SAMMON LIIKEMERKIN HISTORIA
Vakuutustoimintaa harjoittavan Sammon liikemerkki ja logo ovat kehittyneet ajan hengessä yrityskauppojen ja muuttuneiden tarpeiden myötä. Liikemerkissä on vuosikymmenten aikana näkynyt niin kalevalainen mytologia kuin japanilainen merkkitaidekin.
1909 1921 1922 1969 1970 1979 1980 1985 1986 1999 2000 2001 2001 2006 2007 1909 1921 3
1909 1921 1922 1969 1970 1979 1980 1985 1986 1999 2000 2001 2001 2006 2007 Sammon liikemerkit kertovat omalta osaltaan yhtiön historiasta. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Sampo perustettiin Turussa vuonna 1909. Akseli Gallen-Kallelan kalevalaisesta Sammon taonta -aiheesta tehty vinjetti heijasti Sammon varhaisia vaiheita ja oli käytössä pääasiallisesti 1910-luvulla. Työ uudessa yhtiössä oli rohkeaa ja määrätietoista uuden luomista, ja innostunut henki samaistettiin kaikille tuttuun tarinaan Sammon taonnasta. Kalevalaisesta mytologiasta ammentavan merkin keskiössä oli mustavalkoinen kuva Sammosta, ja sitä reunustivat kaksi tyyliteltyä runsauden sarvea. Sarvet kuvastivat Sampoa omistajalleen rikkauksia tuottavana myllynä ihmekoneena joka Kalevalassa taikoi sisuksistaan viljaa, suolaa ja rahaa. Sammon taontaa kuvaava logo oli mukana vakuutuskirjoissa 1910-luvulta 1930-luvulle. Sammon ensimmäisinä vuosikymmeninä Sampo-nimi kirjoitettiin useilla eri tyyleillä kunkin graafikon tai taiteilijan näkemyksestä riippuen. Sammon alkuaikoina vakuutuskirjojen näyttävä koristeellisuus oli tärkeänä pidetty piirre. Sammon taonta -aihe hallitsi vakuutuskirjojen ulkoasua runsaan kahdenkymmenen vuoden ajan. 4
1922 1969 5
Maailmansodan päätyttyä Euroopan talous lähti elpymään. Sampo alkoi uudistaa liikemerkkiään paremmin ajan henkeen sopivaksi. Vuonna 1922 esiteltiin Sammon uusi, isänmaallinen myllynsiipi ja ratas -aiheinen liikemerkki. Sampo-tarusto pysyi mukana merkin symboliikassa. Neljä sinistä myllynsiipeä esittivät edelleen Sampoa, hyvinvoinnin myllyä, joka jauhoi rikkautta ja onnea koko Suomen kansalle. Hammasratas taas kuvasi teollisuutta ja yritteliäisyyttä, jota Sampo monipuolisuudellaan tahtoi palvella. Logo heijasteli muuttuneita oloja Sammossa ja Suomessa. Sampo oli laajentanut toimintaansa koko maahan ja oli valmis toimimaan itsenäistyneen Suomen nousevassa talouselämässä. Myllynsiipimerkkiä käytettiin muun muassa vakuutuskirjoissa, lomakkeissa, kaavakkeissa ja lehti-ilmoituksissa. 1950-luvun lopulla merkistä suunniteltiin myös rintamerkki. Niitä tehtiin kahdenlaisia: juhlallinen isompi merkki ja pienempi pinssi. Sammon uusi myllynsiipeä ja ratasta esittävä liikemerkki otettiin käyttöön vuonna 1922. Pieksämäen piirikonttori 1920-luvun lopulta ajalta jolloin Sammolla ei ollut varsinaisesti yhtään sivukonttoria. Kyseessä oli ohimenneeksi ilmiöksi jääneen, piiriasiamiehen, asuin- ja palvelupaikka. 6
1970 1979 7
