TTT-kurssi: Kansantalouden tilinpito sekä tilastot, graafit ja indikaattorit 19.1.2012 Katri Soinne Yliaktuaari Esityksen sisältö Tilastot, graafit ja indikaattorit Mitä ja miksi on kansantalouden tilinpito? Bruttokansantuote (BKT) (ja sen kolme laskentatapaa) Kulutusmenot ja todellinen kulutus Sektoritilien käsitteitä Kotitalouksien tietoja Julkinen alijäämä ja velka Tilastokeskuksen Verkkokoulu 19.1.2012 2 1
Vale, emävale, tilasto? Mitä tilasto kuvaa, mitä tiedot kertovat? Mikä on tilaston tietopohja, miten tiedot on kerätty? Miten asia esitetään: taulukkona, kuviona vai tekstinä? Miten mitataan laatua? Ongelma: tiedontarve suurempi kuin tiedonkeruu Ongelma: määritelmien vaikeus Ongelma: pyrkimys yksinkertaistamiseen 19.1.2012 3 Kuinka suuri muutos? Puolet pienempi/ puolet suurempi? Kaksinkertainen Kerran pienempi, kaksi kertaa pienempi Muutos: prosentteja vai prosenttiyksiköitä? Keskiarvo vs. mediaani 19.1.2012 4 2
Indikaattorit Aineisto - indikaattori - kuvattava asia Poliitikkojen tavoitteena yksi ainoa luku, jonka muutosta voidaan seurata - onko mahdollinen? Mitataanko määrää, laatua vai molempia - ja kuinka niitä mitataan? YK:n vuosituhattavoitteiden indikaattorit - mitä kertovat vai kertovatko mitään? Esimerkki: HDI = Human Development Index (BKT + elinaikaodote + lukutaito%) 19.1.2012 5 Graafit Kaksi keskeistä kokonaisuutta: kuvio ja tekstit Akseleiden asteikot ja niissä asteikkomerkinnät sekä akseleiden otsikot (erityisesti mittayksikkö tärkeä) Asteikon oltava tasavälinen (poikkeus: logaritminen) Tekstin kanssa oltava tarkkana: lyhyttä ja ytimekästä, mutta ymmärrettävää Graafisessa muodossa esitettävän tiedon tulee olla sekä luotettavaa että kiinnostavaa Vastuu kuvion tulkittavuudesta on aina tekijällä 19.1.2012 6 3
120 100 80 60 Kotitalouksien velkaantumisaste, % käytettävissä olevasta tulosta 40 20 0 2006 2007 2008* 105 Huomaa: * y-akselin mittayksikkö puuttuu * mistä kohdasta y-akseli 100 95 90 85 80 alkaa 75 2006 2007 2008* 19.1.2012 7 Graafit, jatkuu Viivakuvio: havaintopisteiden kautta kulkevat viivat (kehityssuunta ja vaihtelu) Pystypylväskuvio: yksi tai useampia pystypylväitä (määrät ja määrän vaihtelu) Vaakapylväskuvio: yksi tai useampia vaakapylväitä (eri luokkien määrien esittäminen ja vertailu) Piirakkakuvio: sektori osoittaa osuutta kokonaisuudesta (suhteellinen määrä) Parvikuvio, teemakartat,... Yksinkertaisuus on kaunista 19.1.2012 8 4
Kansantalouden tilinpito - yhteinen kansainvälinen kieli Tilastojärjestelmä, joka kuvaa systemaattisesti ja yksityiskohtaisesti koko kansantaloutta System of National Accounts (SNA) (1993-versio: YK, IMF, EU, OECD, Maailmanpankki) => päivitetty versio SNA 2008 European System of Accounts, ESA 1995 (Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä EKT 1995) Neuvoston asetus 2223/96 => päivitetty versio ESA 2010 19.1.2012 9 Kansantalouden tilinpidon käyttöalueet Kansantalouden aktiviteetin seuranta Kansantalouden rakennekuvaus Taloudelliset mallit ja tutkimus Kansainväliset vertailut Hallintokäyttö, erityisesti EU:ssa EU:n budjetti vakaus- ja kasvusopimus maatalouspolitiikka rakennerahastot 19.1.2012 10 5
