ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2008

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 HUONO 1 ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu ERITTÄIN HUONO 15 HUONO 1 Joutsenon ilmanlaatuindeksi vuonna MANSIKKALA KORVENKYLÄ IMATRA IMATRANKOSKI VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu PULPIN KOULU KANGASSAARI TEPPANALA PELKOLA RAJA SVETOGORSK PULP KESKUSTA SVETOGORSK JOUTSENO PALOLAITOS KOULUKESKUS Rautionkylän ilmanlaatuindeksi vuonna ERITTÄIN HUONO Rautionkylä LAURITSALA TIRILÄ KESKUSTA ARMILA IHALAINEN LAPPEENRANTA 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lauritsalan ilmanlaatuindeksi vuonna Lauritsala ERITTÄIN HUONO 15 ERITTÄIN HUONO 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lappeenrannan keskustan ilmanlaatuindeksi vuonna LPR Keskusta Mitattavat komponentit TRS (Hajurikkiyhdisteet) SO (Rikkidioksidi) Nox (Typenoksidit) PM1 (Hengitettävät hiukkaset) PM,5 (Pienhiukkaset) TSP (Kokonaisleijuma) Laskeuma Säätiedot 5 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna mittausverkossa oli mittauspistettä. Näistä kolmellatoista suoritetaan jatkuvatoimista mittausta, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonsaannin ilmanlaatutilanteesta koko mittausverkon alueella. Mittauspisteet sijaitsevat teollisuuslaitosten ja asutus- ja liikennekeskusten lähistöllä. Mittausverkkoon kuuluvien laitteistojen hoidosta ja tulosten raportoinnista on vastannut Imatran kaupungin ympäristötoimi yhteistyössä paikallisen teollisuuden ja lähikuntien ympäristöviranomaisten kanssa yli 15 vuoden ajan. Vuonna Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli suurimmaksi osaksi hyvä. Ilmanlaatuun vaikutti eniten keväinen katupölyepisodi, joka heikensi ilmanlaatua kaikilla mittausverkon mittauspisteillä. Vuonna aloitettiin uutena komponenttina PM,5 eli pienhiukkasten mittaaminen Lappeenrannassa kahdella mittauspisteellä. Imatran Rautionkylässä PM,5 mittausta tehtiin koeluontoisesti jo vuonna 7. Ilmatieteenlaitos julkaisee valtakunnallista ilmanlaadun verkkopalvelua osoitteessa www.ilmanlaatu.fi. Verkkopalvelun sivuille päivittyy reaaliaikaisesti noin 5 Suomen kunnan ilmanlaatutiedot. Kuva 1: Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaalin sivuilla reaaliaikaista ilmanlaatutietoa noin 5 paikkakunnalta. 1

. Mitattavia komponentteja Hajurikkiyhdisteitä (TRS) syntyy selluteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä. Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina yhdyskuntailmassa viihtyvyyshaittaa epämiellyttävän hajunsa takia. Yhdisteillä on tutkimuksissa todettu olevan myös terveydellisiä haittavaikutuksia kuten päänsärkyä ja pahoinvointia. Rikkidioksidin päästöjä (SO ) syntyy Etelä-Karjalan alueella lähinnä energiatuotannossa ja teollisuudessa. Alueen rikkidioksidipitoisuudet kasvavat myös kaukokulkeuman vaikutuksesta. Veteen liuetessa rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa, mikä märkälaskeumana aiheuttaa happamoitumista. Korkeat rikkidioksidipitoisuudet ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia. Typenoksideja (NO x ) syntyy liikenteen ja lämmityksen päästöissä. Typenoksideista typpidioksidi (NO ) on terveyden kannalta haitallisin. Se voi aiheuttaa hengitystieärsytystä, astmakohtauksia ja alttiutta hengitystietulehduksille. Kokonaisleijumaa (TSP), hengitettäviä hiukkasia (PM1) ja pienhiukkasia (PM,5) esiintyy ilmassa luonnon omien päästöjen seurauksena, mutta niitä kulkeutuu ilmaan myös teollisuudesta, liikenteestä, energiantuotannosta ja kaukokulkeumana. Kokonaisleijuma eli TSP on kooltaan alle,1 mm hiukkasina, hengitettävät hiukkaset eli PM1 on kooltaan alle 1 µm hiukkasina ja pienhiukkaset eli PM,5 on kooltaan alle,5 µm hiukkaset. Säätietoja, kuten tuulensuunta, tuulennopeus, lämpötila, kosteus ja paine, mitataan mittausverkon alueella kolmella eri sääasemalla. Säätietojen avulla voidaan päätellä epäpuhtauksien päästölähteitä, kulkeutumista ja muuntumista.

