TYÖSUOJELUN TYÖHYVINVOINTITOIMINNAN OHJELMA VUOSILLE 2014 2017

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (1/21) 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Yhteistyötoimikunta 09.12.2014 Liite nro 1 TYÖSUOJELUN TYÖHYVINVOINTITOIMINNAN OHJELMA VUOSILLE 2014 2017 TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (2/21) 2 SISÄLTÖ 1. Yleistä 3 2. Työhyvinvointitoiminnan ja työsuojelun tavoitteet 4 3. Työhyvinvointitoiminnan vastuun jakautuminen 5 3.1. Kohti uudenlaista näkemystä työhyvinvointiin 5 3.2. Käytännön työhyvinvointitoiminta 6 3.3. Vastuualueiden jakautuminen 7 4. Työhyvinvointitoiminnan yhteistoimintaorganisaatio 9 1.1 Yhteistyötoimikunta 9 1.2. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö 10 1.3. Työsuojelujaos ja sen tehtävät 11 1.4. Sisäilmatyöryhmän ja sen toimintamalli 12 5. Työhyvinvointitoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan keskeiset tehtävät 13 6. Työhön perehdyttäminen 14 7. Työterveyshuolto 15 8. Turvallisuusohjeet 15 8.2. Palontorjunta 15 8.3. Vartiointi 16 8.4. Ensiapuvalmius 16 8.5. Vaaralliset aineet 17 9. Lait, asetukset ja määräykset 17 10. Tulosyksikön omat työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintaohjelmat 17 11. Voimassaolevia työhyvinvointitoimintaa tukevia päätöksiä ja ohjeita 19 12. Yhteystiedot 20 13. Toimintaohjelman seuranta ja ylläpito 21

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (3/21) 3 Äänekosken kaupunki Työsuojelun työhyvinvointitoiminnan ohjelma Kaudelle 2014-2017 1. Yleistä Työturvallisuus, työkyky ja työssä jaksaminen voidaan tulkita lakisääteisiksi tavoitteiksi, joiden velvoittavuus todetaan työturvallisuuslain 1. pykälässä. Lain 738/2002 2.luvun 9 :n mukaan työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Työhyvinvointitoiminnan ohjelman keskeisiä asioita ovat: työnantajan tavoitteet ( toimintapolitiikka ) työhyvinvoinnissa ja työsuojelussa työympäristön eri tekijöiden ja kehittämistarpeiden arvioinnin ja seurannan toteuttamistavat sekä niiden huomioon ottaminen ennakoivasti suunnittelussa ja kehittämisessä linjaorganisaation toiminta työhyvinvoinnin vastuullisena toteuttajana työsuojeluasioiden hoidon järjestäminen ja työsuojeluorganisaation asema ja tehtävät työterveyshuollon järjestäminen ja tehtävien kuvaus työsuojelutietouden ja koulutuksen järjestämistavat henkilöstön perehdyttäminen ja työsuojelun sekä työhyvinvoinnin huomioonotto osana työtä varautuminen tapaturmien tai onnettomuuksien uhkaan sekä ensiavun järjestäminen ja palontorjunta

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (4/21) 4 2. Työhyvinvointitoiminnan ja työsuojelun tavoitteet Työhyvinvointi- ja työsuojelutoiminnan tavoitteina ovat turvalliset ja terveelliset työolosuhteet sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen ja hyvinvointi työssä. Erityisesti työssä jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota. Parhaimmillaan työhyvinvointitoiminta ja työsuojelu on osa työpaikan arkipäivän toimintaa eli osa johtamista ja työn tekemistä. Työpaikalla työsuojelua ei saa rajata vain yhteistoimintahenkilöstön toiminnaksi, vaan yhtä lailla kaikki johtajat, esimiehet ja työntekijät sekä työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat osallistuvat työhyvinvoinnin ja turvallisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen. Tulokset heijastuvat suoraan sekä työelämän laatuun että työn ja palvelujen tuloksellisuuteen. Tuottavuuden ja työympäristön tilan välillä on tutkimuksissa todettu selvä yhteys: toimintaympäristössä on vähemmän häiriöitä ja työt sujuvat joustavasti. Jokainen työorganisaatio muodostuu ihmisistä. Ihmiset luovat vuorovaikutuksellaan, valinnoillaan ja toiminnallaan organisaationsa sellaiseksi, jollaisena se meille näyttäytyy. Työorganisaatiolla yhtenä sosiaalisena järjestelmänä on taipumus vaikuttaa voimakkaasti kaikkiin sen sisällä toimiviin ihmisiin. Hyvän työympäristön edellytyksenä on, että sen tilaa arvioidaan jatkuvasti, tunnistetaan vaara- ja kuormitustekijät ja haetaan ratkaisut niiden poistamiseksi. Niillä työpaikoilla, joilla henkilöstön työhyvinvointiin ja turvallisuuteen suhtaudutaan myönteisesti, syntyy samalla monia suotuisasti myötävaikuttavia asioita. Työnantajan sekä henkilöstön tai henkilöstön edustajien välillä vallitsee luottamus ja vastavuoroinen kunnioitus. Tätä ulottuvuutta voidaan myös kutsua työpaikan työhyvinvoinnin sosiaaliseksi pääomaksi, jossa yhdistyy verkostoja, vastavuoroisuutta, osaamista ja ongelmanratkaisukykyä samaan kokonaisuuteen. Edellä mainittu johtaa onnistuessaan ihmisten välisten vuorovaikutus-, riippuvuus- ja yhteistoimintasuhteiden tihentymiseen, mikä puolestaan luo edellytyksiä työhyvinvoinnin ja työsuojelun merkityksen ja arvojen vahvistumiselle. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön tehtävänä on tästä näkökulmasta vaikuttaa ensisijaisesti työhyvinvointi- ja työsuojelujärjestelmän rakentamiseen ja laadun parantamiseen. Tällöin vaikuttamisen tärkeimpiä kohteita ovat johtajat ja esimiehet, joiden kautta pyritään vaikuttamaan työhyvinvointijärjestelmään. Työpaikan työhyvinvointitoiminta on nähtävä kokonaisuutena, joka ottaa huomioon työpaikan valtajärjestyksen ja organisaatiokulttuurin. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö on mukana koko organisaation kehittämisessä pyrkimällä neuvonantajuuteen, joka tarjoaa

