Kandidaatin tutkinnon tutkintovaatimukset 2008 2009 2010 2011

HELSINGIN YLIOPISTO Kasvatustieteen laitos Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutus Kandidaatin tutkinnon tutkintovaatimukset 2008 2009 2010 2011 Kasvatustieteet tutkivat ihmisen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä näiden prosessien edistämistä kasvatuksen ja opetuksen avulla. Tarkastelun kohteina ovat esimerkiksi kasvatus elämänkulussa, koulutus sekä yhteisöjen muutos- ja kehitysprosessit. Ilmiöitä tutkitaan yksilöllisistä ja yhteisöllisistä, sekä kulttuurisista ja yhteiskunnallisista näkökulmista. Kasvatustieteiden koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy kasvatustieteiden asiantuntijaksi, jolla on valmiuksia soveltaa ja tuottaa tietoa kasvatus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä niiden uudistamisesta. Kasvatustieteiden koulutuksessa yli puolet opinnoista koostuu pääaineen opinnoista. Oman alan syvällinen hallinta ja osaaminen ovat siten kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintojen ydin. Kandidaatin tutkinto Kandidaatin tutkinto on laaja-alainen yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto. Laajaalaisuuden saavuttamiseksi lähestytään kasvatustieteiden tutkimuskohteita molempien tieteenalojen näkökulmista. Opintojen tavoitteena on saada valmiuksia itsenäiseen tiedonhankintaan sekä oman alan tutkimustiedon kriittiseen lukemiseen ja analysoimiseen. Opintojen tavoitteena on myös hankkia työelämän edellyttämiä perusvalmiuksia: kykyä itsenäiseen toimintaan, yhteistyö- ja kommunikaatiotaitoja sekä valmiuksia työssä oppimiseen. Pääaineopintoihin kuuluu 25 opintopisteen laajuiset kaikille yhteiset perusopinnot ja 55 opintopisteen laajuiset aineopinnot. Aineopinnot koostuvat yhteisistä sisältöopinnoista (sisältäen alan asiantuntijatehtäviin ja toimintakenttiin perehtymistä), valinnaisista sisältöopinnoista, tutkimusmenetelmäopinnoista sekä kandidaatin tutkielmasta ja sen tekemistä tukevasta seminaarista. Aineopintojen valinnaiset sisältöopinnot opiskelija voi valita seuraavilta painopistealueilta, joiden perusteet on opiskeltu perus- ja aineopintojen yhteisissä sisältöopinnoissa: Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri Opetus ja oppiminen Oppiminen työelämässä. Kandidaatin tutkintoon kuuluu pääaineopintojen lisäksi opiskeluun orientoivia opintoja, kieliopintoja, tieto- ja viestintätekniikan opintoja sekä laaja sivuainekokonaisuus (vähintään 60 opintopistettä). Tutkinnon vähimmäislaajuuden saavuttamiseksi tutkintoon voidaan sisällyttää lisäksi vapaasti valittavia opintoja. 1

Kandidaatin tutkinnon opinnot 180 op Yleisopinnot 20 op YK 1. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) 3 op YK 2. Kieliopinnot 10 op YK 2.1. Äidinkieli 4 op YK 2.1.1. Tieteellinen kirjoittaminen 2 op YK 2.1.2. Puheviestintä 2 op YK 2.2. Toinen kotimainen kieli 3 op YK 2.3. Vieras kieli 3 op YK 3. Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opinnot 5 op YK 3.1. Tvt-ajokortti 3 op YK 3.2. Tvt / Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi 2 op YK 4. Tilastollisen kuvauksen perusteet 2 op Perusopinnot 25 op P 1. Johdatus kasvatustieteisiin 3 op P 2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri 4 op P 3. Opetus ja oppiminen 4 op P 4. Oppiminen työelämässä 4 op P 5. Kohti tutkivaa työtapaa 5 op P 6. Kasvatus elämänkulussa 5 op Aineopinnot 55 op A 1. Yhteiset sisältöopinnot 15 op A 1.1. Kasvatusfilosofia 3 op A 1.2. Kasvatussosiologia 3 op A 1.3. Oppimisen ja opetuksen teoreettiset perusteet 3 op A 1.4. Osaamisen kehittäminen työelämässä 3 op A 1.5. Kasvatustieteilijän toimintakentät 3 op A 2. Valinnaiset sisältöopinnot 15 op Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri A 2.0. Koulutuksen talous 3 op A 2.1. Kasvatus, koulutus ja erot: kulttuuritutkimuksen näkökulmia kasvatukseen ja koulutukseen 5 op A 2.2. Koulutuksen hallinto ja suunnittelu 3 / 5 op (ruotsinkielisestä koulutuksesta opintojaksot Ä 2.1.) Opetus ja oppiminen A 2.3. Opetuksen teoria ja käytäntö 5 op A 2.4. Opetus ja oppiminen yliopistossa 5 op A 2.5. Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa 5 op A 2.6. Kasvatuspsykologia 3 / 5 op (ruotsinkielisestä koulutuksesta opintojaksot Ä 2.3., Ä 2.4.) Oppiminen työelämässä A 2.7. Yksilön ja yhteisön asiantuntijuus 5 op A 2.8. Kehittävä työntutkimus 5 op A 2.9. Koulutus, työelämä ja tasa-arvo 3 / 5 op A 3. Tutkimusmenetelmäopinnot 15 op A 3.1. Tieteenfilosofia I 3 op A 3.2. Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 6 op A 3.3. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi 6 op A 4. Kandidaatin tutkielma ja sen tekemistä tukeva seminaari 10 op Sivuaineopinnot: laaja sivuainekokonaisuus (vähintään 60 op) Vapaasti valittavat opinnot: tarvittaessa, jotta tutkinnon minimilaajuus täyttyy 2

