TUTKIMUSRAPORTIN OSAT JA SISÄLLÖT

TUTKIMUSRAPORTIN OSAT JA SISÄLLÖT Pro seminaari 12.1.2009 Eeva Willberg Tutkimuksen rakenne IMRD-rakenne Lähteenä luentomonisteessa: Tutki ja kirjoita 2007. 1. Nimiösivu eli nimiölehti 2. Tiivistelmä 3. (Esipuhe eli alkusanat), ei koske opinnäytetöitä 4. Sisällysluettelo 5. Johdanto 6. Tutkittava ilmiö ja sen teoreettiset lähtökohdat 7. Tutkimuksen pääkysymys, ongelmat/ tehtävät, hypoteesi 8. Tutkimusmenetelmät 9. Tulokset/ löydökset (johtopäätökset) 10. Tarkastelu (diskussio) 11. Lähdeluettelo 12. Liitteet 1

Tiivistelmä pituus noin yksi A 4 Sisältää seuraavia asioita: 1) bibliografiset tiedot tutkimuksesta (alussa, tekijän nimi/tekijöiden nimet; työn nimi) 2) tutkimuksen avainkäsitteet 3) tutkimusaihe ja pääongelmat 4) käytetyt menetelmät (miten aineisto kerätty, kohderyhmän esittely, analyysimenetelmät) 5) tärkeimmät tulokset tai löydökset 6) johtopäätökset tai suositukset 7) mahdollisesti tehty arvio tehdystä tutkimuksesta Johdanto (pituus 1,5 2 sivua) viritä kiinnostus aiheeseen (ajankohtaisuus, jonkun tutun asian kyseenalaistus tai uusi näkökulma siihen) kirjoittajan perusidea: mihin tutkija pyrkii selosta ensin tutkimuksen aihe, miten asiaa aikaisemmin tutkittu esim. näkökulmat aiheeseen, viittaus keskeisiin tutkijoihin sekä perustellaan lisätutkimuksen tarve, valmistellaan tietä omaan tutkimukseen, muun tutkimuksen yhteys omaan tutkimukseen ongelma tai asiakokonaisuus, johon tutkimus liittyy (historia, tulevaisuuden tarpeet) tutkimuksen tarkoitus, tutkimustehtävät ja menetelmät Tutkimusaiheen keskeiset näkökulmat, teoriat keskeiset käsitteet ja aiheen rajaus kirjoitetaan yleensä viimeiseksi 2

Johdannon keskeinen rakenne 1 Avaus Inklusiivista opettajankoulutusta käsittelevä tutkimus Suomessa on lähes puuttunut täysin ja ulkomaillakin tehty tutkimus on yleistynyt vasta aivan viime vuosina. 2 Kehittely 2 a) aikaisemman tutkimuksen tiivistäminen inklusiivisesta opettajankoulutuksesta ovat kirjoittaneet lähinnä Naukkarinen (2004) ja Saloviita (2005). Ulkomailla tutkimusta on tehty runsaasti (.) 2b) oman kentän rajaaminen Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti tarkastelemaan. 3. Oman tutkimustehtävän perustelu ja esittely Tutkimusmenetelmät yleensä helpoin osa kirjoittaa, tästä voi aloittaa miten tutkimus tehtiin, luotettavuuden arviointi mahdollista tiedon hankinnan keinot ja vaiheet, valintojen perustelu, aineiston huolellinen ja riittävä kuvaaminen, aineiston analyysimenetelmät lukijalla mahdollisuus arvioida menetelmiä ja saatujen aineistojen asianmukaisuutta, edustavuutta, tulosten luotettavuutta tutkimuksen kulku vaiheittain selvitys on tarkka siten, että joku muu voisi toistaa saman tutkimuksen Käytä apuna relevanttia tutkimuskirjallisuutta ja oppaita tutkimuksen tekemiseen aikamuotona imperfekti (miten tehtiin) 3

Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat Tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen tarkempaa esittelyä, erityisen tärkeä osa kirjallisuuskatsauksessa tutkimuksen yhteys jo olemassa olevaan kirjallisuuteen ja eri tutkimussuuntauksiin, johdannossa olevien käsitteiden tarkempi esittely johdonmukainen ja selkeä jaottelu, yksityiskohtainen käsittely teemoittain, voi jakautua useisiin eri lukuihin sisältää tutkimuksen keskeisen paradigman, teorian tai tutkimussuuntauksen esittelyn Tulokset/ Löydökset lähde: Hirsjärvi ym. 2003 Tutki ja kirjoita Viisi keskeistä asiaa: 1) aiemmasta tutkimuksesta harkiten rakennettu tutkimustehtävän perusta (tutkimusongelmien tai tehtävän muotoilu) 2) tutkimuksen tuottamat tulokset ja niiden suhde muuhun tutkimukseen 3) tutkijan erittelevä ja arvioiva sekä kokonaisnäkemystä hakeva mielenlaatu, puolueeton esitystapa 4) kaikkia tutkimuskysymyksiä on tarkasteltava, oli niihin saatu vastaus tai ei 5) tutkimuksen keskeinen anti selostetaan mahd. tarkasti tutkimusongelmittain, tuloksia voi eritellä ja yhdistellä 4

Tarkastelu- tai pohdintaosa voidaan aloittaa viittaamalla tutkimuksen päätarkoitukseen, kootaan tutkimuksen keskeiset tulokset ja mahdollinen uusi, teoreettinen anti (esim. pitemmässä tutkimushankkeessa) tutkimustulokset suhteutetaan selvästi tutkimuksen taustakirjallisuuteen ja sen pohjalta laadittuun tutkimustehtävään miten tutkija onnistui ratkaisemaan tutkimustehtävän arvioidaan tutkimustulosten merkitystä, luotettavuutta, käytettävyyttä, soveltavuutta, tehdään suosituksia edetään tutkimuksen tuloksista yksityiskohdista yleiseen Tarkastelun keskeinen sisältö Tarkastelun pitää osoittaa kuusi keskeistä asiaa: 1) miten tutkimuksessa onnistuttiin ratkaisemaan ongelmat 2) millaisia rajoituksia liittyi tutkimusmenetelmään 3) miten tutkimus lisäsi tietoa tutkittavalla alueella 4) missä määrin tuloksia voidaan yleistää 5) miten ja mitä tutkimustuloksia voidaan hyödyntää teoriassa tai käytännössä (suositukset, soveltamisesimerkit) 6) millaisia jatkotutkimusaiheita tutkimus on tuottanut 5

Viittaustekniikan pääperiaatteet kirjoittaja selostaa aiempia tutkimuksia antaen samalla tunnustuksen toisille tutkijoille ja valmistaa lukijaa omaan tutkimukseensa käytetyt lähteet ilmaistaan sekä tekstissä että lähdeluettelossa: viittauksen on ohjattava lukijaa vaivattomasti oikeaan lähteeseen lähdeluetteloon merkitään vain se lähdeaineisto, jota tutkija on käyttänyt työssään huolelliseen tutkimusprosessiin kuuluu olennaisesti kirjallisuuden tarkka valinta, huolellinen tulkinta sekä lähdeviitteiden tarkka merkitseminen Kasvatustieteissä käytetään yleisesti Tutki ja Kirjoita teoksen suosituksia lähteiden merkitsemiseksi, osalla tutkijoista on käytössä APA:n käsikirjan suositukset Miten lainataan ja viitataan? Tavallisin lainaamisen muoto on tiivistävä referointi: kirjoittaja tiivistää lähteen ydinasiat ja ilmaisee sen omin sanoin, sivunumerot laitetaan myös Parafraasi tarkoittaa sitä, että kirjoittaja selostaa lähteen tietoa ilman tiivistämistavoitetta omin sanoin suorat sitaatit eli lainaukset (lähdemateriaali on merkittävää tai kiistanalaista; halutaan varmistaa että tieto säilyy muuttumattomana, alkuperäisteksti on ilmaistu ytimekkäästi, halutaan kommentoida sitä tai peräti kumota) 6

