Johdanto... 3. Materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen... 6. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen... 8. Ekotehokas kaupunkirakenne...

Samankaltaiset tiedostot
Ympäristöohjelma Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

Ympäristöohjelma

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA Tiivistelmä

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Vantaan ympäristöpolitiikka

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Suunnitelmat tammi-huhti

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

Suunnitelmat tammi-huhti


OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä?

Haminan ilmasto- ja energiaohjelma Haminan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelma

JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

ILMASTOTYÖN KOORDINOINTI Jari Viinanen

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Toimintasuunnitelma ja sen laadinta. KETS-yhdyshenkilöpäivät Okariina Rauta

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA Pekka Seppälä

Ihmisen paras ympäristö Häme

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Resurssiviisauden tiekartta Vantaalle

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Suurten kaupunkien ilmastoyhteistyö ja ilmastoverkoston kärkihankkeet

Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020.

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

Ympäristöohjelma kaudelle:

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta , Mikkeli

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Imatran ympäristöohjelma

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Hiilineutraali Helsinki Jari Viinanen

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET HYVÄN ELÄMÄN ELEMENTIT JOENSUUSSA -SEMINAARI

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus Päivi Laitila, Motiva Oy

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä Kirsi

Hulevesien hallinta Vantaalla

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari Taina Nikula, YM

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Ilmastonsuojelua KUUMA-seudulla

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen Johanna Taskinen

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

tavoite Vantaan ympäristöviestintäsuunnitelma ohjeistus sidosryhmä radio julkaisu arvot ydinviestit suunnittelu mate asiantuntemus lähtökohta

Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne Alustavia tuloksia kuntamarkkinoille

Transkriptio:

Vantaan kaupungin ympäristöohjelma 2013-2016

Sisällys Johdanto..................................................................... 3 Ympäristötietoisuuden ja -johtamisen kehittäminen.......................4 Materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen......................... 6 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen........................................ 8 Ekotehokas kaupunkirakenne................................................9 Kestävä rakentaminen ja rakennusten käyttö............................. 10 Ekosysteemipalvelujen toiminta ja ympäristöhäiriöiden vähentäminen.. 11 2

Johdanto Vantaan kaupungin ympäristöohjelman 2013 2016 tavoitteena on edistää kaupungin arvojen mukaista kestävää kehitystä ja toteuttaa kaupunkitasoisessa strategiassa asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä. Ohjelma pyrkii osaltaan vastaamaan vakaviin ympäristöhaasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, luonnonvarojen kestämätön käyttö ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Lisäksi tavoitteiden ja toimenpiteiden avulla pyritään täyttämään paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten strategioiden ja sitoumuksien asettamat velvoitteet. Kaupungin ympäristöohjelmaan on koottu kaupunkitasoiset tavoitteet toimialojen kevään kuluessa valmistuneista ympäristöohjelmista. Toteuttamisen aikataulutus ja vastuutahot on kirjattu toimialojen ympäristöohjelmiin. Ympäristöohjelmien tavoitteita seurataan ja tarkistetaan vuosittain. Kaupungin ympäristöohjelman toteutumisesta tehdään yhteenveto kaupungin vuosittaiseen ympäristöraporttiin. Myös asukkailla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä ympäristötavoitteisiin internetkyselyn kautta. Vastaukset tukivat kaupungin ympäristöohjelman päämääriä. Kysely voidaan uusia tavoitteiden tarkistamisen yhteydessä. Tavoitteet ja sitoumukset, joita kaupungin ympäristöohjelma 2013-2016 toteuttaa: Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030. Tarkistetut tavoitteet 2012/2013 Tavoitteiden mukaan pääkaupunkiseutu on hiilineutraali vuonna 2050 ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990 tasosta. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia Linjauksena, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen otetaan keskeiseksi lähtökohdaksi yhdyskuntien suunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja teknisten verkostojen kehittämisessä. Kaupunginjohtajien ilmasto- ja energiasopimus (Covenant of Mayors) Sopimus edellyttää CO 2 -päästöjen ja energiankulutuksen vähentämistä vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston aloitteet Verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun kaupungit. Vuonna 2011 useita yhteisiä aloitteita, jotka koskevat paikallisen energiaviisaan rakentamisen tiekartan laatimista (ERA 17), rakennusvalvonnan kehittämistä ennakoivan laadunvalvonnan suuntaan, energia- ja ilmastoneuvonnan edistämistä asuinalueilla, investointien ilmastovaikutusten budjetointia, ekotukitoiminnan levittämistä ja matkustustarpeen vähentämistä. Vuonna 2012 lisättiin neljä uutta aloitetta. Aloitteiden mukaan selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, tuetaan kuntien ja valtion ilmastokumppanuusaloitetta, edistetään vähäpäästöisten autojen käyttöönottoa suurissa kaupungeissa ja lisätään ilmastoyhteistyötä kaupunkien ja pienten sekä keskisuurten yritysten välillä. KETS, kuntien energiatehokkuussopimus Kaupungin ja TEM:n välillä solmittu sopimus energiansäästön tehostamisesta. 3

