesti sähkön liikkeitä sekä laatua tarkkailevien laitteiden ansiosta sähkölaskuumme ilmestynee aivan uusia laskutusrivejä. Loistehosta, sekä elektroniikan aiheuttamista yliaalloista ja jännitepulsseista. Yksinkertainen hehkulamppu on täysin kykenemätön tuottamaan ja on siten julistettu vanhanaikaisena poistettavaksi markkinoilta. Toki asiakasta pitää myös muistaa laskuttaa Jouko Laakko Puheenjohtaja saavutetun huippukulutuksen mukaan koko laskutuskaudelta, koska jakeluverkko on pakko rakentaa niin, että tv sekä radio voivat olla samanaikaisesti auki illan hämärtyessä. Valtiovalta on lähtenyt tukemaan koulutusta elvyttävänä, ammattitaitoa kehittävänä ja osaamista uudistavana toimenpiteenä, jonka turvin yritykset voisivat varautua tuleviin aikoihin kokeneen ja motivoituneen henkilöstönsä osaamiseen luottaen. Valitettavasti on todettava, että sähköala ei juurikaan panosta ennakoivaan koulutukseen johtuen yrityksien pienestä koosta ja alan tekniikan nopeasta kehittymisestä. Koulutus on täsmäkoulutusta. Kun urakka on saatu, niin tarviketoimittaja sitoutetaan tuotekoulutukseen ja näin päivittyvät työssä olevien henkilöiden tiedot. Pitää löytää keinot myös nyt työtä vailla olevien ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Opetushallitus on oppilaitoksia rahoittaessaan melkoisen haasteen edessä. Päivät pitenevät ja lumipeite loskaantuu. Etelä- Suomessa ja omalla työmaallani kaapeliojat lonsuavat kiihtyvällä vauhdilla. Toivotan kaikille antoisaa kevättä ja nähdään vuosikokouksessa, josta tarkemmin sisäsivuilla. sy-viesti 1/2009 3
KERHOILTA Turun Aluekerho kokoontui 11/11 2008 STX Europen telakalle Turussa. Tulimme telakan kokoustiloihin mukavasti ennen tilaisuuden alkua. Taas kerran kävi kova puheensorina ja morjestelimme vanhoja tuttuja. Se on juuri tämän toiminnan eräs motiivi. Väki toimii aika paljon omilla tahoillaan, eri yrityksissä, itsenäisinä yrittäjinä ja muutama tulee tilaisuuteen eläkepäiviltään. Onhan silloinkin mukava tavata ammattiveljiä ja olla siten vähän yhteydessä työelämään. Päägeneraattorit syöttää 11 kv jännitettä. Pääjännite on 440 V. Azipod järjestelmää käytetään 3000V jännitteellä. Eli kaikki potkurijärjestelmät toimivat sähkömoottoreilla. Koko sähköjärjestelmä on moninkertaisesti varmistettu. Kaikkea olemassa olevaa tietoa on hyödynnetty ja monipuolinen valvonta-automatiikka varmistaa toimintoja. Varustamon turvallisuuspolitiikka edellyttää kahden hätägeneraattorin olemassaoloa. Illan isäntä, sähkövarustelun päällikkö Matti Aaltonen, toivotti meidät tervetulleeksi ja esitteli hieman telakan historiaa ja siitä tietenkin joustavasti tähän päivään. Telakalla työskentelee noin 4500 henkilöä. Tällä hetkellä työn alla on maailman suurin loistoristeilijä Oasis of the seas, Merten keidas. Laivan levyt tulevat Rautaruukilta, leikkaus ja käsittely tehdään levyhalleissa, lohkot pintakäsitellään alueella ja kootaan suurlohkoiksi. Kokoonpano on vaativa ja tarkka operaatio. Koko telakan 360 m pitkä ja 80 m leveä allas on ääriään myöten käytössä. Aluksen koko mitta on 361 m. Meitä luonnollisesti kiinnosti sähköinen puoli. Tässä muutama esimerkki: 4 sy-viesti 1/2009 Palo-alueet on jaettu 40 m viipaleisiin. Palohälytysantureita on noin 7000 kpl, kameroita on satoja, 1/0 pisteitä 16500. Väylätekniikkaa on hyödynnetty mahdollisimman paljon. On WLAN verkostoa. Valopisteitä on noin 100 000 kpl, kaapelia noin 4000 km. Tällä hetkellä näiden sähköjärjestelmien toteutusta tekee noin 300 sähköasentajaa. Nämä muutamat luvut antavat vain pienen pintaraapaisun kokonaisuudesta. Voin vain kuvitella minkälaisen palapelin
tämän kaiken sullominen yhteen kokonaisuuteen aiheuttaa. Osaamista on valtava määrä, olisi varsin tärkeää pitää tämä tietotaito Suomessa jatkossakin. Tavan mukaisesti tuli kysymysten vuoro. Saimme tyydyttävät ja asiantuntevat vastaukset ja tarkennuksia moniin asioihin. Lopuksi näimme vielä filmin Freedom luokan aluksen tiloista ja purjehtimisesta palmurantaisilla vesillä. Näissä laivoissa on keskeisenä ideana ja viihdykkeenä virtuaalimaailman luominen matkustajille. Tämä on vain allekirjoittaneen oma näkemys. Ja onhan laivalla ihmisilläkin mahdollisuus kohdata. Niin ainakin haluan ajatella. Se, missä näitä aluksia käytetään ja ketkä niitä käyttävät, olisikin jo toisen tarinan aihe. Ilta eteni ja Timo Heinelä kiitti seikkaperäisestä esityksestä ja pääsimme kahvin ja sämpylän kimppuun. Kuvat: Timo Heinelä KERHOILTA Aluekerho aloitti hetken tauon jälkeen vuosikokouksen. Kokous sujui mukavasti. Jouko Laakko kertoi pääyhdistyksen kuulumiset. Tavoitteita on edelleen. Toivomuksena on, että kerhotoimintaa viriteltäisi muillekin paikkakunnille nykyistä enemmän. Kerhon puheenjohtajan valinta oli voimakkaan yksimielinen. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Seppo Aaltonen. Hän toimii Turun AKK:n opettajana ja Sähkötarkastustoiminnan yrittäjänä. Timo Heinelä jatkaa edelleen SY-viestin päätoimittajana. Virkein mielialoin sähkömestarit työntyivät joulukuun tihkusateiseen iltaan, ajatuksin, että ensi vuonna taas tehdään töitä yhteisen asiamme hyväksi. Hyvää toimintavuotta! Jouko Aalto sy-viesti 1/2009 5
ton edustajien kanssa, ja se löytyy Tukesin nettisivuilta. Jäljempänä olevassa kaaviossa on esitetty keskeisimmät tarkastushavainnot sähkölaitteistoluokittain. Ajankohtaista sähköurakoitsijoille Varmennustarkastushavaintoja vuodelta 2007 Varmennustarkastuksia tehtiin v. 2007 noin 5 000 kpl, mikä vastaa melko tarkoin edellistenkin vuosien lukumäärää. Lähes puolet näistä kohdistui luokan 1 b luokan laitteistoihin (mm. pienteollisuus ja toimitilat > 35 A) ja noin kolmannes asuinrakennuksiin. Kokonaisuutena tarkastuskohteista 55 %:ssa ei todettu merkittäviä puutteita, missä on huomattavaa kohennusta edelliseen vuoteen nähden (34 %). Havaituista puutteista noin viidennes koski huomattavia käyttöönottotarkastukseen liittyviä puutteita, kolmannes huomattavia asennusten dokumentaatiopuutteita sekä lähes puolet huomattavia asennusvirheitä. Tarkastusmääriin suhteutettuna havaittiin kategorian 2 puutteita eniten luokan kolme sähkölaitteistoissa. Kemikaalilainsäädännön mukaista lupaa edellyttävissä räjähdysvaarallisissa tiloissa (3a) näitä puutteita oli kuitenkin yli puolet vähemmän kuin lääkintätiloissa (3b) ja jakeluverkoissa (3c).Vakavien asennusvirheiden osalta ei ollut nähtävissä yhtä selviä eroja laitteistoluokkien välillä. Johtopäätöksissä on otettava huomioon, että eräiden laitteistoluokkien tarkastusmäärät eivät ole kovin suuria. Kaaviossa ei ole esitetty sähkölaitteistoluokituksen ulkopuolella olevia kohteita, kuten esim. omakotitaloja. Luokittelemattomien kohteiden varmennustarkastuksissa oli luokiteltuja enemmän vakavia (kat 1) ja välittömän vaaran aiheuttaneita asennusvirheitä (kat 0). Tämä voi johtua siitä, että ainakin osa näiden kohteiden varmennustarkastuksista ei ollut puhtaasti lainsäädännön edellyttämiä. Alkusysäys tarkastukselle saattoi pohjautua erilaisiin rakentamisristiriitoihin tai keskenjääneeseen työhön tahi oikeudettomaan sähköasennustoimintaan. Toisaalta, vaikka näissä kohteissa oli havaittu rankempia asennusvirheitä, niin myös puutteettomat tapaukset olivat tilastojen kärkipäästä. Aiemman kahden tason jaottelun sijasta havaitut tekniset asennusvirheet jaoteltiin v. 2007 vuosikertomuksissa kolmeen kategoriaan: kat 2 (runsaat lievähköt), kat 1 (vakavat) ja kat 0 (välitön vaara). Kategorioista ilmoitettiin vakavin havaittu. Jaottelun ohjeistus laadittiin yhteistyössä Sähkötarkastusyhdistyksen sekä Sähkö- ja teleurakoitsijalii- 6 sy-viesti 1/2009
Varmennustarkastukset v. 2007, virheet suhteutettuna laitteistoluokkien tarkastusmääriin (%). Varmennustarkastushavaintojen perusteella käyttöönottotarkastuksen asianmukaisuudessa on vielä paljon parannettavaa. Havaitut asennusvirheet ovat yleensä aina osoitus siitä, että käyttöönottotarkastuskin on tehty puutteellisesti. Kaavion pylväiden perusteella esim. laitteistoluokassa 1a käyttöönottotarkastus ei ole ollut asianmukainen n. 1/3:ssa kohteista. Käyttöönottotarkastuksen kehnoa dokumentointia ja mittaustulosten jäljitettävyyttä kritisoitiin monessa vuosikertomuksessa. Samoin asennuspiirustusten tasoa ja paikkansapitävyyttä moitittiin toistuvasti. Teknisissä asennuspuutteissa korostuivat vikavirtasuojakytkimien puuttuminen, potenti-aalintasaukseen liittyvät laiminlyönnit sekä viimeistelemättömyydestä johtuvat erityyppiset mekaaniset suojaus- ja kiinnityspuutteet. Turhan usein oli myös jouduttu varmennustarkastustilaisuudessa todettujen oikosulkuvirta-arvojen pienuuden vuoksi kalliisiin