1 Uudenkaupungin museotoimen toimintakertomus 2007
YLEISTÄ UUDENKAUPUNGIN MUSEOTOIMEN VUODESTA 2007 2 Uudenkaupungin museon varsinainen tehtävä on huolehtia kaupungin historiaan kuuluvasta aineellisesta kulttuuriperinnöstä. Vuonna 2007 museo tuli toimineeksi 112 vuoden ajan. Tämän pitkän historian aikana museon kokoelmiin on talletettu lukuisa määrä esineitä, valokuvia ja arkistoaineistoa, jonka säilymisestä museon on huolehdittava. Vuoden aikana museo esitteli kokoelmiaan kuntalaisille ja matkailijoille erilaisten näyttelyiden ja tilaisuuksien avulla. Museon kokoelmia ja arkistoja myös lainattiin ja niitä hyödynnettiin niin sukututkijoiden, paikallishistorian harrastajien kuin historiantutkijoidenkin toimesta. Museo huolehti vuoden aikana myös Crusellin ja Taidetalo Ars Aarraksen taidenäyttelytoiminnasta. Uudenkaupungin museo kuuluu valtionosuutta saavien museoiden joukkoon. Valtionosuuksista säädetään museolaissa, joka on muuttunut siten, että valtionosuuden saamisen ehtoja on tiukennettu. Vuonna 2007 Suomessa vain 133 museota sai valtionosuutta. Uudenkaupungin museo on saanut viime vuosina valtionosuutta kolmen henkilötyövuoden mukaan. Henkilötyövuoden yksikköhinnaksi opetusministeriö vahvisti vuonna 2007 37.584. Siitä kaupungille tuli 37% - eli kaikkiaan kaupunki sai vuonna 2007 41.718 valtionosuutta museon toiminnan ylläpitoon. Museolain muutos ja sen vaikutukset Uudenkaupungin museon tulevaisuuteen heijastuivat myös museon toimintaan vuonna 2007. Vuoden aikana tehtiin erilaisia selvityksiä ja viriteltiin yhteistyötä eri tahojen kanssa päämääränä museon säilyttäminen valtion- osuuden piirissä. Museo kasvatti kävijämääriään edelliseen vuoteen verrattuna 15%:lla. Myös erilaiset tietopalveluun, museon arkistoihin ja kaupungin historiaan liittyvät kyselyt lisääntyivät. MUSEON HALLINTO JA TALOUS Uudenkaupungin kaupungin museotoimi kuuluu hallinnollisesti sivistyspalvelukeskukseen. Kulttuurilautakunta on yksi sivistyspalvelukeskuksen toimialan lautakunnista, jonka tehtäväalueeseen kuuluvat kaupungin kirjasto-, kulttuuri- ja museotoiminta. Sivistyspalvelukeskuksen johtaja opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen toimi kokousten esittelijänä. Museota koskevat asiat valmisteli museonjohtaja Mari Jalava. Lautakunnan sihteerinä toimivat kirjastotoimenjohtaja, museonjohtaja ja kulttuuriohjaaja vuorotellen. Kulttuurilautakunnan kokoonpano on seuraava: puheenjohtaja Johanna Ruoranen, varapuheenjohtaja Pirjo Koskenrouta sekä jäsenet Pirkko Berger, Ari Lehtonen, Tapio Lipsonen, Yrjö Rosendal, Mika Sjöblom, Raija Tättilä ja Liisa Heiskanen. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa toimi Kaarina Vikman ja nuorisovaltuuston edustajana Villiina Uotila. Lautakunta kokoontui vuoden 2007 aikana viisi kertaa ja käsitteli 29 pykälää. Talous- ja käyttösuunnitelmien lisäksi lautakunta päätti mm. Vakka-Suomen kuvataiteen näyttelytyöryhmän säännöistä sekä myönsi Vuoden kulttuuriteko palkinnon Vakka-Suomen musiik- Tuhkimo -lastenmusikaali kiopiston produktiolle. Opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja on pitänyt