Ympäristötietoisuuden ja -johtamisen kehittäminen Ympäristötietoisuudella tarkoitetaan ympäristöä koskevien tietojen, arvojen ja toiminnan muodostamaa kokonaisuutta. Ympäristötietoisuutta vahvistamalla ohjataan työntekijöitä, asukkaita ja muita sidosryhmiä ympäristövastuulliseen toimintaan. Tavoitteiden mukaan ympäristöviestintää tehostetaan ja kuntalaisia, yrityksiä ja muita sidosryhmiä osallistetaan ympäristötoimintaan. Ympäristöaiheista koulutusta lisätään henkilöstökoulutukseen ja ekotukitoiminta kaupungissa vakiinnutetaan ja sitä kehitetään. Ympäristöjohtaminen tarkoittaa toimialan, tulosalueiden ja yksiköiden johtamista siten, että toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset otetaan huomioon päätöksenteossa. Esimiesten sitoutuminen on perusedellytys ympäristövastuullisen toiminnan onnistumiselle. Esimiesten ympäristöjohtamisen osaamista lisätään ja ympäristöjohtaminen nidotaan osaksi johtamisjärjestelmää. Henkilöstöä kannustetaan ympäristövastuulliseen toimintaan. Tavoitteiden mukaan tutkimus- ja kehitystoimintaa vahvistetaan ja investointeihin pyritään liittämään kevyt ilmastonvaikutusten arviointi. Ympäristötietoisuuden vahvistaminen ja ympäristöjohtamisen kehittäminen Uudet työntekijät perehdytetään kaupungin ja työyksikön ympäristötoimintaan Esimiesten koulutustarjottimella on mahdollisuus osallistua ympäristöjohtamisen koulutukseen Henkilöstöä kannustetaan kehittämään materiaali- ja energiatehokkuutta mm. InnoLalaatupalkintoon osallistumalla Ympäristöviestintä on ajankohtaista ja vaikuttaa asenteisiin ja toimintatapoihin Ympäristöpalveluista tiedotetaan asukkaille yhteispalvelupisteissä, tarjotaan ympäristöneuvontaa (muun muassa julkinen liikenne, kierrätys, jätteet, ilmanlaatu). Yhteispalvelupisteiden henkilökunnalle järjestetään lisäkoulutusta ympäristöneuvontaan Ympäristökeskus ja henkilöstökeskus Ympäristökeskus, henkilöstökeskus Taloussuunnittelu, kaikki toimialat Kuntalaispalvelut Kaupungin perehdytysoppaaseen lisätty ympäristöasiat Ympäristöjohtamiskoulutus on lisätty koulutustarjottimelle Materiaali- ja energiatehokkuuteen liittyvien hakemusten määrä InnoLa-laatupalkintokilpailussa Sisäinen ja ulkoinen viestintä toteutettu ympäristöviestintäsuunnitelman vuosikellon mukaisesti Yhteispalvelupisteiden koulutettujen määrä 4

