ETA-kelpoisuuskoetta suorittavat vastaavat tällä tenttikierroksella tapauskysymyksiin 1 ja 2 sekä teoriakysymyksiin 3a-3b ja 4a-4b.

HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS/Aineopinnot ON 17.10.2012 Jokaiseen kysymykseen vastataan selvällä käsialalla joko erilliselle arkille tai kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Tekstaa nimesi selvästi jokaiseen vastauspaperiin, ja merkitse myös opiskelijanumerosi. Rikosoikeuden aineopintotentin rakenne on lokakuun 2011 tentistä alkaen muuttunut siten, että siinä suoritetaan pakollisena osa-alueena rikosoikeuden yleinen ja erityinen osa (5 op; kysymykset 1 4). Muut rikosoikeuden osa-alueet rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä (1,5 op; kysymykset 5.a-b), eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus (1,5 op; kysymykset 6.a-b), kriminologia ja kriminaalipolitiikka (1,5 op; kysymys 7) sekä rikosoikeuden perusteet (1,5 op; kysymys 8) voidaan suorittaa erillisinä opintojaksoina niitä koskevissa luentokuulusteluissa ennen rikosoikeuden aineopintotenttiä. Rikosoikeuden aineopintotentissä voidaan kuitenkin vaihtoehtoisesti suorittaa kaikki mainitut opintojaksot tai yhdessä rikosoikeuden yleisen ja erityisen osan osa-alueen kanssa kaikki ennen tenttiä erillisesti suorittamattomat opintojaksot. Kukin mainituista opintojaksoista arvostellaan itsenäisesti käyttäen hyväksytyistä suorituksista arvosanoja 1 5. Silloin myös jokaisesta opintojaksosta itsenäisesti (samoin kuin koko aineopintotentistä) täytyy saada hyväksyttävä tulos. Ennen 1.8.2011 luentokuulustelussa hyväksytty rikosoikeuden osa-alueen suoritus muunnetaan uutta tenttijärjestelmää noudatettaessa arvosanaksi opinto-oppaan s. 162 163 selvitetyn mukaisesti. Mikäli olet suorittanut korvaavia luentokuulusteluja, Sinun tulee ehdottomasti täyttää pyydetyt tiedot suorituksistasi liitteenä olevaan lomakkeeseen. Muuten luentokuulustelusuorituksiasi ei tiedetä tarkistaa eikä korvaavuutta ja hyvityspisteitä lukea hyväksesi. Niiden kysymysten osalta, jotka olet korvannut luentokuulusteluilla / osasuorituksilla ja joiden osalta olet antanut korvaavuuksia koskevat tiedot lomakkeella, Sinun ei tarvitse jättää erillistä vastauspaperia. Suoritetut luentokuulustelut vapauttavat vastaamasta kysymyksiin seuraavasti: - kevätlukukaudella 2009 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän luentosarja: kysymykset 5.a-5.b - kevätlukukaudella 2009 tai myöhemmin suoritettu kriminologian ja kriminaalipolitiikan luentosarja tai restoratiivisen oikeuden kurssi: kysymys 7 - kevätlukukaudella 2009 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeuden peruskysymysten (vastuuopin) luentosarja tai Tvärminnen kurssi: kysymys 8 - syyslukukaudella 2011 suoritettu eurooppalaisen ja kansainvälisen rikosoikeuden kurssi: kysymykset 6.a-6.b ETA-kelpoisuuskoetta suorittavat vastaavat tällä tenttikierroksella tapauskysymyksiin 1 ja 2 sekä teoriakysymyksiin 3a-3b ja 4a-4b. Kysymysten 1 2 ja 7 8 vastaustila on rajoitettu kahteen sivuun kysymystä kohti, ja kaksiosaisiin kysymyksiin 3 6 vastataan kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Kysymyksiin vastaamisessa saa käyttää hyväksi lakikirjoja ja muuta tiedekunnan yleisohjeiden mukaan lakikirjatenteissä sallittua säädösaineistoa. Kun vastaustilaa on edellä mainituin tavoin rajoitettu, korostettakoon, että lainsäännösten ja muun tutkintovaatimuksiin kuuluvan lähdeaineiston sisältöä tulee