muutostöihin. Käyttöönottotarkastus on tehtävä aina huolellisesti tarvittavine dokumentteineen - se on kaikkien osapuolten etu. Asiakasilmoitukset Asiakasilmoituksilla tarkoitetaan tässä Tukesille tehtyjä ilmoituksia, jotka koskevat sähköasennuksien ja sähköurakoinnin puutteita. Ne ovat parhaimmillaan hyvinkin merkityksellisiä Tukesin valvontatoiminnalle, ja täydentävät muuta kautta saatavia valvontahavaintoja. Asiakasilmoitukset osaltaan mahdollistavat, että vakavia tai toistuvia turvallisuuspuutteita aiheuttavat sähkötöiden tekijät (sähköurakoitsijat) jäävät kiinni ja joutuvat vastuuseen laiminlyönneistään. Ilmoitukset ovat myös tärkeä tietolähde ns. oikeudettomien sähkötöiden ehkäisemisessä. Varsinkin ammattitaidottomasti tehdyt ja toistuvat oikeudettomat sähkötyöt ovat vakava riski sähköturvallisuudelle. Asiakasilmoituksia tehdään myös joskus esim. julkisella paikalla olevan vaarallisen sähköasennuksen johdosta. Hyvien ilmoitusten vastapainona jotkin asiakasilmoituksista ovat Tukesin valvontatoiminnan kannalta melko vähämerkityksellisiä tai suorastaan tarpeettomia. Näin on etenkin silloin, kun ilmoitetun ongelman ydin on selvästikin muussa kuin turvallisuudessa (esim. maksuihin liittyvät epäselvyydet ja siitä johtuvat keskeytykset). Nostamalla esille jokin turvallisuuteen liittyvä yksityiskohta toivottaisiin turvallisuusviranomaisen ratkaisevan samalla sen varsinaisenkin ongelman. Näiden tapausten käsittely Tukesissa ja selvittäminen mistä oikeastaan on kyse vie turhaan aikaa muulta valvontatyöltä. Tukesille tehtyjen asiakasilmoitusten lukumäärä on lisääntynyt huomattavasti. Oheinen taulukko kuvaa kehitystä viimeisten viiden vuoden aikana. Kuluneen vuoden (2008) osalta näyttää siltä, että ilmoitusten määrä tulee olemaan melko tarkkaan edellisvuoden tasolla. Ilmoittajina ovat etupäässä valtuutetut tarkastajat, sähköurakoitsijat, sähkölaitteistojen haltijat sekä verkkoyhtiöt. sy-viesti 1/2009 7
Ilmoitusten määrät ja asiasisältö jakautui v. 2007 suurin piirtein seuraavasti. ILMOITUKSEN TEKIJÄ MÄÄRÄ ASIA Haltija tai rakennuttaja 34 kpl (27%) Urakoitsijan virheellinen/puutteellinen toiminta Oikeudeton urakointi Ostetun kiinteistön sähkölaitteiston vakavat virheet tai epäilty oikeudeton urakointi Valtuutettu tarkastaja tai tarkastuslaitos 34 kpl (27%) Oikeudeton urakointi runsaine asennusvirheineen Vakavia virheitä urakoitsijan työssä MAT- tai VAT-tarkastuksessa havaittu välitön vaara Sähköurakoitsija 15 kpl (12%) Oikeudeton urakointi Työkohteen aiempien asennusten virheiden perusteella epäilty oikeudeton urakointi Kilpailijan toimintaehtojen kyseen alaistaminen Verkkoyhtiö 10 kpl (8%) Liitettäväksi pyydetty sähkölaitteisto ei täytä vaatimuksia Oikeudeton urakointi Ilmajohtojen turvavälien alittaminen (työskentely, rakenta minen, varastoiminen) Muut 33 kpl (26%) Asiakasilmoituksiksi rekisteröidään yleensä vain ne tapaukset, joiden hoitamiseen pelkkä neuvonta ei riitä ja joihin Tukesilla on toimivalta. Joissain tapauksissa ilmoittajan esittämälle rikkeelle tai laiminlyönnille ei löydy näyttöä ja osa ilmoituksista osoittautuu jopa aiheettomiksi. Epäillessään sähkölaitteistonsa turvallisuutta sähkölaitteistojen haltijat kääntyvät usein paikallisen asiantuntijan kuten valtuutetun tarkastajan puoleen. Näin tehdään joko oma-aloitteisesti tai Tukesin neuvomana. Asiaan voi liittyä myös epäily oikeudettomasta sähköurakoinnista. Tarkastajan käynnillä mahdolliset vaaratilanteet saadaan kartoitettua, jolloin ne voidaan poistaa nopeasti. Lisäksi haltijan on puolueettoman tarkastajan tarkastuslausunnon perusteella helpompi neuvotella urakoitsijan tai asunnon myyjän kanssa puutteiden korjaamisesta tai taloudellisista kompensaatioista ja tarvittaessa jopa riitauttaa asia. Mikäli ilmoitus Tukesille tehdään tarkastuksen perusteella, on asian käsittely paremmilla tiedoilla nopeampaa ja tarkempaa. Tällainen ilmoitus kirjautuu varsin usein valtuutetun tarkastajan tekemäksi vaikka aloitteentekijä onkin haltija tai rakennuttaja. Kyseinen taho on siis ilmoituksen taustalla yleisemmin kuin taulukossa on esitetty. Haltijan tai rakennuttajan ilmoittamia rikkeitä ovat esim. työnaikaiset sähköturvallisuuspuutteet, käyttöönottotarkastuksen tai sen dokumentoinnin laiminlyönti ja sähköpiirustusten toimittamatta jättäminen. Varsin usein ilmoittajan ongelmat eivät varsinaisesti koske sähköturvallisuutta vaan esim. urakoitsijan käytöstapoja, urakan viivästymistä tai taloudellista ristiriitaa. Tällaisissa asioissa Tukesilla ei ole toimivaltaa ja asiakasta pyritään neuvomaan mistä apua on saatavissa. Sähköalan maineen kannalta on kuitenkin erittäin ikävä kuulla urakoitsijoista, jotka maksun saatuaan eivät lupauksista huolimatta enää huolehdi velvoit- 8 sy-viesti 1/2009