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (5/21) 5 mahdollisuuden vaikuttaa kaikkein laaja-alaisimmin henkilöstön turvallisuuteen ja työhyvinvointiin sekä sitä kautta organisaation tuloksellisuuteen. Toimintaohjelman ns. historiallisena tehtävänä on saada koko henkilöstö: johto, esimieskunta, työntekijät ja suunnittelijat toimimaan työhyvinvoinnin kannalta aloitteellisesti ja kyvykkäästi. Yhteistoimintahenkilöstön on kyettävä irrottamaan aikaa yksittäisongelmien ratkaisuista organisaation työhyvinvointi- ja työsuojelujärjestelmän kokonaiskehittämiseen yhdessä johtajien ja esimiesten kanssa. Tarvitaan yhteinen ymmärrys työhyvinvoinnista ja tahto kehittää sitä. 3. Työhyvinvointitoiminnan vastuun jakautuminen Jokaista työorganisaatiota voidaan tarkastella työhyvinvointi- tai työsuojelujärjestelmän näkökulmasta. Työhyvinvointijärjestelmä muodostuu kolmesta toimijaryhmästä ja niiden välisistä yhteistoiminnallisista käytännöistä: 1. johto, esimiehet ja työntekijät 2. työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö 3. työterveyshuollon ammattihenkilöstö ja asiantuntijat. Kaikkein tärkein ja oleellisin ryhmistä on ensimmäinen, koska sillä on kaikki valta vaikuttaa työolosuhteisiin ennakoivasti, korjaavasti ja välillisesti. Se, käytetäänkö valtaa näihin asioihin, riippuu organisaatiokulttuurista. Johdolla ja esimiehillä on juridinen vastuu työolosuhteista, ja vallan ja vastuun on aina oltava tasapainossa. Työntekijällä on myös vastuu omasta turvallisuuskäyttäytymisestään. Johto toimii myös esikuvina ja heillä on valta, joka on yksi tärkeistä voimavaroista vaikutettaessa työolosuhteisiin ja niiden seuraamuksiin. Hyvät työolosuhteet ja hyvinvointi työssä ovat niin työnantajan kuin työntekijöidenkin etu. Työhyvinvointia tuotetaan parhaimmillaan yhdessä asioita käsitellen ja ratkaisuja hakien. Työnantajalla on kuitenkin pääasiallinen vastuu huolehtia työolojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä, mutta käytännössä työsuojeluvastuuta on jokaisella työntekijällä. Työntekijän vastuu on noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. 3.1. Kohti uudenlaista työhyvinvointinäkemystä Työsuojelu tulisi nähdä osana työhyvinvointia ja koko käsite vaihtaa toiseksi eli työhyvinvointia koskeva toiminta muuttuisi nimeltään työhyvinvointitoiminnaksi.