selostaa vain tarpeellisilta osin ja että lakitekstiin tulee viitata asianomaiset säännökset mainiten. Vastausten arvostelussa painotetaan sitä, miten hyvin niissä on tunnistettu keskeiset rikosoikeudelliset ongelmat ja miten hyvin perustellen niitä on käsitelty. Myös vastausten sisäiseen johdonmukaisuuteen ja selkeyteen kiinnitetään huomiota. Vastauksen selkeys edellyttää kappalejaon käyttöä. Silloin kun vastaustilaa on kaksi sivua, myös alaotsikoita on syytä käyttää, ja tapauskysymyksen vastaus tulisi mielellään päättää lyhyellä tiivistelmällä.

HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS/Aineopinnot ON 17.10.2012 NIMI Opiskelijanumero: Ilmoita tällä lomakkeella kaikki korvaavuuksia koskevat tietosi. - Kirjoita viivalle luennoitsijan sukunimi, - ympyröi olivatko luennot syys- vai kevätlukukaudella, - kirjoita viivalle kurssin suoritusvuosi ja - ympyröi suorititko tuolloin kurssin/luennot uuden vai vanhan järjestelmän mukaan. Kysymys Aihe Luennoitsija Ympyröi Suoritusvuosi Ympyröi 5a, 5b seuraamusjärjestelmä sl / kl U / V 6a, 6b kansainvälinen ja sl / kl U / V eurooppalainen rikosoikeus 7 kriminologia ja krim.politiikka sl / kl U / V tai restoratiivisen oikeuden kurssi 8 rikosoikeuden perusteet / sl / kl U / V vastuuoppi

Rikosoikeuden yleinen ja erityinen osa (5 op; kysymykset 1-4) 1 a) Selvitä tuhotyösäännöksessä (RL 34:1) tarkoitetun, yleistä vaaraa koskevan tunnusmerkistöntekijän sisältöä seuraavanlaisten esimerkkien valossa: (i) A räjäyttää asuinkerrostalon pysäköintipaikalla pommin; (ii) A sytyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kirkon palamaan; (iii) A sytyttää bensiinillä palamaan tien ojassa metsän reunassa olevan henkilöauton. Miten säännöksessä tarkoitetun yleisen vaaran käsillä olon edellytyksiä arvioidaan kuvatunlaisissa tapauksissa? Vastauksessa tulee hyödyntää Fränden oppikirjan Yleinen rikosoikeus esitystä yleisen vaaran käsitteestä. (5 p.) 1 b) X on syytteessä seksuaalipalvelun ostamisesta A:lta, joka toimi parituksen kohteena. Selvitä RL 20:8:n sovellettavuutta ja erityisesti tahallisuuden arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja, kun tapauksessa ilmeni seuraavanlaisia seikkoja: X oli ottanut yhteyden A:han internetissä seksitreffipalstalla suomeksi olleen ilmoituksen perusteella. X oli havainnut A:n olevan kotoisin jostain Baltian maasta sekä puhuvan välttävästi englantia ja olevan nuori, kokematon ja olemukseltaan poissaoleva. Pohdi tällaisten seikkojen merkitystä ns. olosuhdetahallisuudelle annettavan käsitesisällön perusteella (tällöin selvittäen, minkälaisia olosuhdetahallisuuden määrittelyjä oikeustieteessä ja -käytännössä on omaksuttu). Hyödynnä vastauksessa Fränden oppikirjan Yleinen rikosoikeus ja Rikosoikeus-perusteoksen esityksiä asiasta. (5 p.) (Huom. vastaustila kysymyksiin 1a ja 1b yhteensä 2 sivua; yhteensä 10 p.)