YLEISOPINNOT 64025 YK 1. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) 3 op Hops-työskentelyn tavoitteena on lisätä opiskelun suunnitelmallisuutta sekä tukea kokonaiskuvan muodostumista alan asiantuntijuuden kehittymisestä. Lisäksi tavoitteena on opiskelijan sitoutumisen lisääntyminen oppiaineeseen, opiskelijayhteisöön ja laitokseen. Hyväksytty-hylätty. 64026 YK 2.1.1. Tieteellinen kirjoittaminen 2 op Opiskelija ymmärtää: keskeisten opiskelussa tarvittavien tieteellisten tekstilajien ominaispiirteet ja käytänteet argumentoinnin merkityksen tieteellisen tekstin tuottamisessa vastuunsa kirjoittamansa tekstin kommunikoivuudesta. Opiskelijalla on valmiuksia: soveltaa oman tieteenalansa kielenkäytön käytäntöjä opiskeluteksteissään ja opinnäytetöissään työstää ja muokata tekstiään kirjoitusprosessin eri vaiheissa käyttää kielioppaita ja muita kielen hakuteoksia kirjoittamisen tukena. - Leino, P. Taitavan kirjoittajan kielenhuolto. Opiskelijan opas. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. - Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. 2007. WSOY. Hyväksytty-hylätty. 473659 YK 2.1.2. Puheviestintä 2 op Opintojakson tavoitteena on antaa perustietoa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, antaa valmiuksia kehittää omia puheviestintätaitoja ja lisätä varmuutta osallistua erilaisiin puheviestintätilanteisiin. Kurssilla tutustutaan esiintymisen ja ryhmäviestinnän perusteisiin sekä tehdään erilaisia puheviestintätaitoja kehittäviä harjoituksia. Opintojakson voi suorittaa ainoastaan kurssina. Hyväksytty-hylätty. 3

99291 YK 2.2. Toinen kotimainen kieli 3 op Toisen kotimaisen kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää oman alansa puhuttua ja kirjoitettua suomen/ruotsin kieltä sekä pystyy keskustelemaan alaansa liittyvistä kysymyksistä. Hänen tulee myös osata käyttää kieltä kirjallisesti omaan ammattialaansa liittyvissä tehtävissä kielilaissa (423/2003) edellytetyn taitotason mukaisesti. Toteutus Ruotsin kielen opinnot suoritetaan yleensä kurssilla. Opiskelija, joka on kartuttanut etenkin ruotsin kielen suullista taitoaan lukion jälkeen voi suorittaa opintojakson myös kielikokeella. Suomen opintojakson voi suorittaa kokeella tai kurssin yhteydessä. Hyvät tiedot tyydyttävät tiedot. 99501 YK 2.3. Vieras kieli 3 op ja toteutus Opiskelija voi osoittaa tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen taidon vaihtoehtoisesti englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä. Englannissa kurssin tarkoituksena on, että opiskelijat saavuttavat hyvän akateemisen ja työelämässä tarvittavan englannin taidon. Kurssi keskittyy lukemiseen, kirjoittamiseen ja/tai puhumiseen. Englannin taidon voi osoittaa tasokokeella tai kurssilla. Espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä tavoitteena on syventää hankittua kielitaitoa siten, että opiskelija pystyy käyttämään monipuolisesti kieltä opinnoissa ja opintojen jälkeen työelämässä. Opinnot koostuvat siirtymäaikana (1.8.2005-31.12.2008) tekstinymmärtämisen ja suullisen taidon opintojaksoista. Opintojaksot voi suorittaa tasokokeella tai kurssilla. Siirtymäajan jälkeen espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän valitseville tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma. Opinnot koostetaan tasojen 4/5-5/6 kursseista/moduuleista. Hyväksytty-hylätty. 6000007 / 6000008 / 64027 / 6000005 YK 3.1. Tvt-ajokortti 3 op Opintojakson tavoitteena on turvata tieto- ja viestintätekniikan perustaidot opiskelua varten. Opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelija hallitsee tietokoneen perustaidot, osaa toimia Helsingin yliopiston ATK-ympäristössä ja käyttää sen tarjoamia palveluita. Lisäksi hän tuntee yleisimpiä opiskelussa tarvittavia ohjelmia ja osaa käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti. Opiskelija kykenee hankkimaan tietoa tehokkaasti ja samalla kriittisesti sekä eettisesti arvioimaan löytämäänsä tietoa. Lisäksi hän tiedostaa Internetin ja tietokoneiden käyttöön liittyviä tietoturvariskejä ja kykenee välttämään yleisimpiä esiin tulevia ongelmia. Sisältö 1. Helsingin yliopiston ATK-ympäristö 2. Työaseman käyttötaidot 3. Internet ja verkkoviestintä 4. Tiedon muokkaaminen ja esittäminen 5. Tiedonhankinta 6. Tietoturva 4

