YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 96/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/114/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.6.2013 ASIA HAKIJA Maidontuotantotoimintaa ja naudanlihantuotannon laajentamista koskeva ympäristölupa, Kauhava Ojanperä Mikko Vistintie 32 62410 Rintala TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Liike- ja yhteisötunnus: 1434231-9 Naudanlihan tuotantoa laajennetaan rakentamalla uusi lihanautakasvattamo. Nykyinen navetta ja naapurikiinteistöllä sijaitseva vuokrattu lihanautakasvattamo jäävät myös käyttöön. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 37 lypsylehmää, 16 hiehoa, 400 lihanautaa, 30 vasikkaa (alle 6 kk) ja 9 hevosta. Tilalla on nykyisin 37 lypsylehmää, 28 hiehoa, 80 lihanautaa, 28 vasikkaa (alle 6 kk) ja 9 hevosta. Nykyinen navetta, uusi lihanautakasvattamo, nykyiset ja uudet lietesäiliöt sekä uusi kuivalantala sijaitsevat Kauhavan kaupungin Ylikylän kiinteistöllä Ylivainio RN:o 11:365. Vuokrattu eläinsuoja sijaitsee kiinteistöllä Ylivainio RN:o 11:269. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 28, 1 momentti. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulaki 28, 3 momentti. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukaisen laajennuksen on katsottu olevan olennainen muutos. Ympäristönsuojeluasetus 5, 1 momentti, kohta 11 a. Toimivaltainen lupaviranomainen on aluehallintovirasto, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle tai 200 lihanaudalle. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
2 Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 1.8.2012. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Olemassa olevalla toiminnalla on Kortesjärven ympäristölautakunnan 21.5.2008 myöntämä ympäristölupa, jonka mukaan eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 37 lypsylehmää, 16 hiehoa, 66 lihanautaa, 30 vasikkaa (alle 6 kk) ja 4 hevosta. Alueella ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1.12.2003 hyväksymässä ja ympäristöministeriön 23.5.2005 vahvistamassa maakuntakaavassa tilakeskuksen pohjoispuolella on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti arvokas alue. Alue on maakuntakaavassa merkitty myös maaseudun kehittämisen kohdealueeksi (mk-1). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee maatalousvaltaisella alueella Kauhavan kaupungin (233) Ylikylän (404) kiinteistöllä Ylivainio RN:o 11:365 (entinen tunnus RN:o 11:203), joka sijaitsee noin 14 km linnuntietä Kauhavan keskustasta pohjoiseen päin. Noin 35 m nykyisestä parsinavetasta etelään päin rakennetaan uusi lihanautakasvattamo. Uuden lihanautakasvattamon länsipuolelle rakennetaan kuivalantala (525 m 3 ) ja itäpuolelle kaksi uutta betonista lietesäiliötä (a 1700 m 3 ). Lähin naapuri on vuokrannut Ojanperän tilan käyttöön asuinkiinteistöllään Ylivainio RN:o 11:269 (entinen tunnus RN:o 11:111) sijaitsevan lihanautakasvattamorakennuksen ja 300 m 3 :n lietesäiliön. Naapurin asuinrakennus sijaitsee Ojanperän nykyisen navetan ja vuokranavetan välissä niin, että molempiin tuotantorakennuksiin on noin 15 m etäisyys. Rakennettava lihanautakasvattamo sijoittuu noin 100 m etäisyydelle sekä kaksi uutta lietesäiliötä ja uusi lantala noin 130 m etäisyydelle em. lähimmästä naapurista. Tilan pohjoispuolella, tulevasta lihanautakasvattamosta noin 200 m (RN:o 11:340), 290 m (RN:o 11:348), 370 m (RN:o 11:366 ja RN:o 11:373) ja 420 m (RN:o 11:367 ja RN:o 11:369) etäisyydellä, olevat asuinrakennukset ovat vakituisessa asuinkäytössä. Näiltä kiinteistöiltä on 110 m - 340 m nykyiseen parsinavettaan. Myös tulevasta lihanautakasvattamosta noin 270 m lounaaseen sijaitsee vakituinen asuinrakennus (RN:o 11:256). Tila sijaitsee Ylikylänpuron valuma-alueella (46.072). Vuokratun navetan länsipuolella noin 150 m päässä virtaa Sontinluoma, joka laskee Pitkäjärveen. Lähin pohjavesialue Hietakangas (1028102) sijaitsee noin 7 km tilakeskuksesta itään päin. Tilan läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita.