Viittaustekniikkaa - Jos viite koskee vain yhtä virkettä, piste tulee sulkeen jälkeen: Monissa tapauksissa tapaustutkimuksen ja toimintatutkimuksen raja on häilyvä (Stenhouse 1988, 50; Syrjälä & Numminen 1988, 50 67; Syrjälä ym. 1994, 11-18). - Jos viite koskee useaa virkettä, piste tulee sulkeen edelle: Johnson ja Johnson (1989) esittävät, että kollegiaaliset tukiryhmät muodostuvat viikoittain kokoontuvasta ryhmästä, jonka tavoitteena on parantaa osanottajien opetustaitoa ja tukea heidän ammatillista kasvuaan. Ne ovat tilaisuuksia, joihin tullaan mielellään ja joissa on tarjolla tukea, huolenpitoa, naurua ja toveruutta. (Johnson & Johnson 1989; 1991; Leppilampi 1991.) Lähdeviittauksen tekniikkaa Uusikylä (1994, 132) on tutkinut tai sulkeiden sisässä: Lahjakkaiden opetusta on tutkittu myös Suomessa (Uusikylä 1994, 132). Kauffman ja Harrison (1986) ovat tutkineet tai sulkeiden sisässä tekstin lopussa (Kauffman & Harrison 1986) Paulsonin, Paulsonin ja Meyerin (1991, 61 63) mukaan tai sulkeiden sisässä: Ensimmäinen kerta kun viitataan: (Paulson, Paulson ja Meyer 1991, 61 63) Toinen tai myöhempi kerta viittauksessa: (Paulson ym. 1991, 61 63) 7

Viittaustekniikkaa H. Turusen (henkilökohtainen tiedonanto 14.9.2003) mukaan Sulkeissa: (H. Turunen, henkilökohtainen tiedonanto 14.9.2003) Kirjoittajakeskeinen viittaaminen etenee tutkijoihin viittaamalla, voi olla vahvaa (referoitava tutkija on lauseen subjektina tai agenttina) tai heikkoa (kirjoittaja mainitaan sulkeissa, mutta varsinaisessa tekstissä on joku selostusverbi) Asiakeskeinen viittaaminen etenee tutkijan ajattelun pohjalta ja tekee tulkintaa tekstistä Lähdeluettelo eli lähteet raportissa Lähdeluettelo tarkoittaa kirjoitelman lopussa ennen liitteitä olevaa luetteloa, joka etenee aakkosjärjestyksessä Tarjoaa lukijalle mahdollisuuden tarkastaa, minkä tyyppistä lähteistöä tekijä on käyttänyt Lähteessä oltava seuraavat tiedot: Tekijä(t), toimittaja(t), julkaisuvuosi (copywright), kirjoituksen nimi, suomentaja(t), käytetty painos (jos useita), julkaisupaikka (kustantajan kotipaikka), julkaisija tai konferenssin järjestäjä, koko teoksen toimittaja, koko teoksen nimi, sivut joilla artikkeli on toimitetussa teoksessa tai aikakausjulkaisussa, sarjanimeke ja numero sarjassa, lehden nimi, vuosikerran numero, lehden numero, konferenssin nimi, paikka ja aika 8

Esimerkkejä lähteiden merkitsemisestä Kirjoittajia yksi (välilyönnit ekassa alleviivattu): Toffler, A. 1991. Suuri käänne. Suom. H. Eskelinen. Helsinki: Otava. Kirjoittajia kaksi: Vaherva, T. & Juva, S. 1985. Koulutuksen talous. Helsinki: Tammi Kirjoittajia useita: Porter, L. W. Steers, R. M., Mowday, R. T. & Boulian, P. V. 1974. Organizational commitment, job satisfaction and tumover among psychiatric technicians. Journal of Applied Psychology 59, 603-609. Lähdeluettelo aakkostetaan. Jos kirjoittajalla on sama sukunimi niin ensimmäisen poikkeavan nimen aakkosten mukaan kuten: Deu, I. 1989 --- Deu, P. 1995 --- Saman kirjoittajan useat julkaisut sijoitetaan julkaisuajankohdan mukaan vanhimmasta nuorempaan. jos kirjoittajalla useita teoksia samana vuonna, niin otsikko määrää sijoituksen kuten: Kaufmann, E. 1992 Kaufmann, E. 1995a. Field research--- Kaufmann, E. 1995b. Participant observation. 9

