Kuopion ilmanlaatu vuonna 2013

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2013 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky

TIIVISTELMÄ Vuonna 2013 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 860 t, typen oksidien päästöt noin 2 400 t, hiilimonoksidipäästöt noin 5 000 t, hiilivetypäästöt noin 1 500 t ja hiukkaspäästöt noin 900 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset, tieliikenne, Savon Sellu Oy:n tehtaat sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys ja työkoneet. Kokonaisuutena vuosi 2013 oli Pohjois-Savossa keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Tavanomaista lauhemman talven jälkeen maaliskuu oli harvinaisen kylmä ja myös aurinkoinen. Lämpimät kesäiset säät alkoivat jo toukokuussa ja jatkuivat kesäkuussa. Myös elokuu oli lämmin. Kokonaisuutena koko loppuvuosi oli varsin lauha. Lunta loppuvuodesta maassa ei juurikaan ollut. Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Sorsasalossa olivat 7-45 μg/m 3, vuorokausiarvot 3-17 μg/m 3 ja vuosikeskiarvo 2,4 μg/m 3. Rikkidioksidipitoisuudet vuonna 2013 olivat hieman matalampia kuin vuonna 2012. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat 27-91 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 14-44 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo Kasarmipuistossa oli 11 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 17,2 μg/m 3. Maaherrankadulla vastaavat tuntiarvot olivat 42-109 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 20-49 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo Maaherrankadulla oli 17 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 30,6 μg/m 3. Tasavallankadulla typpidioksidin tuntiarvot olivat 37-92 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 20-53 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo Tasavallankadulla oli 19 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 53,2 μg/m 3. Vuonna 2013 typpidioksidin pitoisuudet kaupunkitausta-asemalla Kasarmipuistossa olivat jonkin verran alhaisempia kuin vuonna 2012. Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna 2012. Hiilimonoksidin kuukausittaiset suurimmat tuntikeskiarvot Maaherrankadulla olivat 0,3-2,1 mg/m 3 ja suurimmat kahdeksan tunnin keskiarvot 0,3-1,4 mg/m 3. Hiilimonoksidipitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta 2000-luvun lopulla. Otsonin tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat 68-109 μg/m 3 ja 8 tunnin liukuvat keskiarvot 62-106 μg/m 3. AOT40-arvo alitti kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon ollen noin 1/4 pitkän ajan tavoitearvosta. Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2013 olivat hieman korkeampia kuin vuonna 2012.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvot olivat Kasarmipuistossa 12-35 μg/m 3, Maaherrankadulla 11-53 μg/m 3, Tasavallankadulla 15-91 μg/m 3 ja Sorsasalossa 16-99 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylittyi Maaherrankadulla 3 vuorokautena, Tasavallankadulla 11 vuorokautena ja Sorsasalossa 40 vuorokautena. Kasarmipuistossa ylityksiä ei mitattu. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli Kasarmipuistossa 10 μg/m 3, Maaherrankadulla 12 μg/m 3, Tasavallankadulla 23 μg/m 3 ja Sorsasalossa 23 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat kaikilla mittausasemilla alhaisempia kuin vuonna 2012. Tasavallankadulla pitoisuuksien alaneminen ei ollut niin selvää kuin muilla mittausasemilla. Erityisesti korkeimpien pitoisuushuippujen tasot putosivat vuonna 2013. Sorsasalon korkeisiin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin vaikuttivat vielä vuonna 2013 jossain määrin valtatie 5:n laajat maanrakennustyöt. Pitoisuudet Sorsasalossa kuvastavat tilannetta osin työmaa-alueella. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyi Tasavallankadulla ja Sorsasalossa katupölyjakson aikaan huhtikuussa. Sorsasalossa ohjearvo ylittyi lisäksi toukokuussa sekä elo- ja syyskuussa. Sorsasalossa ylittyi myös hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo, joskin koska mittaus kuvaa normaalin alueen yhdyskuntailman sijasta alueen rakennustöiden vaikutuksia lähinnä teollisuusalueella, ei ylitystä voida pitää virallisena. Pienhiukkasten (PM2,5) vuorokausiarvot vaihtelivat Kasarmipuistossa välillä 5,1-14,8 μg/m 3. Vuosikeskiarvo oli 5,3 μg/m 3. Pienhiukkasten pitoisuudet Kasarmipuiston tausta-asemalla olivat vuonna 2013 selvästi alhaisempia kuin vuosina 2007-2012. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Sorsasalossa olivat 0,3-1,6 μg/m 3 ja Haminalahdessa 1,2-12,8 μg/m 3. Pelkistynedien rikkiyhdisteiden ohjearvo ylittyi Haminalahdessa maaliskuussa. Pitoisuudet Sorsasalossa olivat vuonna 2013 selvästi alhaisempia kuin vuonna 2012. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Eniten ilmanlaatua heikensi maalis-huhtikuun katupölyjakso sekä syksyn vähäisempi katupölyjaksi. Sorsasalossa valtatie 5:n rakennustöistä johtuvat erittäin korkeat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet heikensivät ilmanlaatua ajoittain paljonkin keväällä ja kesällä. Haminalahdessa kaatopaikan hajuhaitat heikensivät ilmanlaatu ensisijaisesti talvella ja keväällä.

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 2. MITTAUSPISTEET... 3 3. PÄÄSTÖLÄHTEET... 5 4. SÄÄOLOSUHTEET... 5 5. RIKKIDIOKSIDI (SO2)... 8 5.1 Päästöt... 8 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviointikynnykset 9 5.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 11 5.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin... 11 5.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 12 5.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 13 6. TYPEN OKSIDIT (NOX)... 14 6.1 Päästöt... 14 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviointikynnykset 15 6.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa 17 6.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin. 17 6.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin. 19 6.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 20 7. HIILIMONOKSIDI (CO)... 22 7.1 Päästöt... 22 7.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviointikynnykset 23 7.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 24 7.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin... 24 7.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 25 7.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin. 25 8. OTSONI (O3). 26 8.1 Muodostuminen..26 8.2 Vaikutukset ja tavoitearvot sekä arviointikynnykset....26 8.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa....27 8.3.1 Pitoisuudet verrattuna tavoitearvoihin....27 9. HIUKKASET....29 9.1 Päästöt....29 9.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviontikynnykset...30 9.3 Hengitettävien hiukkasten (PM10) mitatut pitoisuudet Kuopiossa....32 9.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.....32

9.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin....34 9.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 36 9.4 Pienhiukkasten (PM2,5) mitatut pitoisuudet Kuopiossa....37 9.4.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.37 9.4.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin....38 9.4.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin....39 10. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET(TRS)... 40 10.1 Päästöt.. 40 10.2 Vaikutukset ja ohjearvot... 40 10.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 40 10.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.. 40 11. ILMANLAATUINDEKSI... 42 11.1 Yleistä... 42 11.2 Indeksiarvot Kuopiossa... 43 12. MUITA PÄÄSTÖJÄ KUOPIOSSA... 46 12.1 Haihtuvat orgaaniset hiilivedyt (VOC).... 46 12.2 Kasvihuonekaasut..... 47 12.3 Metallit... 50 13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 51 LIITTEET LIITE 1 Mittausasemien kuvaukset. 53 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus 60 Rikkiyhdisteiden päästöt Kuopiossa vuosina 1986-2013. 62 Typen oksidien päästöt Kuopiossa vuosina 1986-2013. 63 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2013. 64 LIITE 6 Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2013. 65 LIITE 7 Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2013.. 66 LIITE 8 Kasvihuonekaasupäästöt Kuopiossa vuosina 1990-2013. 67

LIITE 9 Raskasmetallipäästöt Kuopiossa vuosina 1992-2013. 68 LIITE 10 Tunnusluvut vuosien 2010-2013 mittauksista 69 LIITE 11 LIITE 12 Pitoisuustuuliruusut Tasavallankadun ja Sorsasalon mittausasemilta.. 81 Pienhiukkasten pitoisuudet Kuopion ja Varkauden kaupunkitausta-asemilla vuonna 2013. 84

1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Kuopiossa vuonna 2013 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut. Mittaukset on toteutettu osana Kuopion ja Varkauden ilmanlaadun yhteisseurantaa, jonka kustannuksiin ovat osallistuneet Kuopion kaupungin ja Keski-Savon ympäristötoimen (Leppävirran kunta) lisäksi tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset Kuopiosta ja Varkaudesta erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittauksiin on hankittu alihankintana palveluja JPP Kalibrointi Ky:ltä. Raportoinnista ja esitetyistä johtopäätöksistä on vastannut FM Erkki Pärjälä. Tulosten käsittelyyn on osallistunut ins. (AMK) Juha Pulkkinen.