3 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja naudanlihantuotannon laajentamista. Tilalla on nykyään 37 lypsylehmää, 28 hiehoa, 80 lihanautaa, 28 vasikkaa (alle 6 kk) ja 9 hevosta. Tilalle tulee välityksen kautta 3 kk:n ikäisiä sonnivasikoita 20 vasikan ryhmissä. Uusi välitysvasikkaerä tulee sen jälkeen kun tilaa on vapautunut vanhimpien lihanautojen lähdettyä teuraaksi. Toimintaa laajennetaan rakentamalla tilakeskukseen lihanautoja varten uusi kasvattamo. Lypsylehmien määrä ja tuotantotilat (parsinavetta) pysyvät ennallaan. Vuodesta 1995 lähtien naapurilta vuokralla ollut lihanautakasvattamo on käytössä jatkossakin (vuokrasopimus 31.12.2019 asti). Laajennuksen jälkeen tilalle tulisi 37 lypsylehmää, 16 hiehoa (joista 6 on iältään 6-12 kk), 400 lihanautaa (joista 203 on iältään 6-12 kk), 30 vasikkaa (alle 6 kk) ja 9 hevosta. Eläinten sijoittuminen laajennuksen jälkeen on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinten sijoittuminen eri eläinsuojarakennuksiin (tuleva tilanne) Eläinpaikat Nykyinen parsinavetta Vuokranavetta Uusi lihanautakasvattamo lietelanta kuivikelantlanta lietelanta kuivike- lietelanta kuivikelanta Lypsylehmiä 37 Hiehoja 12-24 kk 10 Lihanautoja 12-24 kk 6 16 173 2 Hiehoja 6-12 kk 6 Lihanautoja 6-12 kk 7 24 170 2 Vasikoita < 6 kk 26 4 Hevosia 9 Eläinyksiköt yhteensä 346 126 905 Tilalle tulee vesi kunnan vesijohtoverkostosta. Tilan tuotanto on laajennuksen jälkeen 370 000 kg maitoa/vuosi ja 68 000 kg lihaa/vuosi. Nykyisissä eläinsuojarakennuksissa on koneellinen ilmanvaihto. Myös rakennettavaan lihanautakasvattamoon tulee koneellinen ilmanvaihto. Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Lanta käsitellään ja varastoidaan pääasiassa lietelantana (37 lehmää, 400 lihanautaa ja 26 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa). Tilalla on parsinavetan yhteydessä kaksi turpeella katettua betonista lietesäiliötä (700 m 3 ja 1246 m 3 ) sekä yksi betonikannella katettu 300 m 3 :n lietesäiliö. Vuokratun lihanautakasvattamon yhteydessä on betonikannella katettu 300 m 3 :n lietesäiliö. Olemassa olevat lietesäiliöt täytetään alakautta lukuun ottamatta 700 m 3 :n säiliötä, joka täytetään pumppaamalla yläkautta. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uuden lihanautakasvattamon yhteyteen kaksi betonista lietesäiliötä, joiden koko on 1 700 m 3 /säiliö. Uudet lietesäiliöt täytetään alakautta pudotuskaivojen kautta.
4 Nykyisten lietekuilujen tilavuus on 210 m 3 ja uusien lietekuilujen tilavuus 1 545 m 3 (täydennys 3.12.2012). Lietekuilut toimivat padotuksella ja valutuksella. Tilalla on laajennuksen jälkeen lietelannan varastointitilavuutta lietekuiluineen yhteensä 7 700 m 3. Hevosten (9 kpl), hiehojen (16 kpl) ja juottovasikoiden (4 kpl) lanta käsitellään kuivikelantana (virtsa imeytetään kuivikkeisiin). Uuden lihanautakasvattamon sairaskarsinoista tulee täydennyksen 27.5.2013 mukaan kuivikelantaa noin 33 m 3 /v (15 cm paksu kuivikekerros, joka vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa). Kuivikkeena käytetään kutteria, turvetta ja olkea. Hevoset ovat kestokuivikepohjalla (40 m 3 ), joka tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa. Hakemuksessa on esitetty tiedot vuokratusta lantalaatasta (70 m 2 ), joka sijaitsee noin 5 km tilakeskuksesta luoteeseen päin. Vuokrattu lantalaatta on varustettu kahdella matalalla seinämällä ja ajoluiska puuttuu. Toiminnanharjoittaja on myöhemmin (täydennys 23.11.2012) ilmoittanut rakentavansa lantalaatan tilalle lihanautakasvattamon lähelle kuivalantalan (150 m 2 ), jossa on kolme 2,5 metriä korkuista seinää (varastointitilavuus 525 m 