kulttuuriyksikön, museon, kirjaston, vapaa-aikatoimen ja kansalaisopiston johtajille ajankohtaisia asioita koskevan kokouksen (ns. Pikkusipan) pari kertaa kuukaudessa. Lisäksi kulttuuripalveluiden viranhaltijat ovat kokoon- ns. Kirku-kokouksiin sopimaan käytännön asioiden tuneet hoidosta. Uudenkaupungin museo on Suomen museoliiton II-luokan jäsen. Museo on myös Varsinais-Suomen museot ry:n jäsenmuseo. Lisäksi museonjohtaja on Vakka-Suomen edustajana Varsinais-Suomen museot ry:n hallituksessa. Museotoimen sisäisten ja ulkoisten toimintojen menot olivat vuonna 2007 159.990. Tuloja kertyi kaikkiaan 10.377 (Museoviraston innovatiivinen avustus, pääsylipputulot ja muut myyntitulot), joten nettomenot olivat 149.612. Vuonna 2007 Uudenkaupungin kau- sai valtionosuutta museotoimintaan punki 41.718. MUSEON HENKILÖKUNTA JA TILAT Museon vakinainen henkilökunta Mari Jalava museonjohtaja Marja Koskivaara museoavustaja Vuoden aikana museossa toimi työllisyysvaroin palkattuna järjestelyapulaisena Tarja Niittyluoto ja taidenäyttelytoiminnassa valvojina Ossi Lindström, Marjo Merinen ja Sirpa Saha. Museon kesätyöntekijänä ja tarvittaessa viikonloppuaukipitäjänä toimi opiskelija Jonna Junkkila. Lisäksi seuraavat uusikaupunkilaisnuoret olivat kaupungin palkkaamina museo-oppaina eri museokohteissa: Juha-Pekka Pahikka-aho, Liisa Vapanen, Jenna Vesterinen, Iiris Sormunen, Juuso Pakarinen, Suvi Kosamo, Mira Virtanen, Sanni-Kaisa Lehtinen, Petteri Ojanperä, Saara Salonen ja Heidi Ihalainen. Kiinteistönhoitajana museossa toimi Marko Vång sekä loppuvuodesta Mauri Hellsten. Siivoojana toimi Leena Kari. Vakituinen henkilökunta on vuoden aikana osallistunut niin kaupungin sisäisiin koulutuksiin kuin erilaisiin museoalan koulutuksiinkin.
3 Museoavustaja Marja Koskivaara lähdössä viemään lastia varastoon Museon toimitilat ja varastot Museon toimistotilat, Myllykatu 10, kulttuurihistoriallisen museon piharakennuksessa Kulttuurihistoriallinen museo, Ylinenkatu 11 Merimiehenkoti, Myllykatu 18 Luotsitupa, Vallimäki Kalannin kotiseutumuseo, Kuriirinkuja, Kalanti Rauvolan piharakennus, Lokalahden varasto- ja näyttelytila Varastot/ Myllykatu, Museon piharakennuksessa mm. valokuvat, negatiivit ja arkistoaineistot, pienesineistön varastot ym. Varastot / Satamatie 9, tekstiili-, huonekalu- ja tauluvarastot Varastot / Seikow, tekstiili- ja huonekaluvarasto Varasto / Mältintie 3, kylmää varastotilaa Varasto / Suukarintie 6, kylmää varastotilaa Vuonna 2007 maalattiin museon vanha portti ja Ylisenkadun puoleinen aita. VARSINAINEN MUSEOTOIMINTA MUSEOT Kulttuurihistoriallinen museo Kulttuurihistoriallinen museo oli avoinna koko vuoden ajan. Talvikaudella museo oli avoinna pääsääntöisesti tiistaista perjantaihin kello 12-17. Joulunäyttelyn ajan oltiin avoinna myös sunnuntaisin 12-15. Kesäaikana museo oli avoinna arkisin 10-17 ja viikonloppuisin 12-15. Museossa oli vuoden aikana kaksi teemanäyttelyä. 1.3.