TP1: Metatietovaranto-konsepti muuttuvassa ympäristössä Kirjastoverkkopäivät 2013
Melinda EI OLE: järjestelmä = tekniikka ON: tietovaranto = sisältö Perinteinen yhteisluettelo = paikalliskantojen kokoelma Usean kokoelman viite- ja sijaintitiedot Asiakaskäyttöliittymä Metatietovaranto = konsepti Keskitetty(jä) tietovaranto(ja) Työskentely-ympäristö Voidaan näyttää useissa eri käyttöliittymissä
Lindan/Melindan kehitys tähän saakka Lindan/Melindan järjestelmät tähän saakka: VTLS 1993-2001 Voyager 2002-2008 Aleph 2008- Kansallinen metatietovaranto -hanke: katteen laajentaminen Kaikille kirjastosektoreille Kaikkiin aineistotyyppeihin
Alustukseksi Miten ympäristö on jo nyt muuttunut? (15 min.) Vanhan lindalaisen kokemuksia Mikko Meriläinen, Itä-Suomen yliopiston kirjasto, Joensuu Melindan rooli uusissa järjestelmissä (15 min.) Maarit Tuomisto, Kansalliskirjasto Siirtyminen uusiin tietomalleihin kuvailussa (15 min.) Ulla Ikäheimo, Kansalliskirjasto Linkitetyn datan hyödyntäminen (15 min.) Laila Heinemann, Kansalliskirjasto
Melindan rooli uusissa järjestelmissä
Tilanne nyt
ONKI Asteri URN Melinda UKJ ERM Tilastot PAS Julkaisuarkistot Ulkoiset järjestelmät UKJ - virkailijakäyttö Julkisen hallinnon tietojärjestelmät Väestötietojärjestelmä Autentikointi Maksupalvelut Kansallinen palveluväylä Finna - hakuliittymä Avoin linkitetty data, raportit, analyysit, tiedon louhinta, hakukoneet Henkilöstöhallinto Taloushallinto Oppimisympäristöt Finna - hakuindeksi Autentikointi Kansalliskirjaston kirjastopalvelujen palveluväylä Käytön hallinta Hankinta Kuvailu Finna Admin Muut sovellukset Ylläpito = Metatietopalvelu = Virkailijan palveluliittymä = Loppukäyttäjän palveluliittymä = Tietovaranto = Integraatioalusta = Ulkoiset järjestelmät = Autentikointi ja käyttäjäryhmät
UKJ-virkailijakäyttöliittymässä: kuvailu, hankinta jne Metatietovarannot: Melinda, Asteri, URN, UKJ, ERM, Onki - Muut KK:n metatietovarannot: julkaisuarkistot, PAS KKKPPV ja kans. palveluväylät integraatioalustoina: - Ulkoiset järjestelmät: oppimisympäristöt, taloushallinto jne - muut julkisen hallinnon tietojärjestelmät, muut tietokannat Avoin linkitetty data Kuvailu UKJ:ssa Kaikkien yhteinen kuvailutieto Melindassa
UKJ:n tietovarannot UKJn keskeinen tietovaranto kattaa useita nykyisiä tietovarantoja: Melinda kuvailutiedot Asteri (+ ONKI) Arto asiasanat (+ ontologiakäsitteet) henkilöt ja yhteisöt teosauktoriteetit artikkelien kuvailu Muut? esim. julkaisuarkistot
Paikalliskantojen rooli UKJ-järjestelmä sisältää myös varastotiedot > ei enää erillisiä paikalliskantoja Melindaan kuvailevat kirjastot, joilla itsellään käytössä jokin muu järjestelmä (esim. yleiset kirjastot) Mitä tehdään aineistoille, jotka nyt on jätetty pois Melindasta? esim. lisensoidut e-aineistot Jopot, ompelukoneet, ipadit
Asiakaskäyttöliittymä UKJn käyttöliittymä on Finna Kansallinen näkymä Paikalliset Finnat Museonäkymä Kirjastolla on oma käyttöliittymä/verkkokirjasto Tarvitaanko enää nykyisen Melindan tyyppistä kirjastoaineiston yhteisluettelo -näkymää?
UKJ:n lyhyt historia ja tulevaisuus Toteutusvaihe 2 Rahoitus auki 2018 Ulkoisten järjestelmien integrointi Ylläpito ja jatkokehitys alkaa Toteutusvaihe 1 Haettu erityisavustusta OKM:ltä Suunnittelu OKM:n erityisavustus Valmistelu ei erillistä rahoitusta 2016 2017 Hankinnan ja aineiston käytönhallinnan toimintojen viimeistely Rajapinnat ulkoisiin järjestelmiin Varasto- ja nidetietokantojen toteutus Hankinnan ja aineiston käytönhallinnan toimintojen täydentäminen 2013 2014 2015 Palveluväylän valinta ja pystytys Metatietovarannon ja kuvailutyökalun perustoiminnot Vaatimusmäärittely ja projektisuunnitelma Kuvailutyökalun lisätoiminnot Hankinnan ja aineiston käytönhallinnan perustoiminnot 2011-2012 Valmisteluasiakirja
UKJ-tiekartta
Siirtyminen uusiin tietomalleihin kuvailussa (RDA, BIBFRAME jne.)
FR-tietomallit Kuvailun periaatteiden takana olevat tiedonmallinnuksen teoriat, kehitetty IFLAn työryhmissä 1990-luvulta eteenpäin FRBR = Functional Requirements for Bibliographic Records teos ekspressio manifestaatio kappale henkilöt, yhteisöt aiheet FRAD = Functional Requirements for Access Data hakutiedot FRSAD = Functional Requirements for Subject Authority Data aiheet Suhteet kuvailtavien entiteettien välillä -> löytyvyys!