3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Valtioneuvosto on antanut asetuksessaan /9 yhdyskuntailmanlaadulle ohjearvot ja asetuksessaan 711/1 raja-arvot, joiden tavoitteena on ehkäistä asukkaiden terveysriskejä ja vähentää ympäristön pilaantumista. Ohjearvot ovat arvoja, joita pienempiin yhdyskuntailman pitoisuuksiin tulee pyrkiä. Raja-arvot ovat arvoja, joita pienempiä yhdyskuntailman pitoisuuksien tulee olla. Koska PM,5:lla ei ole Suomessa ohjeeikä raja-arvoa, on PM,5 pitoisuuksia verrattu WHO:n vuorokausiohjearvoon 5 µg/m³. Taulukko 1: Valtioneuvoston päätöksen (Vnp /9) mukaiset ohjearvot. Komponentti Aika Enimmäispitoisuus Typpidioksidi (NO) (µg/m³) NO+NO (µg/m³) - vuorokausi (.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) -kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO yksikössä µg(no )/m 3) 7 15 3 Rikkidioksidi (SO) (µg/m³) Kokonaisleijuma (TSP) (µg/m³) - vuorokausi (.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) - kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo - vuosi - vuorokausi (9 %-arvo/a) 5 5 1 Hengitettävät hiukkaset - vuorokausi (. suurin/kk) 7 (PM1) (µg/m³) Haisevat rikkiyhdisteet - vuorokausi (. suurin/kk) 1 (TRS) (µg(s)/m³) Taulukko : Valtioneuvoston asetuksen (711/1) mukaiset raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Komponentti Aika Enimmäispitoisuus Typpidioksidi (NO) (µg/m³) Rikkidioksidi (SO) (µg/m³) Hengitettävät hiukkaset (PM1) (µg/m³) 1 tunti vuosi 1 tunti tuntia tuntia 1 vuosi 35 15 5 Sallittujen ylitysten määrä 1 1.1.1 1.1.1 3 Ajankohta, jolloin pitoisuudet oltava rajaarvoa pienempiä 1.1.5 1.1.5 35 1.1.5 1.1.5 3

. Imatran ilmanlaatutulokset Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Imatran ilmanlaatu oli vuonna enimmäkseen hyvää. Laatuluokaltaan erittäin huonoja päiviä ei mitattu Imatralla lainkaan. Ilmanlaatu heikkeni eniten kaikilla mittauspisteillä keväisen tiepölyepisodin aikana maalis- ja huhtikuussa. Mansikkalassa ilmanlaatua heikensi lisäksi liikenteen typenoksidipäästöt, Pelkolassa Rajan mittauspisteellä rekkaliikenteen kasvattamat typenoksidien pitoisuudet sekä Rautionkylässä Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta ilmaan päässeet hajurikkiyhdiste- ja rikkidioksidipitoisuudet. Myös kaukokulkeumana tulleet epäpuhtaudet heikensivät ilmanlaatua kaikilla mittauspisteillä..1 Imatran hajurikkiyhdisteet (TRS) Valtioneuvoston antama TRS:n ohjearvo ei ylittynyt Imatran mittauspisteillä vuonna. Rautionkylässä mitattiin Imatran suurimmat pitoisuudet, mutta Pelkolassa Rajan mittauspisteellä mitattiin eniten yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja eli hajutunteja. Rautionkylässä hajutunteja oli 55 tuntia, Pelkolassa sijaitsevalla Rajan mittauspisteellä tuntia mittausajasta ja Mansikkalassa ei hajutunteja ollut lainkaan vuonna. Vuoden Imatran ulkoilman TRS-yhdisteiden pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuotena, mutta pitoisuudet ovat selvästi pienentyneet viimeisen vuoden aikana paikallisten sellutehtaiden prosessimuutosten ansiosta. µg(s)/m³ 15 1 13 1 11 1 9 7 5 3 1 TRS-yhdisteet: Rautionkylä ja Raja 19 - Rautio vuosikeskiarvo Raja vuosika Rautio tuntika > 1µg(S)/m3 %:na Raja tuntika >1 µg(s)/m3 %:na 19 199 199 199 199 199 % 15 1 13 1 11 1 9 7 5 3 1 Kuva : Rautionkylän ja Rajan TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet vuosina 19.