Kansantalouden tilinpidon tilastoperhe Vuositilinpito Neljännesvuositilinpito Tuotannon suhdannekuvaaja Rahoitustilinpito Aluetilinpito Panos-tuotos-taulukot Satelliittitilit (kotityö, ympäristö, matkailu, terveys...) 19.1.2012 11 Kansantalouden tilinpidon kaksi lähestymistapaa Institutionaaliset yksiköt ja sektorit => SEKTORITILIT -> mm. tulojen, kulutuksen ja rahavirtojen kuvaaminen <- taloudellisia yksiköitä, joilla tietyt oikeudet ja mahdollisuudet, ja jotka tekevät omat päätöksensä Paikalliset toimialayksiköt ja toimialat => TUOTANTO -> tuotannon kuvaaminen, panos-tuotos-analyysi <- yksikön määrittäminen: tuottaja, tuotantotoimiala, sijaintipaikka <- jako toimialoihin tuotantotoiminnan perusteella 19.1.2012 12 6
Luokitukset Sektoriluokitus - pääluokkia 5+1 Toimialaluokitus - julkaisussa noin 70 toimialaa - ennakkolaskentajärjestelmässä noin 100 toimialaa Tuottajatyyppiluokitus - markkinatuottajat - omaan loppukäyttöön tuottajat - muut markkinattomat tuottajat 19.1.2012 13 Kansantalouden kysyntä ja tarjonta Kansantalouden tilinpito perustuu kysynnän ja tarjonnan yhtä suuruuteen: BKT + M = C + G + I + X Kansantalouden tarjonnan erät ovat kotimainen tuotanto (BKT) ja tuonti (M) Kansantalouden kysynnän erät ovat yksityinen kulutus (C), julkinen kulutus (G), investoinnit (I) ja vienti (X) Kotimaisen tuotannon arvo voidaan esittää myös seuraavasti: BKT = C + G + I + (X - M) eli bruttokansantuote on kotimaisten kysyntäerien ja nettoviennin summa Teorian mukaan: tuotanto = tulot = kulutus 19.1.2012 14 7
Bruttokansantuote... Kansantalouden tilinpidon peruskäsite on bruttokansantuote (BKT = GDP), joka kuvaa tuotannon arvoa (= arvonlisäystä) BKT on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos Maan bruttokansantuotetta luo kaikki sellainen toiminta, joka * tapahtuu maan talousalueella * luo tuloa * tuottaa tavaroita tai palveluita 19.1.2012 15 edelleen BKT... BKT sisältää myös harmaan talouden (harmaa talous on sinänsä laillista, mutta puuttuu rekistereistä eri syistä: verovilppi, sotu-maksujen kiertäminen, ) EU-maissa kaikkea laitonta tuotantoa ei sisällytetä BKT:en (laitonta tuotantoa on esimerkiksi huumekauppa) BKT lasketaan sekä käypähintaisena (CP = current price) että kiinteähintaisena (FP = fixed price) 19.1.2012 16 8
Arvo, volyymi, hinta Arvo = volyymi * hinta Arvon muutos voidaan laskea volyymin muutoksen ja hinnan muutoksen avulla Kiinteähintaiset aikasarjat kuvaavat volyymin kehitystä ja tähän päästään puhdistamalla käypähintaisista aikasarjoista hintojen muutos pois Volyymin muutos sisältää määrän muutoksen lisäksi myös laadun muutoksen: esimerkiksi asumispalveluiden tuotannon volyymi ei kuvaa vain asuinpinta-alan kehitystä, vaan ottaa huomioon myös asuntojen varustetason yms. kehityksen 19.1.2012 17 ja bruttokansantulo Bruttokansantulo (BKTL = GNI = GNP) kuvaa maan talousyksiköiden saamia tuloja Bruttokansantuote + ulkomailta saadut ensitulot - ulkomaille maksetut ensitulot = bruttokansantulo Ensituloja ovat: * palkat (työntekijäkorvaukset) * korot * osingot * suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleen sijoitetut voitot * tuotannon ja tuonnin verot (EU:n perimät alv-maksu ja tullit) * tukipalkkiot (EU:n maksamat tuet) 19.1.2012 18 9