- Yleistietoa tvt-ajokortista http://www.helsinki.fi/tvt-ajokortti - Opiskelijoiden itseopiskelumateriaali osioihin 1-6 http://www.helsinki.fi/tvt-ajokortti/materiaali.htm Hyväksytty-hylätty. Näyttökokeen läpäisemiseksi opiskelijan tulee saada vähintään 70% oikein jokaisen kuuden osion kysymyksistä. 64028 YK 3.2. Tvt / Osa A 3.3. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi opintojaksoa +2 op Ks. tutkintovaatimukset ja opetustiedot A 3.3. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi opintojakson kohdalta. Suorittamalla A 3.3. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi -opintojakson opiskelija saa 6 op aineopintoihin A 3.3. opintojakson kohdalle sekä 2 op yleisopintoihin YK 3.2. kohdalle. 64029 YK 4. Tilastollisen kuvauksen perusteet 2 op Opiskelija perehtyy tilastollisen kuvauksen perusteisiin. - Komulainen, Erkki & Karma, Kai. Tilastollisen kuvauksen perusteet käyttäytymistieteissä. 2002. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos. Verkossa: http://www.helsinki.fi/ktl/julkaisut/tkpk/ Hyväksytty-hylätty. PERUSOPINNOT 64130 Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot 25 op Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija tutustuu yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen keskeisiin kysymyksiin ja teorianmuodostukseen sekä saa aineksia oman kasvatustieteellisen asiantuntijuuden kehittymiselle. Perusopinnoista saatava arvosana määräytyy opintojaksojen opintopistemäärillä painotetun keskiarvon perusteella asteikolla 1-5. Opintojaksojen vastaavuuksista lukuvuosien 2001-2003 2004-2005 tutkintovaatimuksiin löytyy tietoa Kasvatustieteen laitoksen intranetissä Almassa https://alma.helsinki.fi/tab/622. Opinnot ovat yhteisiä pää- ja sivuaineopiskelijoille. 5

64131 P 1. Johdatus kasvatustieteisiin 3 op Opiskelija tutustuu yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen keskeisiin kysymyksiin, tehtäväalueisiin ja pyrkimyksiin. Sivuaineopiskelijat voivat halutessaan korvata opetuksen suorittamalla teoksen: - Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E. Johdatus kasvatustieteisiin. 5. uud. painos. 2004. WSOY. Hyväksytty-hylätty. 64132 P 2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri 4 op Opiskelija tutustuu kasvatussosiologian ja kulttuurisen kasvatustutkimuksen peruskäsitteisiin sekä keskeiseen tällä alueella tehtävään tutkimukseen. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa (opetuksen ohella tai opetukseen osallistumisen korvaavan) suoritettavan kirjallisuuden oheisesta listasta: - Antikainen, Ari, Rinne, Risto & Koski, Leena. Kasvatussosiologia. 2. painos, 2000 tai 3. painos, 2006. WSOY. - Suomalainen koulu ja kulttuuri, toim. Tarja Tolonen. 1999. Vastapaino. sekä - yksi artikkeli kustakin seuraavasta Kasvatus-lehden teemanumerosta: 1/2004, 3/2004 ja 2/2007. 64133 P 3. Opetus ja oppiminen 4 op Opiskelija tutustuu opetuksen ja oppimisen perusteisiin ja niiden merkitykseen elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa (opetuksen ohella tai opetukseen osallistumisen korvaavan) suoritettavan kirjallisuuden oheisesta listasta: - Säljö, Roger. Oppimiskäytännöt: sosiokulttuurinen näkökulma. 2004. WSOY. - Näkökulmia kehityspsykologiaan: Kehitys kontekstissaan, toim. Paula Lyytinen, Mikko Korkiakangas, & Heikki Lyytinen. 1995. WSOY. - Engeström, Yrjö. Perustietoa opetuksesta. 1982. Valtion painatuskeskus. 6