Ympäristöjohtaminen on osa johtamisjärjestelmää Ympäristötavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti Ympäristöjärjestelmää (esim. Ekokompassi, energiaskannaus) noudattavien kaupungin liikelaitosten ja tytäryhtiöiden määrää kasvatetaan Yhteisöille myönnettäviin avustuksiin lisätään vaatimus ympäristökriteerien täyttymisestä. Avustushakemuksissa vaaditaan selvitys ympäristöasioiden ottamisesta huomioon toiminnassa Palveluntuottajia ohjeistetaan kestävän kehityksen mukaiseen palveluntuottamiseen. Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan ohjeistus sisällytetään sopimuksiin Ympäristöön liittyvää tutkimusja kehitystoimintaa vahvistetaan /ympäristökeskus Konserni ja asukaspalvelut, ympäristökeskus Kuntalaispalvelut Ympäristönäkökulma kirjattu toimialan/ tulosalueen vuosittaisiin tavoitteisiin Ympäristöohjelman seuranta liitetään vuosittaiseen kaupungin ympäristöraporttiin Ympäristöjärjestelmää noudattavien kaupungin liikelaitosten ja tytäryhtiöiden määrä Hakemuksiin on liitetty ohjeistus (ja lomakkeisiin tarkemmat kysymykset) Kaikkiin uudistettuihin sopimuksiin on sisällytetty kestävän kehityksen mukainen ohjeistus Käynnissä olevat kehitys- ja tutkimushankkeet 5

Materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen Materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisella säästetään luonnonvaroja ja hillitään ilmastonmuutosta. Kuntalaisten ja muiden sidosryhmien energianeuvontaa tehostetaan. Tavoitteena on materiaalitehokkuuden parantaminen muun muassa siirtymällä sähköiseen arkistointiin ja kaupungin toimitilojen energiankultusta pyritään vähentämään opastamalla ja neuvolla työntekijöitä säästötoimenpiteissä. Energiankulutusta vähennetään siirtymällä led-valaistukseen katuvalaistuksessa. Kaupungin ajoneuvojen käyttöä tehostetaan ja työntekijöiden liikkumistarvetta vähennetään muun muassa ottamalla käyttöön etäneuvottelut. Ympäristökriteerien käyttöä hankinnoissa kehitetään ja investointien yhteyteen pyritään saamaan elinkaariarviointi. Materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen Kuntalaisten ja sidosryhmien energianeuvontaa ja tiedotusta ilmastoasioista tehostetaan hyödyntämällä yhteistyökumppaneita Ympäristökeskus, viestintä Ilmastoinfon ja ASIAA-hankkeen suoritteet eli ohjattujen asiakkaiden määrä sekä näiden asioiden esillä olo viestimissä. Ilmasto- ja ympäristövaikutusten kevyt arviointi otetaan käyttöön suurten investointien yhteydessä Ympäristökriteereitä käytetään hankinnoissa kattavasti. Tarjouskilpailuissa otetaan huomioon ympäristökriteerit valintaperusteena tai ehdottomana edellytyksenä. Hyödynnetään mm. Motivan ja Julia-projektin ympäristökriteereitä Tietoteknisten laitteiden hankinnoissa (leasing) huomioidaan tuotteiden ympäristökuormitus tuotteen koko elinkaaren ajalta (tuotanto, käyttö ja kierrätys) Energiankulutus vähenee toimitilatehokkuutta parantamalla Energiankulutus vähenee liikkumistarvetta vähentämällä Energian kulutus vähenee katuvalaistuksessa Kehitetään työllisyyspalvelujen kierrätys- ja korjauspalvelua sekä edistetään kierrätysmateriaalien käyttöä 6 Tietohallinto Varikko Varikko Työllisyyspalvelut Ilmastovaikutusten arviointi tehty suurissa investoinneissa/hankinnoissa, lkm. Hankintakeskuksen järjestämistä tarjouskilpailuista vuositason arvosta laskettuna 50 %:ssa käytetään ympäristökriteerejä vuonna 2013. Vuosina 2014-2016 ympäristökriteerejä käytetään 60%:ssa tarjouskilpailussa. Palveluhankinnat, joissa on käytetty ympäristökriteereitä, % Kansainväliset ympäristökriteerit käytössä laitehankinnoissa Toimitilojen energiankulutus Etätyöpäivien määrä Etäneuvottelujen määrä Lunastettujen työmatkaseteleiden määrä Paikannuslaitteet käytössä kaupungin ajoneuvoissa Kaupungin sisäinen autojen yhteiskäyttöjärjestelmä käytössä Katuvalaistuksen energiankulutus/ledvalaisimien osuus Tehty selvitys kierrätys- ja korjauspalveluiden mahdollisuuksista. Yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyt sopimukset. Kierrätysmateriaalien käyttö suhteessa tehtyihin materiaalihankintoihin