BKT:n kolme laskentamenetelmää Kansantalouden tilinpito perustuu tuotannon, tulojen ja menojen yhtä suuruuteen BKT voidaan laskea kolmesta eri näkökulmasta: 1) Arvonlisäysmenetelmä (tuotos-vtk=arvonlisäys) 2) Tulomenetelmä (palkat+sotut+voitot) 3) Lopputuotemenetelmä (kysynnän kautta:c+g+i+x-m) Suomessa BKT määräytyy arvonlisäysmenetelmän perusteella, mutta se voidaan laskea myös lopputuote- ja tulomenetelmillä 19.1.2012 19 Mitä BKT sisältää... Kaikki sellainen tavaroiden ja palveluiden tuotanto, joita tarjotaan muille talousyksiköille Omaan käyttöön tapahtuva tavaroiden tuotanto * maataloustuotteiden tuotanto ja jalostus * asuinrakentaminen ml. kesämökit Omistusasuntojen tuottamat laskennalliset asuntopalvelut Kaikki palkkaa tai korvausta vastaan tehtävä työ Vapaaehtoistyö, joka tuottaa tavaroita 19.1.2012 20 10
ja mitä BKT ei sisällä? Palkatonta kotityötä Luonnon ilmaishyödykkeitä (vesi, ilma, maa) Sellaista luonnonvarojen kasvua, johon ei sisälly työpanosta Luonnon pilaantumisesta aiheutuneita menetyksiä Opiskelua, vapaa-aikaa Omaisuuden arvon muutoksia 19.1.2012 21 Miksi kotityö ei ole tuotantoa? Eli miksi on sovittu, että kotityötä ei lasketa BKT:en Tuotos kulutetaan samanaikaisesti kuin tuotetaan, laskennallista tuloa ei voisi käyttää muihin tarkoituksiin Ei yksiselitteistä hintaa Vaikeuttaisi rahatulon analysointia, koska on iso erä Kotityö on suhteellisen riippumatonta markkinoista Työttömyyden käsite katoaisi BKT ei ole ensisijaisesti hyvinvointi-indikaattori vaan talousanalyysin väline 19.1.2012 22 11
BKT:n rajoituksia taloudellisen hyvinvoinnin mittarina Elinolosuhteet ja tarpeet vaihtelevat BKT/asukas ei kerro tulonjaosta BKT ei huomioi, onko tuotanto hyödyllistä vai haitallista BKT ei mittaa varallisuutta Tuotantoraja on kompromissi; esimerkiksi palkaton kotityö ja vapaaehtoispalvelut eivät sisälly BKT:een BKT mittaa taloudellista toimintaa, ei hyvinvointia; parempia mittareita hyvinvoinnille olemassa myös kansantalouden tilinpidossa, vaikka ei kata kaikkea 19.1.2012 23 Kulutusmenot ja todellinen kulutus Yksityiset kulutusmenot = kotitalouksien kulutusmenot + voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot Julkiset kulutusmenot = julkisyhteisöjen kulutusmenot = Kotitalouksien todellinen kulutus = yksityiset kulutusmenot + yksilölliset julkiset kulutusmenot Julkisyhteisöjen todellinen kulutus = kollektiiviset julkiset kulutusmenot 19.1.2012 24 12
Sektoritili-idea (rautalankamalli) Käyttö Resurssit 55 45 X 80 40 19.1.2012 25 Sektoritilien käsitteitä Tuotantotili => arvonlisäys (netto) Tulonmuodostustili => toimintaylijäämä, sekatulo Ensitulonjakotili => ensitulo (koko kansantalous: BKTL) Tulojen uudelleenjaon tili => käytettävissä oleva tulo Käytettävissä olevan tulon käyttö => säästö Pääomatili => nettoluotonanto/-otto 19.1.2012 26 13
Stiglitz-Sen-Fitoussi -komitean toimeksianto Tunnistaa bkt:n rajat taloudellisen suorituskyvyn ja yhteiskunnan edistyksen mittarina, ml. tuoda esiin ongelmat bkt:n mittaamisessa Pohtia, mitä lisäinformaatiota tarvitaan yhteiskunnan edistystä oikeammin kuvaavien indikaattoreiden tuottamiseksi Arvioida vaihtoehtoisten mittareiden käyttökelpoisuutta Tarkastella, miten esittää tilastoinformaatio sopivalla tavalla => Suosituksia ja ehdotuksia mm. BKT:n roolista, elämisen laadun mittaamisesta sekä ympäristötilastoista; myös kotitalouksia koskevien tietojen laajempi käyttö 19.1.2012 27 Kotitalouksien... reaalinen käytettävissä oleva tulo eli ostovoima = kotitalouksien käytettävissä oleva tulo deflatoituna kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä säästämisaste = säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta velkaantumisaste = kotitalouksien luottokannan suhde saman vuoden käytettävissä olevaan tuloon 19.1.2012 28 14