. Imatran rikkidioksidi (SO ) Imatran mittauspisteillä rikkidioksidin pitoisuudet olivat vuonna vuosikeskiarvollisesti hiukan alhaisempia kuin aikaisemmin. Imatralla rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet alle ohje- ja raja-arvojen 1997 3 ja 5 -. Pelkolassa sijaitsevalla Rajan mittauspisteellä mitattiin vuosikeskiarvollisesti Imatran suurimmat pitoisuudet, mutta Rautionkylässä mitattiin hetkellisesti suurimmat pitoisuudet. Rautionkylän rikkidioksidin pitoisuuksiin vaikuttaa Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden päästöt ja Pelkolan Rajan pitoisuuksiin vaikuttaa Svetogorskin tehtaan päästöt. Mansikkalan mittauspisteellä vaikuttaa enimmäkseen lähiasutuksen päästöt. Lisäksi kaikilla mittauspisteillä pitoisuustasot kasvavat ajoittain kaukokulkeuman seurauksena. vuosikeskiarvo µg/m³ 1 1 1 1 1 Rikkidioksidi: Rautionkylä ja Raja 19 - Rautio vuosikeskiarvo Raja vuosikeskiarvo Raja max 99%tuntiarvo Rautio max 99%tuntiarvo suurin 99%:n arvo µg/m³ 19 199 199 199 199 199 3 3 1 1 Kuva 3: Rautionkylän ja Rajan rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntiarvot vuosina 19..3 Imatran typpidioksidi (NO ) Suurimmat NO -pitoisuudet mitattiin Pelkolassa sijaitsevalla Rajan mittauspisteellä. Rajan mittauspisteellä pitoisuudet ovat kasvaneet lisääntyneen raja-liikenteen vuoksi, tosin rekkajonojen vähenemisen seurauksena vuonna Rajan mittauspisteen typenoksidien pitoisuustaso aleni edelliseen vuoteen nähden. Mansikkalassa mitattiin korkeita lyhytkestoisia pitoisuuksia lumenaurauskaluston työskennellessä mittauspisteen lähistöllä. Valtioneuvoston tuntiohjearvo ylittyi helmikuussa Mansikkalassa, muutoin ohje- ja raja-arvot eivät ole ylittyneet Imatran mittauspisteillä kahdentoista viimeisemmän vuoden aikana. Typpidioksidipitoisuudet kohosivat liikenteen vaikutuksesta aamu- ja iltaruuhkien aikana. Suurimmat pitoisuudet mitattiin helmi- ja huhtikuussa. 5