-9.11. esillä oli näyttely Vanhoi kaupoi. Näyttelyssä esiteltiin uusikaupunkilaista kaupankäyntiä sadan viime vuoden aikana. Näyttelyssä esiteltiin sadoin vanhoin valokuvin uusikaupunkilaisten kauppaliikkeiden historiaa. Museoon oli myös rakennettu kaksi kauppainteriööriä, toinen 1900- luvun alusta ja toinen 1950-luvulta. Joulunäyttely avattiin joulumarkkinoiden yhteydessä 25.11., jolloin museoon oli vapaa sisäänpääsy. Näyttelyssä esiteltiin eläinten jouluista satumetsää. Näyttely oli koottu kymmenistä täytetyistä eläimistä. Lisäksi näyttelyssä oli esillä neljä erilaista joulupöytää. Kulttuurihistorialliseen museoon avattiin kesäksi lasten oma kauppanurkkaus, Ellenin kulmakauppa. Tämä leikkipaikka sai heti suuren suosion. Ellenin kaupassa lapset voivat pukeutua puotipuksun vaatteisiin ja leikkiä vanhanajan kauppaleikkiä. Museon lipunmyynnin yhteydessä on pieni kauppapuoti, jossa on myyty mm. vanhanajan karamelleja, postikortteja, museon tulitikkuja, peltileluja, läkkipeltisiä piparimuotteja, kirjoja jne. Museoviikolla tuli myyntiin myös museoliiton valmistama museo huivi. Kulttuurihistoriallisessa museossa kävi vuoden aikana 4188 vierailijaa (v. 2006 3849), opastettuja ryhmiä oli lähes 50, näistä vajaa puolet koululaisryhmiä.
Luotsimuseo Luotsimuseo oli kesäaikana avoinna juhannuksesta elokuun loppuun. Museota pidettiin avoinna kaupungin palkkaamien kesänuorten toimesta. Luotsimuseoon saatiin lahjoituksena vanhat laivan köysitikkaat, joita pitkin luotsi on kiivennyt laivaan. Luotsimuseossa kävi kesän aikana 969 vierailijaa (v. 2006 617). 4 Merimiehenkoti-museo Myös merimiehenkoti oli kesäaikana avoinna juhannuksesta elokuun loppuun. Museossa kävi kesän aikana 645 vierailijaa (v. 2006 573). Kalannin kotiseutumuseo Kalannin museo oli avoinna heinäkuussa keskiviikosta perjantaihin ja sunnuntaisin. Alkukesällä Uudenkaupungin kaikki päivähoitolapset vierailivat museossa. Kerttu Aaltonen opasti lapsia oravanukkensa kanssa. Kaikkiaan lapsia vieraili museossa noin 300. Perinteistä Kalanti-päivää vietettiin 30.7., jolloin myös museossa vieraili 150 kävijää. Kaikkiaan museossa vieraili 517 henkilöä (v. 2006 389). Rauvolan museotila, Lokalahti Rauvolan piharakennuksessa Lokalahdella ei ollut varsinaista museotoimintaa. Lokalahden martat järjestivät tilassa perinne aiheisen näyttelyn Lokalahden Suvipäivien aikaan. Näyttelyssä vieraili 400 kävijää. OPETUS- JA YLEISÖTILAISUUDET MUSEOSSA Kulttuurihistoriallisessa museossa vieraili vuoden aikana erilaisia ryhmiä, joille esiteltiin museon lisäksi myös jollakin erityisellä tavalla Uudenkaupungin historiaa. Kevään aikana mm. lukiolaiset vierailivat kuvataidetunneillaan museossa ja museonjohtaja esitteli heille Uudenkaupungin asemakaavojen kehittymistä. Maaliskuussa päiväkeskus Kummelin väki vieraili museossa ja heille esiteltiin vanhojen karttojen ja kuvien avulla Uudenkaupungin rakentamisen historiaa. Vanhoja valokuvia kävi katsomassa myös mm. Uudenkaupungin epilepsiayhdistys. Kesäkuussa kansalaisopiston ja Vakka-Suomen Taideyhdistyksen järjestämän Liljelund -kuvataideleirin osallistujat vierailivat museossa kuulemassa museonjohtajan esitystä Arvid Liljelundista ja hänen taiteestaan. Vakka-Suomen kansalaisopiston järjestämä perinnepiiri kokoontui museossa joka kolmas maanantai, kaikkiaan kahdeksan kertaa. Kerrallaan muistelutilaisuudessa oli noin 20-30 osallistujaa. Helmikuussa lukion toisluokkalaiset järjestivät vanhojen päivien kuvauksen museossa. Kaikkiaan 70 nuorta valokuvattiin museon vanhassa ympäristössä. 