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (6/21) 6 Työsuojelusta puhuttaisiin vain työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toiminnan ja tehtävänimikkeiden yhteydessä. Työhyvinvointi tarkoittaa Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan sitä, että työnteko on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Se voidaan nähdä myös ihmistä energisoivana mielekkyyden, arvostuksen, elämänilon, hallinnan ja turvallisuuden tunteena (Juhani Tarkkonen, 2010). Tämän ohjelman tavoitteiden, käsitteistön ja periaatteiden pohjana on käytetty Juhani Tarkkosen laatimaa tekstiä Työturvallisuuskeskuksen julkaisuun: Yksittäisongelmasta kokonaiskehittämiseen. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö johtamisen, organisaatiokulttuurin ja työhyvinvointijärjestelmän uudistajana, TTK 2008. Perinteisesti on nähty työorganisaatioiden toimivan järkiperäisesti hallinnollisena, yhteistoiminnallisena ja työnjaollisena kokonaisuutena. Erityisesti työhyvinvoinnin mielessä uskomus on osoittautunut harhaanjohtavaksi ja liian yleistäväksi. Työorganisaatio toimii järkiperäisesti vain, kun se onnistutaan rakentamaan kulttuuriltaan sellaiseksi. Asioiden pohtimiseen on oltava ja järjestettävä riittävästi aikaa. Tästä on kysymys, kun puhutaan laaja-alaisesti työhyvinvoinnin luomisesta, ylläpidosta ja parantamisesta. Johto, esimiehet ja työntekijät tavallisissa tuotannollisissa tehtävissään muodostavat varsinaisen työsuojeluorganisaation, jos sellaista käsitettä on ylipäätään tarvetta käyttää. Tämä on ehkä suurin periaatteellinen tarkennus aiempiin työsuojeluohjelmiin. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön eli organisaation tehtävänä on tuottaa yleisarviointeja, näkemyksiä, ehdotuksia ja ideoita työolosuhteiden ja niiden seuraamusten parantamiseksi. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstöllä ei ole tehtävänsä perusteella juridista vastuuta työolosuhteiden turvallisuudesta ja terveydestä. Toiminnan oikeudellisena lähtökohtana on ns. huolellisen henkilön periaate, jolloin pyritään antamaan suhteellisen päteviä ja harkittuja kannanottoja. Työpaikan organisaatiokulttuuri määrittää puolestaan sen, missä määrin työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö voi hyödyntää osaamistaan työpaikan hyväksi. 3.2. Käytännön työhyvinvointitoiminta Johtaminen on perusedellytys työhyvinvoinnille ja sillä saadaan luoduksi, ylläpidetyiksi ja edelleen kehitetyksi käytännön työhyvinvointitoiminnan ratkaisut. Tämä tehtävä ei siis ole ensisijaisesti työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön tai työterveyshuollon

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (7/21) 7 ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tehtävä. Työhön vaaditaan tahtoa, valtaa ja esikuvia sekä osaamista. Yhteistoimintahenkilöiden tehtävänä on tukea johtajien ja esimiesten työtä järjestelmien, menettelytapojen ja keinojen luomiseksi, ylläpitämiseksi ja parantamiseksi työhyvinvoinnin edistämisessä. Työhyvinvointitoiminta voidaan jakaa kolmeen ryhmään: ennakoivaan, korjaavaan ja välilliseen. Ennakoivia toimia ovat esim.: henkilöstövaikutusten arviointi perehdyttäminen työtilojen, hankintojen ja työmaiden suunnittelu. Korjaavia toimia ovat: vaarojen ja haittojen arviointi varhainen tuki säännölliset työolosuhdekartoitukset työtapaturma- ja vaaratilannetutkimus korjaavien keinojen menettelytapaohjeet. Välillisiä toimia ovat: sisäinen koulutus, tiedotus ja tilastointi-, tieto- ja arkistointijärjestelmät. Työhyvinvointi on mahdollista nähdä kokonaisjärjestelmänä, jonka luomisessa, ylläpitämisessä ja edelleen kehittämisessä johtajilla ja esimiehillä on keskeinen rooli. Työorganisaatiota on johdettava sen kaikilla tasoilla niin, että työhyvinvoinnin tavoitteet, periaatteet ja käytännöt toteutuvat. 3.3. Vastuualueiden jakautuminen Työhyvinvointitoiminnan vastuu työpaikalla määräytyy työtehtävien ja toimintavaltuuksien mukaisesti. Käytännön työsuojelu- ja työhyvinvointivastuu on työpaikalla lähiesimiehellä, jolloin työnantajan on huolehdittava, että hänellä on riittävät resurssit ja perehtyneisyys työhyvinvointiasioiden hoitamiseen. Työelämän laatua voidaan parantaa parhaiten työyhteisön omin toimin ja yhteistoiminnassa työnantajan ja henkilöstön kesken. Tarvittaessa käytetään asiantuntija-apua. Lähin asiantuntija on työterveyshuolto. Jokainen työyhteisön jäsen on asiantuntija omassa työssään ja jokaisen oma panos on tärkeä niin hyvinvoinnin, työn sujuvuuden kuin tuloksellisuudenkin kannalta. Yhä tärkeimmiksi työn ja tehtävien hoidossa

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (8/21) 8 nousevat työyhteisötaidot eli esimies- ja alaistaidot, jotka tarkoittavat hyvää turvallisuus- ja työyhteisökäyttäytymistä. Eri tahojen vastuualueita voidaan kuvata esim. seuraavasti: Luottamushenkilöt työskentelyn toteuttamisen edellytysten turvaaminen Ylin johto ja toimialajohtajat vastaa toimialansa työhyvinvointi-, työsuojelu- ja turvallisuusohjelmien laatimisesta ja valvoo niiden noudattamista (esim. riskien ja vaarojen arvioinnin toimialakohtainen kooste) toiminnan resurssit esim. pätevien esimiesten valinta aineelliset resurssit välineiden ja tilojen turvallisuus, josta on huolehdittava ja jota on suunniteltava ja nivottava päätösten yhteyteen Keskijohto eli vastuualueen esimiehet vastaa vastuualueensa turvallisuusohjelmien laatimisesta ja valvoo niiden noudattamista (esim. riskien ja vaarojen arvioinnin vastuualuekohtainen kooste) laitehankinnat ja laitteiden kunnon valvonta työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja henkilökohtaisen työhyvinvoinnin edellytysten valvonta eli työhyvinvoinnin edistäminen tarpeellisten esitysten tekeminen ylimmälle johdolle Tulosyksikön johto ja työnjohto vastaa työyksikön turvallisuusohjelmien laatimisesta, toimenpiteistä ja valvonnasta (esim. turvallisuussuunnitelma, riskien ja vaarojen arviointi, työyksikön työsuojelun toimintaohjelma) turvallisten työmenetelmien ja henkilökohtaisten suojavarusteiden käytön valvonta työnopastus ja perehdyttäminen Työntekijät ohjeiden ja määräysten noudattaminen varovaisuuden noudattaminen oman ja muiden työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen suojavälineiden käyttö vaaroista sekä suojavälineiden puutteista ja vioista ilmoittaminen toisiin työntekijöihin kohdistuvan epäasiallisen kohtelun ja häirinnän välttäminen, epäasiallisesta kohtelusta ilmoittaminen