. Imatran hiukkaset (TSP ja PM1) Imatran ulkoilman hiukkaspitoisuudet kohosivat maalis- ja huhtikuussa kevätpölyepisodin aikana, jolloin talven aikana teiden pintaan levitetty liukkaudenestohiekka kohosi liikenteen ja tuulen vaikutuksesta ilmaan ja kasvatti hiukkaspitoisuuksia. Hengitettävien hiukkasten (PM1) ohjearvo ei ylittynyt Mansikkalan eikä Teppanalan mittauspisteillä vuonna. Imatrankosken kokonaisleijuman (TSP) pitoisuudet olivat pienempiä kuin edellisenä vuotena. 1 1 1 1 1 µg/m³ Teppanalan ja Mansikkalan PM1 vuorokausiohjearvo 7 µg/ m³ Teppanala vuosikeskiarvo 1995 1991997 199 1999 1 3 5 7 Mansikkalan vuosikeskiarvo Teppanalan suurin vrk-ohjearvoon verrattava arvo Mansikkalan suurin vrkohjearvoon verrattava arvo Kuva : Mansikalan ja Teppanalan PM1 vuosikeskiarvot ja ohjearvoon verrattavat pitoisuudet 1995 -..5 Imatran rikkilaskeuma Imatran laskeumapisteiden kokonaisrikkilaskeuma oli vuonna pienempi kuin edellisenä vuonna. Pelkolan ja Rautionkylän rikkilaskeuma ylitti kuitenkin valtioneuvoston tavoitetason, kuten aina aikaisemminkin. Kaiken kaikkiaan rikkilaskeuma on pienentynyt kahdeksantoista vuoden takaisista tasoista. mg/m²/a 1 1 1 1 1 Rikkilaskeuma 199- tavoitetaso 3 mg/m Rautionkylä Pelkola Äitsaari 199 199 199 199 199 Kuva 5: Imatran laskeumapisteiden rikkilaskeumat vuosina 199.

Kuva : Imatran ilmanlaadun mittalaitteita: Kokonaisleijuma keräin, Rautionkylän mittauspisteen SO -analysaattorit ja TRS-konvertteri, ja laskeumapönttö. 5. Joutsenon ilmanlaatutulokset Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Joutsenon ilmanlaatu oli vuonna enimmäkseen hyvää. Joutsenossa ilmanlaatua heikensi eniten kevätpölyepisodi, jolloin talvenaikainen liukkauden estoon levitetty hiekoitushiekka nousi ilmaan liikenteen ja tuulen vaikutuksesta kasvattaen hiukkaspitoisuuksia. Ilmanlaadultaan huonoja ja erittäin huonoja päiviä ei mitattu Joutsenossa lainkaan. 5.1 Joutsenon hajurikkiyhdisteet (TRS) Vuonna haisevien rikkiyhdisteiden eli TRS:n ohjearvo ylittyi Joutsenossa Pulpin mittauspisteellä toukokuussa. Ns. hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin Pulpilla 13 tuntia ja Palolaitoksen mittauspisteellä 5 tuntia. Vuonna TRS pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuotena. TRS-yhdisteet, Palolaitos ja Pulp v. 199-1 9 7 5 3 1 µg(s)/m³ % 1 9 7 5 3 1 199 199 199 199 199 Palolaitos vuosikeskiarvo Pulp vuosikeskiarvo % Palolaitos tuntika > 1 µg(s)/m³ % Pulp tuntika >1 µg(s)/m³ Kuva 7: Joutsenon TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitykset prosentteina vuosina 199-. 7

5. Joutsenon rikkidioksidi (SO ) Joutsenon rikkidioksidipitoisuudet olivat vuonna alle ohje- ja raja-arvojen. Pulpilla mitattiin vuonna suurempia rikkidioksidin pitoisuuksia kuin edelliseen kahdeksaan vuoteen. 1 1 1 1 1 vuosikeskiarvo µg/m³ raja-arvo µg/m³ Rikkidioksidi: Pulp ja Palolaitos 199 - suurin 99% tuntiarvo µg/m³ ohjearvo 5 µg/m³ 199 199 199 199 199 1 11 1 9 7 5 3 1 Pulp vuosikeskiarvo Pulp 99% tuntiarvo Palolaitos vuosikeskiarvo Palolaitos 99% tuntiarvo Kuva : Joutsenon mittauspisteiden rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntiarvot vuosina 199. 5.3 Joutsenon hiukkaset (TSP ja PM1) Joutsenon hiukkaspitoisuudet olivat suurimmillaan kevätpölyepisodin aikana huhtikuussa. Hengitettävien hiukkasten eli PM1 ohjearvo ei ylittynyt. Kokonaisleijuman eli TSP:n pitoisuudet olivat suurimmillaan kesäkuussa siitepölyaikana. TSP:n ohjearvo ei ylittynyt. 5. Joutsenon rikkilaskeuma Rikkilaskeuman tavoitetaso ja Etelä-Karjalan taustataso ylittyi Joutsenon laskeumapisteistä ainoastaan Kangassaaressa vuonna. Rikkilaskeuma on pienentynyt kaikilla Joutsenon laskeuman määrityspisteillä viimeisten 1 vuoden aikana. mg/m²/a 35 3 5 Rikkilaskeuma 199- tavoitearvo 3 mg/m²/a Neuvola/Varikko Pulp Kangassaari Korvenkylä Etelä-Karjalan taustataso 15 1 5 199 199 199 199 199 Kuva 9: Joutsenon laskeumapisteiden rikkilaskeuma vuosina 199-.