8.3. museo järjesti yhteistyössä kansalaisopiston kanssa esitelmätilaisuuden, jossa Matti Jalava kertoi Uudenkaupungin vanhoista kadunnimistä. Aihe kiinnosti, sillä museon sali oli ääriään myöten täynnä, paikalla oli yli 70 osallistujaa. Yhteistyössä Uudenkaupungin yrittäjien kanssa järjestettiin kaikille yrittäjille ja liikkeenharjoittajille sekä heidän henkilökunnilleen järjestetty ilta museossa, jossa esiteltiin Vanhoi kaupoi näyttelyä. Museossa järjestettiin vuoden aikana myös avoimien ovien päiviä, jolloin museoon pääsi ilmaiseksi. Kansainvälisenä museopäivänä, 18.5. museossa esiteltiin Vanhoi kaupoi näyttelyä ja museoon oli vapaa pääsy. Elokuun viimeisenä viikonloppuna, kun kaupungissa järjestettiin Pytinkien Paris puutalotapahtuma, olivat myös kaikki museot avoinna pidempään ja niihin oli vapaa pääsy. Joulunäyttelyn avajaispäivänä on myös perinteisesti ollut ilmainen sisäänpääsy. Kaikki nämä tilaisuudet saavuttivat runsaan suosion. TAPAHTUMAT, VIERAILUT YM. MUSEON ULKOPUOLELLA Museo oli järjestämässä yhteistyössä kansalaisopiston ja kirjaston kanssa erityisiä Karrakoski iltoja. 7.2. järjestettiin Kalannin kirjastossa tilaisuus, jossa museonjohtaja Mari Jalava näytti vanhoja F. M. Karrakosken ottamia valokuvia Kalannista. Uudenkaupungin kuvista järjestettiin vastaava tilaisuus Uudenkaupungin kirjastossa 27.3. Yhteensä tilaisuuksissa oli kuulijoita noin 80. Kuvat liittyivät noin tuhannen lasinegatiivin kokoelmaan, jotka museo on digitoinut. Kuvia yritettiin tunnistaa näiden tilaisuuksien avulla. Kalannin kirjastossa oli myös esillä kuvista tehdyt tulosteet, joita asiakkaat ovat voineet tunnistaa. Museonjohtaja oli mukana Uudenkaupungin matkailustrategian laatimisen ohjausryhmässä. Ryhmä kokoontui vuoden aikana joitakin kertoja. Lisäksi museonjohtaja osallistui säännöllisiin matkailutoimijoiden kokoontumisiin. Museonjohtaja kävi maaliskuussa Uudenkaupungin marttojen tilaisuudessa kertomassa vanhojen tekstiilien säilyttämisestä, hoidosta ja historiasta. Samoin hän vieraili Uudenkaupungin eläkkeensaajien tilaisuudessa kertomassa Uudenkaupungin historiasta ja esittelemässä vanhoja valokuvia. Vanhoja valokuvia esiteltiin myös muutamassa luokkakokouksessa. Elokuun lopun puutaloseminaarissa museonjohtaja esitteli kartoin ja valokuvin, miten Uusikaupunki on muuttunut ilmakuvien perusteella. Syksyllä Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunta vieraili Uudessakaupungissa, museonjohtaja toimi ryhmän oppaana. Uudenkaupungin täyttäessä 19.4.2007 390 vuotta osallistui museo monella tavalla päivän tapahtumiin. Museo toimitti eri tahoille erilaista materiaalia liittyen kaupungin historiaan. Museonjohtaja oli päivän aikana kertomassa Seikovin koululaisille Myllymäen historiaa. Illalla museonjohtaja piti esityksen Uudenkaupungin historiasta kaupungin kutsuvieraille. Sama puhe esitettiin myöhemmin kaupunginvaltuustolle.