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (9/21) 9 4. Työhyvinvointitoiminnan yhteistoimintaorganisaatio Työturvallisuudesta ja suojelusta vastaavat ensisijaisesti toimialajohtajat yhdessä esimiesten kanssa. Vaikka ensisijainen vastuu työsuojeluasioissa onkin lähiesimiehillä, vastuualueen esimiehillä ja toimialajohtajilla, on jokainen vastuualueen työntekijä kuitenkin velvollinen noudattamaan työsuojelusta annettuja säädöksiä ja ohjeita. Kaupungin työsuojelutoiminnan edustuksellisena elimenä toimivat yhteistyötoimikunta ja sen alaisuudessa työsuojelujaos, johon kuuluvat työsuojelupäällikön lisäksi työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu sekä työntekijöiden ja toimihenkilöiden 1. varavaltuutetut. Jaoksessa on myös kaupungin työterveyshuollon ja teknisen toimen nimeämä edustaja. Työhyvinvointitoiminnan ohjelman valmisteluvastuu kuuluu työnantajalle. Samoin työnantajan on tarkoituksenmukaisella tavalla vahvistettava ohjelma noudatettavaksi. Vahvistaminen on osoitus sitoutumisesta sen toteuttamiseen. 4.1. Yhteistyötoimikunta 1.1.2014 alkaen Yhteistyötoimikuntaan kuuluu 7 pääluottamusmiestä/ luottamusmiestä, 2 työsuojeluvaltuutettua ja 3 työnantajan edustajaa. Työnantajan edustajina toimivat Hannu Javanainen, kaupunginjohtaja Arja-Leena Kriivarinmäki, henkilöstöjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri Raimo Eklund, työsuojelupäällikkö pääluottamusmiehet/ luottamusmiehet JUKO pääluottamusmies Mirja Hallikainen JHL os 608 pääluottamusmies Mirja Remonen JHL os 131 pääluottamusmies Pirkko-Liisa Lukkarinen JYTY pääluottamusmies Merja Lähteinen varajäsen Paula Huuska varajäsen Harri Niemi varajäsen Seija Muittari varajäsen Leena Pasanen JUKO/ KTN pääluottamusmies Tiina Nejlik

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (10/21) 10 KoHo/ SuPer pääluottamusmies Johanna Vertainen KoHo / Tehy pääluottamusmies Teija Sormunen varajäsen Sari Harjulampi varajäsen Terttu Joki työsuojeluvaltuutetut työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu, puheenjohtaja Hannu Penttinen toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu Anne Hakkarainen varajäsen Harri Niemi varajäsen Merja Salminen 4.2. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö 1.1. 2014-31.12.2017 työsuojelupäällikkö Raimo Eklund raimo.eklund@aanekoski.fi Keskuskatu 34, PL 24, 44150 Äänekoski, 020 632 3433 Työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu Hannu Penttinen hannu.penttinen@aanekoski.fi Teollisuuskatu 1, 44150 Äänekoski, 020 632 2062 1. varavaltuutettu Harri Niemi harri.niemi@aanekoski.fi Terveyskatu 8, 44100 Äänekoski, 0400 115122 2. varavaltuutettu Kari Marjo kari.marjo@aanekoski.fi Koulunmäentie 4, 44150 Äänekoski, 0400 551144 Toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu Anne Hakkarainen anne.hakkarainen@aanekoski.fi Terveyskatu 8, 44100 Äänekoski 020 632 2542