Säästäminen / käytettävissä olevat tulot, % Kotitalouksien reaalinen ostovoima, 2000 = 100 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 19.1.2012 29 Kotitalouksien säästämisaste, prosenttia 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 19.1.2012 30 15
Velkakanta / käytettävissä olevat tulot, % Kotitalouksien velkaantumisaste, prosenttia 120 100 80 60 40 20 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 19.1.2012 31 Kotitalouksien... oikaistu käytettävissä oleva tulo (nk. sovitettu tulo) = käytettävissä oleva tulo (sisältää mm. palkansaajakorvaukset, omaisuustulot ja menot, saadut sosiaalietuudet ja avustukset, tulonsiirrot, maksetut verot) + luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot todellinen kulutus = yksityiset kulutusmenot (= kotitalouksien kulutusmenot + voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot) + yksilölliset julkiset kulutusmenot 19.1.2012 32 16
Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo, todellinen kulutus ja bkt 1988-2010 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 BKT 1988=100 Oikaistu tulo Todellinen kulutus 19.1.2012 33 Julkinen ali-/ylijäämä ja julkinen velka EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa kaksi tärkeää tunnuslukua, nk. EDP-alijäämä ja EDP-velka Sopimuksen mukaiset raja-arvot julkinen alijäämä enintään 3 % suhteessa BKT:hen julkinen velka enintään 60 % suhteessa BKT:hen Alijäämä kuvaa rahoitusasemaa, vastaa suunnilleen kansantalouden tilinpidon nettoluotonantoa/ottoa EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa muille sektoreille (ei keskinäisiä velkoja, nk. sulautettu velka) 19.1.2012 34 17
EDP ali-/ylijäämä 2010 suhteessa BKT:een (%) (Lähde: Eurostat) 5 0 0,2 0,2-5 -10-3,1-4,1-5,1-6,6-9,3-4,6-4,4-5,3-8,3-10,3-10,6-7 -1,1-3,6-7,1-6,9-7,8-9,8-2,5-2,6-4,3-4,8-4,2-5,8-7,7-15 -20-25 -30-31,3-35 19.1.2012 35 Suomen EDP-velka 1995-2010* (% BKT:sta) 8 6,9 6 4 2 1,6 1,7 5,1 4,1 2,6 2,5 2,8 4,1 5,3 4,3 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010-2 -1,4-2,5-2,5-4 -3,5-6 -6,1-8 19.1.2012 36 18
71,8 69 62,9 61,5 61 EDP-velka 2010 suhteessa BKT:een (%) (Lähde: Eurostat) 160 140 144,9 120 118,4 100 96,2 93,3 92,5 80 83,2 82,3 81,3 80,1 79,9 60 40 54,9 48,3 44,7 43,7 41 39,7 38,8 38 37,6 31 20 19,1 16,3 6,7 0 *Lähde: Eurostat 19.1.2012 37 Suomen julkinen velka 1990-2010* (% BKT:sta) 70 60 55,3 57,6 56,6 57,0 53,9 50 40 40,1 48,4 45,7 43,8 42,5 41,5 44,5 44,4 41,7 39,6 35,2 33,9 43,3 48,3 30 22,3 20 14,0 10 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* 2010* 19.1.2012 38 19
Tilastokeskuksen Verkkokoulu Tilastokeskuksen internet -sivut: www.tilastokeskus.fi -> Tuotteet ja palvelut -> Verkkopalvelut -> Verkkokoulu Tarjolla seuraavat oppimateriaalit: Tilastojen luku- ja käyttötaito Tilastotiedon haku Johdatus tilastolliseen ajatteluun Johdatus väestötieteen perusteisiin Työmarkkinatilastot Kansantalouden tilinpito Indeksit Teemakartat Tilastografiikka 19.1.2012 39 20