Materiaalitehokkuutta parannetaan toimintatapoja muuttamalla kaupungin toimipisteissä Jätteen määrä Paperinkulutus Sähköisen arkistoinnin osuus Kertakäyttötuotteiden määrä Veden kulutus Tietohallinnon ohjausyhmässä maaliskuussa 2012 vahvistettujen Tulostamisen linjaukset Vantaan kaupungilla -periaatteiden mukaisesti siirrytään kokonaistulostamiseen, joka mahdollistaa turvatulostamisen, tulostamisen raportoinnin ja seurannan yksikkötasolla ja myöhemmin henkilötasolla sekä oheislaitteiden ja tulostustarvikkeiden vähentämisen Microsoft Lync -ohjelman käyttöönoton (tavoite 2013 aikana) jälkeen etäneuvottelun käyttäminen mahdollisimman laajamittaisesti ja sitä kautta liikkumisen tarpeen vähentäminen toimipisteiden välillä. Lync mahdollistaa mm. etäneuvottelut, materiaalien työstämisen yhteistyössä eri toimipisteistä sekä pikaviestimisen Siirtyminen sähköisiin toimintatapoihin yhdessä laitepolitiikan kanssa (kannettavat tietokoneet) mahdollistaa myös erilaiset toimintamallit esim. liikkuvan työskentelyn tai etätyön Tietohallinto, hankintakeskus Tietohallinto Tietohallinto ja kaikki tulosalueet Kilpailutus tehty ja sopimustoimittaja valittu. Tavoitteena vähentää tulosteiden, oheistulostimien ja tarvikeostojen määrää jokaista 10 %:lla. Vuonna 2014 tavoitteena vähentää tarvikeostojen määrää 20 %. Etäneuvottelujen määrä Laitepolitiikka päivitetty ja sähköisen asioinnin ja itsepalvelun määrä 7

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimilla varaudutaan sään ääriolosuhteisiin. Tulva- ja hulevesien hallinnan tehostaminen auttaa vastaamaan lisääntyvien tulvien ja rankkasateiden tuomiin haasteisiin. Tulvariskien määrittely ja tiedon välittäminen kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisille on keskeinen osa toimintaa. Hulevesien hallintaa suunnitellaan ja toteutetaan kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti, jolloin ensisijaisena vaihtoehtona on hulevesien luonnonmukainen käsittely niiden syntypaikalla. Ilmastonmuutoksella voi olla arvaamattomat vaikutukset ekosysteemien toimintaan. Kasvupaikoiltaan ja lajistoltaan mahdollisimman monimuotoiset viheralueet todennäköisimmin sopeutuvat parhaimmin muuttuviin olosuhteisiin. Metsiin sitoutuneen hiilen määrän annetaan kasvaa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Otetaan palvelujen järjestämisessä ja valmiussuunnitelmissa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten sään ääri-ilmiöiden ja tulvien yleistyminen Tulvavahinkojen hallintaa kehitetään Hulevesien hallintaa parannetaan Lumenvastaanoton kapasiteetti turvataan Viheralueet kehitetään sään vaihteluita sietäviksi Metsiin sitoutuneen hiilen määrän annetaan kasvaa Sosiaali- ja terveystoimi, Konserni ja asukaspalvelut Muutokseen sopeutuminen lisätty valmiussuunnitelmaan Kartta tulvariskialueista laadittu Tulvariskialuetiedot sidottu kiinteistöjärjestelmään Tulvakorkeudet määritelty Tulvariskialueen asukkaita ja kiinteistöjen omistajia tiedotettu tulvariskeistä Hulevesien suunnittelun ohjeistus Purokäytävien mitoitusohjeet kaavoitusta varten Hulevesien imeyttämisen ja pidättämisen suunnitteluperiaatteet ja neuvonta järjestetty logistiikka-alueille ja erillispientalotonttien rakentajille Laadittu selvitys lumilogistiikasta Vantaan kasvillisuuden linjaukset määritelty Helsingin kasvillisuuden linjaukset -mallia hyödyntäen Metsäsuunnitelmaa ja vuosityöohjelmia toteutettu 8