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (11/21) 11 1. varavaltuutettu Merja Salminen merja.salminen@aanekoski.fi Kauppakatu 26, 44100 Äänekoski 020 632 2280 / 0400 768 430 Työsuojeluasiamiehet Työsuojeluasiamiehiä valitaan työskentelypaikkakohtaisesti. Paikallinen sopimus työsuojeluasiamiehistä on tehty ja hyväksytty yhteistyötoimikunnassa 28.10.2011. Työsuojeluasiamies toimii oman työpaikkansa yhteydenpitäjänä ja työsuojeluasioiden esille nostajana suhteessa työntekijöihin, esimiehiin sekä työsuojeluvaltuutettuun ja -päällikköön. Tällä hetkellä toimii yksi työsuojeluasiamies, perushoitaja Auli Hartikka edustaen Tukipuun ja Kuhnamon palvelutaloja sekä seniorikeskusta. 4.3. Työsuojelujaos ja sen tehtävät Työsuojelujaos toimii itsenäisesti yhteistyötoimikunnan alaisuudessa. Sen tehtävänä on olla valvova elin työsuojelu- ja työturvallisuustoiminnassa ja sen tehtäviin kuuluu mm.: laatia vuosittain oma toimintasuunnitelmansa ottaen huomioon kaupungin työsuojeluohjelma samoin kuin muut työsuojelua koskevat ohjeet ja määräykset käsitellä työolojen tilaa ja kehitystä sekä tehdä kehittämisesityksiä käsitellä työoloja koskevien työhyvinvointitutkimusten tarvetta, toteutumista ja seurantaa käsitellä työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden tarkkailun järjestämistä käsitellä työpaikan sisäisen työsuojelutarkastuksen tarvetta ja tehdä siitä koskevia ehdotuksia ja seurata sen toimeenpanoa käsitellä työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa ja muita työpaikan oloihin vaikuttavia muutos- ja uudistussuunnitelmia, antaa niistä lausuntoja ja seurata niiden toteutumista osallistua ensiapukoulutuksen järjestämiseen Lisäksi työsuojelujaos osallistuu työsuojelutarkastuksiin ja tutkimuksiin silloin, kun tarkastuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi. Työsuojelujaos suorittaa myös muut työsuojelun kannalta tarpeelliset tehtävät, jotka sille säädösten tai määräysten mukaan kuuluvat. Työsuojelujaos seuraa, arvioi ja päivittää tarvittaessa työsuojelun toimintaohjelmaa.

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (12/21) 12 Yhteistyötoimikunnan alaisuudessa toimivaan työsuojelujaokseen kuuluvat: Raimo Eklund Työsuojelupäällikkö Hannu Penttinen Työsuojeluvaltuutettu varalla Harri Niemi Anne Hakkarainen Työsuojeluvaltuutettu varalla Merja Salminen Hannu Saarela Kiinteistöpäällikkö Erika Tarvainen Tekninen isännöitsijä Anja Hiltunen Työterveyshoitaja/työterveyshuolto Työsuojelujaos kokoontuu säännöllisesti n. 4-5 kertaa vuodessa. 4.4. Sisäilmatyöryhmä Sisäilmatyöryhmän toimintamalli (sisäilmatyöryhmä vahvistanut 28.9.2007/ 22.05.2013 päivitetty 11.02.2014) Äänekosken kaupungin työsuojelujaoksen ja tilapalvelun yhteishankkeena on perustettu sisäilma-työryhmä lisäämään tutkimusten asiantuntemusta ja luotettavuutta. Ryhmä toimii työsuojelujaoston alaisuudessa. Ryhmän kutsuu koolle sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja. Kokoontuminen tapahtuu tarvittaessa ja säännöllisesti tammi-, touko- ja syyskuussa. Sisäilmatyöryhmän toiminta takaa tarvittavan tiedonkulun eri tahojen ja asiantuntijoiden välillä. Ryhmän tarkoituksena on myös lisätä ryhmän asiantuntemusta ja mahdollistaa sisäilma-asioiden koulutusta ja edistää viestintää ja tiedottamista. Miten toimia, kun kiinteistössä epäillään olevan sisäilmaongelman? 1. Työntekijä ottaa yhteyttä kiinteistön tai tilan pääkäyttäjään (=esimies) 2. Esimies ottaa yhteyttä tilapalvelun/talotiimin tekniseen isännöitsijään 3. Tekninen isännöitsijä käy kohteessa ja tekee alkukartoituksen ja sopii käyttäjien kanssa jatkotoimenpiteistä. 4. Teknisen isännöitsijän toimesta sisäilmaongelmaa käsitellään tarvittaessa sisäilmatyöryhmän kokouksessa. Tarvittaessa sisäilmatyöryhmä tekee myös katselmuksia kohteessa. Miten toimia, jos esimies ei reagoi alaisten ilmoituksiin sisäilmaongelmista tai asia ei muuten etene? 1. Työntekijä voi ottaa suoraan yhteyttä terveysvalvontaan, työsuojeluvaltuutettuun tai työterveyshuoltoon. 2. Terveysvalvonta, työsuojeluvaltuutettu tai työterveyshuolto ilmoittaa

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (13/21) 13 sisäilmaongelmasta tilapalveluun/talotiimiin tekniselle isännöitsijälle. 3. Tekninen isännöitsijä käy kohteessa ja tekee alkukartoituksen ja sopii käyttäjien kanssa jatkotoimenpiteistä. 4. Teknisen isännöitsijän toimesta sisäilmaongelmaa käsitellään tarvittaessa sisäilmatyöryhmän kokouksessa. Tarvittaessa sisäilmatyöryhmä tekee myös katselmuksia kohteessa. Sisäilmatyöryhmän kokoonpano : Tilapalvelu/talotiimi Kiinteistöpäällikkö Hannu Saarela Tekninen isännöitsijä Erika Tarvainen Työsuojelujaos Työsuojeluvaltuutettu Hannu Penttinen varalla Harri Niemi Työsuojeluvaltuutettu Työsuojelupäällikkö Anne Hakkarainen varalla Merja Salminen Raimo Eklund Työterveyshuolto Terveydenhoitaja Anja Hiltunen Lääkäri Mika Kiviaho Terveysvalvonta Terveystarkastaja Sinikka Rissanen 5. Työhyvinvointitoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan keskeiset tehtävät työhyvinvointia ylläpitävän toiminnan kehittäminen ja sitä koskevien esitysten tekeminen työterveydenhuollon toiminnan seuraaminen ja yhteistoiminta työolojen, työtapojen ja työyhteisöjen tilan tarkkailu työilmapiirin ja ihmissuhteiden hoidon tarkkailu esitysten tekeminen työnopastuksen, koulutuksen ja tiedotuksen järjestämiseksi työsuojeluasioissa työsuojelua koskevista säännöksistä ja määräyksistä tiedottaminen työpaikan muutos- ja uudistamissuunnitelmiin tutustuminen sekä lausunnon antaminen niistä

