S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAARIJÄRVEN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
1 (16) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
2 (16) Riikka Ger Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Käytetyt menetelmät... 3 1.2 Sijainti ja laajuus... 3 2 Maisema... 4 2.1 Maiseman yleispiirteet... 4 2.2 Arvot... 4 3 Kaava-alueen lähimaisema... 7 3.1 Maisemarakenne... 7 3.2 Maisemakuva... 8 4 Tuulivoimapuisto maisemassa... 8 5 Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin... 9 6 Havainnekuvat... 11 Liitteet Liite 1: Maisema ja kulttuuriperintö -kartta Valokuvat: Riikka Ger, havainnekuvien osalta Hans Vadbäck Kartta-aineistot: Maanmittauslaitos 2014, Museovirasto 2014, OIVA/SYKE 2014, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
3 (16) Saarijärven 1 Yleistä Saarijärven on laadittu Saarijärven kaupungin toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Tilaajan yhteyshenkilöinä ovat toimineet kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi ja kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Näkymäanalyysin ja havainnekuvat on laatinut ins. AMK Hans Vadbäck. Liitekartan on laatinut maisemainsinööri Jan Tvrdy. Maisemaselvitys on laadittu Holingonvuoren tuulivoimapuiston kaavoitusta varten. Selvitystä ei voi sellaisenaan hyödyntää ympäröivien alueiden kaavoituksessa. Se ei ole kaikilta osin riittävän tarkka. 1.1 Käytetyt menetelmät 1.2 Sijainti ja laajuus Maisemaselvitys perustuu kartta- ja valokuvatarkasteluihin. Alueelle on tehty maastokäynti 12.-13.6.2014. Muista lähteistä mainittakoon Museoviraston internet-sivuilta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009; Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisu: Rakennettu kulttuuriympäristö (1993); Ympäristöministeriön julkaisut: Maisemanhoito Maisema-aluetyörymän mietintö I (1993) ja Arvokkaat maisema-alueet - Maisema-aluetyörymän mietintö II (1993); Weckman, E. 2006. Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö; Aineistoja Keski- Suomen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointiluonnoksesta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Keski- Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi 2004-2005. Keski-Suomen liitto. Muinaismuistokohteet on saatu Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Keski- Suomen liiton maakuntakaavaa ja Ympäristöhallinnon Oivatietokantaa on myös hyödynnetty. Maisemakuvallinen tarkastelu on laadittu ulottumaan viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä. 10-12 kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Suunnitteilla oleva tuulivoimapuistoalue sijaitsee Keski-Suomessa Saarijärven kaupungissa. Suunnittelualue sijoittuu Valtatien 13 (Kokkola-Nuijamaa) länsipuolelle, noin kahdeksan kilometrin etäisyydelle Saarijärven keskustasta luoteeseen. Kaavoittavan alueen koko on n. 400 hehtaaria. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella aluerajauksella. Näkymä Lintuniemestä kohti suunnittelualuetta
4 (16) 2 Maisema 2.1 Maiseman yleispiirteet Maisemamaakunnallisessa aluejaossa valtaosa Saarijärveä ja sen myötä suunnittelualue kuuluvat Itäiseen Järvi-Suomeen ja tarkemmin määriteltynä Keski-Suomen järviseutuun. Keski-Suomen järviseutu on laajojen järvialtaiden ja polveilevien vesireittien sekä kumpuilevien moreenimaiden luoteesta kaakkoon suuntautunutta sokkeloa. Seudun suurimpia karuja ja kirkasvetisiä järviä ovat Keitele, Konnevesi, Kivijärvi, Kolima ja Nilakka. Etelässä maisemiin tuo vaihtelua lähes pohjois-etelä suuntainen Sisä-Suomen reunamuodostuma ja siihen liittyvät luoteesta kaakkoon suuntautuvat harjujaksot. Myös kallioperän murtumat ja järvien muotokieli noudattavat samaa luode-kaakko rytmiä. Jyväskylän-Laukaan tuntumassa on viljelyyn hyvin soveltuvia savikkoalueita kallioiden ja harjustojen lomassa. Konneveden selkävesien etelä- ja itäpuolella maasto on jyrkkäpiirteisimmillään. Metsällä on suuri merkitys kaikkialla. Viljelmät sijaitsevat usein rantojen tuntumassa. Asutus on perinteisesti sijoittunut joko laaksoihin vesistöjen lähettyville tai mäkien harjanteille. (Ympäristöministeriö 1993a) yhteydet länteen ja itään, jonka ansiosta on muovautunut monivaikutteinen kulttuuriympäristö. Asutus on perinteisesti sijoittunut vesistön varsille viljelyyn kelpaavien savikoiden äärelle. Huomattavimmat asutustihentymät ovat Koskenkylässä, Lehtolassa, Muittarissa ja Mahlussa. Kolkanniemessä sijaitseva Saarijärven vanhan pappilan miljöö on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö (RKY 2009) ja merkittävä osa alueen kulttuurihistoriaa. Uudempi asutus noudattaa perinteistä sijaintia rantojen läheisyydessä pienillä kummuilla, metsän ja pellon rajassa. Saarijärven reitin ympäristö on suosittua kesämökkialuetta. Maatalous on pienimuotoista, mutta elinvoimaista, pääasiassa keskittynyt viljelyyn ja maidontuotantoon. Metsätalous on tärkeä taloudellinen tuki viljelijöille. Maanviljelystä ollaan pikku hiljaa luopumassa etenkin pienillä tiloilla. Moni alueen asukkaista käykin töissä Saarijärven kirkonkylällä. Maisemakuva on koko alueella tasapainoinen ja edustaa tyypillisimmillään alueen monipuolista kulttuuri- ja luonnonmaisemaa. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 2.2 Arvot Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Saarijärven reitin kulttuurimaisemat sijoittuu hankealueen länsi- ja eteläpuolelle noin 3,3 kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Saarijärven reitin kulttuurimaisemat Keski-Suomen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa 2014 aluetta esitetään laajennettavaksi pohjoisen ja idän suuntaan. Kolkanlahden RKY 1993-alue sekä Länsi-Kalmarin maakunnallisesti arvokas maisema-alue on tarkoitus ottaa mukaan rajaukseen. Mikäli uusi rajaus hyväksytään, pienenee etäisyys hankealueeseen nähden noin puolella ja valtakunnallisesti arvokas maisema-alue tulee ulottumaan myös hankealueen itäpuolelle. Etäisyyttä lähimpään voimalaan olisi noin 1,7 kilometriä. Seuraava teksti on lainaus edellä mainitusta päivitysinventoinnista. Saarijärven reitin maisema-alue edustaa vaihtelevaa metsäisten mäkimaiden, reittivesien ja rantaviljelysten luonnehtimaa kulttuurimaisemaa. Rakennuskanta on suurelta osin vanhaa, perinteistä ja suhteellisen hyväkuntoista. Maisemakuva on vaihtelevaa ja pienipiirteistä. Saarijärven reitin vesistö Tuhmalammilta Mahlunjärvelle kuuluu Naturaan (rantojensuojeluohjelma). Luonnonmaiseman keskeinen elementti on vaihteleva reittivesistö. Metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia, rinteitä peittävät tummat kuusikot. Rannoilla on myös lehti - ja sekametsiä. Korkeat mäet nousevat reittiveden molemmin puolin. Saarijärven reitin vesistö Tuhmalammilta Mahlunjärvelle kuuluu Naturaan (rantojensuojeluohjelma). Sijaintinsa sekä hyvien vesi- ja tieyhteyksien johdosta alueelta on ollut hyvät Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde: Kolkanlahti-Lintupohja sijoittuu lähimmillään vajaan kolmen kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kolkanlahden kylä sijaitsee Saarijärven pohjoisrannalla samannimisen lahden rannoilla. Alueelle sijoittuu runsaasti vanhaa rakennuskantaa. Rakennuksista on tarkempaa tietoa jäljempänä kohdassa, jossa käsitellään RKY 1993-kohteita. 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu viisi kohdetta: Seuraavat tekstit on lainattu Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelosta. Länsi-Kalmarin alue sijoittuu lähimmillään noin kuuden kilometrin päähän lähimmästä voimalasta. Länsi-Kalmari on Saarijärven reitin maisemaa tyypillisimmillään. Maisemassa vuorottelevat vesistöt, kumpuilevat ranta-alueille keskittyneet viljelykset ja tilojen pihapiirit. Pienasutus on sijoittunut maantien varteen. Maatilat sijaitsevat syrjempänä lähellä rantoja, niemissä peltojen ympäröiminä. Rakennuskanta on eri aikakausilta mutta muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden. (Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelo) Saarijärven kirkko ympäristöineen sijoittuu lähimmillään runsaan yhdeksän kilometrin päähän tuulivoimaloista. Aluetta on kuvailtu jäljempänä sekä RKY 2009- että RKY 1993 kohteiden yhteydessä. Pajupuro, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 9,5 kilometriä.
5 (16) Pajupuron kylä sijoittuu eteläpohjoinen-suuntaiseen Murronjokilaaksoon. Maiseman peruselementtejä ovat jokilaakso, sen rinteiden avarat pellot ja nauhamaisesti tietä seuraava asutus. Paikoin rakennukset sijaitsevat tiiviisti tien molemmin puolin. Rakennuskannassa on toisaalta vanhoja maatiloja ja pienasumuksia, toisaalta uudempia omakotitaloja. (Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelo) Rahkola, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 11 kilometriä. Rahkolankylän maisema on rehevää maatalousmaisemaa. Maisemaa rikastavat useat järvet ja niitä toisistaan erottavat kannakset. Vesistöjen runsaus sekä vesistöjen ja metsän vuorottelevuus luovat vivahteikkuutta. Vanhoja pihapiirejä hoidettuine rakennuksineen on etenkin alueen itäosassa. Läheisyys Saarijärven keskustaan tekee alueesta vetovoimaisen; maisema-arvojen säilyminen edellyttää huolellista suunnittelua. (Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelo) Pääjärvi-Hokkalanmäki, etäisyys lähimmästä voimalasta runsaat 11 kilometriä. Pääjärven ja Hokkalanmäen maisemaalue on puoliavointa viljelymaisemaa. Kumpuilevat viljelykset, avoimet peltorinteet ja mäkien lailla sijaitsevat kauas näkyvät rakennusryhmät ovat Pääjärven keskeisiä maisemaelementtejä. Rakennuskannassa näkyvät Pylkönmäelle tyypilliset pohjalaisen rakennusperinteen piirteet. (Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelo) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde. Kohteen tekstiote on lainattu Museoviraston internetsivustolta. Kolkanniemen pappila, etäisyys lähimmästä voimalasta runsaat kolme kilometriä. Kolkanniemen pappila on Virtain ja Punkalaitumen pappiloiden ohella luonteenomainen esimerkki 1800-luvun lopun rakennustaiteellisista tavoitteista ja sillä on tärkeä merkitys hahmoteltaessa pappilarakentamisen historian kokonaiskuvaa. Kolkanniemi sijaitsee Saarijärven Pappilanlahteen työntyvän niemen kärjessä pappilan maatilaan kuuluneiden peltojen ympäröimänä ja sillä on maisemallinen näköyhteys järven takana sijaitsevaan kirkkoon. Rakennus on ajalleen tyypillinen huvilamainen talo, jolle on leimallista epäsymmetrisyys ja suuret suippokaariset ikkunat. Pappilaan liittyy myös laaja puisto ja puutarha. 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde: Kohteen tekstiote on lainattu Museoviraston internetsivustolta. Saarijärven vanha osa, etäisyys lähimmästä voimalasta runsaat yhdeksän kilometriä. Saarijärven vanhan keskuksen kirkollinen, hallinnollinen ja kaupallinen rakennuskanta muodostaa edustavan perinteisen kirkonkylämiljöön. Voimakkaasti kasvaneen ja uusiutuneen keskustataajaman tuntumassa sijaitseva kirkko ja tapuli sekä laaja kirkkotarha ja siihen liittyvä hautausmaa Saarijärven Paavo -patsaineen ovat paikkakunnan identiteetin kantavat tekijät. Kirkon edustalla on avara ja puistomainen urheilupuisto. Kappale Saarijärven kirkonkylän historiaa on säilynyt kirkon ohitse kulkevan maantien varrella. Tarvaalan kappalaisen pappilaan päättyvän tieosuuden varrella on rakennuksia, jotka antavat käsityksen kirkonkylän vanhasta rakenteesta, kunnallishallinnon ja kaupan rakentamistavasta. Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)/ Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle. Seuraavat tekstit on lainattu joko museoviraston internetsivustolta http://www.nba.fi/rky1993/ tai Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelon liitteestä: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt maakuntakaavassa. 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi RKY 1993- kohde sekä kaksi muuta kohdetta. Kolkanlahden kulttuurimaisema (RKY 1993) sijoittuu lähimmillään vajaan kolmen kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kolkanlahden kylä sijaitsee Saarijärven pohjoisrannalla samannimisen lahden rannoilla. Saarijärven kirkkoherran virkatalo sijoitettiin Kolkanniemeen 1639. -Kolkanniemen pappilan puinen päärakennus rakennettiin 1898-1904 (K.V. Reinius). Arkkitehti Bertel Jung teki jo rakenteilla olevaan pappilaan 1901 muutospiirustukset, joiden mukaan työ saatettiin loppuun. Rakennus korjattiin 1953 lastenkotia varten, joka toimi siinä 1954-84. - Kolkanlahden vanhainkoti on sijoitettu entisen Kolkanlahden säätyläistilan maille. Tilan vanha, 1780-luvulla rakennettu ja 1800-luvulla lisätty päärakennus on museona. Sen yläkerrassa on täällä 1820-luvulla kotiopettajana toimineen J.L.Runebergin huone. Vanhoista talousrakennuksista ovat säilyneet kivinavetta, jääkellari ja kaksi aittarakennusta. Vanhainkodin entinen päärakennus on rakennettu vuosisadan vaihteessa ja korotettu 1934. Kohdenro 391 Saarijärven metsäoppilaitos sijoittuu lähimmillään noin 2,8 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Saarijärven metsäoppilaitos on perustettu Kolkanlahteen vuonna 1949 entisen Saarijärven reservikomppanian tiloihin. Saarijärven tarkka-ampujapataljoonan kasarmirakennukset rakennettiin Yleisten rakennusten ylihallituksen suunnittelemana vuosina 1882 1883. Alueelle valmistui mm. miehistörakennus, upseeri- ja aliupseerirakennukset, ulkohuonerakennus, varastoja, saunarakennus
6 (16) ja sairastupa. Komppania toimi Kolkanlahdessa vuosina 1883 1899. 1940- ja 1950-luvulla vanhat rakennukset korjattiin ja uusia koulurakennuksia rakennettiin metsäoppilaitoksen käyttöön arkkitehti Saionmaan suunnitelmien mukaisesti. 1980-luvulla alueelle rakennettiin jälleen uusia koulu-, asuin- ja varastorakennuksia. Alue on rakennuskannaltaan kerroksellinen, sota- ja sivistyshistoriallinen miljöö, jolla on myös maisemallista ja rakennushistoriallista arvoa. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 389 Riekonkoski Taipaleenlahti sijoittuu lähimmillään vajaan viiden kilometrin päähän tuulivoimaloista. Riekonkoski ja Taipaleenlahti ovat Mahlujärven ja Saarijärven välistä vesistöosuutta, jossa Mahlunjärvi supistuu kahdeksi peräkkäiseksi koskeksi, Riekonkoskeksi ja Taipaleenkoskeksi. Mahlunniemestä Riekonlahteen ulottuu lähes yhtenäinen rantapeltokaistale, jossa maatilarakentaminen asettuu tasapainoisesti maisemaan. Riekon talon pihapiirissä on kaksikerroksinen ja aumakattoinen mahdollisesti pohjalaisten kirvesmiesten rakentama asuinrakennus 1840-luvulta, riviaitta 1800-luvun lopulta (sivulla luhtiaitta) ja hirsinen navetta 1800-luvulta. Taipaleen tilan pihapiirissä on komea pohjalaistyylinen päärakennus vuodelta 1842, navetta 1920-luvulta ja kookas riihi. Taipaleen lähellä sijaitsee Siltalan eli Uus-Taipaleen pientila, jonka pihapiirissä on 1890-luvulla valmistunut jugendtyylinen päärakennus, samanikäinen navetta-, talli ja liiterirakennus ja pikkuaitta. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi RKY 1993- kohde sekä yhdeksän muuta kohdetta: Saarijärven kirkko ympäristöineen (RKY 1993) sijoittuu lähimmillään runsaan yhdeksän kilometrin päähän tuulivoimaloista. Saarijärven kirkko ja tapuli ovat säilyttäneet hallitsevan asemansa ympäristönsä uudistumisesta huolimatta. Kirkon eteläpuolella sijaitseva urheilukeskus on pitänyt kirkkonäkymän avoimena. Kirkon itäpuolella on säilynyt joukko vanhan kirkonkylän rakennuskantaa. -Saarijärven puukirkko on rakennettu Jaakko Kuorikosken johdolla 1846-49 (IK). Muodoltaan se on tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko, jonka kahdeksankulmaista keskiötä kattaa lanterniiniin päättyvä suuri kupoli. Kirkkoa on korjattu mm. 1930 (K.S. Kallio) ja 1961 (V. Leistén). Erillinen, puinen kellotapuli on vuodelta 1865 (H. Kuorikoski). Kirkkoa ja tapulia ympäröivä vanha hautausmaa on ollut käytössä 1600-luvulta. -Ilolantien vanhasta liikeraitista on säilynyt kirkon tuntumassa mm. entinen Saarijärven Säästöpankin liiketalo Säästölä vuodelta 1909 (Y. Blomsetdt). -Kirkon itäpuolella on Paavon museon ja Kunnantuvan muodostama kokonaisuus. Paavon museon päärakennus on 1870-luvulta -Tarvaalan pappila on rakennettu 1800-luvun lopussa (K.V. Reinius) Kohdenro 379 Lehtolan seurantalo sijoittuu lähimmillään noin 5,2 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Lehtolan nuorisoseura perustettiin vuonna 1900. Seurantalo valmistui Keski- Suomen maanviljelysseuran rakennusmestari K. A. Korjan piirustusten mukaan vuonna 1923. Rakennus on jugendtyylinen ja vuorattu hirsirakennus ja sen katon lappeet on aumattu. Rakennusta koristavat pieniruutuiset ikkunat. Lehtolan seurantalo on tyypillinen 1900-luvun alun seurantalo. Sisätilat on uudistettu ja tilat ovat edelleen nuorisoseuran ja kansalaisopiston käytössä. Rakennus sijaitsee paikallisesti merkittävällä paikalla kylätien varressa. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 374 Iso-Ahola sijoittuu lähimmillään noin 5,2 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Iso-Ahola on entinen virkatalo, jonka kruununvouti Daniel Danielson osti 1830- luvulla. Tuolloin pihapiiriin rakennettiin asuinrakennus, pitkä aittarakennus ja kansliarakennus. Harmaakivinen navetta on vuodelta 1915 ja riihi 1860 1870- luvulta. Päärakennus on tyyliltään klassinen hirsirakennus, jossa on pilasterit ja kuusiruutuiset ikkunat. Sen rakensivat pohjalaiset kirvesmiehet. Rakennusta on muutettu 1960-luvun peruskorjauksessa, jolloin siihen tehtiin pieni saunasiipi sivukamarituvan ja keittiön tilalle ja samalla lisättiin uusi umpikuisti. Myös kansliarakennus on pohjalaisten kirvesmiesten rakentama. Siinä on kuusiruutuiset ikkunat, kissanpenkit ja päädyissä lunetti-ikkunat. (Keski- Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 378 Lauttamäki sijoittuu lähimmillään vajaan seitsemän kilometrin päähän tuulivoimaloista. Lauttamäen neliömäisessä pihapiirissä on 1880-luvulla valmistunut päärakennus, vuonna 1890 rakennettu asuintalo, 1880-luvun aitta (muutettu autotalliksi), 1900-luvun alun hirsinavetta, kolme 1800-luvun hirsiaittaa, kaksi saunaa, vanha paja, lato, riihi ja maakellari. Pihapiirin asuinrakennukset ovat näyttäviä pohjalaistyylisiä hirsirakennuksia hienoine yksityiskohtineen. Yksi rakennuksista on toiminut meijerinä vuoteen 1913 asti. Rakennushistoriallisesti arvokas pihapiiri edustaa vaurasta talonpoikaistilaa, joka sijaitsee maisemallisesti näyttävällä paikalla. Lauttamäki on pääosin asuin- ja matkailukäytössä. (Keski- Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 387 Päiväkummun päiväkoti ja kansalaisopisto sijoittuu lähimmillään noin 8,5 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Saarijärven kirkonkylän kansakoulu perustettiin vuonna 1868 ja oma koulurakennus saatiin 1870 1880 -luvulla. Koulun suunnittelijana toimi Maanviljelyskoulun johtaja O.W. Wadenstjerna. Rakennus on kookas, aumakattoinen ja kertaustyylinen hirsirakennus, joka on vuorattu vyöhykkeittäin. Vastapäätä rakennusta sijaitsee nykyisin päiväkotina toimiva entinen opettajien asuinrakennus ja alakoulu vuodelta 1929. Tyyliltään klassisen rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Jalmari Kuronen. Aitta purettiin 1989 ja siirrettiin Sampolan pihaan Lannevedelle. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 393 Sivula sijoittuu lähimmillään noin 8,9 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Sivulan tila sijaitsee Heräjäjärven rannassa omana kokonaisuutenaan. Yhtenäiseen pihapiiriin kuuluu monipuolisesti erilaisia rakennuksia pääasiassa 1910- ja 1920-luvulta. Kaksi mansardikattoista poikkipäätyä käsittävä kookas päärakennus on saanut nykyasunsa 1910 1920 -luvulla. Toinen, myös
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7 (16) mansardikattoinen, 1970-luvulla voimakkaasti peruskorjattu asuinrakennus on vuodelta 1916. Muita pihapiirin rakennuksia ovat hirsinen navetta vuodelta 1916, näyttävä kaksikerroksinen aitta ja sauna 1920-luvulta, liiteri ja kolmas asuinrakennus. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) 3 Kaava-alueen lähimaisema 3.1 Maisemarakenne Kohdenro 380 Leuhun ala-aste sijoittuu lähimmillään noin 11,2 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Leuhun koulu sijaitsee Pajupuron maantien varressa. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1923 mutta oma koulurakennus saatiin vasta vuonna 1942. Koulun piirustukset on laatinut rakennusmestari Jalmari Kuronen jo vuonna 1931. Rakennus on puolitoistakerroksinen, satulakattoinen ja vaakavuorattu hirsirakennus. Siinä on kaksi avokuistia ja kuusi- sekä kahdeksanruutuiset ikkunat. Koulu edustaa ajalleen tyypillistä pelkistettyä klassismia, jossa näkyy 1940-luvun vaikutus. Pihapiirissä on lisäksi tyyliltään klassinen talousrakennus ja pieni saunarakennus. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 384 Pajuniemi sijoittuu lähimmillään noin 11,5 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Pajuniemen rakennus sijaitsee samannimisessä niemessä uudemman rakennuskannan ympäröimänä. Pajuniemi valmistui alkujaan Kymi-yhtiön uittopäällikkö Liliukselle 1880 1890 -luvulla. Rakennus on aumakattoinen ja kertaustyylinen asuinrakennus, jossa on karoliininen pohjakaava. Hirsitalossa on veistettyjen pylväiden kannattelema kuisti ja T-malliset ikkunat. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisasussaan, myös sisätiloiltaan. Pihapiirissä on lisäksi katoksellinen saunarakennus. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Hankealue sijoittuu varsin korkealle metsäiselle selänteelle. Kaavaillut voimalapaikat sijoittuvat Holingonvuoren lakialueelle. Ympärillä, erityisesti eteläja lounaispuolella, on myös useita muita mäkiä, joista osa on Holingonvuorta vähän korkeampia ja jyrkkäpiirteisempiä. Ympärille sijoittuvien mäkien lomassa on kosteikkoja ja pieniä lampia. Maasto on hyvin vaihtelevaa ja kohoaa paikoin melko jyrkästikin ylöspäin. Hankealueen korkein kohta sijaitsee hankealueen pohjoisosassa. Se yltää noin 220 metriin (mpy). Alavimmillaan suunnittelualue on noin 190-195 metriä meren pinnan yläpuolella. Suhteelliset korkeuserot viiden kilometrin säteellä hankealueesta ovat suuret, sillä Saarijärven pinnasta korkeimpien mäkien laelle on korkeuseroa noin 105 metriä. Hankealuetta ympäröi lähes joka suunnassa vähintään kilometrin levyinen metsävyöhyke. Hankealueen ympärillä on paljon erisuuruisia vesistöjä. Saarijärvi kaakossa ja Iso-Löytänä luoteessa sijoittuvat vain 1-2 kilometrin päähän lähimmistä kaavailluista voimaloista. Viljelyalueet ovat pääsääntöisesti sijoittuneet vesistöjen ympärille. Asutusta löytyy rannoilta, teiden varsilta ja viljelyalueiden yhteydestä. Topografiassa ja maisemakuvassa ylipäätänsä on jossain määrin havaittavissa jääkauden synnyttämä luode-kaakko suuntautuneisuus. Kohdenro 375 Juhola sijoittuu lähimmillään noin 11,7 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Tappereiden taiteilijakoti Juhola sijaitsee Tarvaalassa. Marko, Harri, Kain ja Yrjö Tapper ovat viettäneet siellä lapsuuttaan. Juho Mikonpoika Tappereiden veljesten isoisoisä perusti tilan 1800-luvun lopulla. Pihapiirissä sijaitsevat vanhan päärakennuksen tilalle vuonna 1947 valmistunut asuinrakennus, sementtitiilinen ja pärekattoinen navetta (1938), vanha aitta (muutettu saunaksi 1930-luvulla) ja piharakennus. Sivummalla on vanha lato, rantasauna ja ns. Hiiskula, joka oli Kain Tapperin kesäpaikka. Navetta toimii kesägalleria Jarskana. Nykyisin kaupungin omistama Juholan tila on kulttuuri- ja taidehistoriallisesti arvokas asuinmiljöö. Se kuvastaa Tapperin taiteilijaveljesten kotipaikkaa ja pieneläjän asuinympäristöä. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 377 Kiusamylly, Sahakosken mylly sijoittuu lähimmillään reilun 12,1 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Sahakosken mylly on rakennettu kylän yhteiseksi myllyksi vuonna 1894. Se sijaitsee Murronjoen ja Satosuon tien risteyksessä. Mylly on kolmekerroksinen ns. jalkamylly. Sen toisella sivulla on pärehöylä. Mylly toimi 1960-luvulle asti ja se on edelleen käyttökuntoinen. Sahakosken mylly on rakennushistoriallisesti merkittävä, hyvin säilynyt ratasmylly ja se edustaa historiallisesti tärkeää katoavaa myllykulttuuria. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Näkymä Kaihlalammen yli kohti suunniteltua tuulivoimapuistoa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8 (16) 3.2 Maisemakuva Hankealue sijoittuu talousmetsävyöhykkeelle, jota on osittain hakattu. Hankealueella, lakialueen itäpuolella on kosteikko. Alueella on myös joitakin metsäautoteitä. Itse hankealue on maisemakuvaltaan varsin tavanomainen mutta laajemmassa mittakaavassa ympäristö, jonne se sijoittuu, on tuulivoiman sijoittamisen kannalta haasteellinen. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, on maisemakuvalle tunnusomaista mäkisyys sekä suuret korkeusvaihtelut. Osa mäistä muistuttaa vuoria. Kaukomaisemassa ne muodostavat hienon silhuetin taivasta vasten. Alueen maisemakuvalle ovat myös tunnusomaisia lukuisat erisuuruiset vesistöt pienipiirteisine rantaviivoineen sekä järvien rannoille ja mäkien lomaan sijoittuvat loivasti kumpuilevat pellot. Viljelyalueet ovat pinta-alaltaan pääsääntöisesti pienehköjä mutta muodoltaan moniulotteisia. Peltojen ja järvien yli avautuvat hienot näkymät ovat tarkastelualueen vahvuuksia. Alue on maisemakuvaltaan hyvin rikas ja mielenkiintoinen. Sinne sijoittuu maiseman arvoalueiden ohella useita rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita. Vanha rakennuskanta, kuten tilakeskukset tai rakennusryhmät muodostavat kiinnepisteitä maisemaan. Maiseman pienipiirteisyys tekee siitä muutosten sietokyvyltä heikohkon. Alueelta löytyy useita viehättäviä tieosuuksia, jolta avautuu hienoja ja vaikuttavia näkymiä ympäristöön. Tällaisia tieosuuksia löytyy valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ohella erityisesti Kolkanlahdesta, Lintupohjasta, Lintuniemestä, Ranta-Hännilästä ja Kaihlajärven rannasta. Avotilojen yhteydessä selkeälinjaiset metsänreunat toimivat monesti tärkeinä reunavyöhykkeinä ja rajaavat maisematiloja. Maisemakuvallisesti edustavimmat alueet sijoittuvat kaavaillun tuulivoimapuiston länsi- ja lounaispuolelle valtakunnallisesti arvokkaalle Saarijärven reitin kulttuurimaisema-alueelle sekä Kaihlajärven ympäristöön ja hankealueen kaakkoispuolelle Lintupohjan, Lintuniemen ja Kolkalahden Osa tarkastelualueen hienoista näkymistä avautuu ympäristöön. tuulivoimapuistoalueesta poispäin. Useita tärkeitä näkymiä avautuu kuitenkin myös hankealueen suuntaan. Niistä mainittakoon näkymät valtakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta Vartejärven länsirannalta, näkymä Kaihlajärven ympäristöstä, näkymät Lintuniemestä ja Majalahden rannalta sekä näkymät noin kuuden kilometrin etäisyydeltä Pyyhkälästä Koiralammentien varren asuinalueelta sekä Matosalmensillalta. Näkymä Länsi-Kalmarista kohti suunniteltua tuulivoimapuistoa 4 Tuulivoimapuisto maisemassa Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. Näkymä Vartejärven rannalta Muittarista hankealuetta kohti Tuulivoimaloiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niiden korkeudesta johtuen. Tuulivoimalan suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Tuulivoimapuistohankkeissa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden lisäksi voimajohdoista ja niihin liittyvistä rakenteista, sähköasemista sekä uusista ja parannettavista alueelle johtavista tieyhteyksistä. Tuulivoimaloiden koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Melun, varjostuksen, uusien tieyhteyksien ja
9 (16) voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimaloille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, on puusto raivattava lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 150 x 5 metrin suuruiselta alueelta. 5 Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0-5 kilometrin säteellä kaavailluista tuulivoimaloista. Ne kohdistuvat lähinnä riittävän laajoihin avotiloihin, kuten esimerkiksi vesistöihin ja peltoihin sekä niiden kautta kulkeviin teihin tai tuulivoimapuiston suuntaisiin avonaisiin akseleihin. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Toisaalta pakoin ne näkyvät todella suurina ja massiivisina vieden huomion kaikelta muulta. Hankealueen lähiympäristössä Holingonvuoren tuulivoimapuiston tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa ympäröiviltä vesistöalueilta, kuten Saarijärveltä, Mahluanjärveltä, Iso-Löytänältä ja Kalmarinselältä sekä näiden rannoilta. Voimaloita näkyy myös Kolkanlahtea ympäröiviltä pelloilta, Lintuniemen viljelyalueilta ja niitä halkovalta tieltä, Vartejärven länsipuolisilta pelloilta, Kaihlalammen ympäristöstä ja Iso-Löytänän koillispuolisilta pelloilta. Kyseisillä alueilla tuulivoimalat tai osa niistä näkyy puuston muodostaman silhuetin takaa esteettä. Suurikokoinen metsän latvuston yläpuolella kohoava tuulivoimala kiinnittää tuolla etäisyydellä väistämättä huomiota. Alueiden luonne muuttuu nykyistä huomattavasti teknologisempaan suuntaan. Hankealueen lähiympäristössä (<5km) sijaitsee runsaasti asutusta ja melko paljon myös loma-asutusta. Eniten asutusta löytyy hankealueen kaakkois- ja länsipuolelta. Järvien rannoilla on melko runsaasti loma-asutusta. Ympärivuotista asutusta on myös muun muassa Saarijärven, Iso-Löytänän ja Vartejärven rannoilla. Näkymäanalyysin mukaan näkymäalueella sijaitsee asuin- ja lomakiinteistöjä lähinnä Kolkanlahdessa, Lintuniemessä, Iso-Löytänän rannoilla, Koskenkylässä, Vartejärven länsirannalla ja Alajärven ja Valkeisen välisellä alueella. Yleisesti ottaen tie- ja piha-alueilla sekä peltoalueiden reunoilla puusto katkaisee monin paikoin näkymiä kohti voimaloita. Alueilla on siitä huolimatta jonkin verran tiloja tai kiinteistöjä, joihin tuulivoimaloita näkyy, tavallisesti muutama kerrallaan yhteen katselupisteeseen. Joihinkin pihapiireihin näkyvät kaikki kuusi voimalaa. Esimerkiksi Iso-Löytänä järven länsirannalta katsottaessa muutamat voimalatornit näkyvät lähes täydessä mitassaan ja loputkin suurimaksi osaksi yhtä lukuun ottamatta. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 2,6 kilometriä. Lintuniemestä muutamilta kiinteistöiltä näkyvät kaikki tai lähes kaikki voimalatornit suurimmaksi osaksi. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on kolmisen kilometriä. Alueilta on laadittu valokuvasovitteet, joita on esitelty kohdassa 6 Havainnekuvat. Saarijärven keskustaajama sijoittuu lähimmillään runsaan seitsemän kilometrin päähän lähimmästä tuulivoimalasta. Näkymäanalyysin mukaan keskustaajamasta ei ole näköyhteyttä voimaloille muutamia rannalle sijoittuvia taloja lukuun ottamatta. Paikallisesti tarkasteltuna tuulivoimapuistoalueella ja lähiympäristössä tapahtuu muutoksia tuulipuiston toteuttamisen myötä, sillä maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja voimajohtoyhteyksien rakentamiseksi. Seuraavassa on käsitelty tuulipuiston vaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin etäisyysvyöhykkeittäin: Hankealueelle ei sijoitu maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Lähialueella (<5km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat muodostuvat usein hallitseviksi elementeiksi, muuttavat maiseman hierarkiaa ja voivat vaikuttaa maisemaarvoihin tai kulttuuriympäristöön. Lähialue vyöhykkeelle sijoittuu noin puolet laajasta valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta (Saarijärven reitin kulttuurimaisemat), valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Kolkanniemen pappila ja maakunnallisesti arvokas maisema-alue Kolkanlahden kulttuurimaisema, joka on samalla maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Mikäli valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysehdotus menee läpi, suurenee valtakunnallisesti arvokas maisema-alue merkittävästi ja yli puolet tuosta alueesta sijoittuu lähialue vyöhykkeeseen. Vyöhykkeelle sijoittuu myös kaksi maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Saarijärven metsäoppilaitos ja Riekonkoski Taipaleenlahti, joilta ei kuitenkaan muodostu näköyhteyttä voimaloille. Valtakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta käsin voimaloita näkyy lähinnä Vartejärven länsirannalta ja Koskenkylästä käsin. Alueilta tehdyt havainnekuvat (4 ja 7) osoittavat, ettei tilanne ole kovin huolestuttava, sillä voimaloista näkyy vain osa, toiseen kuvauspisteeseen ei juuri lainkaan, eivätkä ne millään muotoa dominoi
10 (16) alueen maisemakuvassa. Mikäli valtakunnallisesti arvokas maisema-alue laajenee päivitysinventoinnin ehdotuksen mukaisesti, tilanne heikkenee muun muassa Kolkanlahden ja Lintuniemen alueisiin kohdistuvien vaikutusten myötä. Tällä hetkellä lähialuevyöhykkeen arvoalueista eniten vaikutuksia kohdistuu Kolkanniemen valtakunnallisesti merkittävän pappilan alueelle sekä Kolkanlahden maakunnallisesti merkittävälle maisema-alueelle. Pappila -rakennuksen ympärillä on puustoa, jonka pitäisi estää voimaloita näkymästä rakennukselle ja sen välittömään pihapiiriin. Arvoalueeseen kuuluviin avotiloihin voimaloita sen sijaan näkyy. Vaikutuksia ei kuitenkaan voida pitää merkittävinä, koska ne kohdistuvat vain osaan alueesta eivätkä itse rakennukseen tai sen välittömään pihapiiriin. Voimaloita ei myöskään näy pappilaa lähestyttäessä. Kolkanlahden alueella voimaloita näkyy näkymäanalyysin mukaan yli puolelle alueesta. Todellisuudessa piha- ja tienvieruspuusto sekä rakennukset estävät näkymiä monin paikoin. Pelloille voimaloita näkyy varsin hyvin mutta vaikutusta ei voida pitää kovin merkityksellisenä, koska pelloilla ei oleskella jatkuvasti. Kolkanlahdesta tehty havainnekuva 5 osoittaa, etteivät voimalat näy koko pituudessaan eivätkä erityisemmin hallitse maisemaa. Kuvauskohdassa, joka sijoittuu näkyvyysvyöhykkeen keskivaiheille, vaikutus on suhteellisen vähäinen. Koko alueen osalta vaikutus lienee korkeintaan kohtalainen, mahdollisesti paikallisesti vähän voimakkaampi. Lintuniemessä, joka ei vielä virallisesti lukeudu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, vaikutukset ovat voimakkaimmat. Etäisyyttä on kolmisen kilometriä. Voimalat näkyvät melko