3 ), 60 cm korkuinen ajoluiska ja lantalan ulkopuolella tiivispohjainen 60 m 2 kuormauslaatta (pohjapiirros 28.11.2012). Lehmät lypsetään putkilypsynä. Maitohuoneen pesuvedet ja muut jätevedet (yht. noin 110 m 3 ) johdetaan lietesäiliöihin. Käymäläjätevesiä ei tule nykyisistä tuotantorakennuksista eikä rakennettavasta lihanautakasvattamosta. Harmaat vedet (käsien ja saappaiden pesusta) johdetaan lietesäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Laidunnus Liete- ja kuivikelanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä noin 310 ha, josta omaa on 79,8 ha, vuokrapeltoa 73,0 ha ja sopimuspeltoa 157,6 ha. Lanta levitetään keväällä viikoilla 18-20 (60%), kesällä viikoilla 26-27 (40 %) ja syksyllä viikoilla 35-36 (10 %). Lietelanta levitetään pelloille urakoitsijan multaavalla levityskalustolla. Urakoitsija levittää myös kuivalannan. Tilan peltolohkot sijaitsevat pääosin kolmen kilometrin säteellä talouskeskuksesta. Kauimmaiset lannanlevitykseen käytettävät pellot sijaitsevat noin 10 km etäisyydellä tuotantorakennuksista. Mikään lannanlevityspelloista ei sijaitse pohjavesialueella. Tilan 37 lypsylehmää, 6 hiehoa ja 9 hevosta laidunnetaan 3 kk ajan päivisin. Laitumet (16 ha) sijaitsevat samalla kiinteistöllä kuin nykyinen parsinavetta ja rakennettava lihanautakasvattamo. Laidunalueet on aidattu niin, etteivät eläimet pääse Sontinluomaan. Säilörehun varastointi Esikuivattu säilörehu (noin 4 400 t/v) varastoidaan pyöröpaaleihin. Pyöröpaaleja varastoidaan peltolohkoilla ja lihanautakasvattamon yhteyteen rakennet-
5 tavassa rehuladossa, jossa on betonilattia. Mahdollinen puristeneste johdetaan rehuladosta lietesäiliöön kiinteällä putkiyhteydellä. Polttoaineet ja kemikaalit Jätteet Tilakeskuksessa on 2 kpl 3000 litran polttoainesäiliötä, jotka on varustettu lukituksella ja laponestolaitteella. Yksivaippaiset säiliöt ovat maapohjalla. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 200 litraa tynnyreissä konehallissa, jossa on betonilattia (ei viemäriä). Lannoitteita hankitaan talvikaudella ja ne varastoidaan suursäkeissä varastohallissa. Säilörehun teossa ei käytetä säilöntäaineita. Torjunta-aineiden käyttö on vähäistä nurmivaltaisesta viljelystä johtuen. Eläinsuojissa käytettävät pesuaineet ja eläinten hoidossa tarvittavat lääkeaineet säilytetään tuotantorakennuksissa asianmukaisissa paikoissa. Kuolleet eläimet (noin 8 kpl/v) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Raatokuljetusta odottavat kuolleet eläimet säilytetään lantalassa pressulla peitettynä. Pilaantunut rehu (noin 15 m 3 /v) varastoidaan kuivalantalassa ja käytetään lannoitteena pellolla. Muovijäte ja vaaralliset aineet (jäteöljyt, loistelamput ja akut) toimitetaan jäteasemalle (Ekorosk Oy). Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. Yhdyskuntajäte toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehukuljetuksia on noin kerran kuukaudessa ja eläinkuljetuksia joka toinen viikko. Eläinlääkäri ja seminologi käyvät tilalla noin kerran kuukaudessa. Lantaa levitetään noin 1-3 päivää/levitysjakso (3 levitysjaksoa vuodessa). Säilörehua tehdään noin 5 päivää/sato. Hakemuksen mukaan kaikki lietesäiliöt ovat katettuja joko kiinteällä katteella tai kelluvalla katteella (turve). Tila kuuluu tuotosseurantaan. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan ja ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä pyritään välttämään. Lietelannan levityksessä käytetään urakoitsijaa, jolla on multaava levitin. Tilan tuotanto ja siihen liittyvät toiminnot pyritään hoitamaan siten, että haittaeläimiä ei pääse esiintymään ja tarvittaessa niitä torjutaan.