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (14/21) 14 työpaikkojen työolosuhteisiin tutustuminen sekä esitysten tekeminen epäkohtien poistamiseksi työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin osallistuminen osallistuminen tapaturman, ammattitaudin tai työstä johtuvan sairauden tai niiden vaarojen syiden selvittämiseen, sekä tällaisen tutkimukseen osallistuminen tapaturma- ja terveystilanteen seuraaminen ensiapua koskevien esitysten tekeminen työaikojen käytön seuraaminen. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle on laadittu Työterveyslaitoksen julkaisussa (Yksittäisongelmista kokonaiskehittämiseen, TTK 2008) eettiset ohjeet keskustelu-ja malliasiakirjaksi, jonka pohjalta kukin työpaikka voi laatia oman ohjeistonsa. 6. Työhön perehdyttäminen Tärkein työpaikan toiminta- ja työtapoihin, yhteistoimintasuhteisiin, sääntöihin, vastuihin, velvollisuuksiin ja oikeuksiin sekä olosuhteisiin ohjaava toimintamuoto on yleisperehdyttäminen ja työnopastus eli työtehtävään perehdyttäminen. Sen tarkoituksena on tutustuttaa uusi työntekijä tuleviin tehtäviin, työympäristöön, työolosuhteisiin ja työyksikön sekä kaupungin toimintaan. Myönteisen asenteen synnyttäminen työpaikkaa, työtehtäviä ja työyhteisöä kohtaan on ensiarvoisen tärkeää. Perehdyttämisen sisältöalueet voidaan jakaa seuraaviin osiin: työntekijän informoiminen ennen työhöntuloa toimintayksikköön ja sen tehtäviin perehdyttäminen sekä työyhteisöön tutustuttaminen työtehtäviin perehdyttäminen kaupungin hallintoon perehdyttäminen henkilöstöhallintoon perehdyttäminen työsuojeluun perehdyttäminen ammattijärjestöihin ja niiden toimintaan perehdyttäminen perehdyttämisen seuranta.

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (15/21) 15 Perehdyttämisen toteuttaminen annetaan tehtäväksi eri henkilöille, mutta yleisvastuu toteutuksesta ja seurannasta on aina esimiehellä. Hänen tulee olla aktiivisesti yhteydessä henkilöstöasioita hoitaviin elimiin perehdyttämistoiminnan kehittämiseksi. Perehdyttäminen on erittäin tarpeellista: uudelle työntekijälle työolojen muuttuessa työhön palattaessa pitkälliseltä poissaololta uusittaessa kalustoa, laitteistoa tai muutettaessa niitä tai menetelmiä todettaessa vaara- (läheltä piti-) tilanteita. Perehdyttämisohjeet ovat työpaikkakohtaisia. Kaupungilla tulisi olla yhtenäiset perehdyttämisohjeet, joita kukin työyksikkö täydentää työyksikkökohtaisilla ohjeilla. Yleisten perehdyttämisohjeiden laatiminen on henkilöstöhallinnon vastuulla. 7. Työterveyshuolto Työterveyshuollon tehtävänä on toimia asiantuntijana arvioitaessa ja kehitettäessä työoloja ja työhyvinvointia. Työterveyshuolto seuraa työntekijöiden terveyden ja työkyvyn tilaa ja osallistuu työkykyä ylläpitävän toiminnan toteuttamiseen. Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksiä, joiden perusteella voidaan tehdä työoloja parantavia toimenpiteitä. Työterveyshuollon tarkoituksena on yhteistoimin työnantajan ja henkilöstön kanssa edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa työyhteisön toimintaa. Työterveyshuolto on järjestetty Äänekosken kaupungin työterveyshuollon kautta. Voimassa oleva työterveyshuollon toimintasuunnitelma on ajalle 2013-2017. Palveluihin kuuluvat lakisääteiset, ennaltaehkäisevät toiminnot sekä työterveyspainotteinen sairaanhoito. Työterveyshuollon asiantuntijajäsenenä työsuojelujaoksessa toimii työterveyshoitaja Anja Hiltunen. 8. Turvallisuusohjeet 8.1. Palontorjunta