64134 P 4. Oppiminen työelämässä 4 op Opiskelija tutustuu työn historiallisiin perusmuotoihin teollisuusyhteiskunnissa sekä niille ominaisiin työn hallinnan ja oppimisen muotoihin. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa (opetuksen ohella tai opetukseen osallistumisen korvaavan) suoritettavan kirjallisuuden oheisesta listasta: - Sarala, Urpo & Sarala Anita. Oppiva organisaatio: oppimisen, laadun ja tuottavuuden yhdistäminen. 1996. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. - Toiviainen, Hanna, Toikka, Kari, Hasu, Mervi & Engeström, Yrjö. Kumppanuus toimintana. Esimerkkinä kahden metalliteollisuuden yrityksen kumppanuusverkosto. 2004. Raportteja / Kansallinen työelämän kehittämisohjelma; 32. Helsinki: Työministeriö. Verkossa: http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/03_tutkimus_ja_kehittaminen/02_tykes/05_aineistopankki/julkaisut/ra portti32.pdf - Virkkunen, J. & Ahonen, H. Oppiminen muutoksessa. Uusi väline työyhteisön oppimiskäytäntöjen uudistamiseen. 2007. Infor. 64135 P 5. Kohti tutkivaa työtapaa 5 op Opiskelija tutustuu kasvatustieteelliseen tutkimustyöhön, tutkimuksen lähestymistapoihin ja tiedeyhteisöihin. - Argumentti ja kritiikki: lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot, toim. Marja-Liisa Kakkuri- Knuuttila. 1998. Gaudeamus. (osin, opintojaksosta vastaava opettaja/t osoittaa) 64136 P 6. Kasvatus elämänkulussa 5 op Opiskelija tutustuu kasvatukseen ja koulutukseen elämänkulun eri vaiheissa sekä virallisissa että epävirallisissa oppimisympäristöissä. Valittava kolme teosta eri teema-alueilta Elämänkulku - Lapsuudesta vanhuuteen iän sosiologiaa, toim. Anne Sankari & Jyrki Jyrkämä. 2001.Vastapaino. - Oppiminen ja elämänhistoria, toim. Ari Antikainen & Hannu Huotelin. 2000. BTJ Kirjastopalvelu. - Kohtaamisia kasvatuksen ja koulutuksen kentillä, toim. Reetta Mietola, Elina Lahelma, Sirpa Lappalainen & Tarja Palmu. 2005. Suomen kasvatustieteellisen seuran kirjasarja. Koti - Koti kasvattajana, elämä opettajana: kasvatus- ja oppimiskulttuurit tutkimuskohteina, toim. Leena Laurinen. 1998. Atena. - Perhe ja vanhemmuus: suomalainen perhe-elämä ja sen tukeminen, toim. Anna Rönkä & Ulla Kinnunen. 2002. PS-Kustannus. - Metso Tuija. Koti, koulu ja kasvatus. Kohtaamisia ja rajankäyntejä. 2004. Suomen kasvatustieteellinen seura. 7

Institutionaalinen kasvatus - Lehtinen, Anja-Riitta. Lasten kesken: lapset toimijoina päiväkodissa. 2000. Jyväskylän yliopistopaino. - Uusikylä, Kari & Atjonen, Päivi. Didaktiikan perusteet. 2005. 3. uud. painos. WSOY. - Talib, Mirja, Löfström, Jan & Meri, Matti. Kulttuurit ja koulu: avaimia opettajille. 2004. WSOY. - Koulun arkea tutkimassa, toim. Lahelma, E. & Gordon, T. 2003. Helsingin kaupunki, opetusvirasto. Verkossa: http://www.hel.fi/wps/portal/opetusvirasto/artikkeli?wcm_global_context=/fi/opetusvirasto/palv elut/julkaisut+/opetusviraston+a-sarjan+julkaisut/vuoden+2002+julkaisut - Koski, Leena. Hyvän lapsen kasvattamisen ideaalit tutkimus aapisten ja lukukirjojen moraalisen kosmologian muutoksista itsenäisyyden aikana. 2001. Suomen kasvatustieteellinen seura. Nuoruuden siirtymät - Puuronen, Vesa. Johdatus nuorisotutkimukseen. 1997. Vastapaino. - Nuorten arki ja muuttuvat rakenteet, toim. Helena Helve. 1998. Nuorisotutkimusseura. - Koulun ja työn rajavyöhykkeellä: uusia työssä oppimisen mahdollisuuksia, toim. Terttu Tuomi-Gröhn & Yrjö Engeström. 2001. Yliopistopaino. - Kamppailuja jäsenyyksistä, toim. Harinen. 2003. Nuorisotutkimusseura. - Polkuja ja poikkeamia: aikuisuutta etsimässä, toim. Sinikka Aapola & Kaisa Ketokivi. 2005. Nuorisotutkimusseura. Aikuisuudessa oppiminen - Arkipäivän oppiminen, toim. Pekka Sallila & Tapio Vaherva. 1998. BTJ Kirjastopalvelu, Kansanvalistusseura, Aikuiskasvatuksen tutkimusseura. - Engeström, Yrjö. Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. 2004. Vastapaino. - Osaaminen ja uuden luominen innovaatioverkoissa: tutkimus kuudesta suomalaisesta innovaatiosta. Miettinen, R., Lehenkari, J., Hasu, M. & Hyvönen, J. 1999. Taloustieto. - Oppiminen ja ikääntyminen, toim. Pekka Sallila. 2000. BTJ Kirjastopalvelu, Kansanvalistusseura, Aikuiskasvatuksen tutkimusseura. AINEOPINNOT 64242 Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 55 op Aineopintojen tavoitteena on, että opiskelija laajentaa kasvatustieteellistä asiantuntijuuttaan perehtymällä kasvatustieteiden keskeisiin teoriasisältöihin, metodeihin ja tutkimuksiin. Tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia soveltaa ja arvioida kasvatustieteellistä tietoa erilaisissa kasvatusta ja koulutusta koskevissa kysymyksissä ja saa kokemusta kasvatustieteellisestä tutkimustyöstä sekä valmiuksia alan kehityksen seuraamiseen. Aineopinnoista saatava arvosana määräytyy opintojaksojen opintopistemäärillä painotetun keskiarvon perusteella asteikolla 1-5. Kandidaatin tutkielman arvosana ei vaikuta aineopintojen kokonaisarvosanaan. Edeltävät opinnot: Kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen tai kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot. Aineopinnot voi aloittaa, kun perusopinnot on suoritettu lukuun ottamatta P 6. Kasvatus elämänkulussa -opintojaksoa, jonka suoritus voi olla kesken. Sivuaineopiskelijoille aineopinnot 35 op. 8