. Lappeenrannan ilmanlaatutulokset Vuonna Lappeenrannan keskustan ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna enimmäkseen hyvää. Erittäin huonoja päiviä ei mitattu Lappeenrannassa lainkaan. Ilmanlaatua heikensi Lappeenrannassa eniten keväinen katupölyajanjakso. Lappeenrannan keskustan ilmanlaatuun vaikutti myös mittauspisteen vieressä sijainnut Vapaudenaukion rakennustyömaa 1.. asti, jonka jälkeen mittauspiste siirtyi Kauppahallin tiloihin Snellmanninkadulle. Lappeenrannassa uudistettiin ilmanlaadun mittauksia reilusti vuonna. Pienhiukkaslaitteita (PM,5) hankittiin Tirilään ja Keskustaan kesä-heinäkuussa. Kokonaisleijuman (TSP) mittauksesta jouduttiin luopumaan varaosien saatavuusongelman vuoksi. Rikkidioksidin ja TRS:n mittauksia kehitettiin luopumalla vuorottelevasta mittauksesta, ja siirtymällä yhdellä laitteella vain yhden komponentin mittaukseen. Keskustan mittauspiste siirtyi Vapaudenaukiolta Kauppahallin tiloihin. Tirilän vanha - luvun mittauskoppi korvattiin keskustasta vapautuneella hankitulla mittauskopilla. Kuva 1: Keskustan mittauspiste siirtyi Vapaudenaukiolta Kauppahallin tiloihin kesäkuussa. Kuva 11: Tirilän vanha -luvun koppi korvattiin valmistuneella Keskustan kopilla kesäkuussa. 9

.1 Lappeenrannan hajurikkiyhdisteet (TRS) Hajurikkiyhdisteitä eli TRS:ää mitattiin Lappeenrannassa vuonna neljällä mittauspisteellä; Tirilä, Lauritsala, Keskusta ja Ihalainen. Keskustassa TRS:n mittaus lopetettiin 1.., ja Ihalaisessa mittalaite saatiin toimintakuntoon vasta syyskuun alussa. TRS:n ohjearvo ei ylittynyt Lappeenrannassa vuonna. Mittauspisteiden suurimmat TRS:n pitoisuudet mitattiin tuulensuunnan ollessa Kaukaan tehtaalta mittauspisteille päin, Ihalaisessa tuulensuunnan ollessa Ihalaisen teollisuusalueelta mittauspisteelle päin. Yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja eli ns. hajutunteja mitattiin Tirilässä 1 tuntia, Lauritsalassa 1 tunti, Keskustassa 1 tunti ja Ihalaisessa ei hajutunteja mitattu lainkaan. Lappeenrannan hajurikkiyhdistepitoisuudet ovat pienentyneet vuoden aikana. Pitoisuustaso oli pienempi kuin aikaisempina vuosina. µg(s)/m³ 1 9 7 5 3 1 TRS: Tirilä ja Lauritsala 199- Tirilä vuosikeskiarvo Lauritsala vuosikeskiarvo Tirilä % tuntikeskiarvot >1 µg/m³ Lauritsala % tuntikeskiarvo > 1 µg/m³ 199 199 1991 199 1993 199 1995 199 1997 199 1999 1 3 5 7 % 1 9 7 5 3 1 Kuva 1: Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitysosuudet (%) vuosina 199-. 1