Museo on perinteisesti ollut mukana Nopperlan antiikkimarkkinoilla Lokalahdella. 21.-22.7. pidetyillä markkinoilla museonjohtaja esitteli museota ja museon näyttelyitä. Museo oli mukana Kulttuuri voimavaraksi hankkeen kanssa järjestämässä Kaikki rakastavat, Vakka-Suomen elokuvateatteritapahtumaa. Museonjohtaja Mari Jalava oli tapahtuman Uudenkaupungin tilaisuudessa kertomassa elokuvateatteri Kuvalan historiaa. 5 Kuvassa elokuvateatteritapahtuman järjestelyryhmä vas. Sirpa Ikala- Suomalainen, kesk. Kulttuuri voimavaraksi hankkeen projektisihteeri Pirkko Annala ja Jukka Vehmas. Työryhmän jäsen Mari Jalava on ottanut kuvat. Annalan kädessä Kaikki Rakastavat tapahtuman juliste. Museo teki runsasta yhteistyötä myös Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen kanssa. Museonjohtaja toimii yhdistyksen sihteerinä. SEUDULLINEN JA MAAKUNNALLINEN YHTEISTYÖ Vuoden aikana Vakka-Suomen seutukunnassa oli meneillään Kulttuuri voimavaraksi hanke, jossa museo oli monella tavalla mukana. Projektisihteeri Pirkko Annalan johdolla tehtiin mm. Vakka-Suomen museoselvitystä, jonka lähtökohtana oli Uudenkaupungin museon valtionosuuskelpoisuuden säilyttäminen. Hankkeen puitteissa järjestettiin myös Vakka-Suomen museoväen tapaaminen Taivassalossa 31.1. ja koulutustilaisuus Kustavissa 10.4. Mari Jalava oli tässä koulutustilaisuudessa esittelemässä Uudenkaupungin museoita. Museotoiminnassa tehtiin yhteistyötä muiden Varsinais-Suomen museoiden kanssa. Museonjohtaja on Varsinais-Suomen museot ry:n hallituksen jäsen. Yhdistys vietti 10-vuotisjuhlaa kesäkuussa Laitilan Kauppilan umpipihamuseolla. Museonjohtaja Mari Jalava osallistui syksystä lähtien Vakka-Suomen kulttuurijaoston kokouksiin yhdessä kulttuuriohjaaja Rauno Meloksen kanssa. KOKOELMAT, TIEDOTUS JA TIETOPALVELU Museon esine- ja valokuvakokoelmat karttuivat joidenkin lahjoitusten turvin. Erityisesti voi mainita lahjoitukset, joissa kokoelmiin saatiin kahden luotsin, Kaiku Varjosen ja Rafael Mattsenin, toimintaan liittyvää aineistoa. Museon näyttelyihin on lainattu esineitä yksityishenkilöiltä. Merkittävä laina oli museon joulunäyttelyyn lainatut täytetyt eläimet, jotka saatiin lainaksi Lahden koululta. Pitkäaikaislainat Turun Maakuntamuseolta uusittiin (Kalannin museon salin kalusto, kulttuurihistoriallisen museon sänky ja pesukomuuti). Uudenkaupungin museon esineitä on lainattu erilaisiin pieniin näyttelyihin mm. paikallisille oppilaitoksille, Crusell-naisille, Kalanti-päiville jne. Koko vuoden ajan digitoitiin järjestelmällisesti museon valokuva- ja negatiivikokoelmaa. Kaikkiaan vuoden aikana saatiin digitoitua noin 1500 