2. Max on työntekijänä Friendly Dogs -nimisessä it-yrityksessä, joka mm. valmistaa tietokonepelejä lapsille. 2010-luvun alusta Maxilla on ollut taloudellisia vaikeuksia. Tämä perustuu suurimmaksi osaksi epäonnistuneisiin osakekauppoihin. Maxin ainoa vapaa-ajanharrastus on juokseminen, ja hän on yksi kantavista voimista juoksuseurassa Run like a Saluki, joka pitää harjoituksensa metsissä ympäri Tikkurilaa. Juoksuseuraan kuuluu myös Moritz, joka työskentelee lakimiehenä asianajotoimistossa Helsingissä. Erään lenkin aikana Moritz kertoo kiinnostavasta projektista, joka selvästi viitaa siihen, että suuri pörssiyhtiö aikoo ostaa osakeenemmistön eräässä pienemmässä pörssiyhtiössä. Moritz ei mainitse nimiä, mutta Max voi päätellä, mitä yhtiöitä keskustelu koskee. Max huomaa heti, että tässä hän voisi tehdä todella kannattavan kaupan edellyttäen tietenkin, että hän onnistuu hankkimaan riittävästi pääomaa ostaakseen pienemmän yhtiön osakkeita ennen kuin take over tulee viralliseksi ja julkiseksi. Muutaman päivän kuluttua Max soittaa Moritzille ja kyselee vielä jatkuuko projekti ja voisiko Moritz lainata hänelle rahaa. Max haluaa lainata 75.000 euroa niin, että korko olisi ruhtinaalliset 35 %. Moritz lupaa palata asiaan. Hän hoitaa tällä hetkellä pesänjakajan ominaisuudessa kuolinpesää, johon kuuluu joukko riiteleviä perillisiä, jotka kaikki asuvat ulkomailla. Hän on juuri onnistunut myymään suuren kiinteistön kuolinpesän lukuun ja rahat on maksettu asianajotoimiston asiakasvaroihin. Sieltä Moritz voi ottaa pikavipin ilman riskiä, ja hän ilmoittaa tästä Maxille muutama päivä myöhemmin. Max on sillä välin kirjoittanut Friendly Dogsin johtajalle kirjeen. Kirjeessä esitetään, että veljeskunta I Pay in Blood but not my Own on saanut toimeksiannon periä korvauksen patentinloukkauksesta, johon yhtiö on syyllistynyt guatemalalaista it-yritystä vastaan. Koska kyseinen yritys on todella vaatinut korvausta väitetystä patentinloukkauksesta, ottaa johtaja kirjeen vakavasti ja maksaa vaaditun summan 100.000 euroa liechtensteinilaiselle tilille. Tili kuuluu Maxille. Nyt Max on saanut kokoon yhteensä 175.000 euroa ja voi tehdä suunnitellun osakkeiden oston. Muutaman viikon kulutta ilmoitetaan yrityskaupasta, ja Max saa reilun voiton myydessään osakkeensa. Velka ja korko maksetaan Moritzille, joka maksaa rahat takaisin, mutta pitää koron itsellään. Miten tapausta tulee arvioida rikosoikeudellisesti? Perusteltu vastaus. (Enintään 2 sivua; 10 p)

HELSINGIN YLIOPISTO ON 17.10.2012 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 3.a. Suostumuksen merkitys rikosoikeudellisen vastuun kannalta? Voiko suostumus poistaa oikeudenvastaisuuden tai tunnusmerkistönmukaisuuden: millä perusteilla ja edellytyksillä? (Fränden kirja; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

HELSINGIN YLIOPISTO ON 17.10.2012 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 3.b. Selvitä Fränden tarkastelu kelvottomista yrityksistä. Millä kriteereillä yrityksen kelvottomuus arvioidaan? (Fränden kirja; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

HELSINGIN YLIOPISTO ON 17.10.2012 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 4.a. i) RL 47:1 1. kohta: onko kyseessä teko- vai seurausrikos? Perusteltu vastaus. (2 p ) ii) RL 47:1 2. kohta: kerro ja kuvaile, missä kahdessa tapauksessa työnsuojelun edellytysten laiminlyönti on rangaistavaa. (3 p) (Nuutila ja Melander Rikosoikeus-teoksessa; vastaus annettuun vastaustilaan; yhteensä 5 p.)