. Lappeenrannan rikkidioksidi (SO ) Lappeenrannan rikkidioksidipitoisuudet olivat vuonna vuosikeskiarvollisesti hiukan edellistä vuotta alhaisemmat. Pitoisuudet ovat pienentyneet vuoden aikana ja pysytelleet viimeiset 1 vuotta vuosikeskiarvollisesti samantasoisina. Pitoisuudet Lappeenrannassa ovat aina olleet alle ohje- ja raja-arvojen. SO -pitoisuudet kohoavat kovien pakkasten, tehtaiden toimintahäiriöiden sekä kaukokulkeumaepisodien aikana. Rikkidioksidi: Tirilä ja Lauritsala 199- vuosikeskiarvo µg/m³ Tirilä vuosikeskiarvo 1 Lauritsala vuosikeskiarvo 1 Tirilä suurin 99% tuntiarvo 1 Lauritsala suurin 99% tuntiarvo 1 1 199 199 1991 199 1993 199 1995 199 1997 199 1999 1 3 5 suurin 99% tuntiarvo µg/m ³ 1 1 1 1 1 7 Kuva 13: Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntikeskiarvot vuosina 199-..3 Lappeenrannan typpidioksidi (NO ) Vuonna NO -pitoisuudet olivat vuosikeskiarvollisesti samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä neljänätoista vuotena, mutta pitoisuushuiput olivat suurempia kuin edellisenä neljänä vuotena. Suurimmillaan pitoisuudet olivat Lappeenrannan mittauspisteillä huhtikuussa. Lappeenrannassa typenoksidipitoisuuksien keskeinen päästölähde on liikenne. Typpidioksidipitoisuudet kohoavat liikennekeskuksissa aamu- ja iltaruuhkien aikana sekä kovan pakkasen ja alhaisen tuulennopeuden vaikutuksesta. Pitoisuudet olivat vuonna 53 73 % ohjearvoista ja 5 % raja-arvoista.. Lappeenrannan hiukkaset (PM1, TSP ja PM,5) Lappeenrannassa mitattiin vuonna hengitettäviä hiukkasia eli PM1:ä kolmessa pisteessä: Lappeenrannan keskustassa, Lauritsalassa ja Ihalaisessa. Kokonaisleijuman eli TSP:n mittaus lopetettiin Lappeenrannassa varaosien saatavuusongelman vuoksi. Lappeenrannassa aloitettiin pienhiukkasten eli PM,5 mittaus Tirilässä ja Keskustassa kesä-heinäkuussa. Hiukkaspitoisuudet kohosivat Lappeenrannassa maalis-huhtikuussa kevytpölyepisodin seurauksena. Teiden kuivettua talvella teille levitetty liukkaudenestohiekka kohosi liikenteen ja tuulen vaikutuksesta ilmaan heikentäen ilmanlaatua. Hengitettävien hiukkasten (PM1) ohjearvo ylittyi maaliskuussa Keskustan mittauspisteellä, ja lisäksi huhtikuussa Keskustan ja Ihalaisen mittauspisteillä. Hengitettävien hiukkasten (PM1) raja-arvo ei ylittynyt vuoden aikana. 11