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (16/21) 16 Kaikissa kaupungin toimipisteissä tulee toimintojen ja työtehtävien olla järjestetty siten, että palovaara on mahdollisimman vähäinen. Poistumistiet tulee olla selvästi merkitty. Kaikissa toimipisteissä on oltava palontorjunta- ja sammutusohjeet sekä alkusammutusvälineistöä riittävästi. Esimies vastaa siitä, että jokaisessa toimipisteessä tulee olla laadittuna turvallisuussuunnitelma (=pelastautumissuunnitelma ). Lähin esimies yhdessä tilapalvelun henkilöstön kanssa huolehtivat, että palotarkastukset ja tarvittavat sähkölaitteiden tarkistukset tehdään määräysten mukaisesti yhdessä palo-, pelastus- ja muiden tarkastusviranomaisten kanssa. Lakimääräisten ohjelmien mukaisesti tilapalvelun henkilöstö suorittaa automaattisten palohälytyslaitteiden tarkastukset. Yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa tilojen käyttäjät pitävät tarvittavat paloharjoitukset ja kerrataan pelastautumisohjeita. 8.2. Vartiointi Osassa kaupungin työyhteisökiinteistöjä tilapalvelu on tehnyt vartiointisopimuksen Securitas Oy:n kanssa. Samoin tietyissä kiinteistöissä henkilökunnan käytössä on sisäinen ja ulkoinen hälytysjärjestelmä. Henkilöturvallisuudesta ja päällekarkausjärjestelmien hankinta- ja ylläpitokustannuksista vastaa tilojen käyttäjähallintokunta. 8.3. Ensiapuvalmius Kaikissa kaupungin toimipisteissä tulee olla riittävä määrä ensiapukoulutuksen saaneita henkilöitä. Lisäksi niissä tulee olla asianmukainen ja riittävä ensiapuvälineistö. Ensiapukoulutuksen järjestämisvastuu on esimiehillä. Työsuojelujaos avustaa koulutuksen järjestämisessä. Ensiapuvalmius on eri työpisteissä eritasoista. Tämän johdosta vuoden 2014 aikana kartoitetaan ja päivitetään tiedot koko henkilöstön osalta. Ensiapuvalmiuden suunnittelussa käytetään työterveyshuollon apua (työterveyshuoltolaki 1383/2001).

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (17/21) 17 Työpaikkaselvityksissä voidaan arvioida myös työpaikan ensiapuvalmiuden tarve. 8.4. Vaaralliset aineet Toimipisteissä käytettävistä vaarallisista aineista on pidettävä ajan tasalla olevat kemikaaliluettelot ja käyttöturvallisuustiedotteet kaikkien toimipisteissä työskentelevien nähtävillä ja saatavilla. 9. Lait, asetukset ja määräykset Työturvallisuuslaki ja asetus sekä niiden nojalla annetut kyseistä työalaa ja työtä koskevat sekä muut työpaikkaa koskevat määräykset on pidettävä nähtävillä sopivissa työntekijäin tietämässä paikassa, esim. ilmoitustaululla, työsuojeluvaltuutetun, työsuojelupäällikön tai työnjohdon hallussa tai sellaisessa tilassa, missä työntekijät voivat tutkia niitä vapaasti. 10. Työpaikkakohtaiset työhyvinvointitoiminnan ja työsuojelun toimintaohjelmat Jokaisen työyksikön tulee valmistella omalta osaltaan oma työsuojelun toimintaohjelmansa ja tarkistaa sitä tarpeen vaatiessa. Työyksikkökohtaiset työsuojelun toimintaohjelmat perustuvat riskien ja vaarojen arvioinnin kartoittamiseen. Tämä kaupungin koko organisaatiota koskeva toimintaohjelma, jossa on määritelty työhyvinvointitoiminnan ja työsuojelun toteuttamisessa ja kehittämisessä noudatettavat yleisperiaatteet, antaa suuntaviivat ja perustan työyksikköjen omille ohjelmille. Työolojen kehittäminen kuuluu osaksi työpaikkojen suunnittelua. Hyvät ja tehokkaat työmenetelmät on suunniteltava myös työsuojelun kannalta oikein. Työpaikan omien työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden ja työterveyshuollon kokemukset saatetaan suunnittelijoiden tietoon ja otetaan huomioon ratkaisuissa. Työpaikkojen ja -ympäristöjen korjaaminen ja käytössä olevien työmenetelmien parantaminen vaatii usein ulkopuolista suunnitteluapua. Tällöin myös