Sinivalkoinen myllynsiipi ja ratas -liikemerkki oli Sammolle käyttökelpoinen tunnus aina vuoteen 1970 saakka, jolloin keskinäinen vakuutusyhtiö Tarmo sulautui Sampoon. Uusi yhtiö nimettiin Sampo-Tarmoksi. Sammon ja Tarmon yhdistymisen jälkeen myllynsiipi ja ratas -merkin käyttö lopetettiin Tarmon väelle ei koettu soveliaaksi antaa palveluksistaan Sampo-ristiä. Sammolla oli erilaisia nimikäytäntöjä esimerkiksi lehti-ilmoittelussa: usein mainoksissa käytettiin nimeä Sampo- Vakuutus. Kun emoyhtiön rinnalle perustettiin 1976 Henkivakuutusosakeyhtiö Tarmo, palasi Sampo-Tarmo takaisin Keskinäiseksi Vakuutusyhtiö Sammoksi. Sammosta ja Henki-Tarmosta alettiin käyttää yhteistä nimitystä Sampo-yhtiöt. Vuonna 1977 Sampo-yhtiöihin liitettiin maan vanhin henkivakuutusyhtiö Kaleva. Sampo-yhtiöt-nimi näkyi mainonnassa ja liikelahjoissa, esimerkiksi solmioissa, silkkihuiveissa ja kukkamaljakoissa. Usein lehti-ilmoituksissa nähty ja monen mieliin Sampo toimi lähes koko 1970-luvun ilman liikemerkkiä, mutta Sammon nimi oli silti toimitilojen julkisivuissa näkyvässä roolissa. painunut slogan oli Yhtä lähellä kuin lähin puhelin, ja rinnalla oli mieshahmo puhelinluuri korvallaan. Ytimekäs mainos korvasi osittain liikemerkin puutteen. Vakuutuskirjoissa komeili pelkkä Samponimi. Ei ihme, että fuusioiden ja vahvan laajentumisen myötä Sammossa heräsi tarve liikemerkille olihan yhtiö ollut käytännössä lähes koko 1970-luvun ilman liikemerkkiä. Sampo markkinoi palvelujaan mm. lehti-ilmoituksin. 8
1980 1985 9
Vuonna 1980 Sampo-yhtiöt otti käyttöönsä graafikko, professori Kyösti Variksen suunnitteleman liikemerkin. Merkin nimenä oli Samposopimus, joka viittasi Sammon 1977 lanseeraamaan kaikki vakuutukset samaan vakuutuskirjaan niputtaneeseen sopimukseen. Palkittu graafikko haki merkkiin ennen kaikkea uuden vuosikymmenen optimistista, eteenpäin pyrkivää ja rohkeaa henkeä: sulavuutta, virtaviivaisuutta ja selkeyttä sekä toi suunnitteluunsa mukaan japanilaisen merkkitaiteen ihanteita: äärimmäistä selkeyttä, pelkistämistä ja harmoniaa. Sammon ensimmäinen mainospäällikkö Jarmo Kavanti kertoo, että Variksen suunnitelmaa muokattiin yhtiössä ennen käyttöönottoa värien osalta. Merkin väriksi päätettiin valita aiemmasta merkistä tuttu Sammon siniseksi kutsuttu väri. Uusi liikemerkki näkyi muun muassa konttoreissa. Sammon liikemerkissä halusin ilmentää symbolisesti vakuutusyhtiön ja asiakkaan välistä lujaa ja turvallista liittoa sekä yhteistyötä. Kyösti Varis Kavanti sanoo, että Sampo määritteli yritysilmeen tarkasti 1980-luvun alussa laatimalla yhtiön eri yksiköille Sammon logon ja nimen käytöstä visuaalisen käsikirjan ja typografisen ohjeistuksen. Sampo sponsoroi 1980-luvulla monia liikuntatapahtumia. 10
1986 1999 11
1980-luku oli Sammon historiassa käänteentekevä. Syksyllä 1987 Sammon yhtiömuoto muutettiin keskinäisestä vakuutusyhtiöstä osakeyhtiöksi. Yhtiön vakuutusasiakkaista tuli osakkeenomistajia. Tammikuussa 1988 Sampo listautui Helsingin pörssiin. Sammossa hiottiin Variksen suunnittelemaa liikemerkkiä vielä hieman: Liikemerkin lenkit limittyivät alun perin optisen kolmiulotteisesti. Merkistä luotiin niin sanottu tasomerkki irrottamalla lenkit neljään osaan ja kokonaisuus saatiin pysymään eheänä lisäämällä