1 1 1 1 1 µg/m³ vrk-ohjearvo 7 µg/m³ Lpr:n Keskustan PM1 199 -, Lauritsalan ja Ihalaisen PM1 7 - Keskustan vuosikeskiarvo Lauritsalan vuosikeskiarvo Ihalainen vuosikeskiarvo Lauritsalan maks ts-vrkarvo Ihalainen maks ts-vrkarvo Keskustan maks ts-vrkarvo 199*) 1997 199 1999 1 *) 3 5 7 Kuva 1: Lappeenrannan keskustan hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ja vuosien suurin ohjearvoon verrattava pitoisuus 199, Lauritsalan ja Ihalaisen vuosikeskiarvot ja suurin ohjearvoon verrattava pitoisuus 7 -. Pienhiukkasten (PM,5) pitoisuuksien mittaus aloitettiin Lappeenrannassa kesällä Tirilässä ja Keskustassa. Suurimmat pitoisuudet mitattiin Lappeenrannan mittauspisteillä syyskuussa ja joulukuussa. PM,5 pitoisuuksille ei ole suomalaista ohjearvoa, joten tuloksia verrattiin kansainväliseen WHO:n ohjearvoon. Lappeenrannan pitoisuudet eivät ylittäneet WHO:n ohjearvoa. Tirilän ja Keskustan pienhiukkasten PM,5 vuorokausikeskiarvot 3 5 Who:n vrk-ohjearvo 5 µg/m³ µg/m³ 15 1 5 Tirilä PM,5 Keskusta PM,5 tammi helmi maali huhti touko kesä heinä elo syys loka marr joulu Kuva 15: Tirilän ja Keskustan mittauspisteiden pienhiukkaspitoisuuksien (PM,5) vuorokausikeskiarvot vuonna. 1

.5 Lappeenrannan rikkilaskeuma Valtioneuvoston antama tavoitetaso rikkilaskeumalle ylittyi Ihalaisen laskeumapisteellä. Tirilän rikkilaskeuma oli pienempi kuin tavoitetaso sekä pienempi kuin Etelä-Karjalan taustataso. Laskeuman vertailupiste sijaitsi Äitsaarella. Kaiken kaikkiaan Lappeenrannan laskeumapisteiden kuormitusmäärät ovat laskeneet viimeisen viidentoista vuoden aikana. Rikkilaskeuma 1993- mg/m²/a 1 1 1 1 1 Tavoitetaso Äitsaari Ihalainen Tirilä 1993 199 1995 199 1997 199 1999 1 3 5 7 Kuva 1: Lappeenrannan laskeumapisteiden rikkilaskeumat vuosina 1993-. 13

7. Svetogorskin ilmanlaatutulokset Vuonna Svetogorskissa mitattiin ilmanlaatua yhdessä mittauspisteessä, joka sijaitsi Svetogorskin hotellin parkkipaikalla. Ilmanlaatu on parantunut vuosienvarrella Svetogorskissa. Vuonna oli paljon ongelmia vanhenneiden mittalaitteiden kanssa, ja uusien laitteiden investoinneista keskusteltiin, mutta päätöksiä laitteiden uusimisesta ei tehty. Tehtaan nimi muuttui lokakuussa OAO Svetogorsk International Paper:stä ZAO International Paper:ksi. 7.1 Svetogorskin hajurikkiyhdisteet (TRS) Svetogorskin TRS pitoisuudet olivat vuonna samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuotena, mutta selvästi pienempiä kuin edellisinä 1 vuotena. Pitoisuuksien alenemisen syynä oli Svetogorskin tehtaan prosessimuutokset. Osittain pitoisuuksien pienenemiseen vaikutti myös mittauspisteen sijaintipaikan muutos päiväkodin pihalta Svetogorskin hotellin parkkipaikalle vuonna 7. Suomen valtioneuvoston antama TRS:n ohjearvo ei ylittynyt Svetogorskissa vuonna. Suurimmat pitoisuudet mitattiin huhtikuussa. Ns. hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin mittauspisteellä 1 tuntia eli, % mittausajasta. µg(s)/m³ TRS Svetogorskissa 199- µg(s)/m³ 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 199 1991 199 1993 199 1995 199 1997 199 1999 1 3 5 7 vuosi ka µg(s)/m³ % tunti-ka > 1 µg(s)/m³ Kuva 17: Svetogorskin TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot yksikössä µg(s)/m³ ja tuntipitoisuuden 1 µg(s)/m³ylitykset prosentteina vuosina 199-7. Svetogorskin rikkidioksidi (SO ) Svetogorskissa rikkidioksidia mitattiin vuonna vain viiden kuukauden ajan vanhan mittalaitteen rikkoonnuttua. Viiden kuukauden mittausjakson rikkidioksidipitoisuudet olivat alle Suomen valtioneuvoston ohje- ja raja-arvojen. Vuonna pitoisuudet olivat pienempiä kuin edellisinä vuosina. Pitoisuudet ovat laskeneet viimeisten 1 vuoden aikana Svetogorskin tehtaan prosessimuutosten myötä. 1