HELSINGIN YLIOPISTO ON 17.10.2012 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 4.b. Hallinnolliset seuraamukset ja vahingonkorvaus verorikoksissa. (Rikosoikeus-kirja; Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

HELSINGIN YLIOPISTO ON 17.10.2012 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä (1,5 op; kysymykset 5.a. ja 5.b.) 5.a. B (synt. 15.4.1992) tuomitaan tänään 17.10.2012 käräjäoikeudessa seuraavista rikoksista: 1. Törkeän ryöstön yritys (tehty 14.1.2012) 2. Avunanto kiristykseen (tehty 24.1.2012) 3. Niskottelu poliisia vastaan (tehty 24.6.2012) Syyte näistä rikoksista on nostettu 7.9.2012. Asiakirjoista käy ilmi, että B on tuomittu 5.5.2012 käräjäoikeudessa törkeän pahoinpitelyn yrityksestä (tehty 13.11.2011) neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Tuomio sai lainvoiman. Millaisiin yhteisiin rangaistuksiin käräjäoikeus voi tuomita B:n tänään? Kuvaile tuomioistuimen käytettävissä olevat eri vaihtoehdot. Ilmoita sovellettavat rangaistuasteikot yksittäisille rikoksille ja mahdollisille yhteisille rangaistuksille. Miten käräjäoikeuden tulisi tänään suhtautua B:n aiemman rangaistuksen suhteen? Perusteltu vastaus. (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

HELSINGIN YLIOPISTO ON 17.10.2012 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 5.b. Mitä tarkoitetaan sanktiokumulaatiolla? (Vastaus annettuun vastaustilaan; yhteensä 5 p.)

HELSINGIN YLIOPISTO ON 17.10.2012 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus (1,5 op; kysymykset 6.a. ja 6.b.) 6.a. Perus- ja ihmisoikeudet ja EU-rikosoikeus. (Melanderin oppikirja; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

HELSINGIN YLIOPISTO ON 17.10.2012 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 6.b. Mitkä käyttäytymismuodot on kriminalisoitu kansainvälisen oikeuden perusteella ja mitkä eivät? (Which conducts are criminalized by international law and those that are not?) (Lähinnä Paola Gaetan artikkeli The Oxford Companion to International Criminal Justice - teoksessa; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

7. Kriminaalipolitiikka ja kriminologia (1,5 op) Sosio-biologiset teoriat (socio-biological theories) kriminologiassa Hopkins Burken mukaan. (Enintään 2 sivua; 10 p.) 8. Rikosoikeuden perusteet (1,5 op) Selvitä Fletcherin kirjan luvun The Crime versus the Offender pääsisältöä. Erityisesti: mitkä ovat käsitteiden wrongdoing ja attribution pääasiat? (Enintään 2 sivua; 10 p.) Tulokset ma 5.11.2012 klo 15