64243 A 1.1. Kasvatusfilosofia 3 op Opiskelija perehtyy erilaisiin tapoihin käsitteellistää filosofisesti kasvatuksen keskeisiä ilmiöitä. - Puolimatka, Tapio. Kasvatus, arvot ja tunteet. 2004. Tammi. - Freire, Paulo. Sorrettujen pedagogiikka. 2005. Vastapaino. Opetukseen osallistumisen voi korvata seuraavalla lisäkirjallisuudella: - Platonista transmodernismiin. Juonteita ihmisyyteen, ihmiseksi kasvamiseen, oppimiseen, kasvatukseen ja opetukseen, toim. Raija Huhmarniemi, Simo Skinnari & Juhani Tähtinen. 2001. Suomen kasvatustieteellinen seura. Sivut 13-67, 133-154, 263-294, 321-369, 427-528. 64244 A 1.2. Kasvatussosiologia 3 op Opiskelija perehtyy kasvatuksen ja koulutuksen sosiologisen tutkimuksen keskeisimpiin teemoihin sekä sosiologisen näkökulman merkitykseen koulutuksen käytännöissä. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa kuusi luentojen teemoja tukevaa artikkelia seuraavista teoksista: - Education, Globalization and Social Change, toim. Lauder, Brown, Dillabough, & Halsey. 2006. Oxford University Press. - Reader in Sociology of Education, toim. Ball. 2000. RoutledgeFalmer. Lisäksi opiskelija valitsee yhden artikkelin seuraavasta kokoelmasta: - Kasvatussosiologian teoreetikoita: uudesta kasvatussosiologiasta oppimisen kriittiseen tarkasteluun, toim. Tapio Aittola. 1999. Gaudeamus. 64245 A 1.3. Oppimisen ja opetuksen teoreettiset perusteet 3 op Opiskelija perehtyy tärkeimpiin oppimisen psykologisiin, antropologisiin ja organisaatiososiologisiin teoriasuuntauksiin. Opintojaksolla tutustutaan eri suuntausten alkuperään, peruskäsitteisiin sekä soveltamistapoihin opetuksen suunnittelussa. - Miettinen, Reijo. Kognitiivisen oppimisnäkemyksen tausta. 1984. Valtion koulutuskeskus. Luvut 4 sekä 6-11. Verkossa: http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/eres/kayt/miettinen16-117.pdf Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden. 9

64246 A 1.4. Osaamisen kehittäminen työelämässä 3 op Opiskelija perehtyy työn kehittämisen ja työssä oppimisen teorioihin ja menetelmiin sekä niiden kehitykseen. - Osaamisen johtaminen muutoksessa. Ideoita ja kokemuksia toisen sukupolven knowledge managementin kehittelystä. Toim. Jaakko Virkkunen. 2002. Työelämän kehittämisohjelma. Raportteja 20. Sivut 11-122, 137-166. Verkossa http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/03_tutkimus_ja_kehittaminen/02_tykes/05_aineistopankki/julkaisut/jvi rkkunen.pdf Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden. 64247 A 1.5. Kasvatustieteilijän toimintakentät 3 op Opintojaksolla perehdytään alan asiantuntijatehtäviin ja keskeisiin toimintakenttiin. Hyväksytty-hylätty. Vain pääaineopiskelijoille. 64258 A 2.0. Koulutuksen talous 3 op Opiskelija perehtyy koulutuksen tarkasteluun taloudellisena toimintana sekä erilaisiin lähtökohtiin, näkökulmiin ja menetelmiin koulutuksen ja talouden suhteiden analysoinnissa. Opintojakson vastaava opettaja osoittaa suoritettavat osat seuraavista: - Vaherva, T., & Juva, S. Koulutuksen talous. 1985. Tammi. - Heikkilä, J., Juva, S., Kettunen, T., Lahtinen, M. & Tiihonen, R. Koulutuksen talouden käsikirja. 2008. PS-Kustannus. Opintojakso on myös osa koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelmaa. Suorituksen voi laajentaa 5 op:n syventäväksi opintosuoritukseksi täydentävällä kirjallisuudella, mikäli perus- ja aineopinnot on suoritettu. 10