teistaan, jättäen viimeistelytyöt tekemättä. Puhelimeenkaan ei enää vastata asiakkaan soittaessa. Käytännössä riitatilanteisiin liittyy usein myös sähköturvallisuutta vaarantavia seikkoja. Työn keskeytyessä urakoitsija jättää käyttöönottotarkastuksen tekemättä tai panttaa tarkastuspöytäkirjaa maksusaataviensa turvaamiseksi. Moni asiakasilmoitus olisi jäänyt tekemättä ja moni sähkötöiden johtaja selvinnyt kuivin jaloin jos olisi ymmärretty, ettei sähköalan säädöksissä asetettuja velvoitteita voi sivuuttaa vetoamalla taloudelliseen ristiriitaan. Taulukon kohdan muut ilmoittajat taakse kätkeytyy monenlaisia ilmoittajia kuten työsuojelupiirit, poliisi sekä rakennusvalvonta. Tämän joukon enemmistön muodostaa kuitenkin satunnaiset havainnoitsijat, jotka ilmoittavat esim. yleisillä tai julkisilla paikoilla esiintyvistä vaaraa aiheuttavista sähköasennuksista ja -laitteista. Yleensähän havainnoitsija ilmoittaa näistä suoraan sähkölaitteiston haltijalle, mutta aina se ei johda puutteen korjaamiseen, jolloin saatetaan kääntyä viranomaisen puoleen. Vuosien varrella Tukesille on tullut hyvin monenlaisia ilmoituksia. Toimenpiteisiin ei kuitenkaan ole ryhdytty sellaisten johdosta, jotka ovat koskeneet naapurin mauttomia pihavaloja tai liian kirkasta, makuuhuoneen ikkunaan suunnattua valonheitintä. itse havaitsee tai epäilee puutteita sähköasennuksissa. Moni sähköurakoisija kuten myös ilman oikeuksia sähkötöitä tehnyt on joutunut taannehtivasti vastuuseen tekemisistään tai tekemättä jättämisistään. LISÄTIETOJA: Harri Westerlund, puh. 010 6052 572 Timo Iholin, puh. 010 6052 594 Roger Kanerva, puh. 010 6052 593 sähköposti: etunimi.sukunimi@tukes.fi Tämä tiedote on lähetetty Tukesin urakoitsijarekisterin osoitteisiin. Mahdolliset osoitteenmuutokset voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen syj_osoitteenmuutokset@tukes.fi. Vastuuhenkilön tietojen tai yritysmuodon muutoksista pyydämme ilmoittamaan postitse verkkosivuiltamme www.tukes.fi löytyvällä lomakkeella SL1. Ilmoitusmäärän reipas lisäys ei välttämättä tarkoita, että urakoitsijoiden toiminta on aiempaa huonommalla tolalla tai että oikeudetonta urakointia on aiempaa enemmän. Ilmoituskynnys lienee aiempaa matalampi. Useat ilmoitukset tehdään asunnon vaihdon yhteydessä kun uusi omistaja perää tietoja sähköasennusten tekijästä, puuttuvasta (käyttöönotto)tarkastuspöytäkirjasta sekä/tai sy-viesti 1/2009 9
AEL Historiaa 1956 Sähköjohtoasentajain jatkokurssi 4.-21.4.1956 Haikonen, Heinonen, Holopainen, Huoponen, Jokinen, Jäppinen, Kallonen, Kotiranta, Laavala, Lehtiö, Linsén, Malinen, Mallat, Mäkelä, Nevanen, Puustinen, Rintala, Toimela, Virtanen ja Voutilainen. Elvis Presleyn malli on purrut ja sähkömiehillä tukka on kammattu hiusvoiteella. THe. Hei kaikki jäsenet! Tulkaa joukolla yhdistyksen kevätkokoukseen ja -retkelle Helsinkiin 25.4.2009. Kokouksen jälkeen menemme bussikyydillä tutustumaan Suomen Ilmailumuseoon. Nyt liikkeelle ja kohti Helsinkiä. Hallitus toivoo runsasta osanottoa. Tervetuloa! 10 sy-viesti 1/2009
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Artukaistentie 13 20240 Turku Sähkömiehentie 2 21530 Paimio PÄIVITÄ JÄNNITETYÖOSAAMISESI LISÄTIETOJA Seppo Aaltonen puh. 0207 129 317 seppo.aaltonen@tuakk. Jännitetyökoulutusta (1 pv) 12.5. Artukaisten toimipaikassa Kohderyhmä: Koulutus on tarkoitettu sähköalalla työskenteleville henkilöille, jotka työssään joutuvat tekemisiin jännitteisten osien kanssa. Koulutukseen osallistuminen edellyttää voimassaolevaa SFS 6002 -sähkötyöturvallisuuskoulutusta ja riittävää työkokemusta. Sisältö: Sähkön vaarat, jännitetyön suunnittelu sekä jännitetyön tekemiseen liittyvät määräykset ja ohjeet. Koulutuksen sisältö perustuu standardiin SFS 6002. Hinta: 160. Hintaan sisältyy opiskelumateriaali, jännitetyökortti, lounas ja kahvit. Koulutus on toteutettavissa myös yrityskoulutuksena. Pyydä tarjous: Asiakaspalvelupäällikkö Kirsi Haltia, puh. 0207 129 428 tai kirsi.haltia@tuakk. sy-viesti 1/2009 11