6 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tuotantorakennus rakennetaan palomääräysten mukaisesti. Navetoissa on alkusammuttimia. Tilalla on valmius aggregaatin käyttöön. Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 31.8.2012, 27.9.2012, 4.10.2012, 11.10.2012, 23.11.2012, 3.12.2012, 4.12.2012, 27.5.2013 ja 31.5.2013. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu Kauhavan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 21.1.-20.2.2013. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Komiat-lehdessä 23.1.2013. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Kauhavan kaupungintalolla. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tilalle on tehty ympäristölupahakemuksen johdosta tarkastuskäynti 4.10.2012. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Aluehallintovirasto on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnot Kauhavan kaupunginhallitukselta ja Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Kauhavan maaseutupäällikkö toteaa lausunnossaan 17.1.2013, että vaikka laajennus on mittava, niin hajuhaitat tuskin lisääntyvät tulevan laajennuksen johdosta. Liikenne kiinteistölle lisääntyy jonkin verran. Uuden tuotantorakennuksen vaikutukset naapureille eivät ole nykyiseen tilanteeseen verrattuna hajuhaittojen ja näkyvyyden suhteen kovinkaan paljon haitallisempia, koska uusi rakennus ei ole kenenkään pihaan päin. Hakijalla on naapureiden kanssa lannan vastaanottosopimukset. Lähimpänä olevat naapurit ovat parin sadan metrin päässä ja he ovat tottuneet alueen karjatalouteen. Tila työllistää tällä hetkellä kolme henkilöä ja laajennuksella luodaan maataloustuotannon jatkamisedellytyksiä myös tulevalle sukupolvelle. Kauhavan kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 18.2.2013 ja yhtyy maaseutupäällikön lausuntoon todeten samalla ettei kaupungilla ole huomautettavaa ko. hakemuksen johdosta. Kauhavan ympäristölautakunta on antanut ympäristösihteerin lausunnon mukaisesti seuraavan lausunnon: Kortesjärven ympäristölautakunta on 13.5.2008, 38, myöntänyt ympäristöluvan tiloille Ylinen 11:203 ja Ylivainio
7 11:111, 37 lypsylehmän, 16 hiehon ja 66 lihanaudan ja 30 alle 6 kk:n ikäisen vasikan (yhteensä 526 ey) pitämiselle. Nyt lupaa haetaan yhteensä 37 lypsylehmän, 16 hiehon, 400 lihanaudan, 30 alle 6 kk ikäisen vasikan ja 9 hevosen (yhteensä 1111 ey) suuruisten eläinsuojien toimintaa varten. Uusi toiminta on 147% suurempi kuin aikaisempi toiminta. Laajennus tarkoittaa uuden lihanautakasvattamon (767 ey) toimintaa, sekä kasvattamon yhteyteen rakennettavia kahta 1700 m 3 :n betonirakenteista lietelantasäiliötä. Lisäksi uuden lihanautakasvattamon länsipuolelle rakennetaan 525 m 3 :n kuivalantala. Vanhat lietesäiliöt 300 m 3, betonikansi; 700 m 3, kelluva turvekate; 1246 m 3, kelluva turvekate, 300 m 3, betonikansi, täytetään alakautta pois lukien lehmänavetan 700 m 3 :n lietesäiliö, joka täytetään yläkautta. Maitohuoneen pesuvedet ja muut jätevedet on suunniteltu johdettavaksi lietelantasäiliöön. Alue, jolla toiminta sijaitsee, on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Lähin naapuri sijaitsee alle 30 m:n etäisyydellä nykyisestä, vuokratusta, tuotantorakennuksesta. Uusi tuotantolaitos tulee sijoittumaan suunnitelman mukaan etäämmälle tähän lähimpään naapuriin nähden. Lähin muu naapuri sijaitsee noin 100 m:n etäisyydellä nykyisistä navettarakennuksista. Pienin suositusetäisyys uuden 1100 eläinyksikön suuruisen eläinsuojan sijoittamiselle häiriintyvästä kohteesta on 290 m. Liete- ja kuivalannan levitystä säätelee nitraattiasetus. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (1/2010 YM) mukaan käymälävesien johtamista lietelantasäilöön ei sallita, vaan ne on käsiteltävä jätevesiasetuksessa määritellyn vaatimustason mukaisesti. Pienten ja keskisuurten eläinsuojien laajennusten, sekä uusien lantaloiden tulisi sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Sijoitusetäisyyteen vaikuttavat lantalan koko, katemateriaali ja varastoitava lantalaji. Etäisyyssuositukset eivät huomioi ympäristönsuojelutekniikkaa tai tee eroja eri eläinlajien välillä. Nautatiloilla on sallittu pienempiä etäisyyksiä häiriintyviin kohteisiin, kuin sikaloilla ja siipikarjatiloilla. Lisäksi sijoitusetäisyyksiä suosituksiin nähden pienennettäessä, voidaan edellyttää BAT:n soveltamista. Eläinsuojaa laajennettaessa tulisi ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja ympäröivä maan käyttö. Kotieläinrakennuksen sijoitusetäisyyttä pienentäviä seikkoja tässä tapauksessa olisivat mm.: Kyseessä on olemassa olevan kotieläinrakennuksen laajennus, joka suuntautuu poispäin häiriintyvästä kohteesta, naapurustossa on maa- ja metsätalousaluetta, ei asutusaluetta, kyseessä on lietelantala, jossa on umpinainen katto tai kelluva kate, lanta on purulantaa tai turvelantaa (osin turvelantaa). Lisäksi kuivalantalaan voidaan rakentaa seinät ja katto. Mikko Ojanperän omistaman Ylivainio tilan pinta-ala on 18,4 ha. Uusi nautakasvattamo, sekä lantavarastot, näyttäisi olevan mahdollista sijoittaa suositusetäisyydenkin päähän häiriintyvästä lähimmästä muusta kohteesta Ylivainio tilalla. Käymälävesiä ei voisi johtaa lietesäiliöön. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue toteaa lausunnossaan, että lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 15 metrin etäisyydellä olemassa olevasta navettarakennuksesta ja 12 metrin etäi-