Lähdeluettelon yksityiskohtaisia sääntöjä Jos lähteen tekijä on kustantaja, organisaatio, instituutio niin... Aikuiskoulutustutkimus 1990, ennakkotietoja. 1991. Koulutus ja tutkimus 10. Helsinki: Tilastokeskus Microsoft Windows. 1990. User s guide for the windows graphical environment. Redmond, WA: Microsoft Corporation. Artikkeli säännöllisesti ilmestyvässä aikakauslehdessä: (ilmoitetaan vuosikerta eli volyymi; jos lehden joka numeron sivunumerointi alkaa ykkösestä, merkitään numero vuosikerran jälkeen sulkuihin, esim. Methods 15 (3), 1-8.) Masterson, J. J. 1995. Future directions in computer use. Language, Speech, and Hearing Services in Schools 26, 260-262. Artikkeleista Artikkeli kokoomateoksessa (toimitetussa teoksessa): Kuusinen, J., Korkiakangas, M. 1991. Oppiminen. Teoksessa J. Kuusinen (toim.) Kasvatuspsykologia. Porvoo: WSOY. 21-64. Siis: sivunumerot pitää olla ja toimittajat! Artikkeli sanomalehdessä, ei kirjoittajaa tai yksi kirjoittaja: 1) Puranen, T. 1996. Yksin ei olisi kukaan skinhead. Koulut ottavat suvaitsevaisuuskasvatuksen haasteena. Keskisuomalainen 20.4.1996, Kotimaa, 5. 2) Sibelius. 1995. Helsingin Sanomat, Kuukausiliite 9.12.1995, 25, 34-45. 10

Yksityiskohtaisia sääntöjä... Teos, yksi tai kaksi kirjoittajaa, toinen tai kolmas painos: Ahmavaara, Y. 1970. Yhteiskuntatieteiden kyberneettinen metodologia. 2. painos. Helsinki: Tammi. Teos, yhteisökirjoittaja, kolmas painos, kirjoittaja on kustantaja: National foundation for educational research. 1980. Diagnostic and statistical manual of mental disorders. 3. painos. London: kirjoittaja. Teoksen käännetty versio: Tejessy, G. 1969. The minds of a mnemonist. Käänt. L. Simmonds. New York: Avon Books. Original work published 1930. Raportit ja komiteanmietinnöt Raportissa kaksi julkaisijaa, julkaisusarja: Mannermaa, M. & Mäkelä, K. 1994. Tulevaisuusbarometri. Yhteiskuntakehityksen ja koulutuksen tulevaisuudennäkymiä vuoteen 2017. Opetusministeriön suunnittelusihteeristön keskustelumuistioita 21. Helsinki. Yhden toimittajan toimittama tutkimusraportti: Vähäpassi, A. (toim.) 1987. Käytännöllisluonteisia---. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitoksen julkaisusarja B. Teoriaa ja käytäntöä 7. Komiteanmietintö: Jatkuvan koulutuksen toimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 1983: 62. Helsinki: Valtion painatuskeskus. 11