merkin ympärille kehykset. Sammon yhtiökokous oli jo 1980-luvun lopulla suuri yleisötapahtuma. Alkuperäinen 1970-luvulla näkynyt typografia yhtiön nimilogon kirjoituksesta säilyi sekä liikemerkin yhteydessä että yksinään vielä 80- ja 90-luvuilla. Sammon logo koristi myös Sammon paperista osakekirjaa. Sammosta tuli osakeyhtiö 1987 ja pörssiyhtiö 1988. Sampo-konserni on perinteisesti sponsoroinut Kalevan kisoja. Kuvassa pituushyppääjä Ringa Ropo vuonna 1988. 12
1990-luvulla Sampo otti askeleita Eurooppaan, mutta vahvisti samalla asemaansa Suomessa. Monien yritysjärjestelyjen jälkeen Sampo nousi maamme suurimmaksi vakuutusyhtiöksi. Nimilogon typografia muuttui liikemerkin yhteydessä kevyemmäksi ja liikemerkin koko suhteessa nimilogoon pieneni. Liikemerkin yhteydessä on käytetty myös slogania. Sammon liikemerkki näkyi 1990-luvulla katukuvassa yhtiön vakuutuskonttoreiden yhteydessä. 13
2000 2001 14
Vuosituhannen vaihteessa talouselämän ykkösuutinen oli Sammon ja valtiollisen Leonia-pankin yhdistyminen. Kyseessä oli ensimmäinen kerta Suomessa, kun pankkitoiminta ja vahinko- ja henkivakuutukset koottiin saman katon alle. Sammon yhtiökokous hyväksyi yhdistymisen huhtikuussa 2000. Suomen valtiosta tuli Sampo-Leonian täyden palvelun finanssikonsernin suurin omistaja. Sampo-Leonia-logo oli käytössä fuusiovaiheen ajan. Logo näkyi mm. fuusiosta informoivalla verkkosivustolla, joka palkittiin vuonna 2001 parhaina sijoittajasivuina Talouselämän, Suomen Pörssisäätiön ja Suomen Sijoitusanalyytikkoyhdistyksen kilpailussa. Sampo-Leonia-kyltit ehdittiin pystyttää vain yhden konttoritalon katolle, kun Sampo-Leonian hallitus esitti yhtiökokoukselle nimen muuttamista Sampo Oyj:ksi jonka jälkeen nykymuotoinen emoyhtiö Sampo Oyj syntyi huhtikuussa 2001. Sammon ja Leonian fuusiosta kerrottiin maaliskuussa 2000, jolloin Sammon pääjohtajana (toinen oikealla) toimi Jouko K. Leskinen ja hallituksen puheenjohtaja Jukka Härmälä (oikealla). Fuusiojärjestelyissä toimi neuvonantajana Mandatumin Björn Wahlroos, josta tuli Sammon konsernijohtaja vajaata vuotta myöhemmin. 15
2001 2006 16
Uudessa finanssikonsernissa päätettiin modernisoida Kyösti Variksen suunnittelema liikemerkki, ja yhtiöstä otettiin jälleen yhteyttä Varikseen. Hän terävöitti pehmeiden kaarien päät: uusi muotokieli oli vauhdikkaampi ja jopa aggressiivisempi. Sammossa kehitys olikin rivakkaa: helmikuussa 2001 Leonia Pankki muuttui Sampo Pankiksi, ja myöhemmin keväällä Investointipankki Mandatum liitettiin Sampo-konserniin. Sammon konsernijohtajaksi nousi Mandatumin omistaja Björn Wahlroos, joka toi pankkiiritaustansa kautta yhtiöön uutta ajattelua. Vuonna 2002 Sampo meni osakkaaksi pohjoismaiseen Ifvahinkovakuutusyhtiöön. Sampo siirsi vahinkovakuutuksensa Ifiin, jonka jälkeen Sammon liikemerkkiä käytettiin vain emoyhtiössä Sampo Oyj:ssä, Sampo Pankissa ja Henki-Sammossa. Kaksi vuotta myöhemmin Sampo lunasti norjalaisen Storebrandin, ruotsalaisen Skandian ja suomalaisen Varman pois Ifistä nousten yhtiön ainoaksi omistajaksi. Ifin omistajana