8 syydellä vuokraamastaan eläinsuojasta. Uusi lihanautakasvattamo tulee noin 100 metrin etäisyydelle tämän naapurin asuinrakennuksesta. Seuraavaksi lähimpään naapurin asuinrakennukseen tulee etäisyyttä noin 200 metriä. Lupaharkinnassa on otettava huomioon lähimmän naapurin asema tuotantorakennuksen vuokraajana. Toiminnasta ei tästä huolimatta saa aiheutua terveyshaittaa, joka on arvioitava aina tapauskohtaisesti. Harkinnassa on lisäksi huomioitava, että vaikka toiminta ei olemassa olevissa eläinsuojissa muutu, rakennetaan samalle vaikutusalueelle kokonaan uusi eläinsuoja, joka etäisyyssuositusten mukaan sijoittuu melko lähelle lähimpiä asuinkiinteistöjä. Lupaedellytysten täyttymiseksi lupaharkinnassa on edellytettävä myös nykyisiltä eläinsuojilta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Harkinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota lantaloihin ja niiden kattamistarpeeseen haju- ja ammoniakkipäästöjen ehkäisemiseksi. ELY-keskus katsoo, että lantalat on katettava ainakin kelluvalla katteella. Hajuhaittaa arvioitaessa on annettava merkitystä myös sille, määrätäänkö eläinsuojan yhteyteen lannan käyttörajoituksia, kuten lannalla käsittelemättömiä vyöhykkeitä tai lannan välitöntä muokkausvelvoitetta. ELY-keskuksen käsityksen mukaan tällä on vaikutusta myös uuden lantalan kattamistarvetta harkittaessa. ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa eläinsuojaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on lähetetty annetut lausunnot vastineen antamista varten. Hakija on ilmoittanut, ettei hän anna vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Mikko Ojanperälle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja naudanlihantuotannon laajentamiselle Kauhavan kaupungin Ylikylän kiinteistöille Ylivainio (RN:o 11:365) ja Ylivainio (RN:o 11:269) lupahakemuksen ja päätökseen liitetyn asemapiirustuksen (pvm 1.10.2012) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään siten, että eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 37 lypsylehmää, 16 hiehoa, 400 lihanautaa (joista 203 on iältään 6-12 kk), 30 vasikkaa (alle 6 kk) ja 9 hevosta. Nykyisessä navetassa on tilat 37 lypsylehmälle, 13 lihanaudalle, 30 vasikalle (alle 6 kk) ja 9 hevoselle. Vuokranavetassa on tilat 16 hieholle ja 40 lihanaudalle. Uudessa lihanautakasvattamossa on tilat 347 lihanaudalle.
9 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojien muut pesu- ja jätevedet ja mahdollinen säilörehun puristeneste tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivikelanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, lietteen pudotuskaivot, lietesäiliöt ja kuivalantala tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön antamien kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Myös nykyisten eläinsuojien pohjarakenteiden sekä lannan varastointiin liittyvien rakenteiden on oltava vesitiiviitä ja korjaamisessa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä ja ohjeita. Lietelannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevesiä varten varastotilavuutta tulee olla vähintään 12 kuukauden varastointitilavuusvaatimusta vastaava määrä eli yhteensä 7 631 m 3. Lietelannan varastointitilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus (1 755 m 3 ). Kuivikelannan ja pilaantuneen rehun varastointitilavuutta tulee olla yhteensä vähintään 427 m 3 (sisältää kattamattoman kuivalantalan sadevesiä 15 m 3 ). Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaiset kaksi uutta betonista 1 700 m 3 :n lietesäiliötä. Rakennettavien lietesäiliöiden lastausalueet tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Molempien rakennettavien lietesäiliöiden ympärille on asennettava säiliön pohjatason alapuolelle salaojaputkisto ja salaojitus on varustettava näytteenoton mahdollistavalla vesipesällisellä tarkastuskaivolla. Rakennettavat lietesäiliöt tulee suunnitella ja rakentaa niin, että ne voidaan tarvittaessa jatkossa kattaa kiinteällä katteella. Kaikki kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee varustaa suojaaidalla, jonka korkeus on vähintään 1,5 m maanpinnasta maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Uusien lietesäiliöiden tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan lihanautakasvattamon käyttöönottoa. Tilalle tulee rakentaa hakemusasiakirjojen mukainen uusi 525 m 3 :n kuivalantala, joka tulee suunnitella ja rakentaa niin, että se voidaan tarvittaessa jatkossa kattaa kiinteällä kattorakennelmalla. Kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lantalan ajoluiskan tulee olla vähintään 500 mm:n korkuinen. Uuden kuivalantalan tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan lihanautakasvattamon käyttöönottoa. Lietteen/kuivikelannan kuljetus- ja levityskaluston pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivikelannan varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.