7.3 Svetogorskin typpidioksidi (NO ) Typpidioksidipitoisuudet Svetogorskissa eivät ylittäneet Suomen ohje- eikä raja-arvoja. Vuonna pitoisuudet olivat pienempiä kuin aikaisempina vuosina, johtuen osittain mittauspisteen paikan vaihtumisesta vuonna 7 päiväkodin vieressä kulkeneen vilkkaasti liikennöidyn tien varresta Svetogorskin hotellin parkkipaikalle. Typpioksidien pitoisuudet kohosivat liikennemäärien mukaan aamu- ja ilta-aikoina. 7. Svetogorskin hiukkaset (PM1) Vuonna hiukkaspitoisuuksia mitattiin Svetogorskissa vain viiden kuukauden mittausjakso, koska mittalaite rikkoontui, eikä huoltoa pystytty toteuttamaan mittaussopimuksen mukaisesti. Viiden kuukauden mittausjaksolla hengitettävien hiukkasten (PM1) pitoisuudet kohosivat eniten huhtikuussa kevätpölyepisodin aikana kuten muuallakin Etelä-Karjalassa. Suomen valtioneuvoston ohjearvo ei ylittynyt tammitoukokuuhun kestäneen mittausjakson aikana. 15

. YHTEENVETO Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli vuoden mittausten perusteella enimmäkseen hyvää. Keväinen katupölyajanjakso heikensi eniten ilmanlaatu kaikilla Etelä-Karjalan mittauspisteillä. Talven aikana liukkaudenestoon käytetty hiekka kohosi keväällä liikenteen ja tuulen vaikutuksesta ilmaan ja kasvatti alueen hiukkaspitoisuuksia moninkertaisiksi heikentäen ilmanlaatua hetkittäin jopa erittäin huonoksi. Paikallisten teollisuuslaitosten prosessiuudistusten ansiosta Etelä-Karjalan ilmanlaatu on parantunut viimeisten 15 vuoden aikana. Ongelmana on kuitenkin edelleenkin hajurikkiyhdistepitoisuudet (TRS), jotka heikentävät ajoittain alueen ilmanlaatua ja asumisviihtyvyyttä. Alkuvuodesta Etelä-Karjalan teitä kuormittaneet autorekat kohottivat alueen typenoksidien pitoisuuksia. Rekkaliikenteen vähennyttyä kesällä ja loppuvuodesta myös typenoksidien pitoisuudet alenivat. Rikkilaskeuman tavoitetaso ylittyy edelleenkin osassa mittauspisteistä. Ilmatieteenlaitos julkaisi huhtikuussa 7 valtakunnallisen verkkopalvelun ilmanlaatuportaali, jonka sivuilta on mahdollista seurata lähes 5 Suomen kunnan ilmanlaatutietoja reaaliaikaisesti (www.ilmanlaatu.fi). Uutisvuoksessa julkaistaan ilmanlaatuindeksitiedotetta tiistaisin ja lauantaisin. Etelä-Saimaassa indeksi julkaistaan ajoittain torstain lehdissä. Internetissä Etelä-Karjalan ympäristöportaalin sivuilla ei toistaiseksi oli ilmanlaadun reaaliaikaista tiedottamista, mutta vuosiraportit ovat edelleenkin luettavissa osoitteessa (www.ekarjala.fi/elojaolo/asuminen/9- ymparisto.html) 1

Yhteystiedot: Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö Tainionkoskentie 1 55 1 IMATRA puh: 1 731, 1 7319 e-mail:ymparistotoimi@imatra.fi 17