2 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden

3 tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain. Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 164/2007 ja 38/2011 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan. 2. MITTAUSPISTEET Vuonna 2013 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Kuopiossa Haminalahdessa, Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla, Tasavallankadulla ja Sorsasalossa. Lisäksi käytettävissä on ollut säätiedot Savonia-ammattikorkeakoulun Hatsalan sääasemalta sekä Tasavallankadun ja Sorsasalon mittausasemilta. Haihtuvia orgaanisia hiilivetyjä (VOC) mitattiin keräinmenetelmällä Kasarmipuistossa, Niiralassa Ukkokodintiellä ja Tasavallankadulla. Nämä VOC-mittauksien tulokset on raportoitu erikseen Ilmatieteen laitoksen toimesta.

4 Mittausasemien kuvaukset ovat liitteessä 1 ja mittausmenetelmien kuvaukset liitteessä 2. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi

kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi 5 3. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Kuopion kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset keskeisellä kaupunkialueella ovat Sorsasalossa Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehdas ja Haapaniemellä Kuopion Energia Oy:n voimalaitokset. Hieman kaupunkialueen ulkopuolella Hepomäen ja Heinälammnrinteen alueella toimii useita paikalliseen ilmanlaatuun vaikutvvata laitoksia: Lemminkäinen Infra Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Morenia Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, NCC Roads Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Rudus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Savon Kuljetus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Skanska Asfaltti Oy:n asfalttiasema, Jätekukko Oy:n jätekeskus ja Pelastusopiston harjoitusalue. Savon Voima Oyj:llä on lisäksi 5 kpl kaukolämpökeskuksia Nilsiän taajamassa. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 5-12 ja liitteissä 3-9. Erityisesti erilaisten hajapäästöjen laskentaperusteet ovat vaihdelleet huomattavastikin, mistä johtuen eri vuosille raportoitujen hajapäästöjen määrät poikkeavat toisistaan paljonkin. Tässä yhteenvedossa päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan (viimeisin päivitys vuodelta 2011). Päästöissä ovat mukana myös haja-asutusalueiden päästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti liikenteen päästöissä ja hajapäästöissä. 4. SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 2013 alkoi Keski-Suomessa hieman keskimääräistä lämpimämpänä, mutta tammikuussa mitattiin myös noin -20 o C:een pakkasiakin. Helmikuu oli jo selvästi tavanomaista lauhempi, vaikka ajoittain esiintyi myös pakkasia. Maaliskuu oli sen sijaan harvinaisen kylmä ja aurinkoinen.

1.1.2013 1.2.2013 1.3.2013 1.4.2013 1.5.2013 1.6.2013 1.7.2013 1.8.2013 1.9.2013 1.10.2013 1.11.2013 1.12.2013 6 Kevät eteni huhtikuussa melko tavanomaisesti. Alkukuusta oli vielä kylmiä öitä. Huhtikuun 16. päivänä ylitettiin Kuopiossa jo +10 o C:een raja. Toukokuussa kevään eteneminen nopeutui, kun ilman lämpötila kohosi nopeasti poikkeuksellisen lämpimäksi. Alkukesä oli helteisen lämmin, mutta keskikesällä sää palautui tyypilliseksi kesäsääksi. Heinäkuussa Pohjois-Savossa saatiin erittäin runsaita sateita. Kesä päättyi elokuussa taas tavanomaisesta lämpimämpänä. Koko kesän sademäärä oli tavanomaista suurempi. Syyskuussa loppukesän lämpimät säät jatkuivat ja lämpötila kohosi vielä 20 asteen yläpuolelle. Syyskuun lopulla saatiin kuitenkin myös jo räntäsateita. Lokakuun alussa lämpötilan vuorokausivaihtelu oli suurta ja yöt olivat kylmiä, mutta päivät taas lämpimiä. Lokakuun puolella välissä suursäätila muuttui vähäksi aikaa sateiseksi ja kylmemmäksi ja maahan saatiin lumipeite. Loppukuusta säätila kuitenkin muuttui lauhaksi ja sateiseksi. Ajankohtaan nähden lauha sää jatkui marraskuussa. Vesisateita tuli lähes päivittäin, joskin tilapäisesti mitattiin myös muutama aste pakkasta. Vuosi päättyi joulukuussa taas tavanomaista lauhempana, joskin joulukuun alkupuolella oli myös pakkasia ja lumisateita. Vuoden lopussa maa oli lumeton. Kokonaisuutena vuosi 2013 oli Pohjois-Savossa pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lämmin ja keskimääräistä sateisempi. oc 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0-20,0-25,0 Ilman lämpötila Kuopion Hatsalassa vuonna 2013 Lämpötila / C Lämpötilan vuosikeskiarvo

1.1.2013 1.2.2013 1.3.2013 1.4.2013 1.5.2013 1.6.2013 1.7.2013 1.8.2013 1.9.2013 1.10.2013 1.11.2013 1.12.2013 Sadekertymä (mm) 7 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Vuorokauden sadekertymä Kuopion Hatsalassa vuonna 2013 Vuorokauden sadekertymä Vallitsevat tuulet Kuopiossa vuonna 2013 olivat etelä-kaakosta ja lännestä. Kaupunkialueen maaston huomattavan korkeusvaihtelun sekä suurten vesistöjen läheisyyden vuoksi paikalliset meteorologiset olosuhteet voivat kuitenkin poiketa paljonkin eri puolilla kaupunkia eri vuodenaikoina.

8 5. RIKKIDIOKSIDI (SO2) 5.1 Päästöt Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa vuonna 2013 olivat pienemmät kuin kertaakaan vuoden 1986 jälkeen, jolloin päästöjen seuranta on aloitettu. Päästöt olivat noin 900 tonnia. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten päästöt olivat noin 150 t pienemmät kuin vuonna 2012. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen, raskaan polttoöljyn ja selluteollisuudessa jäteliemen, poltosta. t/a 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v. 1986-2013 SAVON SELLU OY KUOPION ENERGIA OY MUUT LAITOKSET TIE-, RAIDE- JA VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT

9 Ylivoimaisesti tärkein rikkidioksidin päästölähde Kuopiossa on Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos. Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v. 2013 8 % 0 % 0 % 5 % 0 % KUOPION ENERGIA OY SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET LIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT 87 % 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviointikynnykset Rikkidioksidi aiheuttaa mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittaa maaperää ja vesistöjä aiheuttaa kasvillisuusvaurioita etenkin havupuille ärsyttää suurina pitoisuuksina ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia lisää hengitystieinfektioita lisää astmaatikkojen kohtauksia korkeiden rikkidioksidipitoisuuksien seurauksena aikuisten sairauspoissaolojen on todettu lisääntyvän Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman rikkidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 250 μg/m 3 vuorokausiarvo 80 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon.