64248 A 2.1. Kasvatus, koulutus ja erot: kulttuuritutkimuksen näkökulmia kasvatukseen ja koulutukseen 5 op Opintojakson tavoitteena on oppia tarkastelemaan kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöitä kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Tarkastelun kohteina ovat erojen (esim. sukupuoli, luokka, etnisyys, seksuaalisuus, erityisyys ) rakentuminen ja haastaminen koulutuksen käytännöissä sekä koulutuksellisen tasa-arvon mahdollisuudet. Oheiskirjallisuutta: - Social Justice, Education and Identity, toim. Carol Vincent. 2003. RoutledgeFalmer. - Democratic education: Ethnographic challenges, toim. Dennis Beach, Tuula Gordon & Elina Lahelma. 2003. Tufnell Press. - Sabour, M'hammed & Koski, Leena (eds.). Koulutuksen ja kulttuurin merkitystä etsimässä - Searching for the Meaning of Education and Culture. 2005. Joensuu University Press - Kenen kasvatus, toim. Tomi Kiilakoski, Tuukka Tomperi & Marjo Vuorikoski. 2005. Vastapaino. - artikkeleja esimerkiksi seuraavista julkaisuista: Kasvatus, Nuorisotutkimus, Aikuiskasvatus, Naistutkimus, Gender and Education, Ethnography and Education, Young, British Journal of Sociology of Education Suositus: A 1.2. Kasvatussosiologia -opintojakso suoritettu. Opintojakso vastaa lukuvuosien 2005 2008 tutkintovaatimuksissa opintojaksoa A 2.2. Kulttuurit ja kasvatus. Opintojakson jo suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa uudelleen saaden suorituksesta opintopisteitä. 64249 A 2.2. Koulutuksen hallinto ja suunnittelu 3-5 op Opiskelija perehtyy koulutuksen suunnittelun ja arvioinnin keskeiseen käsitteistöön sekä tutustuu suunnittelun ja arvioinnin käytetyimpiin toimintamuotoihin suomalaisessa opetustoimessa. Kaikille yhteiset 3 op: - Lampinen, Osmo. 1998. Suomen koulutusjärjestelmän kehitys. Gaudeamus. - Marsh, Colin J. & Willis, George. Curriculum. Alternative Approaches, Ongoing Issues. 3. painos, 2003. Prentice Hall. Luvut 1, 5-9. Sekä toinen teoksista: - Koulutus, kasvatus ja arviointi: Kasvatustieteellisiä arviointitutkimuksia koulutuksen kehittämiseksi, toim. Eija Mattila & Erkki Olkinuora. 2001. Turun yliopisto. tai - Atjonen, P. Hyvä, paha arviointi. 2007. Tammi. 5 op suorittaville lisäkirjallisuus: - Ahonen Sirkka. Yhteinen koulu: Tasa-arvoa vai tasapäisyyttä. 2003. Vastapaino. - Owen, John M., & Rogers, Patricia J. Program Evaluation: Forms and Approaches. 1999. Sage. Suositus: A 1.2. Kasvatussosiologia -opintojakso suoritettu. 11

64251 A 2.3. Opetuksen teoria ja käytäntö 5 op Opiskelijat saavat kokemuksia käytännön opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista sekä harjaantuvat tarkastelemaan opetuskäytäntöjä suhteessa pedagogisiin teorioihin. - Hakkarainen, Kai, Lonka, Kirsti & Lipponen Lasse. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. 2004. WSOY. (osin, opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa) Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden. Edeltävät opinnot: Perusopinnot + A 1.3. Oppimisen ja opetuksen teoreettiset perusteet. 64252 A 2.4. Opetus ja oppiminen yliopistossa 5 op Opiskelija perehtyy yliopistopedagogiikan teoreettisiin periaatteisiin, alan tutkimusmenetelmiin sekä tuoreimpiin tutkimuksiin. Opiskelija ymmärtää yliopistopedagogiikan erityispiirteet ja saa yleiskuvan tutkimukseen perustuvasta opetuksen kehittämisestä. - Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja, toim. Sari Lindblom-Ylänne & Anne Nevgi. 2003. WSOY. Luvut 3-12 ja 16. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden. Suositus: A 1.3. Oppimisen ja opetuksen teoreettiset perusteet -opintojakso suoritettu. 64253 A 2.5. Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa 5 op Opiskelija perehtyy tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ja erityisesti verkko-opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Hän ymmärtää miten tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään pedagogisesti mielekkäällä tavalla niin lähi- kuin verkko-opetuksessa. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavat osat seuraavista: - Jonassen, David H., Howland, Jane, Moore, Joi & Marra, Rose M. Learning to solve problems with technology: a constructivist perspective. 2. painos, 2003. Merrill. - Mayer, R. E. Multimedia learning. 2001. Cambridge University Press. - Roberts, T. S. Computer-supported collaborative learning in higher education. 2005. Idea Group Publishing. Edeltävät opinnot: Perusopinnot + A 1.3. Oppimisen ja opetuksen teoreettiset perusteet. Sisältää tieto- ja viestintätekniikan opintoja 1 op. Vain pääaineopiskelijoille. 12