hallitsevina. Vaikutus on kohtalainen tai vähintään kohtalainen. Lähin muinaisjäännös sijoittuu noin 2,5 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta eikä sille aiheudu häiriötä. Noin 1,7 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta sijoittuu arvokas kallioalue Julmatlammit. Alueelta ei ole näköyhteyttä voimaloille. Välialueella (5-12km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat erottuvat selvästi, mutta niiden kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Välialue vyöhykkeelle sijoittuu yksi valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Saarijärven reitin kulttuurimaisemat on sen verran laaja maisema-alue, että se ulottuu myös tähän vyöhykkeeseen ja sen ulkopuolellekin) ja neljä maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta kokonaan tai osittain: Länsi-Kalmari, Rahkola, Pajupuro ja Pääjärvi-Hokkalanmäki. Vyöhykkeeseen sijoittuu myös Saarijärven kirkko ympäristöineen (RKY1993 - kohde) sekä kahdeksan maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Lehtolan seurantalo, Iso-Ahola, Lauttamäki, Päiväkummun päiväkoti ja kansalaisopisto, Sivula, Leuhun ala-aste, Pajuniemi, Juhola ja Kiusamylly - Sahakosken mylly. Maisema-alueista voimaloita näkyy Saarijärven reitin kulttuurimaisemien ohella laajahkolle alueelle Länsi-Kalmarissa sekä Rahkolan alueen lounais- ja keskiosiin, jotka jäävät pääsääntöisesti tämän etäisyysvyöhykkeen ulkopuolelle. Saarijärven reitin osalta voimaloita näkyy tässä etäisyysvyöhykkeessä lähinnä vesistöalueilta käsin sekä Muittarista. Etäisyydestä ja ranta-alueilla puuston aiheuttamasta paikoittaisesta estevaikutuksesta johtuen vaikutukset ovat enimmillään kohtalaisia. Länsi-Kalmarissa voimaloiden näkymisestä on eniten haittaa Lännentien mutkasta pellon ja Kalmarinselän yli avautuvan hienon näkymän kannalta (yläkuva sivulla 8). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on kohdasta noin seitsemän kilometriä. Etäisyydestä johtuen vaikutus lienee korkeintaan kohtalainen. Rahkolan osalta voimaloita näkyy tässä etäisyysvyöhykkeessä ainoastaan vesialueelle. Rahkolan kylä jää lähimmillään noin 13 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta. Etäisyydestä johtuen vaikutukset ovat vähäiset. Maakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä suurimmalla osalla ei ole näköyhteyttä voimaloille. Parista kohteesta voimaloita saattaa näkyä. Toisesta etäisyyttä on runsaat viisi kilometriä, toisesta noin 8,5 kilometriä. Vaikutukset eivät ole merkittäviä. Kaukoalueella (>12km) tuulivoimalat näkyvät laajoihin avotiloihin, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa. Kaukoalueelle sijoittuu useita arvokohteita, joista valtaosa on maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Myös jokunen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sekä muutamia maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita sijoittuu kaukoalueelle. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran paljon, että vaikka osa voimaloista näkyisikin joihinkin kohteisiin, tuulivoimapuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa ja niistä kohteille aiheutuvat haittavaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Yhteenveto maisemavaikutusten merkittävyydestä kokonaisuudessaan Itse hankealue on maisemakuvaltaan varsin tavanomainen mutta laajemmassa mittakaavassa ympäristö, jonne se sijoittuu, on tuulivoiman sijoittamisen kannalta haasteellinen. Seutu/hankealueen lähiympäristö on maisemakuvaltaan hyvin rikasta ja mielenkiintoista. Sinne sijoittuu maiseman arvoalueiden ohella useita rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita. Maiseman pienipiirteisyys tekee siitä muutosten sietokyvyltä heikohkon. Yhteenvetona voidaan todeta, että arvoalueista eniten vaikutuksia kohdistuu Kolkanlahden-Lintupohjan maisema-alueeseen ja Kolkanlahden pappilan ympäristöön. Vaikutukset eivät kuitenkaan kohdistu kummassakaan tapauksessa koko alueeseen eikä niitä voida pitää merkittävinä. Myös Saarijärven reitin kulttuurimaisemiin ja Länsi-Kalmarin maisema-alueeseen kohdistuu mainittavia, joskaan ei merkittäviä, vaikutuksia. Valtakunnallisesti arvokkaan Saarijärven reitin kulttuurimaisemat -maisema-alueen osalta vaikutukset voimistuvat, mikäli alue laajenee päivitysinventoinnin ehdotuksen mukaisesti. Tällöin arvoalueen välimatka lähimpiin voimaloihin pienenee huomattavasti nykyisestä ja esimerkiksi Lintuniemi, johon kohdistuu kohtalaisia tai vähintään kohtalaisia haittavaikutuksia sekä Kolkanlahden kulttuurimaisema-alue ja suuri osa Saarijärven vesi- ja ranta-aluetta tulevat osaksi maisema-aluekokonaisuutta. Hankealueen luoteispuolella myös Kalmarinselkä ja Länsi-Kalmari tulevat osaksi valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Suurella todennäköisyydellä vaikutukset ovat paikoin merkittävät tai lähes merkittävät Saarijärven vesistöalueelta sekä joiltakin ranta-alueilta käsin. Siinäkään tapauksessa ei voida katsoa koko arvoalueeseen kohdistuvan merkittäviä vaikutuksia. Alue on niin laaja ja monet osa-alueet jäävät kokonaan vaikutusten ulkopuolelle tai niihin kohdistuu vain suhteellisen vähäisiä vaikutuksia. Merkittävimmät maisemakuvalliset haittavaikutukset kohdistuvat Iso-Löytänän Kaihlalahden ranta-alueelle, Kaihlalammen ympäristöön sekä Lintuniemeen. Kahdessa ensin mainitussa kohteessa voimalat 3 ja 4 näkyvät lähes koko pituudessaan ja dominoivat maisemakuvaa. Iso-Löytänän Kaihlalahden rantaalueen osalta vaikutus lähentelee merkittävää johtuen noista kahdesta voimalasta. Kaihlalammen ympäristön näkökulmasta voimaloiden sijoittelu on kokonaisuudessaan varsin onnistunut ja tästä johtuen vaikutus jää kohtalaiselle