Kokous- ja konferenssiesitelmät, opinnäytteet Bartell, C. 1994. Preparing future administrations : stakeholder perceptions. Paper presented at the Annual Meeting of the American Educational Research Association. 4. 8.4.1994. New Orleans, LA. Väitöskirjat luotettavia lähteitä, sillä niille on tehty laadun tarkistus: Huttunen, R. 1999. Opettamisen filosofia ja kritiikki. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 153. Lisensiaatintyö tai pro gradu (painamattomia): Aaltonen, K. 1992. Korkeakouluopiskelijan työssäkäynti ammatillisena strategiana. Helsingin yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos. Lisensiaatintyö (tai: pro gradu tutkielma) Sähköiset lähteet Lähde elektronisesta julkaisusta tulee merkitä huolellisesti URL (uniform resource locator) perustuva mahdollisimman lyhyt esitystapa. Merkitse muistiin tulostuspäivä ja URL-osoite, mistä lähde tulostettu: Esimerkki: Tulostettu 1.2.2006 http://www.enorssi.fi/suho/2002/armi_mikkola.htm Jos ei pysty laajuuden vuoksi tulostamaan, tyydy merkintään: Viitattu 1.2.2006. http://www.enorssi.fi/suho/2002/armi_mikkola.htm 12

Sähköiset lähteet, esimerkkejä Mikkola, A. 2002. Opettajankoulutukselle oma kehittämisohjelma. Opetusministeriö. Tulostettu 1.2.2006. http://www.enorssi.fi/suho/2002/armi_mikkola.htm Tilastokeskus. 2005. Erityisopetus. Tulostettu 1.2.2006. http://www.stat.fi/til/erop/index.html. Valtioneuvosto. 2003. Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelma 24.6.2003. Viitattu 1.2.2006. http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=696&k=fi Sähköiset lähteet, esimerkkejä Hämäläinen, K. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (toim.) 2002. Benchmarking korkeakoulujen kehittämisvälineenä. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 13: 2002. Viitattu 30.3.2003. http://www.kka.fi/pdf/julkaisut/kka 1302.pdf Jos www-sivulle ei löydy muuta tekijää kuin sähköpostiosoite tai sivujen ylläpidosta vastaava organisaatio: (aikakauslehtiartikkeli) Kirjastoseura. 2000. Digitaalisuus rikastaa kirjailijan työkaluja. 2000. Kirjastolehti 5/00 [online]. Tulostettu 1.3.2003. http://www.kuosi.fi/~fla/kirja/uutiset/digit.html 13

Sähköiset opinnäytetyöt Saarenketo, T. 2005. Kokonaisvaltaisista toimintahetkistä oppia ja elämyksiä kaikille. Konduktiivisen opetuksen sovellus liikuntavammaisten lasten päiväkodissa. Jyväskylän yliopisto. Erityispedagogiikan laitos. Pro gradu-tutkielma. Viitattu 1.2.2006 http://thesis.jyu.fi/05/urn_ NBN_fi_jyu-2005179.pdf Talvenmäki, P. 2003. Luova ongelmanratkaisu ja kasvu kansainvälisyyteen. Toimintatutkimus kulttuurien välisen vuorovaikutuksen kehittämisestä lukioasteella. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 245. Väitöskirja. Viitattu 19.9.2003 http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/opett/vk/talvenmaki/luovaong.pd f Tutkimuksen ulkoasun viimeistely Sivut numeroidaan arabialaisin numeroin nimiölehdestä alkaen. Ensimmäinen sivunumero tulee näkyviin vasta toisella varsinaisella tekstisivulla johdannossa. Tiivistelmä, sisällysluettelo ja johdannon ensimmäinen sivu jäävät ilman sivumerkintää, vaikka ovat mukana numeroinnissa. Marginaalit asemoidaan seuraavasti: vasen 4 cm, ylä- ja alareunat 2,5 cm, oikea reuna 2 cm. Kirjasinkoko 12, riviväli 1,5 2. Esim. Times new roman 12, arial 11. Opinnäytetyön nimiölehti: tutkielman nimi, kirjoittajan nimi, työn tarkoitus (pro seminaari tutkielma tai kasvatustieteen kandidaatin tutkielma), esittämisajankohta (kevät 2008), kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto (oikea alanurkka) kts. tarkemmin Tutki ja kirjoita teos! 14