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (18/21) 18 työsuojelunäkökulmat pitää varmistaa. Käyttäjien mielipiteet ja aloitteet on aina hyödyllistä ottaa huomioon. Tarvittavat palvelut ja hankinnat tulee suunnitella tarkoituksenmukaisesti. Huonojen työsuojeluratkaisujen parantaminen ja korjaaminen on kallista ja turhauttavaa. Hyvin suunniteltu työ on myös tekijälleen mielekästä. Työnantaja vastaa lainsäädännön mukaan työsuojelusta. Työsuojelua ei voida ajatella työpaikan jokapäiväisestä toiminnasta erillisenä. Työn turvallisuus- ja terveysnäkökohdat on otettava huomioon päivittäisessä työskentelyssä, toimintojen suunnittelussa, hankintapäätöksissä ja toimitiloja koskevissa ratkaisuissa. Työsuojelun toteuttaminen on siten luonnollinen osa jokaisen esimiehen ja työntekijän tavallisia työtehtäviä. Työpaikkakohtaiset toimintaohjelmat laaditaan yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Työpaikkakohtaisissa toimintaohjelmissa tulisi ottaa kantaa mm. seuraaviin asiakokonaisuuksiin: työsuojeluun liittyvien näkökohtien huomioon ottaminen työtiloja suunniteltaessa ja korjatessa hankintoja tehtäessä huolehtiminen siitä, että hankittavat koneet, laitteet, välineet ja muut tuotteet ovat työturvallisuuden ja terveyden kannalta asianmukaiset. Tuotteiden mukana tulee seurata käyttöohjeet, käyttöturvallisuustiedotteet ja tarvittaessa toimittajien tulee huolehtia tarpeellisesta työnopastuksesta työympäristön järjestyksestä huolehtiminen niin, ettei aiheudu tapaturman eikä terveyden vaaraa huolehtiminen teknisten laitteiden huollon järjestämisestä sekä tarpeellisten korjausten tekemisestä työmenetelmien kehittäminen työsuojelullisesti oikeiksi sekä tarpeellisesta valvonnasta huolehtiminen työntekijöiden ominaisuuksien huomioon ottaminen mm. töitä järjestettäessä työntekijöiden opastaminen, perehdyttäminen ja työsuojeluasioista tiedottaminen sekä kouluttaminen

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (19/21) 19 hyvän työskentelyilmapiirin luominen ja työntekijöiden henkilökohtaisten ominaisuuksien huomioon ottaminen ensiapuvalmiudesta huolehtiminen palo- ja pelastusvalmiudesta huolehtiminen tapaturman sattuessa ensiavun ja tarvittaessa kuljetuksen järjestämisestä huolehtiminen sekä asianmukaisten ilmoitusten tekeminen työolojen seuranta: työilmapiiri-, sairaspoissaolo-, tapaturma-, läheltä piti -tilanteiden kartoitukset ja kyselyt. Työsuojelun toimintaohjelmissa tulee nimetä vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöitä voi olla useita ja myös eri tasoilla. Ohjelman laadinta yhteistyössä, sen monipuolinen seuranta ja aktiivinen uudistaminen varmistavat ohjelmaan sitoutumisen ja johdon tahdon toimia sen toteuttamiseksi. 11. Voimassaolevia työhyvinvointitoimintaa tukevia päätöksiä ja ohjeita Seuraavat toimintaohjeistukset ovat käytössä tai valmistelussa tällä hetkellä: (toimintaohjeistuksista täydellisempi lista näkyvissä henkilöstöstrategiassa, kh 30.3.2009). Riskien ja vaarojen arviointia koskeva toimintaohjeistus 16.01.2014 (päivitys) Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintamalli 22.05.2013 (päivitys) Varhaisen tuen toimintamalli toimintakäytännöt sairauspoissaolotilanteissa 22.05.2014 (päivitys) Yli kolmekymmentä päivää jatkuvat sairauspoissaolot 22.05.2014 Väkivallan uhka työssä 22.05.2014 (päivitys) Selvitys väkivalta - ja uhkatilanteista 22.05.2014 Läheltä piti -tilanteet 22.05.2014 (päivitys) Päihdeongelmaisten hoitoonohjaus 22.05.2014 (päivitys) Sisäilmatyöryhmän toimintamalli 11.9.2014 (päivitys) Henkilöstön liikunta- ja kulttuuriaktiviteettien tukeminen (päivitetään ja hyväksytään yt:ssa vuosittain alkaviksi 1.8.) Tavoitteena tällä kaudella saada aikaan mallit ja ohjeistukset: haitallinen henkinen kuormitus

Kaupunginhallitus 15.12.2014 liite nro 7 (20/21) 20 työhyvinvointi kyselyt 4 vuoden välein (viimeisin v. 2011) riskien ja vaarojen arviointi 4 vuoden välein (sähköisenä v. 2013) käsin tehtävät nostot ja siirrot 12. Yhteystiedot Äänekosken kaupunki Hallintokatu 4, PL 24, 44101 Äänekoski puh.vaihde 020 632 2000 Yhteistyötoimikunta (Yt) / työsuojelujaos (Tsj) Hannu Javanainen 020 632 2010 Yt Arja-Leena Kriivarinmäki 020 632 2045 Yt Raimo Eklund 020 632 3433 Yt/ Tsj Mirja Remonen 040 546 6608 Yt Pirkko-Liisa Lukkarinen 040 824 8511 Yt Mirja Hallikainen 040 824 8530 Yt Merja Lähteinen 0400 115 182 Yt Tiina Nejlik 040 528 5553 Yt Johanna Vertainen 040 734 8138 Yt Teija Sormunen 040 822 4022 Yt Hannu Penttinen 0400 327 961 Yt / Tsj Anne Hakkarainen 040 534 2664 Yt / Tsj Työterveyshuolto Työterveyspalvelut: Äänekosken työterveysasema (vanha sairaala), työterveyshuolto Terveyskatu 10, 44100 Äänekoski Työterveyshoitajan aamuvastaanotto ilman ajanvarausta klo 8 9. Puhelinaika terveydenhoitajalle klo 9.30 10. Työterveyshuollon henkilöstö: Työterveyslääkärit: Marju Tammelin ja Mika Kiviaho Ajanvaraus: Sirkka Kumpu ja Marja Anttila. 020 632 2583