64254 A 2.6. Kasvatuspsykologia 3-5 op Opiskelija perehtyy yksilön kognitiivisten toimintojen, sosiaalisten käytäntöjen ja toimintakenttien merkitykseen oppimisessa. Kaikille yhteinen 3 op: - The RoutledgeFalmer reader in psychology of education, ed. Daniels, Harry & Edwards, Anne. 2003. RoutledgeFalmer. 5 op suorittaville lisäkirjallisuus: Opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa sovittavia artikkeleita teoksesta: - Handbook of educational psychology, ed. Alexander, Patricia A. & Winne, Philip H. 2006. Lawrence Erlbaum Associates. Suositus: A 1.3. Oppimisen ja opetuksen teoreettiset perusteet -opintojakso suoritettu. 64255 A 2.7. Yksilön ja yhteisön asiantuntijuus 5 op Opiskelija perehtyy asiantuntijuutta koskevien teorioiden kehitykseen ja viimeaikaisiin asiantuntijuutta koskeviin tutkimuksiin. - Amin, Ash & Cohendet, Patrick. Architectures of knowledge, Firms, capabilities, and communities. 2004. Oxford University Press. - Bereiter, C. & Scardamalia, M. Surpassing ourselves. An inquiry into the nature and implications of expertise. 1993. Open Court. Lisäksi suoritetaan toinen teoksista: - Engeström, Yrjö. Collaborative expertise. Expansive learning in Medical Work. 2009. Cambridge University Press. tai - Engeström, Yrjö. Interactive expertise. Studies in distributed working intelligence. 1992. University of Helsinki. Department of Education. Suositus: A 1.4. Osaamisen kehittäminen työelämässä -opintojakso suoritettu. 13

64256 A 2.8. Kehittävä työntutkimus 5 op Opiskelija perehtyy kehittävän työntutkimuksen taustateoriaan, tutkimusasetelmaan, metodologiaan ja ajankohtaisiin sovelluksiin. - Engeström, Yrjö. Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia ja haasteita. 1995. Painatuskeskus. s. 1-158. - Virkkunen, Jaakko, Engeström, Yrjö, Pihlaja, Juha & Helle, Merja. Muutoslaboratorio: Uusi tapa oppia ja kehittää työtä. 2001. Edita. Verkossa: http://www.mol.fi/tyke/0003/materiaalit/kirjat/raportti6/muutoslabora.pdf Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden. Vastaavuus edellisiin tutkintovaatimuksiin: AA 3.3. Kehittävä työntutkimus (2 ov = 4 op) + suorituksen täydentäminen lisäkirjallisuudella: Virkkunen, Jaakko, Engeström, Yrjö, Pihlaja, Juha & Helle, Merja. Muutoslaboratorio: Uusi tapa oppia ja kehittää työtä. 2001. Edita. Verkossa: http://www.mol.fi/tyke/0003/materiaalit/kirjat/raportti6/muutoslabora.pdf Suositus: A 1.4. Osaamisen kehittäminen työelämässä -opintojakso suoritettu. 64257 A 2.9. Koulutus, työelämä ja tasa-arvo 3-5 op Opiskelija perehtyy koulutuksen ja työelämän välisiin yhteyksiin tasa-arvotavoitteiden, syrjäytymiseen liittyvien prosessien sekä rakenteellisten tekijöiden näkökulmasta. Kaikille yhteinen 3 op: - Silvennoinen, Heikki. Koulutus marginalisaation hallintana. 2002. Gaudeamus. - Sawchuk, Peter H. Adult Learning and Technology in Working-Class life. 2003. Cambridge University Press. 5 op suorittaville lisäkirjallisuus (2 teosta seuraavista): - Helne Tuula. Syrjäytymisen yhteiskunta. 2002. Stakes. - Blom, Raimo, Melin, Harri & Pöyriä, Pasi. Tietotyö ja työelämän muutos: palkkatyön arki tietoyhteiskunnassa. 2001. Gaudeamus. - Sennett, Richard. Työn uusi järjestys. Miten uusi kapitalismi kuluttaa ihmisen luonnetta. 2002. Vastapaino. - Käyhkö, Mari: Siivoojaksi oppimassa: etnografinen tutkimus työläistytöistä puhdistuspalvelualan koulutuksessa. 2006. Joensuu university press. Suositus: A 1.4. Osaamisen kehittäminen työelämässä -opintojakso suoritettu. 14