10 Mikäli eläinsuojarakennuksiin tulee myöhemmin WC-tiloja, jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti esimerkiksi johtamalla jätevedet umpisäiliöön tai käsitellä kunnan muulla hyväksymällä tavalla. Sosiaalitilojen ns. harmaat jätevedet voi johtaa lietesäiliöön. Sen sijaan käymäläjätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen ja käsittely Liete- ja kuivikelanta, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojien muut pesuvedet tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa sekä pesuja jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, mikäli siitä esitetään etukäteen valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen ja kuivikelannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lannan levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve sekä lannan typpija fosforipitoisuus. Lietteen ja kuivikelannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 170,8 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee myös ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, puristenestettä tai jätevesiä tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimuksin tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi. Levitettäessä lantaa talousveden hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen ympärille on jätettävä 30-100 m:n levyinen suojavyöhyke maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen käsittelemättä lannalla. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydelle lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.- 15.4. välisenä aikana.
11 Lietteen ja kuivalannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/kuivikelantaa, tulee kuljetus keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/kuivikelannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksessa (931/2000). 3. Laiduntaminen Laiduntaminen ei saa aiheuttaa pohja- tai pintavesien pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Eläinten pääsy vesirajaan saakka tulee estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 30-100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueet tulee pitää kasvipeitteisenä eikä laiduntavien eläinten määrä saa ylittää laitumen maaperän tai kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinten keräilyalueet ja kulkutiet laitumelle tulee olla niin kovapohjaisia ja kuivia, että ne kestävät eläinten kulkemisen liettymättä. Kulkuväylät on pidettävä siistinä ja niille kertynyttä lantaa on poistettava säännöllisesti ja siirrettävä lantalaan tai levitettävä kasvukauden aikana suoraan peltoon. Laiduntaminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa laidunalueiden läheisyydessä oleville naapureille. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Olemassa olevat betonikannella katetut lietesäiliöt (oma 300 m 3 :n säiliö ja naapurilta vuokrattu 300 m 3 :n lietesäiliö) tulee pitää betonikannella katettuina. Tilakeskuksessa sijaitsevat turpeella katetut betoniset lietesäiliöt (700 m 3 ja 1246 m 3 ) tulee pitää vähintään kelluvalla katteella katettuina. Kaksi rakennettavaa 1 700 m 3 :n lietesäiliötä tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella (turve, styrox-rouhe tai vastaava). Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla. Lietesäiliöt on tarvittaessa suojattava tuulelta niin, että kelluva kate pysyy jatkuvasti koko lietepinnalla. Orgaanisia katemateriaaleja (esim. turve) käytettäessä katemateriaalia tulee lisätä riittävän usein, ettei katekerros ohene. Lietteen pudotuskaivot tulee kattaa tiiviillä betonikannella. Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta tai lietepinnan alapuolelta (nykyinen 700 m 3 lietesäiliö). Mikäli kuivalantalassa ei ole kiinteää kattorakennelmaa, kuivikelanta tulee kattaa noin 10 cm vahvuisella turvekerroksella. Lannan levityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa tai muutakaan haittaa levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta ja kuivikelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla liete ja kuivikelanta tulee mullata neljän tunnin kuluessa levityksestä. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan
12 suorittamasta lannan levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/kuivikelanta tulee levittää tyynellä säällä tai ainakin niin, ettei tuulensuunta ole naapuriin päin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoa. Lietteen/kuivikelannan levitystä tulee välttää yleisinä juhlaja pyhäpäivinä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan/kuivikelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojien sisätilojen lämpötila tulee pitää mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien sisätilojen yleisestä siisteydestä on huolehdittava ja eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö tulee pitää hyvässä kunnossa ja siistinä. Kulkutiet tulee olla rakennettu kantavasta materiaalista ja päällystetty helposti puhtaana pidettävästä pintamateriaalista. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Eläinsuojien ovien tarpeetonta auki pitämistä tulee välttää. 5. Säilörehu 6. Jätteet Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Pyöröpaalit tulee avata tiiviillä pohjalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen ja varastoida lietesäiliössä/umpisäiliössä ja levittää peltoon lannoitteeksi. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla. Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa eivätkä jätteiden hyödyntämismahdollisuudet huonone. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen astian mahdollisesti rikkoutuessa. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. 7. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman pian hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun paikkaan,
13 jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikan tulee olla varjossa, ellei sitä ole sijoitettu sisätiloihin. 8. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pintaja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne tulee merkitä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet tulee säilyttää lukitussa paikassa. Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai säiliöt tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttoainesäiliöiden tulee olla varustettuja ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 30.9.2014 mennessä. Polttoainesäiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttoaineiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantalan, lietteen pudotuskaivojen, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta ja kuivikelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein.