Sammosta tuli pohjoismaiden suurin vahinkovakuuttaja. Sampo Pankista haluttiin uudenlainen pankki, ja osana uudistustyötä sille luotiin oma yritysilme, jossa oli yhden päävärin sijaan kokonainen väripaletti käytössä. Perinteisesti käytössä olleen sinisen värin käytöstä luovuttiin. Sampo Pankin konttoreissa käytettiin näyttävää punaisen sävyä, joka oli Suomen pankkikentässä radikaali värivalinta. Ilmeen toteutuksesta vastasivat markkinointijohtaja Pekka Törmälä osastoineen sekä Vertti Kivi ja Kaisa Blomstedt. Halusin kuvata Sammon kasvua, kansainvälistymistä ja uudistumista dynaamista matkaa uudelle vuosikymmenelle. Minulle Sampo on aina edustanut erittäin merkittävää ja kehittyvää suomalaista yritystä. Kyösti Varis 17
Emoyhtiö Sampo Oyj:n käyttöön suunniteltiin hopeanharmaa Sampo Group -logo. Hopeanharmaa väri koettiin sopivan arvokkaaksi kansainväliselle finanssikonsernille. Päätös logon tekemisestä oli maanläheinen ja pragmaattinen: miksi lähteä luomaan isolla rahalla jotain uutta, kun Sammon logo oli toimiva ja hyvä tämä kuvaa koko konsernin käytännönläheistä ja ketterää talousajattelua ja koko yrityksen uutta kulttuuria. Pekka Törmälä Sammon silloinen markkinointijohtaja Pekka Törmälä kertoo, että Sampokonsernille haluttiin luoda oma liikemerkki, joka erotti ylätason konsernitoiminnan Ifin sinisestä ja Sampo Pankin punavalkoisesta liikemerkistä. Törmälän mukaan koettiin tärkeäksi, että uuden liikemerkin ja brändin valinta säteili konsernin liiketoiminta yksiköihin muutoksesta ja dynaamisesta kehityksestä. Uuden liiketoiminta logiikan mukaan Sampo oli uudenlainen pörssiyhtiö, joka panostaa omistaja-arvon kehittämiseen. Sampo Oyj:n käyttöön suunniteltu Sampo Group -liikemerkki syntyi vuonna 2003, ja se esiintyi vuosikertomuksessa ensimmäisen kerran vuonna 2004, jolloin otettiin käyttöön myös sijoittajille suunnattu internet-sivusto www.sampo.com. Hopeista liikemerkkiä käytettiin Sampo Oyj:n konsernitason viestinnässä, käyntikorteissa, kirjekuorissa ja lomakkeissa. Vuonna 2006 Sampo ilmoitti yrityskaupasta, joka jäi Suomessa talouselämän historiaan: Yhtiö myi pankkitoimintansa tanskalaiselle Danske Bankille yli neljän miljardin euron kauppahintaan. Kyseessä oli siihen asti suurin Suomessa koskaan käteisellä tehty yrityskauppa. 18
2007 19
Sampo Pankin myynnin jälkeisen siirtymäajan jälkeen Sammon liikemerkki on ollut holding-yhtiönä toimivan Sampo Oyj:n käytössä Sampo Group -muodossa. Logo on esillä muun muassa Sampo Oyj:n verkkosivustolla, painetuissa vuosikertomuksissa ja tapahtumissa sekä videoissa ja verkkovuosikertomuksissa. Digitaalisissa toteutuksissa liikemerkistä käytetään joko mustaa tai negatiiviversiota. Logon hopea väri ja hopeafolionti ovat jääneet lähinnä painettuun käyttöön esim. käyntikortissa ja lomakkeissa. 