10 Lisäksi rikkidioksidille on annettu raja-arvot, joiden ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvot ovat tuntikeskiarvolle 350 μg/m 3 vuorokauden keskiarvolle 125 μg/m 3. Raja-arvot saavat tuntiarvon osalta ylittyä 24 kertaa vuodessa ja vuorokausiarvon osalta 3 kertaa vuodessa ilman, että rajaarvo virallisesti tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla on vuosikeskiarvolle ja talvikauden keskiarvolle annettu kriittinen taso 20 μg/m 3. Talvikaudeksi määritellään 1.10.-31-3. välinen aika. Väestön varoittamista edellytetään, jos rikkidioksidin tuntiarvo ylittää 500 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjearvot rikkidioksidille ovat seuraavat 10 minuutin keskiarvo 500 μg/m 3 vuorokausikeskiarvo 20 μg/m 3. Rikkidioksidin ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ovat seuraavat Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäiseminen 75 μg/m 3 (60 % tuntiraja-arvosta), saa ylittyä 3 kertaa kalenterivuodessa 50 μg/m 3 (40 % tuntiraja-arvosta), saa ylittyä 3 kertaa kalenterivuodessa Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu 12 μg/m 3 (60 % talvikauden rajaarvosta 8 μg/m 3 (40 % talvikauden rajaarvosta

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 11 5.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa 5.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat SO2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Tuntiarvot 7-45 250 Vuorokausiarvot 3-17 80 Korkeimmillaan pitoisuudet olivat alku- ja loppukesästä, kuten aiempinakin vuosina. Tämä johtuu Savon Sellu Oy:n tehtaiden suhteellisen viileiden savukaasujen leviämisolosuhteista vesistön äärellä kesäolosuhteissa. Rikkidioksidipitoisuudet Sorsasalossa vuonna 2013 300 Pitoisuus (ug/m3) 250 200 150 100 50 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo

12 5.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa rajaarvoihin olivat SO2 Korkein mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo 62 350 0 24 vuorokausikeskiarvo 17 125 0 3 Rikkidioksidipitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuihin kriittisiin tasoihin olivat SO2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo 2,4 20 Talvikauden keskiarvo (1.10.2012-31.3.2013) 2,2 20 Rikkidioksidipitoisuuksia Sorsasalossa on mitattu muutamina vuosina 1990-luvulla ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 alkaen. Pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat 1990-luvulla selvästi korkeampia kuin, mitä on mitattu 2000-luvulla. 2000-luvulla vuosikeskiarvot ovat olleet tasoa 1-3 ug/m 3.

13 Rikkidioksidin vuosikeskiarvot Sorsasalossa v. 1991-2013 25 20 Pitoisuus (ug/m3) 15 10 5 Sorsasalo Raja-arvo 0 5.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Rikkidioksidin tuntiarvo on ylittänyt ylemmän arviointikynnyksen vuosina 2010 ja 2012. Lisäksi alempi arviointikynnys on ylittynyt vuosina 2009 ja 2013. Sen sijaan talvikauden keskiarvo on selvästi alittanut kaikki arviointikynnykset viiden viime vuoden aikana. Rikkidioksidin tuntiarvot suhteessa arviointikynnyksiin Sorsasalossa 350 300 Pitoisuus (ug/m3) 250 200 150 100 50 Tuntiarvo (mg/m3) Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 0 2009 2010 2011 2012 2013

Pitoisuus (ug/m3) 14 Rikkidioksidin talvikauden keskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin Sorsasalossa 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 Talvikauden keskiarvo (mg/m3) Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys 6. TYPEN OKSIDIT (NOX) 6.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2013 olivat Kuopiossa noin 2 400 tonnia. Päästöt olivat samaa tasoa kuin vuonna 2012. Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO2). Typen oksidien päästöt Kuopiossa v. 1986-2013 t/a 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1986 1990 1994 1998 2002 2006 2010 KUOPION ENERGIA OY SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE VESI-JA RAIDELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT

15 Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Kuopiossa vuonna 2013 olivat Kuopion Energia Oy:n voimalaitokset, Savon Sellu Oy:n voimalaitos ja tieliikenne. Typenoksidipäästöt Kuopiossa v. 2013 5 % 13 % 20 % 3 % 5 % 18 % 36 % KUOPION ENERGIA OY SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDE- JA VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviointikynnykset Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää iskeemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon.

16 Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot, jotka ovat tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla kriittiseksi tasoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO +NO2) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. Typpidioksidin ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ovat seuraavat Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäiseminen (NO2) 140 μg/m 3 (70 % tuntiraja-arvosta), saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa ja 32 ug/m 3 (80 % vuosiraja-arvosta) 100 μg/m 3 (50 % tuntiraja-arvosta), saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa ja 26 μg/m 3 (65 % vuosiraja-arvosta) Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu (NOx) 24 μg/m 3 (80 % kriittisestä tasosta) 19,5 μg/m 3 (65 % kriittisestä tasosta).

17 6.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa 6.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kuopiossa Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat NO 2 Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m3) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m3) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m3) Ohjearvo (μg/m3) Tuntiarvot 27-91 42-109 37-92 150 Vuorokausiarvot 14-44 20-49 20-53 70 Typpidioksidin pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan maalishuhtikuussa sekä loppuvuodesta eli lähinnä silloin, kun esiintyi kylmiä pakkasjaksoja. Vuonna 2013 pitoisuustasoissa ei eri mittausasemien välillä ollut kovin suuria eroja. Hieman muita alhaisempia pitoisuuksia mitattiin Kasarmipuistossa, mikä on ns. kaupunkitausta-asema ja kuvaa siten keskimääräisiä pitoisuuksia kaupunkialueella. Tasavallankadun ja Maaherrankadun tulokset kuvaavat pitoisuuksia liikenneympäristössä kadun välittömässä vaikutuspiirissä. Pitoisuus (ug/m3) Typpidioksidipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2013 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo

18 Pitoisuus (ug/m3) Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadulla vuonna 2013 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo Pitoisuus (ug/m3) Typpidioksidipitoisuudet Tasavallankadulla vuonna 2013 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo

19 6.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Typpidioksidin pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat NO2 Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo max vuosikeskiarvo 97 125 112 200 0 18 11 17 19 40 - - Typen oksidien (NO + NO2) pitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon olivat NOX Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo (NO+NO2) 17,2 30,6 53,2 30 Typenoksidien (NO + NO2) kriittinen taso ylittyi Tasavallankadun ja Maaherrankadun mittausasemilla. Typenoksidien kriittinen taso on kuitenkin annettu kasvillisuuden suojelemiseksi ja sitä ei sellaisenaan sovelleta taajamissa. Typen oksideja on mitattu Kasarmipuistossa keskustassa neljää välivuotta lukuun ottamatta vuodesta 1989 lähtien. Vuonna 1994 mittausasema siirrettiin Puistokadun ja Tulliportinkadun risteyksestä noin 50 m etäisyydelle korttelin keskustaan, millä on ollut jossain määrin vaikutusta mitattuihin pitoisuuksiin. Maaherrankadulla typen oksidien mittauksia on tehty aiemmin vuosina 2004-2005 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2007 lähtien. Tasavallankadulla mittaukset aloitettiin vuonna 2010. Typpidioksidipitoisuudet laskivat keskustassa 1980-luvun lopusta selvästi aina 2000-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen pitoisuudet ovat olleet lievässä laskussa. Vuonna 2013 typpidioksidin vuosikeskiarvo oli Kasarmipuistossa hieman alhaisempi kuin vuonna 2012, Tasavallankadulla samaa tasoa kuin vuonna 2012 ja Maaherrankadulla hieman korkeampi kuin vuonna 2012.

20 Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat Kuopion kaupunkialueella lähes yksinomaan peräisin tieliikenteestä. Pitoisuus (ug/m3) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Typpidioksidin vuosikeskiarvot 1989-2013 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Raja-arvo 6.3.3. Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Typpidioksidin tuntiarvo on ylittänyt alemman arviointikynnyksen Tasavallankadulla vuosina 2010 ja 2011, kun otetaan huomioon, että tuntiarvo saa ylittää raja-arvon 18 kertaa kalenterivuodessa. Maaherrankadulla alempi arviointikynnys on ylittynyt vuonna 2010 ja sitä on sivuttu vuosina 2011 ja 2013. Pitoisuus (ug/m3) Typpidioksin tuntiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2013 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2009 2010 2011 2012 2013 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Typpidioksidin vuosikeskiarvo on ylittänyt ylemmän arviointikynnyksen Tasavallankadulla vuonna 2010. Muutoin