SAMSY ry Turku, vuosikokous Paikka: STX Europe, Telakkakatu 1, Turku Aika: 11.12.2008, klo 18.00 1. Kerhon puheenjohtaja Timo Heinelä avasi kokouksen klo 19.15. 2. Todettiin kokous päätösvaltaiseksi. 3. Valittiin kokousvirkailijat: Puheenjohtajaksi Timo Heinelä Sihteeriksi Jouko Aalto Pöytäkirjan tarkastajiksi Mauri Heino ja Matti Airola. 4. Työjärjestys hyväksyttiin ilman muutoksia. 5. Timo Heinelä kertoi siitä ajasta, jonka hän on toiminut puheenjohtajana; on järjestetty retkiä eri tutustumiskäyntejä useille paikkakunnille mm. Hämeenlinnaan, Lohjaan, Tampereelle ja Turkuun. Samaan aikaan SY-viestin toimittaminen on siirtynyt Turun Kerholle ja hän on toiminut päätoimittajana. Jouko Laakko toimii koko yhdistyksen puheenjohtajana. Jäsenkirjanpitoa on pystytty selkeyttämään huomattavasti, kiitos Matti Airolalle. Allekirjoittanut kertoi vielä lyhyesti tämän kuluvan vuoden tapahtumista. 6. Rahaa on tilillä 1760. Päätettiin, että seuraavaa retkeä rahoitetaan tililtä rohkeammin kuin ennen. Puheenvuoroissa kävi ilmi, että matkavakuutusasia tulee hoitaa seuraavalla retkellä kerhon toimesta. 7. Jouko Laakko kertoi koko yhdistyksen toiminnasta mm. että Turun Aluekerho on ainoa toimiva kerho Suomessa. V-P Vitikalta on asennusoikeusasiaan selkeä kanta, että SJ-osio puuttuu, koulutus olisi järjestettävissä esim. AEL:ssa. Tällöin 1 ryhmän oikeudet saataisi rajoittamattomina. Teknikon koulutusta ei tulla palauttamaan. Meidän koulutusputki on suoraan entistä teknikon koulutusta vastaava. Tämä on esitetty selväksi vaihtoehdoksi. Tavoitteita on siis edelleen olemassa sekä valvottavia etuja. Jouko Laakko toimii tutkintotoimikunnassa opetushallituksen mandaatilla. Se on merkittävä paikka valvoa meidänkin etuja. 8. STX Turun telakka voisi olla yksi mahdollisuus tutustumiskohteena. Käynti maailman suurimman loistoristeilijän rakennusprojektissa olisi varmasti kokemisen arvoinen. 9. Kerholle valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Seppo Aaltonen. Valinta oli voimakkaan yksimielinen. 10. Hallituksen jäseniksi valittiin Jouko Aalto, Lasse Ojansivu, Tapio Salo, Jouko Laakko, Matti Airoa, Lasse Anttila, Janne Virta ja Timo Heinelä. 11. Muita asioita ei tullut esille. 12. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 20.03. Jouko Aalto 12 sy-viesti 1/2009
sy-viesti 1/2009 13
Äetsän voimalaitos Äetsä on maamme teollistuneimpia kuntia Kokemäenjoen rannassa. Samalle alueelle perustettiin Kokemäenjoen ensimmäinen voimalaitos 1909. Voimalaitoksesta saatiin energiaa Äetsän villakehruutehtaalle ja konepajalle, jotka aloittivat toimintansa 1898. Villakehruutehtaan yhteyteen rakennettiin myöhemmin trikootehdas (1905), värjäämö, nauhatehdas ja puuvillakangasosasto (1914). Samalle paikalle perustettiin 1937 Finnish Chemicals Oy. Tämä Kemiran omistama kemian teollisuuden tehdas on Euroopan toiseksi suurin natriumkloraatin valmistaja ja Äetsän suurin teollisuusyritys. Laitoksen syntyyn vaikutti vuosisadan alun energiakriisi. Oy Rosenlewilla oli Porissa höyryvoimalaitos, polttoaineena kivihiili. Hinnannousu ja voimantarve käänsivät katseet vesivoimaan. Keikyän Äetsän, Peevolan ja Meskalan koskia oli tarjottu Tampereen kaupungille, tämä kuitenkin hidasteli ja niin ollen kosket myytiin Björneborgs Kraft Ab:lle, joka oli Rosenlewin sisaryhtiö. Rakennustyöt Työt aloitettiin 1919, piirustukset olivat arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenbergin. Rakennustyömaa oli aikanaan seudun suurin työllistäjä, 500-700 työntekijää, joukossa paljon naisia. Joskus oli levotonta, työväki paljolti muualta tullutta, sattui 3-4 tappoa ja useita puukotuksia. Työmaata varten rakennettiin Meskalan mäen halki kapearaiteinen Pässi-niminen rautatie Äetsän asemalta voimalaitokselle. Hiekka tuotiin junalla Kokemäeltä Äetsän asemalle ja lapioitiin naisvoimin vaunuihin kuljetettavaksi työmaalle. Muuraustiilet tuotiin Rosenlewin omasta tiilitehtaasta Ulasoorista. Tiiliä kului 513.000 kpl, graniittia ja kivimursketta käytettiin 12.500 kuutiota ja hiekkaa 11.200 kuutiota, sementtiä 23.870 tynnyriä. 14 sy-viesti 1/2009