valokuvaa tai negatiivia. Valokuvakokoelmaa on myös käytetty ahkerasti. Kuvia on toimitettu niin yksityishenkilöille kuin tiedotusvälineillekin. Erityisen tunnetuksi museon valokuvakokoelmat tulivat, kun Uudessakaupungissa aikanaan rakennettu risteilyalus Explorer törmäsi jäävuoreen ja upposi Etelämantereella 23.11. Nettihaun perusteella kansainväliset kuvatoimistot saivat selville, että Lindblad Explorerista löytyy tietoa Uudenkaupungin museosta. Tunnin kuluttua ensimmäisestä soitosta museon valokuvat olivat jo niin suomalaisten lehtien kuin kansainvälistenkin uutistoimistojen sivuilla. Museon arkisto sai hyvää julkisuutta ja toisaalta runsaasti kiitosta hyvästä toiminnastaan. Korealaisen nettilehden juttu, jossa mm. Uudenkaupungin museon valokuva
Erilaisia sähköposti- tai puhelinkysymyksiä (valokuvista, museon kokoelmista tai Uudenkaupungin historiasta) on vuoden aikana tullut noin 90 kpl. Museo on tiedottanut toiminnastaan ja näyttelyistään järjestämällä lehdistötilaisuuksia tai laatimalla tiedotteita. Kaupungin kotisivuilla olevia museon sivuja on päivitetty ja sinne on pyritty viemään tietoa myös niistä Uudenkaupungin historiaan liittyvistä asioista, joista tulee kysymyksiä. Kaksi kertaa vuodessa julkaistiin Uudenkaupungin vapaa-aikatoimen ja kulttuuripalveluiden yhteinen tiedotuslehti. Jokaisesta museon ja Crusellin näyttelystä on lähetetty mainoksia eri yritysten, liikkeiden ja matkailukohteiden ilmoitustauluille. Kerrallaan jakelussa on noin 200 kohdetta. Lisäksi näyttelyistä ja tapahtumista on toimitettu tietoa erilaisiin tapahtumakalentereihin. Museo on koonnut toiminnastaan lehtileikearkistoa, johon kootaan museon tai sen järjestämään kuvataidetoimintaan liittyvät artikkelit. Lisäksi ylläpidetään paikallishistoriaan liittyvien artikkeleiden lehtileikearkistoa. Kesällä Ylen Turun radio teki koko päivän ohjelman, joka lähetettiin Luotsimuseosta. 6 KUVATAIDETOIMINTA Vuodesta 2005 museo on huolehtinut myös kaupungin kuvataidenäyttelytoiminnasta. Taidenäyttelyitä järjestettiin Kulttuurikeskus Crusellin Liljelund-hallissa ja Taidetalo Ars Aarraksessa. Kulttuuri voimavaraksi hankkeen toimesta ja kulttuurilautakunnan päätöksellä perustettiin vuoden aikana Vakka-Suomen kuvataiteen näyttelytyöryhmä. Tarkoituksena oli eri toimijoiden yhteistyön tiivistäminen, näyttelytoiminnan jäntevöittäminen, tasokkaan ja ammattitaitoisesti tehdyn taiteen tarjonnan lisääminen sekä tiedotuksen ja markkinoinnin parantaminen. Näyttelytyöryhmään kuuluvat museonjohtaja Mari Jalava Uudestakaupungista, kulttuurisihteeri Jukka Vehmas Laitilasta, kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Sirpa