21 vuosikeskiarvo on jäänyt alle alemman arviointikynnyksen kaikilla mittausasemilla viiden viime vuoden aikana. Pitoisuus (ug/m3) Typpidioksidin vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2013 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2009 2010 2011 2012 2013 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Typen oksidien (NO+NOx) ylempi arviointikynnys on ylittynyt Tasavallankadulla Maaherrankadulla vuosina 2010-2013 ja Maaherrankadulla ylempää arviointikynnystä on sivuttu vuonna 2009. Kasarmipuistossa alempi arviointikynnys on ylittynyt vuonna 2010. Typen oksidien vuosikeskiarvoa ei kuitenkaan sovelleta kaupunkiympäristöön. 60 Typen oksidien (NO+NOx) vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2013 Pitoisuus (ug/m3) 50 40 30 20 10 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 0 2009 2010 2011 2012 2013

22 7. HIILIMONOKSIDI (CO) 7.1 Päästöt Hiilimonoksidin päästöt Kuopiossa vuonna 2013 olivat noin 4 900 tonnia. Erityisesti tieliikenteen hiilimonoksidipäästöt ovat pienentyneet aina 1980-luvulta saakka. Vaihtelua kokonaispäästöihin on eri vuosina aiheuttanut se, että arviot erityisesti työ- ja maatalouskoneiden päästöistä ja hajapäästöistä ovat muuttuneet. 8000 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v. 1986-2013 t/a 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 TEOLLISUUS JA ENERGIANTUOTANTO TIELIIKENNE VESI- JA RAIDELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin henkilöautoliikenteestä, erilaisista työkoneista sekä epätäydellisestä palamisesta, lähinnä puun pienpoltosta. Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v. 2013 4 % 0 % 32 % 24 % 5 % 5 % 0 % 30 % KARELIA-UOFLOOR OY SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE

23 7.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviointikynnykset Hiilimonoksidi sitoutuu elimistössä veren hemoglobiiniin yli 200 kertaa tehokkaammin kuin happi ja se aiheuttaa kudoksissa hapenpuutetta. Hiilimonoksidin vaikutuksille herkkiä väestöryhmiä ovat sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia sekä esim. anemiaa sairastavat sekä vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Ilmakehässä hiilimonoksidi hapettuu varsin nopeasti hiilidioksidiksi. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman hiilimonoksidipitoisuudelle ovat: tuntikeskiarvo 20 mg/m 3 8 tunnin keskiarvo 8 mg/m 3 Nämä ohjearvot on annettu enimmäispitoisuuksina eli ohjearvon ylityksiä ei sallita. Lisäksi hiilimonoksidille on annettu raja-arvo, jonka ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvo 8 tunnin keskiarvolle on 10 mg/m 3. Myöskään raja-arvon ylityksiä ei hiilimonoksidille sallita. Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjearvo hiilimonoksidin tuntikeskiarvolle on 30 mg/m 3. Hiilimonoksidin ylempi arviointikynnys terveyshaittojen ehkäisemiseksi on 7 mg/m 3 (70 % 8 tunnin raja-arvosta). Alempi arviointikynnys terveyshaittojen ehkäisemiseksi on 5 mg/m 3 (50 % 8 tunnin raja-arvosta). Hiilimonoksidin ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ovat seuraavat Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäiseminen (NO2) 7 mg/m 3 (70 % 8 tunnin raja-arvosta) 5 mg/m 3 (50 % 8 tunnin raja-arvosta)

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 24 7.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa 7.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Maaherrankadulla mitatut hiilimonoksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat CO Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (mg/m 3 ) Ohjearvo (mg/m 3 ) Tuntikeskiarvot 0,3-2,1 20 8 tunnin keskiarvot 0,2-1,4 8 Korkeimmat hiilimonoksidipitoisuudet mitattiin maaliskuussa vuoden kylmimpänä kuukautena. Kaiken kaikkiaan hiilimonoksidipitoisuudet olivat koko vuoden hyvin alhaisia. Hiilimonoksidipitoisuudet Maaherrankadulla vuonna 2013 25,0 Pitoisuus (mg/m3) 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Tuntikeskiarvo (mg/m3) 8 h keskiarvo (mg/m3) Ohjearvo tuntikeskiarvolle Ohjearvo 8 h keskiarvolle Hiilimonoksidipitoisuutta on mitattu Maaherrankadulla vuodesta 2004 lähtien. Tätä ennen mittauksia tehtiin Kasarmipuistossa. Hiilimonoksidipitoisuudet ovat laskeneet keskustassa 1990-luvun alusta. Pitoisuuksissa ei ole kuitenkaan tapahtunut enää oleellisia muutoksia 2000-luvulla. Vuonna 2013 vuosikeskiarvo oli sama kuin vuosina 2008-2012.

25 Hiilimonoksidin vuosikeskiarvot keskustassa 1992-2013 Pitoisuus (mg/m3) 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 Keskusta 7.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoon Maaherrankadulla mitatut hiilimonoksidipitoisuudet suhteessa rajaarvoon olivat CO 8 tunnin keskiarvot Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (mg/m 3 ) Raja-arvo (mg/m 3 ) 0,2-1,4 10 Pitoisuudet alittivat 8 tunnin raja-arvon hyvin selvästi. 7.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Hiilimonoksidin 8 tunnin keskiarvot ovat viiden viime vuoden aikana jääneet selvästi alle alemman ja ylemmän arviointikynnyksen.

26 8,0 7,0 Hiilimonoksidin 8 tunnin keskiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2013 Pitoisuus (mg/m3) 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Suurin 8 h keskiarvo (mg/m3) Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 1,0 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 8. OTSONI (O3) 8.1 Muodostuminen Alailmakehän otsoni muodostuu typen oksidien ja hiilivetyyhdisteiden reagoidessa keskenään auringonvalon vaikutuksesta. Lisäksi sitä kulkeutuu maanpinnan läheisyyteen yläilmakehästä. Otsonin valokemiallinen muodostuminen on voimakkainta keväällä ja kesällä. Suurin osa mitattavasta otsonista on kaukokulkeumaa aina Keski-Euroopasta saakka. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu. Se reagoi ilmakehässä muiden epäpuhtauksien kanssa. Tämän vuoksi päästölähteiden läheisyydessä, esim. vilkkaasti liikennöidyillä alueilla kaupunkikeskustoissa, otsonipitoisuudet usein ovat alhaisempia kuin kauempana päästölähteistä, kuten maaseudulla. 8.2 Vaikutukset ja tavoitearvot Otsoni aiheuttaa mm. seuraavia vaikutuksia: silmien, nenän ja nielun limakalvojen oireet lisää hengityselinsairaiden oireita, kuten yskää ja hengenahdistusta pahentaa siitepölyjen aiheuttamia oireita aiheuttaa kasvivaurioita metsissä ja viljelykasveille. Otsonin arvioidaan olevan hiukkasten jälkeen tärkein terveyshaittoja aiheuttava ilman epäpuhtaus Suomessa.

27 Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo 120 μg/m 3. Tavoitearvo on saavutettava vuoteen 2010 mennessä. Tavoitearvo saa ylittyä enintään 25:nä päivänä vuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Mittaustulosten vertaaminen tavoitearvoon tehdään 8 tunnin liukuvana keskiarvona. Kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo AOT40 (μg/m 3 h), joka ilmaistaan 80 μg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 μg/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana ajanjaksolla 1.5. 31.7. Tavoitearvo vuodelle 2010 on 18 000 μg/m 3 h ja pitkän ajan tavoitearvo on 6 000 μg/m 3 h. Vuodelle 2010 asetettua tavoitearvoa tulee tarkastella viiden vuoden keskiarvona. Väestölle tiedottamista edellytetään, jos otsonin tuntiarvo ylittää 180 μg/m 3 ja väestön varoittamista tuntiarvon 240 μg/m 3 ylittyessä. Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjearvo otsonin 8 tunnin liukuvalle keskiarvolle on 100 μg/m 3. 8.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa 8.3.1 Pitoisuudet verrattuna tavoitearvoihin Kasarmipuistossa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa tavoitearvoihin olivat seuraavat O3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Tavoitearvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä kolmen vuoden keskiarvona 8 tunnin keskiarvot 62-106 120 0 25 O3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Tavoitearvo (μg/m 3 h ) viiden vuoden keskiarvona AOT40 1 420 6 000/18 000 Kasarmipuistossa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa väestölle tiedottamiskynnykseen olivat seuraavat O3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Väestön tiedottamiskynnys (μg/m 3 ) Tuntiarvot 68-109 180