64261 A 3.1. Tieteenfilosofia I 3 op Opiskelija perehtyy kasvatustieteellisen tutkimuksen metodologioiden tieteenfilosofisiin oletuksiin ja niiden merkitykseen tutkimuskäytännöissä. - Raatikainen, Panu. Ihmistieteet ja filosofia. 2004. Gaudeamus. - Dewey, John. Pyrkimys varmuuteen: tutkimus tiedon ja toiminnan suhteesta. 1999. Gaudeamus. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden. Vain pääaineopiskelijoille. 64262 A 3.2. Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 6 op Opintojaksolla tarkastellaan kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia, lähestymistapoja ja päämääriä. Lisäksi perehdytään tutkimusprosessin eri vaiheisiin ja harjoitellaan kvalitatiivisen tutkimuksen suunnittelua, toteutusta (aineistonkeruuta, analyysiä ja tulkintaa) ja arviointia. - Eskola, Jari & Suoranta, Juha. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 1998. Vastapaino. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden ja/tai artikkeleita Sivuaineopiskelijat korvaavat harjoitukset suorittamalla seuraavan lisäkirjallisuuden: - Creswell John W. Qualitative Inquiry and Research Design: Choosing Among Five Traditions. 1998. Sage Publications. s. 1-230. Sisältää tieto- ja viestintätekniikan opintoja 1 op. 64263 A 3.3. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi 6 op Opintojaksolla harjoitellaan tutkimuksen tekoa ja raportointia. Opiskelija kerää kvantitatiivisen tutkimusaineiston sekä perehtyy kasvatustieteiden kannalta keskeisiin tilastollisiin analyysimenetelmiin ja tilastolliseen päättelyyn. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. Harjoituksia korvaava kirjallisuus sivuaineopiskelijoiden itsenäisen työskentelyn tueksi: - Heikkilä, Tarja. Tilastollinen tutkimus. 3. painos, 2001. Edita. 15

Edeltävät opinnot pääaineopiskelijoille: Perusopinnot + YK 4. Tilastollisen kuvauksen perusteet. Edeltävät opinnot sivuaineopiskelijoille: Perusopinnot. Lisäksi opintojaksolle osallistuvien edellytetään hallitsevan tietotekniikan ja tilastollisen kuvauksen perusteet. Opintojakso on kokonaisuudessaan 8 opintopisteen laajuinen. Aineopintojen tutkimusmenetelmäopintoihin sisältyvien 6 opintopisteen lisäksi opintojaksoon sisältyy 2 opintopistettä yleisopintoihin kuuluvia tieto- ja viestintätekniikan opintoja (YK 3.2. Tvt / Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi 2 op). 64265 A 4. Kandidaatin tutkielma ja sen tekemistä tukeva seminaari 10 op Opiskelija saa kokonaiskuvan tutkimusprosessista perehtymällä alan tutkimuksiin ja menetelmiin, tekemällä itse pienimuotoisen tutkimuksen, kirjoittamalla tutkimusraportin ja osallistumalla seminaarityöskentelyyn. Tavoitteena on, että opiskelija integroi ja syventää aikaisemmin opittua tutkimustyöhönsä sekä harjoittelee tieteellistä argumentointia. Oheiskirjallisuus: - Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. 2007. WSOY. Hyväksytty kandidaatin tutkielma arvostellaan asteikolla Edeltävät opinnot: Seminaariin osallistuminen edellyttää, että perusopintojen lisäksi aineopintojen tutkimusmenetelmäopinnot sekä kaikki yhteiset sisältöopinnot (15 op) on kokonaan suoritettu. Suositeltavaa on, että myös aineopintojen valinnaiset sisältöopinnot on suoritettu tai meneillään. Lisäksi YK 2.1.1. Tieteellinen kirjoittaminen tulee olla suoritettu tai meneillään. Sisältää tieto- ja viestintätekniikan opintoja 1 op. Vain pääaineopiskelijoille. 64266 A 5. Sivuaineopiskelijoiden seminaarityö ja sen tekemistä tukeva seminaari 5 op Opiskelija saa kuvan tutkimusprosessista perehtymällä kasvatustieteiden tutkimuksiin ja menetelmiin, tekemällä itse pienimuotoisen tutkimuksen, kirjoittamalla tutkimusraportin ja osallistumalla seminaarityöskentelyyn. Tavoitteena on, että opiskelija integroi ja syventää aikaisemmin opittua tutkimustyöhönsä sekä harjoittelee tieteellistä argumentointia. Oheiskirjallisuus: - Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. 2007. WSOY. Hyväksytty seminaarityö arvostellaan asteikolla 1-5. Lisäksi suositellaan, että aineopintojen tutkimusmenetelmäopinnot sekä yhteiset sisältöopinnot on suoritettu (9 op). 16