Ikala-Suomalainen Vehmaalta sekä asiantuntijana Rauman taidemuseon johtaja Janne Koski. Samalla laadittiin ohjeet ja säännöt Crusellin näyttelytoiminnalle. Näyttelytyöryhmä julisti Crusellin näyttelyajat haettavaksi syyskuun loppuun mennessä. Hakemuksia tuli 16, joista näyttelytyöryhmä kokouksessaan 9.10. valitsi 11 näyttelyä. Kulttuuri voimavaraksi hankkeen toimesta järjestettiin kaksi kuvataiteen toimijoille tarkoitettua yleisötilaisuutta, joissa pohdittiin alueen kuvataidestrategian sisältöä. Yhteistyötä Vakka-Suomen Taideyhdistyksen kanssa tehostettiin. Joulukuussa laadittiin sopimus, jossa taideyhdistys saa kaupungilta käyttöönsä Crusellin alakertaan kunnostetun harrastetilan. Yhdistys sitoutuu vastapalveluksena mm. avustamaan näyttelyiden ripustus- ja purkutöissä. Museonjohtaja oli 5.12. esittelemässä kaupungin prosessiohjausryhmälle kuvataidenäyttelyiden järjestämisprosessia. TAIDENÄYTTELYTOIMINTA Näyttelyt Crusellissa 16.1.-23.2. Seija Veijonen Lähtöjä (kävijät 400) 27.2.-4.4. Raimo Sundelin ja Jukka Koivula - Saaria (560) 17.4.-26.4. Kansalaisopiston kevätnäyttely (725) 5.5.- 11.5. Lasten ja nuorten kuvataidekoulu (250) 5.7.-29.7. Anne Sunila: Antigone (150) 1.-17.8. Pohjoismaisten rautatieläisvalokuvaajien 23. kilpailun satoa (190) 5.9.-3.10 Sandra Nyberg: Maalauksia seitsemältä vuodelta (243) 13.10.-7.11 Vakka-Suomen Taideyhdistyksen vuosinäyttely: Kun hämärtää, vieraana myös Naantalin seudun taideyhdistys (360) 9.11.-30.11. Vakka-Suomen Taideyhdistys: Liljelundin jalanjäljillä (254) 11.12- Pirkko Siivonen: Mullasta ja mielestä Kaikkiaan Crusellin näyttelyissä vieraili 3172 kävijää (v. 2006 3914).
7 Taidenäyttelyiden avajaistilaisuuksien lisäksi Crusellissa järjestettiin seuraavat taideillat 22.3. Meri-ilta, Jukka Koivula ja Raimo Sundelin esittelivät näyttelyään, kertoivat retkistään saaristossa ja näyttävät valokuvia 22.7. Jonna Junkkilan taideopastus Anne Sunilan näyttelyyn 27.9. Taiteilijatapaaminen, Sandra Nyberg kertoi itsestään ja taiteestaan Näyttelyt Taidetalo Ars Aarraksessa Taidetalo Ars Aarraksessa pidettiin talvikaudella esillä Raimo Aarraksen lahjoittamaa peruskokoelmaa. Näyttelyssä kävi joitakin ryhmiä, muuten talo oli suljettu. Kesällä talossa oli esillä lapsuuttaan siellä viettäneen Pirjo Latvalan taidetta teemalla Muistojen talo. Lisäksi yhden huoneen täyttivät turkulaisuusikaupunkilaiset nukketaiteilijat. Näyttely oli avoinna 15.6.-25.8. tiistaista sunnuntaihin kello 11-17. Vuoden aikana taidetalossa oli 1081 kävijää (v. 2006 750). Kerttu Aaltonen, Pirjo Latvala ja Raimo Aarras, kesän 2007 taiteilijat Ars Aarraksessa