14 Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivikelannan määrä (m 3 /vuosi) - lietteen ja kuivikelannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lietteen ja kuivikelannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan ELY -keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 10. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen valvontaviranomaiselle ja Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 12. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan lihanautakasvattamon, lietesäiliöiden ja kuivalantalan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista.
15 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Ympäristönsuojelulain 6 :n 2 momentin (kohta 2) mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaisesti. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja naudanlihan tuotannon laajentamiselle, koska hakemuksen mukainen toimin-
16 ta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista asema- tai yleiskaavaa. Eläinsuojan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettu huomioon myös toiminnan tavanomaisuus suhteessa lähialueen maankäyttöön. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Uuden lihanautakasvattamon eläinmäärää (195 kpl 12-24 kk ikäistä lihanautaa ja 172 kpl 6-12 kk ikäistä lihanautaa) vastaava eläinmäärä (905 eläinyksikköä) edellyttäisi ohjeen mukaan vähintään 270 metrin etäisyyttä suotuisissa olosuhteissa ja vähintään 290 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa. Verrattaessa tilan tulevaa kokonaiseläinmäärää (1 380 eläinyksikköä) tilan nykyiseen eläinmäärään (575 ey) laajennus on 2,4-kertainen, mutta nykyisen luvan sallimaan eläinmäärään (545 ey) nähden laajennus on 2,5-kertainen. Olemassa olevien tuotantorakennuksien eläinmäärä vähenee laajennuksen myötä nykyisestä eläinmäärästä noin 25% (640 eläinyksiköstä 476 eläinyksikköön). Uusi lihanautakasvattamo sekä uudet lietesäiliöt ja uusi kuivalantala suuntautuvat poispäin lähimmistä naapureista. Kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset sekä eläinsuojien eläinmäärä ja sijaintipaikan ympäristö, aluehallintovirasto katsoo, että toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille ja luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät kyseisellä paikalla. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi on lupapäätöksessä annettu määräykset mm. eläinsuojien yhteydessä olevien/rakennettavien lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta, pudotuskaivojen kattamisesta tiiviillä betonikannella, kuivalantalassa varastoitavan lannan kattamisesta turpeella ja rakennettavien lietesäiliöiden kattamisesta vähintään kelluvalla katteella. Nykyiset betonikannella katetut lietesäiliöt (oma 300 m 3 :n säiliö ja naapurilta vuokrattu 300 m 3 :n lietesäiliö) tulee pitää betonikannella katettuina ja turpeella katetut betoniset lietesäiliöt (700 m 3 ja 1246 m 3 ) tulee pitää vähintään kelluvalla katteella katettuina. Lisäksi on annettu määräyksiä lietteen ja kuivikelannan levittämisestä, poistoilmahormien sijoittamisesta katolle sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskeva lupamääräys 1 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden (MMM- RMO-C4) mukaan eläinsuojan pohjarakenteiden sekä lannan varastointiin tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi.
17 Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen/kuivikelannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Tilalla vaadittava lietelannan varastointitilavuus on vähintään 7 631 m 3, johon on laskettu lietelantaa 6 992 m 3 (ei huomioitu laidunvähennystä 111 m 3, koska varastointitilavuus riittää muutenkin), maitohuoneen pesuvesiä ja muita eläinsuojan pesuvesiä yhteensä 110 m 3 ja kiinteällä katteella kattamattomien lietesäiliöiden sadevesiä yht. 529 m 3. Laskelmat perustuvat ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen (ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Ellei lietesäiliötä kateta kiinteällä katteella, sen tilavuuteen on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille (MMM-RMO-C4). Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan lietelannan varastotilavuutta lietesäiliöissä ja lietekuiluissa yhteensä 7 700 m 3, joten varastointitilavuutta on riittävästi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM- RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettu riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Uudet lietesäiliöt ja uusi kuivalantala on määrätty rakennettavaksi siten, että ne voidaan tarvittaessa myöhemmin kattaa kiinteällä katteella, mikäli se on tarpeen hajuhaittojen vähentämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM- RMO C4) mukaan kiinteällä kattorakennelmalla kattamattomassa kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 m korkuinen ajoluiska ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Vasikoiden, hiehojen ja hevosten kuivikelantaa muodostuu vuodessa laskennallisesti 364 m 3. Hakija arvioi sairaskarsinoiden kuivikelantamääräksi 33 m 3 /v ja jäterehun määräksi noin 15 m 3 /v. Kuivalantalan laskennallinen varastointitilavuus on pohjapiirroksen perusteella noin 525 m 3 (pohjan ala 150 m 2, varastointikorkeus 3,5 m). Kaksi