2020-luvulle saavuttaessa Sampokonserniin kuuluvat emoyhtiö Sampo Oyj ja sen tytäryhtiöt If Vahinkovakuutus, Topdanmark, Hastings ja Mandatum. Kaikki Sammon tytäryhtiöt toimivat oman brändinsä ja liikemerkkinsä alla. Sampokonsernilla on toimintaa tytäryhtiöidensä kautta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Liettuassa, Latviassa ja Isossa-Britanniassa. Sampo Group -logon inspiroimana tehtiin yhtiön pörssihistorian 25-vuotisjuhlavuodelle oma merkki, jota käytettiin muun muassa vuonna 2013 kansainvälisellä Red Dot -palkinnolla palkituissa verkkovuosikertomuksessa sekä yhtiön historiasta kertovassa videossa. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNIN IFRS-TILINPÄÄTÖS Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2019 1 SAMPO OYJ:N TILINPÄÄTÖS Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot TILINTARKASTUS- KERTOMUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2019 Vuosiraportoinnissa kullekin tilikaudelle on luotu omanlainen ilmeensä, mutta eri ilmeitä yhdistää Sammon logo. 20
Sammon yritysilmeessä on käytetty sinisen eri sävyjä jälleen 2010- ja 2020-luvuilla, ohessa esimerkkinä keväällä 2021 lanseerattu uusi ilme. 21
Liikemerkki näkyy yhtiön tilaisuuksissa näkyvästi. Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh puhui Sammon yhtiökokouksessa keväällä 2017 lähes tuhatpäiselle yhtiökokousyleisölle. Liikemerkki on osa visuaalista ilmettä myös Sammon virtuaalitilaisuuksissa. 22
Kuvalähteet Kansi, takakansi ja sivu 2: Akseli Gallen-Kallela Sammon taonta, 1893 (yksityiskohta) 1) öljy kankaalle, 200,0 x 152,0 cm Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo Kuva Kansallisgalleria/Antti Kuivalainen Sivu 3 Logo: Sammon arkisto. 2) Kuva: Ernst Gustav Arvidsson/ Turun museokeskus. Elämää Aurajoen rannalla vuonna 1913. 1) Sivu 4 Sammon arkisto/sammon historia -kirja: 75 Sampovuotta, Keskinäinen vakuutusyhtiö Sampo 1909 1984 (1984) Sivu 5 Logo: Sammon arkisto. 2) Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/ Börje Dilén. 1953. Sivu 6 Yläkuva: Ville Mäkilä/Turun museokeskus. Alakuva: Sammon arkisto/sammon historia -kirja: 75 Sampovuotta, Keskinäinen vakuutusyhtiö Sampo 1909 1984 (1984). Sivu 7 Turun Tietokuva. Sivu 8 Yläkuva: Turun Tietokuva. Alakuva: Pelastustieto-lehden verkkoarkisto. Sivu 9 Logo: Sammon arkisto. 2) Kuva: Timo Hämäläinen/IS/Lehtikuva. 1) Sivu 12 Yläkuva: Matti Kivekäs/Sammon arkisto. Vasen alakuva: Sammon arkisto. Oikea alakuva: Markku Ulander/Lehtikuva. Sivu 13 Heikki Saukkomaa/Lehtikuva. Logot: Sammon arkisto. Sivu 14 Logo: Sammon arkisto. Kuva: Sammon arkisto. Sivu 15 Sammon arkisto. Sivu 16 Logo: Sammon arkisto. Kuva: Jaakko Avikainen/AFP via Getty Images. Sivu 17 Yläkuva: Sammon arkisto. Alakuva: Sammon arkisto. Sivu 18 Sammon arkisto. Sivu 19 Logo: Sammon arkisto. Kuva: Pekka Sakki/Lehtikuva. 1) Sivu 20 Sammon arkisto. Sivu 22 Juha Törmälä/Sammon arkisto. Sivu 10 Yläkuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva. Alakuva: Sammon arkisto. Sivu 11 Logot: Sammon arkisto. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva. 1) 1) Kuvankäsittely: Petri Bergman 2) Digitointi: Ville Antila ja Petri Bergman 23
Sampo Oyj Fabianinkatu 27 00100 Helsinki Puhelin: 010 516 0100 Y-tunnus: 0142213-3 www.sampo.com Sampo_plc sampo_oyj sampo-plc