Ekotehokas kaupunkirakenne Maankäytön suunnittelu, ja siinä erityisesti alueiden käytön suunnittelu, on yksi tärkeimmistä työkaluista ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Yhdyskuntarakenne ja liikenteen ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ihmistoiminnoista aiheutuvien päästöjen määrään. Ekotehokkaan kaupunkirakenteen kehittämiseen tähtäävillä toimenpiteillä luodaan eheä ja tiivis yhdyskuntarakenne. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen vähentää tarvetta yksityisautoiluun. Ekotehokas kaupunkirakenne Kaupunkirakenne tukeutuu raideliikenteeseen ja joukkoliikenteen laatukäytäviin. Asemanseutuja täydennysrakennetaan ja uudistetaan. Uusien asuinalueiden rakentaminen kehäradan ympäristöön Kaavojen valmistelussa arvioidaan ilmastovaikutukset MALTTI-laskurin avulla Pyöräilyn osuus kasvaa kulkutapajakaumasta Joukkoliikenteen osuus kasvaa merkittävästi kehäradan valmistuttua asemien ja terminaalien vaihtoyhteyksiä parantamalla Yhteiskäyttöautoilua edistetään varaamalla pysäköintipaikkoja kadun varsille ja pysäköintilaitoksiin Sähköauto- ja vähäpäästöisten liikenteen edistäminen latauspisteverkostoa laajentamalla Vantaa tukee kaavoitusratkaisuissa viherkehän säilyttämistä Kaupunkisuunnittelu, Kuntatekniikan keskus Kaupunkisuunnittelu, kaupunkisuunnittelu, kaupunkisuunnittelu, tilakeskus, yrityspalvelut Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelu, ympäristökeskus, kuntatekniikan keskus Rakennustehokkuudet asemien läheisyydessä (400, 600 ja 1000m etäisyydellä) Toteutunut rakentaminen k-m 2 asuinrakennukset, työpaikat ja palvelut Osuus kaavoista, joissa laskenta on tehty. Osuus kaavoista, joissa päästövähennysmahdollisuuksia on hyödynnetty ja CO 2 -vähenemä Pyöräilyn kehittämissuunnitelma laadittu Pyöräpaikkojen lukumäärä Pyöräteiden lukumäärä Selvitys asemanseutujen pyöräteistä ja katkeavista pyörätieyhteyksistä tehty Joukkoliikenteen kulkutapaosuus Tyytyväisyys vaihtoyhteyksiin Yhteiskäyttöautoiluun varattujen pysäköintipaikkojen määrä Sähköautojen latauspisteiden määrä Kaasutankkauspisteiden määrä Viherkehä ja yhteydet viherkehään säilyvät yhtenäisinä 9

Kestävä rakentaminen ja rakennusten käyttö Energiatehokkuuden lisääminen ja laadun varmistaminen korostuvat jatkuvasti rakennusten suunnittelussa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa. Rakentamisen ja rakennusten käytön ympäristökuormaan vaikuttavat energiatehokkuuden ohella rakennuksen sijainti, koko, materiaalit sekä huollettavuus ja kierrätettävyys. Kestävän rakentamisen ja kestävän rakennusten käytön tavoitteita edistetään Vantaalla seuraavasti: ohjataan ja tuetaan energiatehokasta uudis- ja korjausrakentamista, parannetaan kaupungin omien rakennusten energiatehokkuutta sekä selvitetään uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksia. Kestävä rakentaminen ja rakennusten käyttö Yrityspalvelut Maankäytössä sopimuspolitiikkaa hyödynnetään tapauskohtaisesti kestävän rakentamisen edistämiseen Tontinluovutusehtojen ympäristövaatimukset tarkistetaan vuosittain Parannetaan kaupungin omien rakennusten energiatehokkuutta suunnittelun ja ohjauksen avulla. Kehitetään ylläpidon ja huollon toimintatapoja ja tehdään rakennusten energiankäyttö näkyväksi Kehitetään kaupungin omaa toimitilarakentamista energiatehokkaaksi hankekohtaisesti Rakennusvalvonnan energianeuvonnalla ohjataan rakentajia tekemään energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä Kaupunki säästää omassa toiminnassa energiaa 9 % vuoteen 2016 mennessä verrattuna vuoteen 2008 tekemällä kuntien energiatehokkuussopimuksen toteuttamisohjelman mukaiset toimet Uusiutuvan energian käyttöä edistetään laatimalla uusiutuvan energian kuntakatselmus vaiheittain Edistetään asuinrakennusten korjaamista energiatehokkaiksi selvittämällä asuntolainarahaston avustuksien käyttömahdollisuuksia energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen Vantaa edistää omalta osaltaan puurakentamista 10 Yrityspalvelut, rakennusvalvonta Tilakeskus, kaikki toimialat Laaditaan tavoitteet hankekohtaisesti Rakennusvalvonta Tilakeskus, kaikki toimialat Ympäristökeskus, tilakeskus Yrityspalvelut Kaupunkisuunnittelu, rakennusvalvonta, tilakeskus Sopimusten osuus, joissa mukana esimerkiksi hulevesiasiat, energiatehokkuus, % Vuosittainen tarkistus tehty Energiankulutus käyttäjää kohden Huolto- ja ylläpitosopimukset tarkistettu Infotaululla varustettujen rakennusten määrä, % Toimitilojen osuus energiatehokkuusluokissa, % Luvitettujen rakennusten energialuokka Rakennusvalvonnan neuvontatilaisuudet TEM:lle vuosittainen raportoitavat energiankulutusluvut Aurinkoenergian hyödyntämiseen soveltuvien kattopintojen kartoitus Selvitys tehty ja myöntämisperusteita tarkistettu Puurakenteisten pien- ja kerrostalojen osuus uudisrakennuksista kasvaa