kertaa vuodessa tyhjennettävistä kestokuivikepohjista hyväksytään kuivikelannan varastointitilavuuteen 20 m 3. Tilalla on kuivalannan varastointitilavuutta yhteensä 545 m 3, mikä riittää täyttämään vaadittavan 12 kk:n varastointitilavuuden 427 m 3 (sisältää kattamattoman kuivalantalan sadevesiä 15 m 3 ). Määräys lietteen varastointitilojen ja kuivalantalan rakentamisesta valmiiksi ennen lihanautakasvattamon käyttöönottoa varmistaa sen, että vaadittu varastointitilavuus on käytettävissä riittävän ajoissa. Rakennettavien lietesäiliöiden salaojitusta koskeva määräys on annettu, että mahdollisessa vuototilanteessa säiliön salaojaverkostosta voidaan ottaa vesinäyte vuodon toteamiseksi. Mikäli eläinsuojien sosiaalitiloihin tulee myöhemmin WC-tiloja, käymäläjätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä
18 viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Käsittelemällä käymäläjätevedet asetuksen vaatimusten mukaisesti vähennetään vesistön rehevöitymistä ja ulosteperäisten bakteerien leviämistä. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä ja käsittelyä koskeva lupamääräys 2 Lannan ja lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtomisriskin vähentämiseksi. Vaatimus peltoalan vähimmäispinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (2010) mukaisesti. Peltopinta-alatarve on yksi hehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari 3,5 hiehoa/lihanautaa kohden, yksi hehtaari 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden, yksi hehtaari 3,5 sonnivasikkaa (6-12 kk) kohden ja yksi hehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoalaa (310 ha) lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen ja kuivikelannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää muualle kuin pohjaveden muodostumisalueelle. Talousveden ottopaikkojen ympärille jätettävän lannoittamattoman alueen suojavyöhykesuositus on 30-100 metriä. Laiduntamista koskeva lupamääräys 3 Laiduntamiseen liittyy ravinteiden huuhtoutumis- ja ylilannoitusriski. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua ravinteita vesistöön. Laitumelle johtavien kulkuväylien puhdistaminen lannasta estää lannan kulkeutumista vesistöön. Määräys vesistöön rajoittuvien laidunten käytöstä on annettu pintavesien pilaantumisen estämiseksi. Hajuhaittojen vähentämistä koskeva lupamääräys 4 Määräys uusien lietesäiliöiden kattamisesta vähintään kelluvalla katteella ja olemassa olevien lietesäiliöiden pitämisestä betonikannella (oma 300 m 3 :n säiliö ja naapurilta vuokrattu 300 m 3 :n lietesäiliö) tai turpeella katettuina (700 m 3 :n ja 1246 m 3 :n lietesäiliöt) sekä lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Orgaanisilla katteilla hajua vähentävä teho laskee materiaalin hajotessa ja painuessa säiliön pohjalle ellei materiaalia lisätä riittävän usein. Kuivalantalan kattamista turpeella tai kiinteällä kattorakennelmalla koskeva määräys on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi.
19 Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen/kuivikelannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen/kuivikelannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten kun poistoilma johdetaan ulkoilmaan eläinsuojan katolla olevien poistohormien kautta. Säilörehua koskeva lupamääräys 5 Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Pilaantunutkin säilörehu on varastoitava asianmukaisesti, ettei siitä aiheudu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumista. Jätehuoltoa ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 6 ja 7 Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisessä sekä muun muassa se, että jätteitä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskeva lupamääräys 8 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskevat määräykset on annettu suojelemaan maaperää sekä pinta- ja pohjavesiä. Suoja-allas estää mahdollisissa vuototapauksissa valumat ympäristöön ja katos estää sadevesien kertymisen suoja-altaaseen. Polttoainevarastojen ja säiliöiden säännöllisellä kunnon tarkistamisella ehkäistään ennalta vuotojen syntymistä. Nestemäisten haitta-aineiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopivaan imeytysmateriaaliin. Polttonesteiden varastointipaikan saattamisessa lupamääräyksen mukaiseksi on katsottu tarpeen antaa määräaika. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskeva lupamääräys 9 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden, lietteen pudotuskaivojen, kuivalantalan ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi valvoa muun muassa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa ja peltoalaa ja että pellot ovat sellaisia, että niille voi levittää lantaa kuormittamatta kohtuuttomasti pinta- tai pohjavesiä.
20 Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 10 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski. Toiminnan muutoksia ja selvillä olo velvollisuutta koskeva lupamääräys 11 Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muutoksesta). Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 12 Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 1, 2 ja 4 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksestä 4 ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta.