1 HAUKIPUTAAN KUNTA Kunnanhallitus 4.6.2007 HAUKIPUTAAN TUKI- JA PALVELUASUMISEN TARVE JA ORGANISOINTI Palvelu- ja tukiasuntotyöryhmä: Timo Autio, pj Raimo Heino Tapio Kangas Lauri Kauppila Tuula Paaso
2 1. Johdanto 1.1. Toimeksianto Kunnanhallitus asetti 8.5.2006 153 työryhmän, jonka tehtävänä on seuraava: - Kartoittaa tuki- ja palveluasuntojen tarve - Selvittää toimijoiden rooli tuki- ja palveluasuntojen tuotannossa ja palvelujen järjestämisessä ja - Tehdä esitys konsernijohdolle tarkoituksenmukaisimmasta työnjaosta ja yhteistyöstä em. asioiden hoitamisessa. Työryhmän jäseniksi nimettiin perusturvalautakunnan puheenjohtaja Tuula Paaso, Koy Simppulanhakan hallituksen puheenjohtaja Lauri Kauppila, Koy Simppulanhakan toimitusjohtaja Raimo Heino, kunnankamreeri Timo Autio (kokoonkutsuja), hallintopäällikkö Tapio Kangas. Työryhmä on kokoontunut 6 kertaa. 1.2. Käsitteistä Koti on tavallinen omistus- tai vuokra-asunto, johon asiakas voi tarvittaessa saada kotihoidon (kotisairaanhoito ja -palvelu) palveluja. Palveluasunto/tuettu/autettu asuminen (myöh. muu palveluasunto) on vuokrasuhteella (tai ns. sosiaalihuoltolain mukaisena asumispalveluna) oleva asunto, johon annetaan sellaiset kotihoidon palvelut (ateria-, hygienia-, pyykki ja siivousapu), jotta asiakas suoriutuu jokapäiväisistä toiminnoista. 90 % Avunsaantimahdollisuus on ympärivuorokautisesti järjestetty henkilökunnan varallaolona tai jatkuvana tavoitettavuutena. Yleensä tiloissa on käytössä yhteistiloja ja niitä voi käyttää myös talon ulkopuoliset asukkaat. Asiakkaat tarvitseva pääsääntöisesti yhden ja satunnaisesti kahden hoitajan apua päivittäisissä toimissaan, mutta tulevat toimeen yksin ja yöaikaan esimerkiksi turvarannekkeen avulla. Rava 1) on 2,00 2,99. Asukasvalinnan suorittaa ao. viranhaltija SASryhmän 2 ) suosituksesta. Tehostettu palveluasunto on asumisyksikkö, johon kuuluvat kiinteästi palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan suoriutumiseksi jokapäiväisistä toiminnoista. Asuntoon kuuluu välitön avunsaantimahdollisuus ympärivuorokauden järjestettynä henkilökunnan läsnäolona. Asukkaat ovat vuokrasuhteessa (tai asuminen on ns. sosiaalihuoltolain mukaista asumispalvelua, josta maksetaan vuokraa ja saadaan siihen asumistuki) 10 % Asukkaat tarvitsevat 1 2 hoitajan apua päivittäisissä toimissaan. Rava on 2,50 3,50. Asukasvalinnan suorittaa ao. viranhaltija SAS-ryhmän suosituksesta. Laitoksella/hoivaosastolla/hoivakodilla tarkoitetaan akuutti- tai pitkäaikaista (ns. pitkäaikaishoidon päätös tehty) hoitoa terveyskeskuksen osastolla. 1) Rava on toimintakykymittari, jonka avulla arvioidaan yksittäisen ikääntyneen toimintakykyä 2) SAS tulee sanoista selvitä-arvioi-sijoita. Haukiputaan kunnan vanhuspoliittisen ohjelman (tavoitevuosi 2015) tavoitteena on, että 90 % yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissaan (ohjelma hyväksytty 2005). Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen osuus on 10 %.
3 Erityisryhmät asumisessa Erityisryhmillä tarkoitetaan asiakasryhmiä (ikääntyneet, vammaiset, kehitysvammaiset, mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset, lastensuojelun asiakkaat, pakolaiset), joiden asumisen järjestäminen kuuluu sosiaalihuoltolain 22 :n (tuki- ja palveluasuminen) ja 23 :n (erityinen apu tai tuki asunnon tai asumisen järjestämiseen) mukaisesti kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tuottajana voi toimia kunta, yksityinen tai nk. kolmannen sektorin palvelujen tuottaja. 2. Palveluasumisen tarpeesta ja niihin vaikuttavista tekijöistä 2.1. Väestön kehityksestä Väestön kasvu on merkittävä palveluasumiseen tarpeeseen vaikuttava tekijä. Seuraavan 10 vuoden aikana maan väestönkasvun arvioidaan olevan n. 2 %, Oulun kaupungin (Oulun seudun) n. 10 % ja Haukiputaan 1-2 %. Haukiputaan väestön kehitys 2005 2030 on seuraava: 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Lkm 17409 18588 19592 20365 20857 21087 Pros 1,4 1,1 0,8 0,5 0,2 Merkittävimmin palveluasumisen tarpeeseen vaikuttaa ikäranteen muutos. Työikäisten osuus väestöstä pienenee ja yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa merkittävästi. Suomessa yli 65 -vuotiaiden osuus kasvaa nykyisestä 15 % 20 %:iin vuoteen 2015 mennessä; vuoteen 2040 jo yli 25 %:iin. Oulun seudulla tämä muutos on hitaampaa ja väestörakenne edullisempi. Oulussa yli 65-vuotiaiden osuus on vuonna 2025 21 %. Haukiputaalla yli 65 -vuotiaiden osuus vastaavana aikana 17 %. Ikääntyneiden fyysisen kunnon odotetaan myös parantuvan. Tämän vuoksi yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa huomattavasti ja lisää terveyspalvelujen ja myös palveluasumisen tarvetta. Lisäksi esim. keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien määrä kasvaa 10 vuodessa lähes kaksinkertaiseksi (2005: 147; 2015: 222) Haukiputaan ikääntyneiden määrän kehitys 2005 2025 on seuraava: 2005 2010 2015 2020 2025 65-74 -vuotiaita 994 1199 1602 1933 1965 Yli 65 - vuotiaita 1645 1972 2527 3059 3475 Yli 75-vuotiaita 651 773 925 1126 1510 -Pros 3,7 4,2 4,7 5,5 7,2 Ikääntyneiden määrän kasvun lisäksi tulotason ja varallisuuden kasvu vaikuttaa palvelujen käyttöön ja määrään. Yli 65-vuotiaiden osuus kulutuksessa kasvaa ja he käyttävät tulojaan hyvinvointipalveluihin, myös asumiseen. Yksityinen tarjonta tulee tulevaisuudessa kasvamaan ikääntyneiden asumisessa. Myös yksityisesti tuotetun palveluasumisen määrä kasvaa. Valtakunnallinen tavoite on, että 90 % yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissaan omistus- tai vuokra-asunnossa. Tämän tavoitteen toteutumista voidaan edistää mm. suunnittelemalla asuinalueita huomioiden ikääntyneiden tarpeet. Esteettömyys ympäristön suunnittelussa ja rakentamisessa on yksi perusasioista. Haukiputaalla ikääntymisen vaikutuksia perusturvan palvelutarpeeseen ja tavoitteisiin on arvioitu viimeksi vanhuspoliittisessa ohjelmassa 2005 ja vuosittain mm. perusturvapalvelujen tuloskorteissa
4 Haukiputaan kunta on vanhuspoliittisessa ohjelmassa (2005) asettanut tavoitteeksi, että 90 % yli 75-vuotiaista haukiputaalaisista asuu omassa kodissaan. Tämän lisäksi ohjelmassa ja vuosittaisissa tuloskorteissa asetetaan tavoite, että 3,5 % yli 75- vuotiaista on tehostetun palveluasumisen piirissä ja 6 %:lle yli 75-vuotiaista on tarjota palveluasunto. Tässä tavoitteessa on oletettu, että laitospaikkoja on 46. 2.2. Ikääntyneet ja palveluasuntojen määrä Ikääntyneiden laskennallinen ja arvioitu palveluasumistarve on em. tavoitteen toteuttamiseksi seuraava (tarve tummennetty): 2005 2010 2015 2020 2025 Yli 75-vuotiaita, lkm 651 773 925 1126 1510 Laskennallinen tarve 69 77 93 113 151 (10 %), yht. - Tehostetut 23 47 63 83 121 palveluasunnot - Laitospaikat 46 30 30 30 30 Tarve, muut palveluasunnot (4 %) - Arvioitu 4 % 26 31 37 45 60 Nykytilanne on seuraava: - Tehostettuja 20 1) 40 3) 40 3) 40 3) 40 3) palveluasuntoja - Muut 21 2) 21 2 21 2 21 2 21 2 palveluasunnot - Laitospaikat 46 30 30 30 30 1) Kultasimppu 10, Pihlajakoti 10, 2) Koivukoti 12, Leppäkoti 5, Tuomi 4. 3) Kultasimppu 10, Pihlajakoti 10, Revonkoti 10, Kultasimppu II 10 4) Kultasimppu 10, Pihlajakoti 10, Revonkoti 10, Kultasimppu II 10, Koivukoti 12, Leppäkoti 5 Tehostetun palveluasuntoja (ryhmäasunnot) tarvitaan lisää vuoteen 2010 mennessä n. 10 kpl (7) ja vuoteen 2015 mennessä n. 20 kpl (23), 2020 n. 40 kpl (43) ja 2025 n. 80 (81). Laskelma on tehty nykytilanteeseen verraten. Muita palveluasuntoja tarvitaan lisää vuoteen 2010 mennessä n. 10 (10), 2015 n. 20 (16), 2020 n. 25 (24) ja 2020 n. 40 (39 kpl). Tarpeeseen vaikuttaa kotona tapahtuvan hoidon toteutuminen. Jos kotihoidon palveluita voidaan lisätä selviävät asiakkaat pidempään kotona ja muissa palveluasunnoissa kotihoidon turvin. Tällöin tehostettuja palveluasuntoja tarvitaan vähemmän. 2.3. Mielenterveysongelmaiset Nämä asumispalvelut Haukiputaan kunta/perusturvapalvelut on hankkinut ja tulee hankkimaan yksityisiltä palvelun tuottajilta. Ne tullaan kilpailuttamaan keväällä 2007. Tarve on vuositasolla 20 30 asuntopaikkaan. Tällä hetkellä palvelujen piirissä on 28 asiakasta. Jatkossa tarve kasvaa asukasmäärän lisääntyessä muutamalla asumispaikalla lähes vuosittain.
5 3. Nykytilanteesta 2.4. Vammaiset 2.4.1. Kehitysvammaiset Haukiputaalla on n. 100 kehitysvammaista. Haukiputaan kunta/perusturvapalvelut toteuttaa vuoden 2007 aikana merkittävän rakenteellisen muutoksen perustamalla/vuokraamalla tilat 20-paikkaiselle kehitysvammaisille tarkoitetulle ympärivuorokautiselle asumispalveluyksikölle (Revonkodit). Samalla lopetetaan kehitysvammahuollon kunnallinen laitosyksikkö ja vähennetään laitoshoidon tarvetta. Kehitysvammaisten asumispalvelujen tarve lisääntyy jatkossakin kehitysvammaisten omaisten ikääntyessä ja määrän kasvaessa. Tarve on jatkossakin n. 2 5 ympärivuorokautiseen asumispaikkaan vuodessa. Ostopalvelujen osuus pysyy edelleen merkittävänä. Asumispalvelujen hankinta kilpailutetaan keväällä 2007. Tämän lisäksi tarvitaan kehitysvammaisille soveltuvia vuokra-asuntoja, joihin annetaan tarpeellinen avohoidon tuki. Niiden määrän arvioidaan olevan n. 3 asuntoa 3-5 vuoden välillä. 2.4.2. Muut vammaisryhmät Muiden vammaisten asuminen järjestetään avohoidon tukitoimin normaaliin asuntokantaan, jolloin asuntoon on tehty perusturvapalvelujen kustannuksin tarpeelliset muutostyöt ja hankittu apuvälineet. Myös ikääntyneiden tehostettuja palveluasuntoja on käytetty ja käytetään jatkossa tähän tarkoitukseen. Tehostettu palveluasuminen on hankittu ja hankitaan ostopalveluna. 2.5. Päihdeongelmaiset, asunnottomat, pakolaiset, muut Päihdeongelmaisten asuminen ratkaistaan edelleen tukemalla heitä ensisijaisesti avohoidon keinoin omaan kotiin. Haukiputaalla sosiaalitoimi ja Koy Simppulanhaka ovat jo vuosia yhteistyössä järjestäneet menestyksellä erityisryhmien asumispalveluja. Jonkin verran on käytetty ns. välivuokrattuja asuntoja, jolloin sosiaalitoimi on välivuokrannut asunnon asiakkaan käyttöön vapailta markkinoilta tai Koy Simppulanhakalta. Haukiputaan kunta/perusturvapalvelut ei omista yhtään asuntoa. Tämä strategia on ollut toimiva ja sitä perusteltua jatkaa edelleen. Jatkossa tulisi kehittää yhteistyössä mm.. sosiaalista isännöintiä. Haukiputaan kunta (tekniset palvelut) omistaa palveluasuntoja seuraavasti: Yksikkö Tehostettu Muu Yhteensä palv.asunto palveluasunto Kultasimppu 10 Pihlajakoti 10 Koivukoti 12 Simppula *) Tyhjillään Leppäkoti 5 Rivitalot (Tuomi) 4 Revonkodit Yhteensä 20 21 41 *) Simppulan kiinteistöstä valmistuu kuntokartoitus kevään 2007 aikana, jonka jälkeen päätetään kiinteistön tulevaisuudesta (asetettu työryhmä).
6 Säätiön ja yhdistyksen omistuksessa ikääntyneiden vuokra-asuntoja on seuraavasti: Haukiputaan vanhustenhuoltoyhdistys ry Martinniemen vanhustenhuoltoyhdistys ry Jokivarren vanhustenhuoltoyhdistys ry Kellon vanhusten ja vammaisten huoltoyhdistys ry Haukiputaan sotainvalidien ja vammaisten palvelusäätiö 44 33 24 31 7 7+44+33 +66 =150 *) *) Suunniteltu muutos vuoden 2007 aikana. Haukiputaan ja Martinniemen yhdistykset siirtävät asunnot palvelusäätiön omistukseen. Koy Simppulanhaka omistaa vuokra-asuntoja seuraavasti: Vuokra-asunnot Vammaisvarusteiset asunnot Erityisryhmien asunnot 669 kpl 12 kpl 3 kpl 4. Kuntakonsernin näkökulma työryhmän ehdotukset 4.1. Koy Simppulanhaka Haukiputaan kunnan vuokra-asuntotuotantoa ja vuokraustoiminta (omistus- ja isännöinti) jatketaan keskitettynä Koy Simppulanhakan toimesta. Tuotannossa huomioidaan jatkossakin erityisryhmien asuntotarpeet yhteistyössä perusturvapalvelujen kanssa. Kunta ei edelleenkään suoraan omista, eikä tuota näitä asuntoja. Ikääntyneiden asuminen keskittyy tulevaisuudessa yhä enemmän kirkonkylälle. Koy Simppulanhaka omistaa merkittävästi peruskorjaustarpeessa olevia vuokrakohteita keskustan alueella: Haukiputaan tien liikenneympyrästä piirretyn 1 km:n ympyrän sisälle mahtuu 386 vuokra-asuntoa. Yhtiö huomioi näiden muutostöiden yhteydessä ikääntyneiden asumistarpeita (palveluasuminen - seniorivuokra-asuminen) ja tarvittaessa tehostetun palveluasuntotarpeen yhteistyössä yksityisten ja kunnan palvelutuotannon kanssa. Palveluasumisessa yhtiö vuokraa asunnot suoraan ikääntyneille. Tehostetun palveluasumisen kohteet räätälöidään yhteistyössä kunnallisen ja yksityisen palvelun tuottajan kanssa. Kunta tukee tällä hetkellä yhtiötä vuosittaisella omarahoitusosuudella ja pyrkii huomioimaan mahdolliset yhtiön kaavoitustarpeet muutostöiden yhteydessä etenkin kirkonkylän alueella. Liitteenä 2 Luettelo Kiinteistö Oy Simppulanhakan asuntokannasta 4.2. Haukiputaan vanhusten, vammaisten ja sotainvalidien palvelusäätiö/yhdistykset Palvelusäätiön omistukseen pyritään keskittämään yhdistyspohjaisten ikääntyneille tarkoitettujen vuokra-asuntojen, vanhusten ja vammaisten palveluasuntojen ja tehostettujen palveluasuntojen omistus ja osin tuotanto. Säätiöllä on mahdollisuus muita toimijoita monipuolisempaan rahoitukseen asunto-, ja palvelutuotannossa ja niiden kehittämistyössä (mm. projektiavustukset). Kunta tukee säätiötä lahjoituksella (Kunnanvaltuusto 10.10.2005 81)
7 4.3. Kunta/Tekninen toimi Kunta ei jatkossakaan pyri suoraan omistamaan vuokra-asuntoja. Kunnan suorassa omistuksessa pidetään strategisesti tärkeät (40 80) tehostettua palveluasuntoa Simppulanmäellä (terveyskeskuksen läheisyys) huomioiden myös mahdolliset avo- ja laitoshoidon rajankäynnin muutokset (ns. hoivakodit). Näillä asunnoilla tuetaan tehokasta hoidon porrastusta kodin, kunnan laitospaikkojen ja erikoissairaanhoidon välillä. 4.4. Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy Hoito-, hoiva-alan ja niihin liittyvän palveluasumisen yksityiset markkinat kasvavat tulevaisuudessa merkittävästi. Työryhmä ehdottaa, että Haukiputaan teollisuuskiinteistöt Oy tutkii mahdollisuudet tuottaa näille yrityksille toimitiloja. 4.5. Asukasvalinnat ja sosiaalinen isännöinti Työryhmä ehdottaa, että yhteistyötä ja koordinointia asukasvalintojen (mm. asukasvalintaperusteet) osalta lisätään perusturvapalvelujen ja Koy Simppulanhakan välillä huomioiden ikääntyneet ja muut erityisryhmät. Nykyisin yhteistyötä on ollut yhtiön ja sosiaalityön välillä. Koordinointi voisi tapahtua 2 4 kertaa kokoontuvan laajemman ryhmän toimesta, johon kuuluisivat sosiaalityön, kehitysvammahuollon ja koti- ja laitoshoidon edustajat. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että Koy Simppulanhaka yhteistyössä perusturvapalvelujen kanssa selvittää mahdollisuudet käynnistää sosiaalinen isännöinti. 