Ekosysteemipalvelujen toiminta ja ympäristöhäiriöiden vähentäminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen kasvattaa varsinkin lähivirkistysalueiden käyttöpainetta. Riittävien virkistysalueiden ja ekosysteemipalveluiden toimivuuden turvaaminen ovat keskeisiä tekijöitä luotaessa viihtyisiä asuinalueita. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Toteuttamalla meluntorjunnan toimintasuunnitelman tavoitteita ehkäistään ja vähennetään meluhaittoja. Tärkeitä tavoitteita ovat myös hyvästä ilmanlaadusta sekä pinta- ja pohjavesien tilasta huolehtiminen. Ekosysteemipalvelujen toiminta ja ympäristöhäiriöiden vähentäminen Parannetaan luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamista suunnittelun ja rakentamisen lähtökohdaksi Laaditaan monimuotoisuuden seurantajärjestelmä Hyödynnetään luontaiset kasvupaikkatekijät ja alkuperäinen kasvillisuus pihojen suunnittelussa Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus turvataan tiivistyvässä kaupunkirakenteessa Ympäristökeskus, kaupunkisuunnittelu Ympäristökeskus Ympäristökeskus, kuntatekniikan keskus Kaupunkisuunnittelu Hankekohtaisesti arvioitu selvitystarve ja toteutuma Laadittu suunnitelma indikaattoreiden kehittämiseksi Selvitys laadittu, toteutettu kpl Viherrakenneselvitys valmistunut Liikennemelu vähenee Melua vaimentavien päällysteiden käyttö/ m 2, katu-m Meluesteiden rakentaminen /esteiden pituus m Nopeusrajoituksia alennettu Ilmanlaatu paranee toteuttamalla ilmansuojeluohjelman mukaiset toimenpiteet Pohjavesien laatu ja määrä turvataan selvittämällä pohjavesialueiden tila ja tekemällä tarvittavat suojelutoimenpiteet Pintavesien tila paranee jatkuvalla laadun seurannalla Ohjelmassa mainitut vastuutahot Ympäristökeskus Ympäristökeskus Tehdään ilmansuojelun toimenpideohjelman mukaiset toimenpiteet Tarpeelliset pohjaveden suojelutoimenpiteet tehty HSY:n selvityksen pohjalta Pintavesien tilaa seurattu tutkimussuunnitelman mukaan Laaditaan selvitys suolauksen vaikutuksista Vantaanjokea kehitetään vaelluskalavesistönä Luonnonsuojelualueita kehitetään tärkeänä osana ekologista verkostoa Selvitetään kosteikkojen rakentamista Vantaalle vesiensuojelun ja monimuotoisuuden edistämiseksi, ympäristökeskus Ympäristökeskus, kuntatekniikan keskus Ympäristökeskus, kuntatekniikan keskus Poistetaan haitallisimmat virtavesiselvityksessä todetut liikkumisesteet Luonnonsuojelualueille laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelmia 1 kpl vuodessa. Selvitys tehty 11