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 28 Otsonipitoisuudet olivat korkeimmillaan maalis-heinäkuussa. Yleensä olosuhteet otsonin muodostumiselle ilmakehässä ovat otollisimmat keväällä ja alkukesästä. Tällöin myös kaukokulkeuma on suurinta. Pitoisuus (ug/m3) Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2013 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) 8 h keskiarvo (mg/m3) liukuva Väestön tiedottamiskynnys Tavoitearvo 8 h keskiarvolle Säännölliset otsonimittaukset aloitettiin Kasarmipuistossa vuonna 1997. Otsonipitoisuudet ovat olleet keskimäärin hieman kasvussa. Vuonna 2013 otsonin vuosikeskiarvo oli korkein, mitä Kasarmipuistossa on mitattu. 60 50 40 Otsonin vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa 1998-2013 Pitoisuus (ug/m3) 30 20 10 0 Kasarmipuisto

29 9. HIUKKASET 9.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 2013 olivat noin 900 tonnia. Vuonna 2013 sekä Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten että Savon Sellu Oy:n voimalaitoksen hiukkaspäästöt olivat suuremmat kuin vuonna 2012. Vuosien 2009-2013 aiempaa suuremmat hiukkaspäästöjen arvot johtuvat siitä, että hajapäästöjen arviointi on muuttunut aiemmasta. Tieliikenteen hiukkaspäästöt ovat pienentyneet 1990-luvun alun tasosta. 1400 Hiukkaspäästöt Kuopiossa v. 1986-2013 1200 t/a 1000 800 600 400 200 KUOPION ENERGIA OY SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE VESI- JA RAIDELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT 0 1986 1990 1994 1998 2002 2006 2010 Uusimpien arvioiden mukaan Kuopiossa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä, kuten kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksista suurin päästölähde on Savon Sellu Oy:n voimalaitos. Pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi erityisesti keväisin ja vähemmässä määrin myös syksyllä ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Pienhiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ajoittain myös kaukokulkeuma, aina Suomen rajojen ulkopuolelta saakka. Kokonaishiukkaspäästöistä noin 70 % on hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja noin 50 % pienhiukkasia (PM2,5).

30 Hiukkaspäästöt Kuopiossa v. 2013 4 % 10 % KUOPION ENERGIA OY SAVON SELLU OY 6 % 3 % 2 % 0 % MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 75 % RAIDE- JA VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT 9.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviointikynnykset Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM10), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM2,5) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Nykytiedon mukaan ulkoilman hiukkaset ovat tärkein terveyshaittoja aiheuttava ilman epäpuhtaus. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös sairaalakäyntejä ja ennenaikaista kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly.

31 Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin rajaarvo katsotaan ylitetyksi. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvolle on 20 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ovat seuraavat Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäiseminen (PM10) 35 μg/m 3 (70 % 24 tunnin raja-arvosta), saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa ja 28 ug/m 3 (70 % vuosiraja-arvosta) 25 μg/m 3 (50 % 24 tunnin raja-arvosta), saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa ja 20 μg/m 3 (50 % vuosiraja-arvosta) Pienhiukkasten (PM2,5) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 μg/m 3. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus pienhiukkasten vuosikeskiarvolle on 10 μg/m 3 ja vuorokausiarvolle 25 μg/m 3.

32 Lisäksi pienhiukkasille on annettu altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Altistuskatolla ja altistumisen vähennystavoitteella pyritään vähentämään ihmisten altistumista korkeille pienhiukkaspitoisuuksille. Pienhiukkasten altistumisen vähennystavoite on vuosille 2010-2020 laskennallisesti määriteltävä prosentuaalinen (%) tavoite vähentää pienhiukkasten vuosikeskiarvoa. Altistumisen vähentämistavoite lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin (x ug/m 3 ) avulla kaupunkitausta-alueella vuosina 2009-2011 mitatuista pitoisuuksista. Jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo on enintään 8,5 ug/m 3, vähennystavoite on 0 %. Pienhiukkasten ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ovat seuraavat Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäiseminen (PM2,5) 17 μg/m 3 (70 % vuosiraja-arvosta) 12 μg/m 3 (50 % vuosiraja-arvosta) 9.3 Hengitettävien hiukkasten (PM10) mitatut pitoisuudet Kuopiossa 9.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat PM10 Vuorokausiarvo Ohjearvo (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Sorsasalossa (μg/m 3 ) 12-35 70 11-53 70 15-91 70 16-99 70 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan huhtikuussa katupölyjakson aikaan. Tällöin hengitettävien hiukkasten ohjearvo 70 ug/m 3 ylitettiin Tasavallankadun ja Sorsasalon mittausasemilla. Katupölyä mitattiin Tasavallankadulla jo maaliskuussa. Maaherrankadulta maaliskuulta ei ole käytettävissä mittaustuloksia laiterikon vuoksi.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 33 Kevään lisäksi toinen lievempi katupölyjakso ajoittui lokamarraskuulle ennen lumien tuloa. Tällöin hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kaupunkialueella kohosivat selvästi alkusyksyn tasosta. Sorsasalossa mitattiin vuonna 2013 vielä varsin korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia koko kesän ja alkusyksyn. Nämä korkeat pitoisuudet olivat valtaosin seurausta vielä alueella jatkuneista valtatie 5:n maanrakennustöistä. Sorsasalossa ohjearvo ylittyi huhtikuun lisäksi myös touko-, elo- ja syyskuussa. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Kuopiossa vuonna 2013 120 100 Pitoisuus (ug/m3) 80 60 40 20 0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Ohjearvo

34 9.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat seuraavat PM10 Kasarmipuisto Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 46 50 0 35 Vuosikeskiarvo 10 40 - - PM10 Maaherrankatu Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 74 50 3 35 Vuosikeskiarvo 12 40 - - PM10 Tasavallankatu Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 91 50 11 35 Vuosikeskiarvo 23 40 - - PM10 Sorsasalo Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 136 50 40 35 Vuosikeskiarvo 23 40 - - Keskustassa raja-arvotason 50 ug/m 3 ylittäviä vuorokausikeskiarvoja mitattiin 3 vuorokautena. Nämä kaikki mitattiin Maaherrankadulla maalis-huhtikuun vaihteessa. Tasavallankadun mittausasemalla raja-arvotason ylityksiä mitattiin 11 kpl. Näistä 9 kpl mitattiin maalis-huhtikuussa katupölyjakson aikaan ja 2 kpl loka-marraskuussa syksyisen katupölyjakson aikaan.

Ylitysten lukumäärä (kpl/a) 35 Vuosien 2010-2012 tapaan Sorsasalossa mitattiin keväästä syksyyn hyvin usein korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Sorsasalossa ylittyi myös raja-arvo 50 ug/m 3, koska näitä raja-arvotason ylittäviä vuorokausikeskiarvoja mitattiin koko vuonna yhteensä 40 kpl, kun ylityksiä sallitaan 35 kpl vuodessa. Nämä Sorsasalon suuret pölypitoisuudet johtuivat valtatie 5:n rakennustyöhön liittyvästä raskaasta työmaaliikenteestä ja laajoista maanrakennustöistä Sorsasalossa ja sen ympäristössä. Sorsasalon mittausasema sijaitsee siten, että se kuvaa pölypitoisuuksien osalta tilannetta itse päästökohteessa eli maanrakennustyömaalla. Työmaan arvioidussa vaikutuspiirissä ei ole asutusta. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset ovat vähentyneet kaikilla mittausasemilla vuodesta 2009. 100 Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset v. 2009-2013 80 60 40 20 0 2009 2010 2011 2012 2013 Kasarmipuisto Tasavallankatu Sallitut ylitykset (35 kpl/a) Maaherankatu Sorsasalo Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu keskustassa säännöllisesti vuodesta 1990 alkaen. Kasarmipuiston mittausasemalla mittaukset aloitettiin vuonna 1994. Maaherrankadulla mittaukset aloitettiin vuonna 2006. Tasavallankadulla ja Sorsasalossa mittaukset aloitettiin puolestaan vuonna 2010. Pitoisuudet Kasarmipuistossa kuvastavat keskimääräistä tasoa Kuopion keskustassa. Pitoisuustaso Kasarmipuistossa on hieman laskenut viime vuosina. Maaherrankadun pitoisuudet kuvaavat puolestaan tasoa keskustan vilkkaiden katujen lähialueella. Tästä syystä pitoisuudet Maaherrankadulla ovatkin olleet korkeampia kuin Kasarmipuistossa. Vuonna 2013 hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Maaherrankadulla oli selvästi alhaisempi kuin muutamana edellisenä vuonna.