11 (16) tasolle. Lintuniemessä voimalat hallitsevat maisemakuvaa kuitenkaan enemmin alistamatta sitä. Vaikutus on vähintään kohtalainen. alueen näkökulmasta niiden sijoittelu on varsin onnistunut. Voimalat 3 ja 4 ovat hallitsevimpia. Vaikutukset ovat kohtalaiset. Valokuvasovite nro 4 6 Havainnekuvat Maisemavaikutuksia on myös havainnollistettu eri suunnista laadittujen havainnekuvien avulla. Havainnekuvat ovat arvioita tulevasta tilanteesta. Havainnekuvat on pääsääntöisesti tehty merkittävimmistä näkymäsuunnista, joista tuulivoimalat todennäköisimmin havaitaan ja alueilta, joilla liikkuu ihmisiä. Näkymäsektoreita muodostuu järvien ja peltojen ohella muun muassa kulkuväyliltä ja vesistöjen ääreltä käsin. Valokuvasovite nro 1 Valokuvasovite on Alajärven pohjoispuolelta Kalmarista (Kalmarin Kangastie 19) kohti tuulivoimaloita. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 5,5 kilometriä. Kaikki kuusi voimalaa näkyvät puuston muodostaman silhuetin takaa, tosin yhdestä näkyy vain osittain roottorin lapaa. Kolme voimaloista näkyy lähes koko pituudessaan. Kyseiset kolme voimalaa sijoittuvat kuitenkin katsojasta kauimmaisiksi runsaan 6-7 kilometrin etäisyydelle. Rauhallisen järvi/viljelymaiseman luonne muuttuu teknologisempaan suuntaan voimaloiden rakentamisen myötä. Etäisyydestä johtuen voimalat eivät kuitenkaan enää erityisemmin dominoi maisemassa, vaan asettuvat enemmänkin taka-alalle. Lähes kokonaan näkyvä voimala 3 on häiritsevin. Vaikutukset ovat suhteellisen vähäiset. Valokuvasovite nro 2 Valokuvasovite on Iso-Löytänän Kaihlalahden ranta-alueelta (Kalmarin Kangastie ~570). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 2,6 kilometriä. Kaikki kuusi voimalaa näkyvät puuston muodostaman silhuetin takaa enemmän tai vähemmän. Kahden voimalatornin pituudesta näkyy noin puolet ja kaksi näkyy lähes koko pituudessaan. Loput kaksi voimalaa jäävät suureksi osaksi katveeseen puuston taakse, toisesta näkyy roottori lapoineen, toisesta vain vähän lavan kärkeä. Lähes kokonaisuudessaan näkyvät voimalat 4 ja 3 hallitsevat alueen maisemakuvaa. Voimala nro 3 jää tästä kuvakulmasta katsottuna osin rantapuuston taakse katveeseen mutta ei tarvitse siirtyä kovinkaan paljoa sivulle, niin se näkyy aivan selvästi. Edellä mainitut kaksi voimalaa näyttävät todella kookkailta suhteellisen pienipiirteisen maiseman muihin elementteihin, esimerkiksi rakennuksiin verrattuina. Voimala nro 4 on häiritsevin. Maisemaan kohdistuva vaikutus on lähes merkittävä voimaloista 4 ja 3 johtuen. Valokuvasovite on Kalmukoskelta (Koskenkyläntien ja Harjunpääntien risteys). Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 4,8 kilometriä. Kuudesta voimalasta näkyy kolme (lähinnä roottorit lapoineen) muiden jäädessä kokonaan tai suurimmaksi osaksi maaston muotojen, reunametsän tai muun puuston taakse katveeseen. Etäisyyttä on jo melko paljon ja voimaloista näkyy sen verran vähän, etteivät ne erityisemmin häiritse maisemassa. Vaikutus jää melko vähäiseksi. Valokuvasovite nro 5 Valokuvasovite on Kolkanlahden suunnasta (Kolkanlahdentien ja Lehtolantien risteys). Alue on maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja RKY 1993 alue. Sitä on myös ehdotettu liitettäväksi osaksi valtakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta (Saarijärven reitin kulttuurimaisemat). Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin neljä kilometriä. Viisi voimaloista näkyy kunnolla yhden jäädessä puun taakse katveeseen. Voimalatornien pituudesta näkyy selvästi alle puolet. Voimalat eivät hallitse alueen maisemakuvaa. Pyörimisliike saattaa aiheuttaa hieman levottomuutta. Vaikutus jää suhteellisen vähäiseksi. Valokuvasovite nro 6 Valokuvasovite on Lintuniemestä (Lintuniementie 97), jota on ehdotettu liitettäväksi osaksi valtakunnallisesti avokasta maisema-aluetta (Saarijärven reitin kulttuurimaisemat). Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 3,1 kilometriä. Kuvauskohtaan viisi voimalaa näkyy hyvin yhden jäädessä pihapuun taakse katveeseen mutta ei tarvitse siirtyä kovinkaan paljoa sivulle, niin kaikki kuusi voimalaa näkyy samaan pisteeseen. Yhtä lukuun ottamatta voimalatornien pituudesta näkyy reippaasti yli puolet. Voimalat hallitsevat maisemassa kuitenkaan enemmin alistamatta sitä. Maisemaan kohdistuva vaikutus on vähintään kohtalainen. Lieventävänä seikkana voidaan todeta, että voimalatorneista muodostuu sopusuhtainen rivistö. Valokuvasovite nro 7 Valokuvasovite on näkymä Horonalasen järven rannalta (Lehtolantie ~1000) kohti tuulivoimapuistoa. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 4,8 kilometriä. Voimalat jäävät lähes kauttaaltaan maastonmuotojen ja metsänreunan taakse katveeseen. Ainoastaan kahdesta voimalasta näkyy vähän lavan kärkeä. Vaikutus on lähes olematon. Valokuvasovite nro 3 Valokuvasovite on Kaihlalammen länsipuolelta (Kalmarin Kangastie ~6600). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 2,5 kilometriä. Kuudesta voimalasta viisi näkyy hyvin ja yksi jää lähes kokonaan katveeseen puuston taakse. Voimaloista kaksi näkyy lähes koko pituudessaan (voimalat 3 ja 4). Kuvauspaikka on erityisen hieno ja maisema pienipiirteinen ja herkkä. Voimaloiden voisi ajatella turmelevan maisemaa, alistavan maiseman muita elementtejä. Voimalat kuitenkin istuvat varsin hyvin osaksi maisemaa ja tuovat siihen oman juhlallisen lisänsä. Tämän
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Näkymäanalyysi ja havainnekuvien kuvauspisteet numeroineen 12 (16)
13 (16) Valokuvasovite nro 1 (yllä) ja nro 2 (alla)
14 (16) Valokuvasovite nro 3 (yllä) ja nro 4 (alla)
15 (16) Valokuvasovite nro 5 (yllä) ja nro 6 (alla)
16 (16) Valokuvasovite nro 7
Liitekartta