HELSINGFORS UNIVERSITET STRAFFRÄTT/Ämnesstudier RN 17.10.2012 Varje fråga besvaras med tydlig handstil antingen på separat ark eller på det linjerade utrymme som angivits för svaret på frågepappret. Texta tydligt ditt namn på varje svarspapper och ange ditt studentnummer. Strukturen för tentamen i straffrättens ämnesstudier har ändrat från och med tenten i oktober 2011. Ändringen innebär att det är obligatoriskt att i tenten avlägga straffrättens allmänna och särskilda del (5 sp; frågorna 1-4). De andra delområdena det straffrättsliga påföljdssystemet (1,5 sp; frågorna 5a och 5b), europeisk och internationell straffrätt (1,5 sp; frågorna 6a och 6b), kriminologi och kriminalpolitik (1,5 sp; fråga 7) och straffrättens grunder (1,5 sp; fråga 8) kan avläggas som skilda studiemoduler (studieperioder) före tentamen i straffrätt genom föreläsningsförhör. Alternativt kan man ändå i straffrättens tentamen avlägga alla nämnda studiemoduler (studieperioder) eller tillsammans med straffrättens allmänna och särskilda del alla de studiemoduler (studieperioder) som inte avklarats enskilt före tenten. Alla studiemoduler (studieperioder) som godkänns bedöms var för sig enligt skalan 1-5. I detta fall bör man få ett godkänt vitsord för varje enskild studiemodul (studieperiod) (samt för tentamen i sin helhet). En godkänd prestation i ett föreläsningsförhör i något delområde i straffrätt före 1.8.2011 omvandlas till ett vitsord enligt principerna i studiehandboken (s. 162-163) vid tillämpning av det nya tentamenssystemet. Om du har avlagt ersättande föreläsningsserier skall du absolut fylla i dina prestationer i bifogade blankett. Eljest känner man inte till att dina föreläsningsförhörsprestationer skall granskas och ersättningar och tilläggspoäng skall räknas dig till godo. För de frågor som du har ersatt med föreläsningsförhör / delprestationer och vilka du nämnt på blanketten behöver du inte lämna in ett skilt svarspapper. Avlagda föreläsningsförhör befriar från att besvara frågor enligt följande: - under vårterminen 2009 eller senare avlagd föreläsningsserie om straffrättens påföljdssystem: frågorna 5a och 5b - under vårterminen 2009 eller senare avlagd föreläsningsserie i kriminologi och kriminalpolitik eller kursen i restorativ rätt: fråga 7 - under vårterminen 2009 eller senare avlagd föreläsningsserie om straffrättens grundfrågor (ansvarslära) eller kursen i Tvärminne: fråga 8 - under höstterminen 2011 avlagd föreläsningsserie om europeisk och internationell straffrätt: frågorna 6a och 6b De som avlägger EES-behörighetsprov besvarar under denna tentamensomgång rättsfallsfrågorna 1 och 2 samt teorifrågorna 3a-3b och 4a-4b. Svarsutrymmet för frågorna 1 2 och 7 8 är begränsat till två sidor per fråga, och de tvådelade frågorna 3 6 besvaras på det utrymme som på frågepappren linjerats ut för svaren. Vid besvarande av frågorna får man använda sig av lagböcker samt övrigt vid lagbokstentamina tillåtet författningsmaterial i enlighet med fakultetens allmänna anvisningar. Då svarsutrymmet på ovan nämnt sätt är begränsat, bör understrykas att innehållet i lagbestämmelser och övrigt till tentamensfordringarna hörande källmaterial enbart skall redogöras för till relevanta delar, och att hänvisningar till lagtexten görs genom

nämnandet av vederbörliga stadganden. Vid bedömningen av svaren läggs betoning på hur väl de centrala straffrättsliga problemen identifierats i dem och hur välmotiverat de behandlats. Uppmärksamhet fästs även vid svarens interna konsekvens och tydlighet. Svarens tydlighet förutsätter att styckeindelning brukas. Då svarsutrymmet är två sidor är det skäl att även använda underrubriker, och svaret på en rättsfallsfråga bör helst avslutas med en kort sammanfattning.

HELSINGFORS UNIVERSITET STRAFFRÄTT/Ämnestudier RN 17.10.2012 NAMN Studentnummer: Anmäl med denna blankett alla dina ersättande prestationer. - Skriv föreläsarens efternamn på strecket, - ringa in om föreläsningarna ägt rum under höst- eller vårterminen, - skriv på strecket det år kursen avlagts och - ringa in om du då avlagt kursen enligt nya eller gamla tentsystemet. Fråga Ämne Föreläsare Inringa Presteringsår Inringa 5a, 5b Påföljdssystemet ht / vt G / N 6a, 6b Europeisk och internationell ht / vt G / N straffrätt 7 Kriminologi och ht / vt G / N kriminalpolitik 8 Straffrättens grunder / ht / vt G / N ansvarslära

Straffrättens allmänna och särskilda del (5 sp; frågorna 1-4) 1. a) Redogör för innehållet i rekvisitet om allmän fara såsom det avses i bestämmelsen om sabotage (SL 34:1) i ljuset av följande slags exempel: (i) A spränger en bomb på parkeringsplatsen till ett bostadsvåningshus; (ii) A lägger eld på en kulturhistoriskt värdefull kyrka; (iii) A tänder med hjälp av bensin eld på en personbil i ett vägdike vid randen av skogen. Hur bedöms förutsättningarna för förhandenvarande av sådan allmän fara som avses i bestämmelsen i de beskrivna fallen? I svaret ska framställningen om begreppet allmän fara i Frändes lärobok Allmän straffrätt nyttjas. (5 p.) 1 b) X står åtalad för att ha köpt en sexuell tjänst av A, som var föremål för koppleri. Klargör tillämpligheten av SL 20:8 och särskilt de omständigheter som ska beaktas vid uppsåtsbedömningen, då följande omständigheter framgick i fallet: X hade kontaktat A på basis av en finskspråkig annons som fanns på en sexträffkolumn på internet. X hade lagt märke till att X var hemma från något av Baltikums länder samt att hon talade försvarlig engelska och var ung, oerfaren och verkade frånvarande till sitt väsen. Begrunda betydelsen av dessa förhållanden på basis av det begreppsinnehåll som ska tillskrivas s.k. omständighetsuppsåt (redogör härvid för hurdana definitioner man i rättsdoktrin och -praxis har tillägnat sig ifråga om omständighetsuppsåt). I svaret ska nytta dras av framställningarna om saken i Frändes lärobok Allmän straffrätt och Rikosoikeus-grundverket. (5 p.) (Obs. svarsutrymmet för frågorna 1a och 1b är sammanlagt 2 sidor; totalt 10 p.)

2. Max är anställd vid it-bolaget Friendly Dogs som bl.a. tillverkar dataspel för barn. Allt sedan början av 2010-talet har Max haft ekonomiska problem. Dessa beror till största delen på misslyckade aktieaffärer. Max enda fritidshobby är löpning och han är en av de ledande krafterna i löparklubben Run like a Saluki som har sina träningspass i skogarna kring Dickursby. Till löparklubben hör också Moritz som arbetar som jurist på en advokatbyrå i Helsingfors. Under en runda börjar Moritz berätta om ett intressant projekt som klart tyder på att ett stort börsbolag avser att köpa aktiemajoriteten i ett mindre börsbolag. Moritz nämner inga namn men Max kan sluta sig till vilka bolag det gäller. Genast inser Max att här kunde han göra ett rejält klipp under förutsättning givetvis att han lyckas få fram tillräckligt med kapital för att köpa aktier i det mindre bolaget innan take overn blir offentlig. Några dagar senare ringer Max upp Moritz och undrar om projekt fortsätter och om Moritz kunde låna honom pengar. Max vill låna 75.000 euro och räntan skulle vara furstlig, 35 %. Moritz lovar att han återkommer. Han sköter för tillfället i egenskap av skiftesman ett dödsbo med en rad stridande arvingar, alla bosatta utomlands. Han har just lyckats sälja en större fastighet för dödsboets räkning och pengarna har inbetalts på advokatbyråns klientmedel. Därifrån kan Moritz utan risk ta ett snabblån och han meddelar detta några dagar senare åt Max. Denne har under tiden skrivit ett brev åt direktören för Friendly Dogs. I brevet anges att brödraskapet I Pay in Blood but not my Own fått i uppdrag att inkassera ersättningen för ett patentintrång som bolaget gjort sig skyldig till gentemot ett it-företag med hemort i Guatemala. Eftersom nämnda företag verkligen har krävt ersättning för påstådda patentintrång tar direktören brevet på allvar och erlägger den krävda summan på 100.000 euro till ett konto i Liechtenstein. Detta konto tillhör Max. Nu har Max samlat ihop 175.000 euro och kan göra det planerade aktieinköpet. Några veckor senare meddelas om företagsköpet och Max kan göra en rejäl vinst när han säljer sina aktier. Skulden jämte räntan erläggs åt Moritz som betalar tillbaka pengarna men behåller räntan. Hur ska fallet straffrättsligt bedömas? Motiverat svar. (Högst 2 sidor; 10 p)

HELSINGFORS UNIVERSITET RN 17.10.2012 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer 3.a. Samtyckets betydelse i förhållande till straffrättsligt ansvar? Kan samtycke avlägsna rättsstridigheten eller brottsbeskrivningsenligheten: på vilka grunder och under vilka förutsättningar? (Frändes bok; svaret på angivet svarsutrymme; 5 p.)