1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 36 Tasavallankadun hiukkaspitoisuudet kuvaavat tilannetta liikenteen eniten kuormittamalla alueella Kuopiossa. Tasavallankadulla hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin vaikuttaa kuitenkin jossain määrin myös viereisen Niiralan asuntoalueen lämmityksen päästöt (ks. liite 11). Tasavallankadulla hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat olleet noin kaksinkertaiset keskustan pitoisuuksin nähden. Vuosikeskiarvo vuonna 2013 Tasavallankadulla oli sama kuin vuonna 2012. Sorsasalossa hengitettävien hiukkasten keskimääräiset pitoisuudet vuosina 2010-2011 olivat erittäin korkeita. Vuosina 2012 ja 2013 hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Sorsasalossa ovat selvästi laskeneet. Sorsasalossa pölypitoisuudet kuvaavat osittain tilannetta valtatie 5:n työmaaalueella. On kuitenkin ilmeistä, että jonkin verran Sorsasalossa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin alueella vaikuttavat myös Savon Sellu Oy:n voimalaitoksen hiukkaspäästöt (ks. liite 11). Korkeiden hiukkaspitoisuuksien alueella ei ole asutusta, joten ihmisten altistuminen näille korkeille hiukkaspitoisuuksille jää vähäiseksi. 45 40 35 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot 1994-2013 Pitoisuus (ug/m3) 30 25 20 15 10 5 0 Itkonniemi Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Raja-arvo 9.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat ylittäneet ylemmän arviointikynnyksen Sorsasalossa vuosina 2010 ja 2011 ja alemman arviointikynnyksen Sorsasalossa ja Tasavallankadulla vuosina 2010-2013.

Pitoisuus (ug/m3) 37 Pitoisuus (ug/m3) Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2013 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2009 2010 2011 2012 2013 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo on ylittänyt ylemmän arviointikynnyksen Tasavallankadulla vuosina 2010-2012 ja Sorsasalossa vuosina 2010-2013. Alempi arviointikynnys on lisäksi ylittynyt Maaherrankadulla vuosina 2009-2012. 100 80 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2013 60 40 20 0 2009 2010 2011 2012 2013 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 9.4 Pienhiukkasten (PM2,5) mitatut pitoisuudet Kuopiossa 9.4.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kasarmipuistossa pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin talvella tammi-, helmi- ja joulukuussa sekä toisaalta kesällä ja alkusyksystä. Erityisesti kesän ja alkusyksyn

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 38 pienhiukkaspitoisuudet voivat olla suurelta osin kaukokulkeumaa. Talvikuukausina pienhiukkaset ovat enemmän peräisin paikallisista lämmityksen ja tieliikenteen päästöistä. Kaukokulkeuman merkittävään osuuteen pienhiukkasten kokonaispitoisuuksista viittaa se, että pienhiukkasten pitoisuudet Kuopion ja Varkauden kaupunkitausta-asemilla ovat olleet hyvin samaa tasoa (liite 12). Pienhiukkasten vuorokausiarvot Kasarmipuistossa vuonna 2013 30 25 Pitoisuus (ug/m3) 20 15 10 5 0 Vuorokausiarvo (mg/m3) WHO:n esitys ohjearvoksi 9.4.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Kasarmipuistossa on kolmena viime vuotena hieman laskenut. Vuonna 2013 vuosikeskiarvo oli 5,3 μg/m 3. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3.

39 Pitoisuus (ug/m3) Pienhiukkasten vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa 2007-2013 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 Kasarmipuisto Altistumisen pitoisuuskatto 9.4.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Pienhiukkasten vuosikeskiarvot ovat Kasarmipuistossa alittaneet vuosina 2007-2013 selvästi sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen. Pitoisuus (ug/m3) 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Pienhiukkasten vuorokausiarvo suhteessa arviointikyynyksiin vuosina 2007-2013 Vuosikeskiarvo (mg/m3) Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys

40 10. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) 10.1 Päästöt Merkittävimmät rikkivedyn (H2S) päästölähteet Kuopiossa ovat Savon Sellu Oy:n tehtaat Sorsasalossa ja Jätekukko Oy:n jätekeskus Heinälamminrinteellä Haminalahdessa. Savon Sellu Oy:n rikkivetypäästöt vuonna 2013 olivat 4 tonnia laskettuna rikkinä. Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen rikkivetypäästön tarkkaa määrää ei tiedetä. 10.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRS-pitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. 10.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa 10.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Haminalahdessa ja Sorsasalossa mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat TRS Mitattu pitoisuus Haminalahdessa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Sorsasalossa (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 1,2 12,8 0,3 1,6 10 Sorsasalossa pitoisuudet jäivät selvästi alle ohjearvotason, mutta Haminalahdessa ohjearvo 10 ug/m 3 ylittyi maaliskuussa. Sekä Haminalahdessa että Sorsasalossa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan maaliskuussa vuoden kylmimpänä kuukautena. Muutoinkin pitoisuudet olivat korkeimmillaan talvikuukausina ja alkukeväästä. Pitoisuusvaihteluun on vaikuttanut paljon vaihtelut päästöjen

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 41 leviämisolosuhteissa. Pitoisuudet erityisesti Haminalahdessa ovat olleet korkeimmillaan pakkasinversioiden aikaan. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot vuonna 2013 14 12 10 Pitoisuus ug/m3 8 6 4 2 0 Sorsasalo Haminalahti Ohjearvo Sorsasalossa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot ovat 2000-luvulla vaihdelleet välillä 0,2-0,6 ug/m 3. Vuonna 2013 vuosikeskiarvo oli puolet vuoden 2012 tasosta. Haminalahdesta ei mittaustuloksia ole kuin vasta vuodelta 2013. Haminalahdessa vuosikeskiarvo oli selvästi korkeampi kuin Sorsasalossa eli 1,2 ug/m 3. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot v. 2004-2013 1,4 1,2 1 Pitoisuus (ug/m3) 0,8 0,6 0,4 0,2 Sorsasalo Haminalahti 0 2004 2006 2008 2010 2012

42 11. ILMANLAATUINDEKSI 11.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Ilmanlaatuluokkien luonnehdinnat ja määräytyminen Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

43 Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 Indeksiluokitus SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000 11.2 Indeksiarvot Kuopiossa Koska eri mittausasemat on sijoitettu erilaisiin ympäristöihin ja niillä mitataan erilaisia epäpuhtauksia, ilmanlaatuindeksin avulla ilmanlaatua eri mittausasemilla ei voi verrata keskenään. Kasarmipuistossa, joka kuvaa keskustan taustailmanlaatua kortteleiden sisäosissa, ilmanlaadun vaihtelu vuoden mittaan oli suhteellisen vähäistä. Kasarmipuistossa ilmanlaatu oli heikoimmillaan keväällä. Keväällä Kasarmipuistossa ilmanlaatua heikensivät otsoni sekä hengitettävät ja pienhiukkaset. Kuopion Kasarmipuiston ilmanlaatuindeksi v. 2013 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

44 Liikenneympäristössä Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla ilmanlaatu oli heikoimmillaan huhti-toukokuussa katupölyjakson aikana. Molemmilla mittausasemilla oli havaittavissa toinen heikomman ilmanlaadun jakso marraskuun lopulla. Tällöinkin ilmanlaatua heikensivät hengitettävät hiukkaset eli katupöly. Tasavallankadulla oli heikentyneen ilmanlaadun jaksoja myös kovimmilla pakkasilla tammi- ja helmikuussa. Kuopion Maaherrankadun ilmanlaatuindeksi v. 2013 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Kuopion Tasavallankadun ilmanlaatuindeksi v. 2013 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Sorsasalossa ilmanlaatua heikensivät ajoittain valtatie 5:n maanrakennustöistä johtuvat erittäin korkeat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet huhti-lokakuussa. Sorsasalossa