Voimalaitos rakennettiin kokonaan käsivoimin, työ kesti 3 vuotta. Työtä tehtiin kahdessa vuorossa, enimmäkseen urakalla. Pato rakennettiin Meskalan koskeen Kaijan kalliolle. Rakennus seisoo kalliolla. Patokorkeus on 5,9 metriä, huipputeho 10,5 megawattia ja 61 miljoonaa kilowattituntia vuodessa. Turbiineja on 7. Voimala valmistui 1921. Koneaseman kautta voidaan juoksuttaa vettä 210 kuutiometriä sekunnissa. Viisikymmenluvun alussa laitos työllisti 33 henkeä kolmivuorotyössä. Uusi koneasema Työt aloitettiin marraskuussa 1993 ja kahden vuoden jälkeen uusi rakennus oli harjakorkeudessa. Uusi koneasema on louhittu kokonaan kallioon, ja sitä varten joen uomaa on siirretty 150 metrin matkalta uomansa verran etelämmäksi. Itse rakennus on huomattavasti pienempi kuin vanha. Voimala on ollut vaativa rakennuskohde, erityistä tarkkuutta on tarvittu betonitöissä, betonin on nimittäin pidettävä vettä. Valut on tehty osissa ja jokaista osaa varten on oma suunnitelmansa. Työmaalla on tehty: - Maaleikkauksia 15.000 kuutiota. - Louhittu kiveä 91.000 kuutiota. - Porattu reikiä 41 kilometriä. - Räjäytetty 37.000 kg räjähdysaineita. - Työpadoissa 36.000 kuutiota louhetta ja 12.500 kuutiota moreenia. - Valuihin on tarvittu 520.000 kiloa betoniterästä. - Runkoihin 60.000 kiloa rautaa ja 8.000 kuutiota betonia. Uusi voimala on ollut alusta lähtien täysin automatisoitu. Voimalan huipputeho on 14 megawattia, vuodessa syntyy sähköä 75 miljoonaa kilowattituntia. Sähköä hieroo kaksi turbiinia. Äetsän vanha voimala on oletettavasti pääasiassa Sigurd Frosteruksen luomus. Hän teki 1920-luvulla kaksi voimalaitosprojektia. Äetsän voimala valmistui 1921 ja Inkeroisten 1923. Äetsän voimalaitos on patoaltaineen ja porttijärjestelmineen monumentaalinen kokonaisuus, uusi ja vanha kohtaavat. Äetsän voimalaitoksen putouskorkeus on 6.0 metriä ja rakennusvirtaama on 360 m3/s ja keskivirtaama (1961-2000) noin 180 m3/s. Punatiiliset päädyt vaikuttavat jopa keskiaikaisilta. Frosterus halusi rakennustensa näyttävän kauniilta myös iltavalaistuksessa. Tämä näkyy selvästi vanhan voimalaitoksen korkeista, kapeista turbiinihallin ikkunoista tulevasta valoista pimenevässä illassa. Valot heijastuvat kauniisti veteen. Asiat kokosi: Timo Heinelä Lähteet: Äetsä.fi sy-viesti 1/2009 15
Sähköasennukset ja sähkömagneettinen yhteensopivuus - EMC EMC-direktiivi 2004/108/EY Sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevalla EMC-direktiivillä 2004/108/EY kumotaan aiempi EMC-direktiivi 89/336/ETY ja sen muutokset, mutta siinä säilytetään samat tavoitteet, jotka takaavat laitteiden vapaan liikkuvuuden ja luovat laitteiden vapaan liikkuvuuden ja luovat hyväksyttävän sähkömagneettisen ympäristön. Aikaisempia suojausvaatimuksia ei käytännössä muuteta, mutta nyt direktiivi koskee laitteiden lisäksi myös kiinteitä asennuksia. Suomalaisessa lainsäädännössä uusi EMC-direktiivi on saatettu voimaan sähköturvallisuuslain 14.6.1996/410 muutoksella, joka astui voimaan vuoden 2008 alussa. Siirtymäsäännöksen mukaan uutta lakia ei sovelleta vanhan direktiivin mukaiseen sähkölaitteeseen ja laitteistoon, joka on saatettu markkinoille ennen 20.7.2009. EMC-direktiivi koskee suurta määrää laitteistoja, kuten sähkö- ja elektroniikkalaitteita, järjestelmiä ja asennuksia. Direktiivin tärkein tavoite on taata laitteiden vapaa liikkuvuus sekä varmistaa hyväksyttävä sähkömagneettinen ympäristö. Direktiivin päätavoitteita ovat: Varmistaa, että laitteistojen aiheuttamat sähkömagneettiset häiriöt eivät estä muita laitteita eivätkä radio- ja televerkkoja, niihin liittyviä laitteistoja ja sähkönjakeluverkkoja toimimasta virheettömästi. varmistaa, että laitteistojen oma sähkömagneettisten häiriöiden sietokyky on riittävä, jotta ne voivat toimia tarkoitetulla tavalla. EMC-direktiivi ei sääntele laitteistojen turvallisuutta ihmisten kotieläinten tai omaisuuden suhteen, vaan se käsittelee vain laitteistojen sähkömagneettista yhteensopivuutta. On kuitenkin huomattava, että muut direktiivit saattavat edellyttää tiukempia vaatimuksia EMC-ilmiöille, jotta niissä esitetyt turvallisuusvaatimukset täyttyisivät. EMC-direktiivi ei siis ole turvallisuuteen liittyvä direktiivi. EMC-direktiiviä ei sovelleta radio- ja telepäätelaitteisiin, joiden EMC-vaatimukset sisältyvät niitä koskevaan omaan direktiiviinsä (1999/5/ EY). Myös tietyt ilmailualan laitteet sekä radioamatöörilaitteet on rajattu EMC-direktiivin ulkopuolelle. On myös joukko muiden erityisdirektiivien kattamia laitteita, joihin ei sovelleta EMC-direktiiviä, kuten moottoriajoneuvot, joukko lääkintälaitteita, tietyt laivavarusteet, maatalous- ja metsätraktorit sekä kaksi-ja kolmipyöräiset moottoriajoneuvot. Kiinteät asennukset Kiinteä asennus tarkoittaa sellaista laitteiden tai kojeiden yhdistelmää, joka on koottu, asennettu ja tarkoitettu pysyvään käyttöön ennalta määritellyssä paikassa. Ominaisuuksiensa vuoksi kiinteät asennukset eivät ole riippuvaisia liikkuvuuden tarpeesta yhteisön alueella. Sen vuoksi ne eivät tarvitse CE-merkintää eikä vaatimuksenmukaisuusvakuutusta. Kiinteiden asennusten on kuitenkin oltava EMC-direktiivin niitä koskevien vaatimusten mukaisia. Direktiivin vaatimukset määrittelevät, että kiinteät asennukset on tehtävä hyviä teknisiä käytäntöjä noudattaen sekä ottamalla huomioon kiinteisiin asennuksiin tarvittavien komponenttien aiottua käyttötarkoitusta koskevat valmistajien antamat tiedot. Nämä voidaan tiivistää seuraavasti: Hyvä tekninen käytäntö Yleistietoa asennusten yhteydessä noudatettavista hyvistä teknisistä käytännöistä on saataville sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevista käsikirjoista, kursseilta ja teknisistä raporteista. Esimerkiksi IEC on julkaissut muutamia asentamista ja sähkömagneettisilta häiriöiltä suojautumista koskevia teknisiä raportteja: IEC/TR 61000-5-1 Ed. 1.0 b 1996-12-10 Electromagnetic compatibility (EMC) - Part 5: Installation and mitigation guidelines - Section 1: General considerations - Basic EMC publication 16 sy-viesti 1/2009
IEC/TR 61000-5-2 Ed. 1.0 b 1997-11-13 Electromagnetic compatibility (EMC) - Part 5: Installation and mitigation guidelines - Section 2: Earthing and cabling Hyvät tekniset käytännöt erityisesti EMCalueella kehittyvät jatkuvasti. Vaikka vallitsevan teknologian käytännöt on tarpeen ottaa huomioon, eivät ne välttämättä päde kaikkiin asennuksiin. Asennuksia koskevat standardit eivät voi kattaa kaikkia erityisiä paikallisia olosuhteita. Sen vuoksi on tarpeen tietää eräät opastavat periaatteet haluttaessa osoittaa, että asennus on tehty hyvien teknisten käytäntöjen mukaisesti: Häiriönpäästöt: suunnittele lievennyksiä häiriölähteeseen esimerkiksi lisäämällä suodattimia. Suunnittele suodattimien asennus siten, että häiriö ei pääse kytkeytymään suodattimen ohi. Erityisesti suodattimelle tulevat ja siitä lähtevät on pidettävä erossa toisistaan ja suodattimen maadoitus on tehtävä kunnolla. Kytkeytyminen ja säteily: suunnittele kaapeleiden ja laitteiden etäisyydet ja tasapotentiaalimaadoitukset sekä valitse kaapelit ja niiden suojaukset huolellisesti. Häiriönsieto: ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin ja varmista, että herkkä laitteisto on suojattu odotettavissa olevilta häiriöiltä. Komponenttien käyttötarkoitus Kaikki valmistajan kiinteässä asennuksessa käytettäville komponenteille antamat EMC-ohjeet on otettava huomioon. Nämä ohjeet voivat koskea esimerkiksi määriteltyä EMC-ympäristöä, vaatimuksia lisälaitteiden, kuten suodattimien ja suojalaitteiden käytöstä, ulkopuolisiin yhteyksiin tarvittavista kaapeleista sekä maadoituksesta ja potentiaalin tasauksesta. On huomattava, että EMC-direktiivin tarkoituksena ei ole varmistaa sähkömagneettista yhteensopivuutta määrätyn kiinteän asennuksen rajojen sisäpuolella olevien laitteistojen välillä. Järjestelmien toimivuuden kannalta järjestelmän sisäinen yhteensopivuus on tietysti välttämätöntä. Kiinteää asennusta ei varusteta CE-merkinnällä eikä sen vaatimusten mukaisuudesta tehdä vaatimustenmukaisuusvakuutusta. Vaatimustenmukaisuus osoitetaan suunnitteluasiakirjoilla, joihin on kirjattu noudatetut tekniset käytännöt. Kiinteän asennuksen rakentajan on huolehdittava siitä, että suunnitteluasiakirjat luovutetaan asennuksen haltijalle. Haltijan on säilytettävä asiakirjat viranomaisten saatavilla tarkastuksia varten niin kauan kuin kiinteä asennus on käytössä. Jos on viitteitä siitä, että kiinteä asennus ei ole vaatimusten mukainen, ja erityisesti jos sen aiheuttamista häiriöistä valitetaan, viranomaiset voivat vaatia näyttöä vaatimustenmukaisuudesta ja tarvittaessa järjestää asianmukaisen arvioinnin. Kun todetaan, että vaatimuksia ei täytetä, viranomaiset voivat ryhtyä aiheellisiin toimenpiteisiin kiinteän asennuksen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi. Eero Sorri, SESKO Kiinteässä asennuksessa on tärkeää tunnistaa: Portit/rajapinnat, joissa johtuvat häiriöt voivat tunkeutua asennukseen, kuten tehonsyöttö-, ohjaus- ja tietoliikenneportit; Kytkeytymismekanismi ulkopuolisen ympäristön kanssa; Säteily ulkopuoliseen ympäristöön tai ulkopuolisesta ympäristöstä. sy-viesti 1/2009 17