HELSINGFORS UNIVERSITET RN 17.10.2012 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer 3.b. Redogör för Frändes granskning av otjänliga försök. På vilka kriterier bedöms ett försöks otjänlighet? (Frändes bok; svaret på angivet svarsutrymme; 5 p.)

HELSINGFORS UNIVERSITET RN 17.10.2012 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer 4.a. i) SL 47:1 1 punkten: Är det fråga om ett beteende- eller effektdelikt? Motiverat svar. (2 p.) ii) SL 47:1 2 punkten: Berätta och beskriv i vilka två fall försummelse av arbetarskyddsförutsättningar är straffbart. (3 p.) (Nuutila och Melander i verket Rikosoikeus; svaret på angivet svarsutrymme; sammanlagt 5 p.)

HELSINGFORS UNIVERSITET RN 17.10.2012 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer 4.b. Administrativa påföljder och skadestånd vid skattebrott. (Rikosoikeus-boken; svaret på angivet svarsutrymme; sammanlagt 5 p.)

HELSINGFORS UNIVERSITET RN 17.10.2012 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer Det straffrättsliga påföljdssystemet (1,5 sp; frågorna 5.a. och 5.b.) 5.a. B (född 15.4.1992) döms i dag 17.10.2012 i TR för följande brott: 1. försök till grovt rån (begånget 14.1.2012) 2. medhjälp till utpressning (begånget 24.1.2012) 3. tredska mot polis (begånget 24.6.2012) Åtal för dessa brott har väckts 7.9.2012. Av handlingarna framgår att B dömts 5.5.2012 i TR för försök till grov misshandel (begånget 13.11.2011) till 4 månader ovillkorligt fängelse. Domen vann laga kraft. Hurudana gemensamma straff kan TR i dag utdöma åt B? Redogör för de olika alternativ som står till domstolens förfogande. Ange de tillämpliga latituderna för de enskilda brotten och de eventuella gemensamma straffen. Hur skall TR i dag förhålla sig till B:s tidigare straff? Motiverat svar. (Svaret på angivet svarsutrymme; 5 p.)

HELSINGFORS UNIVERSITET RN 17.10.2012 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer 5.b Vad avses med sanktionskumulation? (Svaren på angivet svarsutrymme, sammanlagt 5 p.)

HELSINGFORS UNIVERSITET RN 17.10.2012 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer Europeisk och internationell straffrätt (1,5 sp; frågorna 6.a. och 6.b.) 6.a Grund- och mänskliga rättigheter och EU-straffrätten. (Melanders lärobok; svar inom angivet svarsutrymme; 5 p.)

HELSINGFORS UNIVERSITET RN 17.10.2012 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer 6.b. Vilka beteendeformer är kriminaliserade på basis av internationell rätt och vilka är inte? (Which conducts are criminalized by international law and those that are not?) (Närmast Paola Gaetas artikel i verket The Oxford Companion to International Criminal Justice; svar inom angivet svarsutrymme; 5 p.)

7. Kriminalpolitik och kriminologi (1,5 sp) Socio-biologiska teorier (socio-biological theories) i kriminologin enligt Hopkins Burke. (Högst 2 sidor; 10 p.) 8. Straffrättens grunder (1,5 sp) Klargör huvudinnehållet i kapitlet The Crime versus the Offender i Fletchers bok. Särskilt: vilka är huvudsakerna i begreppen wrongdoing och attribution? (Högst 2 sidor; 10 p.) Resultaten måndag 5.11.2012 kl. 15