5. Yhteenveto Palveluasuntojen tarve lisääntyy merkittävästi etenkin ikääntyneiden määrän kasvun myötä. Vuoteen 2025 mennessä laskennallinen tarve tehostetulle (ympärivuorokautinen) palveluasumiselle on n. 80 palveluasuntoa. Tämän lisäksi merkittävää tarvetta on vammaisten ja mielenterveysasiakkaiden asumisessa. Tarpeen kasvusta huolimatta työryhmä ehdottaa, että tulevaisuudessa suoraan kunnan omistukseen ei toteuteta nykysuunnitelmien (Haukiputaan kunnan taloussuunnitelma 2006 2008 1) ) lisäksi tuki- ja palveluasuntoja (tehostettu palveluasuminen). Kunta ostaa edelleen huomattavan osan tuki- ja palveluasumisesta yksityisiltä palvelun tuottajilta. Simppulanmäellä pidetään kunnan omistuksessa 40 80 strategisesti tärkeää tehostettua palveluasuntoa. Koy Simppulanhaka huomioi palveluasumisen tarpeet (muu palveluasuminen) kirkonkylän alueen asuntokannan peruskorjausten ja muutostöiden yhteydessä. Mahdolliset tehostetun palveluasumisen kohteet yhtiö räätälöi yhteistyössä perusturvapalvelujen ja yksityisten palvelutuottajien kanssa. Yhtiö käynnistää yhteistyössä perusturvapalvelujen kanssa sosiaalisen isännöinnin ja tehostaa yhteistyötä mm. asukasvalinnoissa. Kunta tukee mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien yhdistys- ja säätiöpohjaisten vuokra- ja palveluasuntojen keskittämistä, jotta määrältään riittävä ja monipuolinen palveluasuminen voidaan pitkällä tähtäyksellä turvata. Työryhmä ehdottaa, että Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy selvittää mahdollisuuden tuottaa toimitiloja hoiva- ja hoitoalan yrityksille. 1) Nykyiset asunnot (Kultasimppu 10 asuntoa, Pihlajakoti 10 asuntoa, Simppula 20 asuntoa 1 2 krs, josta kuntokartoitus meneillään, Simppulan palvelu- ja ryhmäasunnot hanke 20 30 asuntoa.
8 Liite 1: Kunta tehostettujen palveluasuntojen tuottajana ja ylläpitäjänä: Työryhmä vertaili lyhyesti kuntaa ja muuta tahoa tehostettujen palveluasuntojen tuottajana seuraavin vahvuuksin/heikkouksin: Vahvuudet/Mahdollisuudet (Edut) - edullisin rakentaja (alv:n palautusoikeus) (rakentaminen rahoitetaan asiakkaiden vuokratuloilla ei menoja kunnalle) - muutos- ja huoltotöiden nopea ja helppo toteuttaminen osana Simppulanmäen kiinteistönhoitopalveluja - helpompi tukea hoidon porrastusta (koti, osastot, erikoissairaanhoito) kun kaikki laitos- ja asumisyksiköt omassa komennossa - asukasvalinta omissa käsissä Heikkoudet/Uhkat (Haitat) - palveluasuntojen vuokrasopimusten ja laskutuksen hoito vie kotihoidon henkilöstön työaikaa - rakentaminen rasittaa kunnan investointi-ohjelmaa - kunnan talousvaikeudet ja siitä johtuvat kielteiset vaikutukset investointien, mm. tehostetun palveluasumisen määrään Muu kuin kunta palveluasuntojen tuottajana ja ylläpitäjänä: Vahvuudet/Mahdollisuudet (Edut) - rakentaminen ei rasita kunnan investointiohjelmaa/lainakantaa/kassaa - vuokraamisen ja laskutuksen hoito helpottuu Heikkoudet/Uhkat (Haitat) - asukasvalinta omistajalla (muustakin käytännöstä voinee sopia) - vuokratason kilpailukykyisyys (kate-/korkovaateiden taso korkeampi)