AEL SÄHKÖMESTARIKOULUTUS Esimiestaidot kuntoon tekniikan ja työkokemuksen lisäksi! Täydennä pätevyyttäsi Sähköasennusalan Mestarikirjan anomista varten Sähkömestaritutkinnon suorittaja osaa sähköasennusalan tekniikan ja hänellä on työkokemusta vähintään 2 vuotta esitteessä mainitun erikoisammattitutkinnon suorittamisen jälkeen Sähkömestarikoulutuksen suorittanut Mestarikirjan haltija osaa työssään tarvittavat esimiestaidot ja voi edetä urallaan vaativiin esimiestöihin Kenelle Sähkömestarikoulutus on tarkoitettu sähkölaitosyliasentajan erikoisammattitutkinnon tai Sähköyliasentajan erikoisammattitutkinnon suorittaneille henkilöille, jotka haluavat täydentää pätevyyttään Sähköasennusalan Mestarikirjan anomista varten. Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille valmiudet esimiestyöhön ja vahvistaa esimiestaitoja. Koulutuksen laajuus ja suoritustapa Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, johon sisältyy 8 koulutuspäivää, verkko-opiskelua ja etätehtäviä. Koulutuksen päätteeksi järjestetään tentti. Koulutuspäivien pääsisällöt Hyvä esimiestoiminta ja yhteistyötaidot Esimiehen työlainsäädäntö Työyhteisön ja toiminnan kehittäminen Yritystalouden ja hallinnon perusteet Paikka Koulutuspäivät ovat AEL:ssä, Helsingin Malminkartanossa Hinta 1 600 euroa/osallistuja + alv. 22 % sisältää koulutuksen, opetusmateriaalin ja koulutuksen aikana laadittavan Disc- työkäyttäytymisprofiilin sekä koulutuspäivien lounaat ja kahvit. Osallistumismaksu veloitetaan ensimmäisen lähijakson jälkeen. Tarvittaessa voidaan sopia myös muista maksujärjestelyistä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Koulutussihteeri Eeva Timonen, 050 3641 806, eeva.timonen@ael.fi Koulutuspäällikkö Pirkko Taipale, 050 3948 156, pirkko.taipale@ael.fi 18 sy-viesti 1/2009
Mestarikirjan hakeminen Sähköasennusalan Mestarikirjan saa (opastamme anomisessa) henkilö, joka on hyväksytysti suorittanut: 1. Sähkölaitosyliasentajan erikoisammattitutkinnon tai Sähköyliasentajan erikoisammattitutkinnon JA 2. AEL:n järjestämän Sähkömestarikoulutuksen tai Tekniikan erikoisammattitutkinnon (tai muun vastaavan laajuisen ja sisältöisen esimiestutkinnon) SEKÄ 3. Omaa riittävän työkokemuksen. Erikoisammattitutkinto Sähkömestarikoulutus Työkokemus SÄHKÖASENNUSALAN MESTARIKIRJA Sähkömestarikoulutuksen sisältö ja aikataulu Hyvä esimiestoiminta ja yhteistyötaidot 1. 2.10.2009 aloituspäivät - Koulutusohjelman sisältö, tavoitteet ja suoritustapa - Toimiva työyhteisö ja hyvä esimiestyö - Esimiehen rooli ja tehtävät - Esimiehen vuorovaikutus ja viestintätaidot - Henkilökohtainen DiSCtyökäyttäytymisprofiilini - Erilaisuuden tunnistaminen ja hyödyntäminen esimiestyössä - Valmentava esimiestyö Esimiehen työlainsäädäntö 27.-28.10.2009 - Työlainsäädännön rakenne - Työsopimuksen solmiminen, - muuttaminen ja päättäminen - Työaika - Erilaiset lomat/vapaat - Yhteistoimintalaki - Yksityisyyden suoja - Työturvallisuus sy-viesti 1/2009 Työyhteisön ja toiminnan kehittäminen 8.-9.12.2009 - Työhyvinvoinnin edistäminen - Ajankäytön kehittäminen - Työyhteisön ongelmien ja ristiriitojen - rakentava käsittely - Työhön opastaminen ja perehdyttäminen - Kehityskeskustelu toiminnan kehittämisen - välineenä - Tehokas kokous- ja palaveritoiminta Yritystalouden ja hallinnon perusteet 19.-20.1.2010 - Yrityksen liiketoiminnan perusteet - Yrityksen taloudellisen tilanteen arvioiminen tilinpäätöksen perusteella - Talouden suunnittelu ja budjetointi - Investointien kannattavuuden arvioiminen - Kustannuslaskennan perusteet Tentti 12.2.2010 Koulutuksen aikana jaettu materiaali saa olla tenttitilaisuudessa 19
Mikä maa, mikä valuutta? Tämänkin viritelmän on sähkömies tehnyt? (Gran Canaria, Arguineguin, Espanja) 20 sy-viesti 1/2009 Kuva: Timo Heinelä