45 ilmanlaatu kuitenkin vaihteli erittäin paljon päivästä toiseen. Toisaalta talvikuukausina ilmanlaatu alueella oli usein hyvä. Kuopion Sorsasalon ilmanlaatuindeksi v. 2013 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Haminalahdessa esiintyi etenkin kevättalvella ja keväällä lukuisia lyhytaikaisia, lähinnä yöaikaisia inversiotilanteita, jolloin hajurikkiyhdisteet heikensivät ilmanlaatua huomattavasti. Kuopion Haminalahden ilmanlaatuindeksi v. 2013 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 46 12. MUITA PÄÄSTÖJÄ KUOPION KAUPUNGIN ALUEELLA 12.1 Haihtuvat orgaaniset hiilivedyt (VOC) Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC = Volatile Organic Compounds) tarkoitetaan orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat tuottaa ilmassa valokemiallisissa hapettimia reagoidessaan auringon valon vaikutuksesta typen oksidien kanssa. Niihin sisältyvät kloori- ja fluorihiilivetyjä lukuun ottamatta käytännössä kaikki orgaaniset yhdisteet, joiden höyrynpaine on niin korkea, että ne esiintyvät kaasuina ulkoilman lämpötiloissa. Osa niistä on kuitenkin puolihaihtuvia ja esiintyvät olosuhteista riippuen myös hiukkasmuodossa. VOC-yhdisteitä ovat mm. monet hiilivedyt, alkoholit, ketonit, aldehydit, esterit ja eetterit Usein metaani (CH4) rajataan pois VOC -yhdisteistä. VOC -yhdisteet ovat haitallisia otsonin muodostuspotentiaalinsa johdosta. VOC-yhdisteet ovat peräisin mm. erilaisista palamisreaktioista, liikenteen pakokaasuista, teollisuudessa erityisesti liuotinten käytöstä ja pientalojen lämmityksestä. VOC-yhdisteille on myös luontoperäisiä päästölähteitä, etenkin kasvillisuudesta. Vuonna 2013 Kuopion hiilivetypäästöt olivat noin 1500 t. Lähinnä tieliikenteen ja osin myös teollisuuden päästöt ovat viime vuosina pienentyneet. Vuosien 2009-2013 edellisiä vuosia suurempia päästöarvio johtuu siitä, että hajapäästöjen määrät on arvioitu aiempaa suuremmaksi. t/a 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Hiilivetypäästöt Kuopiossa v. 1986-2013 BELLA VENEET OY OY SCANTARP AB JELD-WEN SUOMI OY FENESTRA OY ST1 SUOMEN PETROOLI OY UPM-KYMMENE WOOD OY TIELIIKENNE RAIDE- JA VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT

47 Kuopiossa VOC-päästöistä noin 65 % arvioidaan tulevan erilaisista hajapäästöistä. Muita merkittäviä päästölähteitä ovat tieliikenne sekä työ- ja maatalouskoneet. Hiilivetypäästöt Kuopiossa v. 2013 68 % 1 % 0 % 4 % 2 % 12 % 10 % 3 % BELLA VENEET OY FENESTRA OY JELD-WEN SUOMI OY OY SCANTARP AB TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDE- JA VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT 12.2 Kasvihuonekaasut Kasvihuonekaasuja, joiden päästöihin ihmisen toiminta vaikuttaa, ovat mm. hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Hiilidioksidia vapautuu poltettaessa fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä, turvetta ja maakaasua. Sitä vapautuu myös ja puuta poltettaessa, mutta tätä ei oteta taseita laskettaessa huomioon, sillä metsät ja suot sitovat hiilidioksidia. Kuopiossa merkittävimmät hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat ovat energiantuotanto, teollisuus ja liikenne. Kuopion kasvihuonekaasupäästöjä on laskettu sekä KASVENERlaskentamallilla että ns. hyödynjakomenetelmällä. Nämä eri laskentamallit antavat jonkin verran toisistaan poikkeavia tuloksia niin, että KASVENER-laskelmamallin antamat tulokset ovat suurempia kuin hyödynjakomenetelmällä saatavat tulokset. Viimeisimmät kasvihuonekaasupäästölaskelmat ovat vuodelta 2011. Vuosina 1990-2011 Kuopion kasvihuonekaasupäästöissä ei kokonaisuutena ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Teollisuuden päästöt ovat kyseisenä ajanjaksona pienentyneet, mutta vastaavasti kaukolämmön ja sähkön kulutuksen päästöt ovat kasvaneet. Vuodelta 2011 lopullisia lukuja teollisuuden päästöistä ei ollut tätä raporttia laadittaessa vielä käytettävissä. Siksi oheisessa kuvassa ei ole esitetty vuoden 2011

48 kokonaispäästöä, vain sektorikohtaiset päästöt teollisuutta lukuun ottamatta.

49

50 12.3 Metallit Metalleja ovat mm. arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, vanadiini, nikkeli, lyijy ja sinkki. Metalleja pääsee ilmaan energiantuotannosta ja metalliteollisuuden prosesseista. Ilmassa ne ovat joko kaasumaisessa olomuodossa tai hiukkasina ja hiukkasiin sitoutuneena. Tärkeimpien metallien päästöt ilmaan vuonna 2013 olivat seuraavat: Metalli (kg/a) Kuopion Energia Oy/Haapaniemi As Cd Cr Ni Pb V Zn Hg 3,0 1,4 9 184 5,7 Savon Sellu Oy 0,1 4,5 3 1 5 26 <0,1 Muut päästölähteet 3,1 4,2 32,5 45 43 142 044 1,7 As = arseeni Cd = kadmium Cr = kromi Ni = nikkeli Pb = lyijy V = vanadiini Zn = sinkki Hg = elohopea

51 13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kuopion ilmanlaatu ja päästötilanne vakiintui 1990-luvun loppupuolella. Päästöjen kokonaistasoissa ei ole viime vuosina tapahtunut oleellisia muutoksia, joskin erityisesti rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten päästöt ovat vuosina 2012-2013 jonkin verran laskeneet. Tähän on vaikuttanut päästöjen pienentyminen Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitoksilla ja Savon Sellu Oy:llä. Myös tieliikenteen päästöt ovat laskeneet. Tiedot hajapäästöistä ovat tarkentuneet, mikä on vaikuttanut raportoituihin kokonaispäästöihin. Viime vuosina hajapäästöjen määrä on kasvanut myös siksi, että Kuopioon on liitetty laajoja hajaasutusalueita kuntaliitosten myötä. Vuonna 2013 Kuopion ilmanlaatu oli valtaosaltaan hyvä tai tyydyttävä. Ilmanlaatu oli heikoin katupölyaikaan maalishuhtikuussa. Katupölyä esiintyi myös marraskuussa, kun lunta ei vielä ollut pysyvästi maassa. Ilmanlaatu oli ajoittain heikko myös maaliskuussa, joka oli vuoden kylmin kuukausi. Ilmanlaatua Sorsasalossa heikensi kevät-, kesä- ja syksyaikaan vielä valtatie 5:n maanrakennustöiden ja raskaan maansiirtokaluston aiheuttamat pölypäästöt. Kevään ja kesän aikana alueen ilmanlaatu oli ajoittain poikkeuksellisen huono. Vuonna 2013 erityisesti loppuvuosi oli keskimääräistä lämpimämpi, mikä osaltaan heijastui ilmanlaatuun niin, että pakkaskausille tyypillisiä heikentyneen ilmanlaadun jaksoja tällöin ei esiintynyt. Keskeisimmin Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Haminalahdessa pelkistyneet rikkiyhdisteet aiheuttavat erityisesti talvella ja kevättalvella huomattavaa hajuhaittaa. Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu on parantunut 1980-luvun puolivälistä, jolloin säännöllinen ilmanlaadun seuranta kaupungissa aloitettiin. Selkeimmin ilmanlaadun paraneminen näkyy rikkidioksidipitoisuuksissa, jotka ovat pienentyneet noin 1/10:aan. 2000-luvulla rikkidioksidipitoisuudessa ei ole enää tapahtunut merkittävää muutosta. Sorsasalon rikkidioksidipitoisuuksiin vaikuttavat Savon Sellu Oy:n päästöt. Myös tieliikenteen aiheuttamat typpidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet ovat 1990-luvulla kääntyneet laskuun, joskin 1990-luvun lopulla pitoisuuksien lasku hidastui. Otsonipitoisuudet kasvoivat 2000-luvun alussa aina vuoteen 2005 saakka. Tämän jälkeen pitoisuudet olivat muutaman vuoden hieman alhaisempia, mutta ovat jälleen viime vuosina lievästi kohonneet.. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat 1990-luvun alun huippupitoisuuksista laskeneet. Pitoisuuksissa ei tapahtunut merkittävää muutosta 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun

52 alussa. Keväinen katupölyjakso ajoittui vuonna 2012 maalishuhtikuulle. Vuonna 2013 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet jäivät kaikilla mittausasemilla selvästi alhaisemmiksi kuin muutamana edellisenä vuonna. Tähän on vaikuttanut katupölyn tehostunut torjunta, mm. katujen suolaus pahimpaan katupölyaikaan. Sorsasalossa pölypitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeita koko kesän huhtikuusta elokuulle saakka. Sorsasalon suuret pölypitoisuudet johtuivat valtatie 5:n rakennustyöhön liittyvästä raskaasta työmaaliikenteestä ja laajoista maanrakennustöistä Sorsasalossa ja sen ympäristössä. Sorsasalon mittausasema sijaitsee siten, että se kuvaa pölypitoisuuksien osalta pahinta mahdollista tilannetta ja aluetta. Sorsasalon hiukkaspitoisuudet kuvastavat osittain tilannetta itse päästökohteessa eli maanrakennustyömaalla. Työmaan arvioidussa vaikutuspiirissä ei ole asutusta. Pienhiukkasten pitoisuudet keskustassa ovat pysyneet varsin vakiona aina vuodesta 2007, jolloin mittaukset aloitettiin. Vuonna 2013 pienhiukkasten pitoisuus oli kuitenkin selvästi alhaisempi kuin aiempina vuosina. Pienhiukkasten pitoisuustaso alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Savon Sellu Oy:n vaikutusalueella Sorsasalossa olivat vuonna 2012 hieman alhaisempia kuin muutamana edellisenä vuotena. Haminalahdessa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet sen sijaan erityisesti talvella ja keväällä olivat ajoittain hyvin korkeita aiheuttaen merkittävää hajuhaittaa alueella. Kuopion nykyistä ilmanlaadun mittausverkkoa ja mittausvalikoimaa voidaan pitoisuustasoihin nähden pitää kattavana ja pääosin riittävänä.

53 Liite 1 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

54 HAMINALAHTI Osoite: Karttulantie 483, KUOPIO Koordinaatit: 628497:275288 Mittausparametrit: TRS Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 108 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee Kuopion keskeisen kaupunkialueen reunamilla hajaasutusalueella maaseutumaisessa ympäristössä. Asemalla mitataan Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikan hajupäästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun lähimpien asuinkiinteistöjen luona, noin 2 km:n päässä jätekeskuksesta. Havaintojen mukaan mittauspiste edustaa aluetta, joilla hajuja esiintyy useimmin ja vakavimpina. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: TRS: Thermo Electron 42A + TRS-konvertteri / UV-fluoresenssi Aseman toiminta aloitettiin 30.11.2012.

55 HATSALA Osoite: Opistotie 2, KUOPIO Koordinaatit: 6977320:3533900 Mittausparametrit: lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja auringon säteilyenergia Näytteenottokorkeus: 5-20 metriä maanpinnasta riippuen mitattavasta parametrista, 103 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savonia- ammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutuskeskuksen katolla. Ympäröivä maasto on avoin eikä aseman lähellä ole esteitä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Tuulensuunta: Vaisala WAV15/optinen kiekko Tuulennopeus: Vaisala WAA15/optinen mittaus Lämpötila: Vaisala HMP35D/PT100 säteilysuojalla Suhteellinen kosteus: Vaisala Humicap H Ilmanpaine: Vaisala PTB100A Auringon säteilyenergia: Kipp & Zonen CM3/pyroanemometri Aseman toiminta aloitettu 9.9.2002 Valokuvia ja reaaliaikaista säätietoa Hatsalan mittausasemalta saa seuraavasta linkistä: http://weather.savonia.fi/

56 KASARMIPUISTO Osoite: Tulliportinkatu 37, KUOPIO Koordinaatit: 6976827:3534231 Mittausparametrit: O3, NO, NO2, PM10, PM2,5 Näytteenottokorkeus: 3-4 m maanpinnasta, 112 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa korttelin sisäosassa puistossa, jossa on hallintorakennuksia. Korttelin ohi kulkevat vilkasliikenteiset Tulliportinkatu ja Puistokatu. Tulliportinkadun ja Puistokadun yhteenlaskettu liikennemäärä on noin 24 000 ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: O3: Thermo 49i / UV-absorptio NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka PM2,5: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin 1.1.1994. Tällöin asema siirrettiin kadun varresta nykyiseen sijaintiinsa korttelin sisäosaan ja siten sen luonne muuttui aikaisemmasta.

57 MAAHERRANKATU Osoite: Maaherrankatu 12, KUOPIO Koordinaatit: 6976789:3535121 Mittausparametrit: NO, NO 2, CO, PM 10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 87 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuopion keskustassa, pääkirjaston pysäköintialueella. Mittausasemasta 15 metrin päässä kulkevan Maaherrankadun liikennemäärä on 7000 ajoneuvoa/vrk ja 50 metrin päässä olevan Tulliportinkadun liikennemäärä on 5500 ajoneuvoa/vrk. Molemmilla kaduilla raskaan liikenteen osuus on 2-3% ja keskimääräinen ajonopeus 30 km/h. Aseman vieressä sijaitsee pääkirjasto. Mittausasema sijaitsee liikenneympäristössä. Mittausaseman lähistöllä ei ole pistemäisiä päästölähteitä, vaan asema mittaa tieliikenteen vaikutuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: CO: Monitor Labs, malli 9831B / ei-dispersiivinen infrapunamenetelmä PM 10 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO 2 : Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi Aseman toiminta on aloitettu 27.5.2004.

58 SORSASALO Osoite: Selluntie, KUOPIO Koordinaatit: 6983756:3535547 Mittausparametrit: SO2, haisevat rikkiyhdisteet (TRS) ja hengitettävät hiukkaset (PM10) sekä sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 90 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savon Sellu Oy:nn tehtaille johtavan tien varressa ja sillä mitataan sellutehtaan päästöjen vaikutuksia. Alle 300 m etäisyydellä on myös Valtatie 5, jossa liikennemäärä on 25 000 ajoneuvoa/vrk. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: SO2: Monitor Labs, malli 9850B / UV-fluoresenssi TRS: Thermo Environmental, malli 43A + TRS-konvertteri PPM-Systems, malli 891 PM10: TEOM 1405 / värähtelevä mikrovaaka Sääasema: Vaisala WXT520 Asema on ollut toiminnassa 1.1.1991-31.12.1996 ja sen toiminta on aloitettu uudelleen 1.1.2000.

59 TASAVALLANKATU Osoite: Kontutie 24, KUOPIO Koordinaatit: 6288205:2266197 Mittausparametrit: PM10, NO, NO2, sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 107 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema edustaa vilkkaimmin liikennöityä aluetta Haapaniemellä ja Niiralassa. Haapaniemelle suuntautuu runsaasti asiointiliikennettä ja läpiajoliikennettä sekä myös raskasta liikennettä. Mittausasema sijaitsee Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten lähivaikutusalueella. Niiralan puolella on kiinteistökohtaista lämmitystä. Leviämismallilaskelmien perusteella alue on Kuopion kuormitetuinta aluetta. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM10: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO2: AC32M / kemiluminesenssi Sääasema: Vaisala WXT520 Aseman toiminta aloitettu 23.12.2009.