RDA = Resource Description and Access Formaattiriippumaton kuvailustandardi Perustana FR-tietomallit Nykyisestä kuvailutietueen tekemisestä siirrytään kuvailemaan itsenäisiä tietoelementtejä, joista muodostuu erilaisten suhteiden linkittämiä kuvailukokonaisuuksia Tietoja voi hyödyntää erilaisissa tietojärjestelmissä Soveltuu linkitetyn datan maailmaan
M. Autio-Tuuli, Tietolinja 1/2012
RDA käytännössä RDA-kuvailu aloitettu keväällä 2013 mm. Kongressin kirjastossa, vielä MARC 21 -formaatissa Suomen kirjastot poimivat jo RDA-tietueita vaikka standardia ei täydellisesti voidakaan vielä hyödyntää Suomenkielinen RDA-standardin käännös valmistumassa tänä syksynä, suomalaiset linjaukset tekeillä Kuvailun ohjausryhmässä Koulutukset ja käyttöönotto Suomessa suunnitelmien mukaan 2014-2015 (nykyisissä formaateissa) http://www.rdatoolkit.org/
Bibliographic Framework Initiative (BIBFRAME) Library of Congressin organisoima hanke kehittää MARC 21 formaatin seuraaja Tavoitteena FRBR- ja RDA-yhteensopivuus, samoin semanttisen webin hyödyntäminen (XML/RDF) BIBFRAME-data täytyy voida vielä konvertoida takaisin MARCiin Tietomalli ja terminologia poikkeaa hieman FRBR- ja RDAmallista, koska tarkoitus soveltaa myös muualla kuin kirjastoissa
BIBFRAME-tietomalli Teos (Work) Suunnilleen sama kuin FRBR:n teos + ekspressio Manifestaatio (Instance) Teoksen yksittäinen aineellinen ilmentymä Auktoriteetti (Authority) Henkilö, organisaatio, paikka, asiasana tms. jolla on selkeästi määritelty suhde teokseen tai sen manifestaatioon Liitännäiset (Annotation) Esim. kirja-arvostelu, kirjan kansikuva, nidetiedot Sekä malli että sen suomennos ovat luonnoksia
BIBFRAME käytännössä Edelleen tekeillä ja testattavana, lopullisesta valmistumisesta ei tarkkaa tietoa Suomessa seurataan tilannetta tarkasti, samoin muualla MARC-tietueita maailmalla miljardeja Esim. UKJ-määrittelyjä tehty RDA:n pohjalta, ei vielä BIBFRAMEn Bibframe.org sivustolla esimerkkejä, käyttäjätarinoita, konversioita
Linkitetyn datan hyödyntäminen (yhteydet ulkoisiin järjestelmiin)
Uudet tietomallit mahdollistavat linkittämisen Käytännössä siihen tarvitaan kuitenkin myös uusi kirjastojärjestelmä UUSI ENTISTÄ ULJAAMPI MELINDA!?
Linkitetyn datan mahdollisuudet Dataa saadaan valmiina muutenkin kuin poimimalla kokonaisia luettelotietueita esim. valmiita auktoriteettitietoja Bibliografisia tietoja voidaan rikastaa entistä enemmän esim. elämäkertatiedoilla, arvosteluilla, paikkatiedolla, sosiaalisella metadatalla Kirjastojen kokoelmat linkittyvät suoraan laajempiin kokonaisuuksiin, esim. Kehysorganisaation muihin tietoihin kuten kurssitarjontaan Muuhun kulttuuritarjontaan, kuten aineiston arvosteluihin mediassa
Linkitetyn datan riskejä Onko linkitetty data todellakin avointa? Dataa saatavana monella eri lisenssillä, usein lisenssiehtoja vaikea selvittää Osa datasta on ostettu ulkopuolisilta toimittajilta ilman että uudelleenjulkaisulupaa on tajuttu aikoinaan vaatia Alkuinnostuksen jälkeen datasettejä unohdetaan päivittää tai ne jopa katoavat kokonaan Uusiksi toimenkuviksi nousevat muiden tuottaman datan laadunvarmistus ja roskan filtteröinti
Muiden tuottamat tietovarannot Nimiauktoriteetit Kansallinen vaihto: muut KDK-organisaatiot, julkishallinto, tutkijarekisterit Kansainvälinen vaihto: kv. ISNI-tietokanta, VIAF Teosauktoriteetit Kansainvälinen vaihto? Kustantajien ja välittäjien tietovarannot Julkaisuarkistot ja -rekisterit Dbpedia Tutkimusdata
Linkittäminen: mitä ja miten? Mitä kuvailemme/poimimme omaan kantaan? Mitä linkitämme muualle? > tarvitaan politiikkaa Mitä avaamme linkitettäväksi? Mitä teemme metatiedoille, joissa on sopimusrajoituksia?
Keskustelu alkakoon
Työpajan tuloksia: Elämme maailmassa jossa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat yhtä aikaa läsnä. Kuvailutyötä on perinteisesti aliarvioitu, mutta sen merkitys kasvaa koko ajan. Sääntöjen ja standardien noudattaminen on entistä tärkeämpää kun data on yhteiskäytössä. Tietovarantojen merkitys kasvaa linkitetyn datan maailmassa niin kirjastoissa kuin niiden ulkopuolellakin. Samoin niiden yhteen toimivuuden tärkeys. KUVAILUTYÖ ON ASIANTUNTIJATYÖTÄ!