Tapahtumarikas kesä tulossa. 03 Neuvosto kylien asialla. 05 Kansainvälisyys näkyy koulussa. 04 Kosmetal Oy osti Parkone Oy:n. 06
02 Haapajärven luonnossa riittää kokemista ja näkemistä Juha Uusivirta kaupunginjohtaja Haapajärvellä Pohjanmaan leimalliset viljelylakeudet vaihtuvat keskisen Suomen mäkisempiin maisemiin. Meiltä löytyy valtakunnallisesti arvokasta Kalajokilaakson viljelymaisemaa, metsän rauhaa, soiden lotinaa sekä hengästyttäviä ylämäkiä. Kaupunki on tänä vuonna osaltaan panostanut ulkoilureittien opasteiden uusimiseen. Opasteiden päivittämisen tavoitteena on ulkoilureittien helpompi saavutettavuus ja niiden käytön lisääntyminen. Vireillä on myös veneilyreitin merkitseminen Hinkuan voimalaitokselta Kortejärvelle saakka. Veneilyreitin merkitseminen lisää osaltaan turvallisen veneilyn mahdollisuuksia. Pitkäkangas harjumuodostelmineen ja Lohijokineen on ehtymätön luonnossa liikkujan kokemusten aitta. Sauvi-Someron ulkoilureitti alkaa vakiinnuttamaan asemansa myös kesäise- nä ulkoilureittinä ja siihen kuuluu olennaisena osana Hemmonkallion alue laavuineen. Siiponkosken Isosaari tarjoaa mahdollisuudet pikaiseenkin luonnossa liikkumiseen. Haapajärvellä on metsähallituksen mailla myös suojelualueita. Kaupunki on esittänyt metsähallitukselle ulkoilureitin rakentamista Pajuperänkankaan suojelualueelle. Pajuperänkangas sijaitsee Antinkallion takana Kainuun metsäautotieltä haarautuvan tien varressa. Matkaa Reisjärventieltä alueelle on noin viisi kilometriä. Haapajärven kaupungin tiedotuslehti Työryhmä: Juha Uusivirta, Veijo Tikanmäki, Aira Huovinen, Hannu Vuorela ja Raija Malviniemi. Toteutus: Kotiseutulehti Maaselkä Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Painos: 10.300 kappaletta
03 Toivottavasti ensi kesänäkin saadaan hellettä ja Ronkaalan uimaranta on ahkerassa käytössä. KUVA: MAASELÄN ARKISTO Yrittäjien tapahtumat vetävät joka vuosi runsaasti väkeä. Tänä keväänä yrittäjät panostavat messuviikonloppuun, eikä erillistä kevättapahtumaa järjestetä. Elokuun 22. päivä pidetään taas Pidot pitäjässä. KUVA: MAASELÄN ARKISTO Kulttuuriohjaaja Aira Huovinen kiittelee kesätapahtumisen yhteisöllisyyttä. Seppä- ja perinnepäivät järjestetään tänä kesän kolmannen kerran. KUVA: MAASELÄN ARKISTO Haapajärven värikäs kesä Marita Nissinen Haapajärven kesä syntyy monesta iloisesta ja värikkäästä tapahtumasta, joita puuhaavat kaupungin ohella yhdistykset, yhteisöt ja kylät. Kaupungin kulttuuriohjaaja Aira Huovinen hehkuttaakin yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen iloa, joka nykyisistä kesätapahtumista syntyy. Haapajärven kesätapahtumat vyörähtävät käyntiin jo toukokuussa, kun Haapajärvi-Seura järjestää Puutarha-, piha- ja mökkimessut 16.-17.5. Perinteinen Tractor-pulling -kisa ajetaan juhannuksena. Kolmatta kertaa pidettävät Seppäja perinnetyöpäivät järjestetään tuttuun tapaan kesäkuun viimeisenä viikonloppuna eli 26.-28.6. Harrastajakurssien lisäksi ohjelmaa on runsaasti tarjolla myös yleisölle. Heinäkuisesta Haapajärvi-viikosta on niin ikään tulossa ohjelmallisesti värikäs. Haapajärvi-viikolle on tänäkin vuonna keskitetty monen eri järjestäjän tapahtumia ja saatu viikosta monipuolinen, kertoo kaupungin kulttuuriohjaaja Aira Huovinen. Yhteen hiileen puhaltamassa ovat kaupungin lisäksi muun muassa Haapajärvi-Seura, seurakunta, kylät ja yhdistykset. Tuttuja ja odotettuja Haapajärvi-viikon tapahtumia ovat muun muassa Ernestin soitto, joka kajahtaa jo 23. kerran, HPJ Cruising-tapahtuma, luontoretki ja urkuyö. Lapsille suunnattua museotapahtumaa ei ensi kesänä järjestetä, vaan torstaina museoilla on avoimet ovet kaikille. Lapsille ja perheille on tänä kesänä tarjolla teatteripäivä keskiviikkona 8.7. Siiponkoskella. Rantalavalle on tarkoitus tuoda useampia vierailevia lastenteatteriryhmiä ja esiintyjiä. Tapahtumat syntyvät yhteistyössä. Niin isojen kuin pienempienkin tapahtumien järjestäminen on tärkeää, sillä yhdessä tekeminen ja osallistuminen elävöittävät koko kaupunkia, näkee Huovinen. Kotiseututapahtumien kohdalla puhutaan nimenomaan yhteisöllisyydestä. Elämysten lisäksi merkittävää on yhteen kokoontuminen, yhdessä tekemisen ilo. Viikon kohokohta on valtakunnan XIII virallisen kylähullun valitseminen Kuusaan kylätalossa Eurolassa 9.7.. Kaksivuotisen toimikautensa päättävä kylähullu Heikki Kumpula luovuttaa tekemänsä tuliterän hullunviitan eteenpäin. Sekä Kumpula että Huovinen lupaavat, että tapahtumasta on tulossa puolen vuorokauden mittainen kyläspektaakkeli, josta ei ohjelmaa, hulluttelua ja yllätyksiä puutu. Uutena viikon ohjelmassa on myös pyöräilytapahtuma, jonka vetää vs. liikuntasihteeri Sari Kananen. Retken voi ottaa lämmittelyn kannalta seuraavana viikonloppuna 18.7. veivataankin sitten Kalajoelle saakka. Yöksi majoitutaan paikan päälle ja jäljellä olevat 100 kilometriä taitetaan seuraavana päivänä. Näppinsä pelissä Kanasella on myös stand up -koomikko Sami Hedbergin keikassa 23.8. Haapajärvi on yksi niistä 365 keikkapaikasta, joilla koomikko tavoittelee ennätystä. Mikäli pyöräretki Kalajoelle ei houkuttele, 18.7. järjestetään myös perinteinen bardimusiikin festivaali, jossa kuullaan venäläisen trubaduurimusiikin parhaita helmiä. Aira Huovinen painottaa, että Haapajärvi-viikon ohjelma elää vielä heinäkuulle saakka, sillä uusia tapahtumia voi ohjelmaan ilmaantua. Tutut museoseurat, toripäivä ja Kuonan kalastustapahtuma siellä jo ovatkin. Kynä ja sivellinkin suihkivat luonnon helmassa kirjoittajayhdistys Inspiksen kesäpäivässä. Uudet järjestäjät ovat myös tervetulleita mukaan, mikäli idea omasta pienestäkin kesätapahtumasta muhii mielen pohjalla, kannustaa Huovinen ja uskoo, että Haapajärven kesä tarjoaa oman kaupungin väelle ja kesävieraille monta mukavaa kohtaamispaikkaa.
04 Tuodaan maailma kouluun Unkarin yllättävässä lumisateessa tammikuussa. Osa näistä uusista ystävistä tulee Haapajärvelle toukokuussa. KUVAT: HENNA LIIMATAINEN Elina Laurila Haapajärvellä on monia kouluja, joissa kansainvälisyys näkyy koulupäivissäkin. Haapajärven lukio ja yläaste sekä Martinmäen koulu hyväksyttiin vuonna 2003 maailmanlaajuiseen Unesco -kouluverkostoon. Tänä keväänä päättyvät lukion ja Väliojan koulun Comeniushankkeet. Toukokuun lopulla Haapajärvelle tulee monista eri maista vieraita, esimerkiksi Puolasta, Unkarista, Espanjasta ja Turkista. Lukion ja Väliojan koululaiset ovat vierailleet hankkeissaan mukana olleissa maissa ja tutustuneet uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Lisäksi esimerkiksi Haapajärven yläasteella on ystävyyskoulu Namibiassa. Namibiassa Kampelon koulua on autettu ja tuettu Unesco-hengessä. Haapajärven yläasteella ja lukiolla on yhteinen ystävyyskoulu Vienanmeren rannalla Belomorskissa, jossa viimeksi tämän vuoden huhtikuussa vieraili oppilaita ja opettajia. Lukiolta on myös perinteisesti käynyt opiskelijaryhmä Brysselissä osana yhteiskuntaopin kursseja. - Olen ollut kahdesti Belomorskissa, yhdellä Comeniusmatkalla ja sitten vielä Brysselissä. Jokainen matka on antanut todella paljon, kertoo lukiossa toista vuottaan opiskeleva Henna Liimatainen. Kansainvälisyys näkyy muutenkin kuin matkojen kautta. Hennalla on luokkatoverinaan vaihto-oppilas Saksasta, ja myös yläasteella on vaihto-oppilaita ollut. Kansainvälisyystoiminta näkyy myös oppitunneilla, sillä esimerkiksi yläasteen oppiaineissa käsitellään globaaleja asioita, esimerkiksi englanninkielen oppitunneilla ihmisoikeuksia ja lapsityövoimaa. Kansaa edustamassa kansainvälisesti tammikuussa 2015. Keväällä 2016 suuntautuu matka Itä-Afrikkaan, Tansaniaan. Siellä haapajärviset ovat auttaneet esimerkiksi koulun rakentamisessa. Koulu on erityisesti suunnattu tytöille, joilta koulu on jäänyt kesken. Lukiossa ensimmäistä vuottaan opiskeleva Pihla Ampula on yläasteella ollessaan käynyt opintoryhmän kanssa Tansaniassa. - Tansanian matka avarsi ajatteluani ja antoi paljon mahtavia kokemuksia, Pihla muistelee matkaansa. Varsinkin lukiossa saatetaan käyttää myös vieraskielisiä lähteitä aineistoa etsittäessä. Sekin on sitä kansainvälisyyttä, joka on tärkeää nykypäivänä. - Yhteydenpito ulkomaisiin kumppaneihin, matkoilta saatujen kokemusten soveltaminen opiskelussa, UNESCO-koulujen yhteistyöhön osallistuminen se kaikkihan on sitä arjen yhteistä toimintaa, jota kansainvälisyys parhaimmillaan on, kehuu lukion opettaja sekä tällä hetkellä käynnissä olevan lukion Comenius-hankkeen koordinaattori Sirkku Lyytikäinen. Kansainvälisyys siis näkyy koulun arjessa. Samaa mieltä ovat Pihla ja Henna. Se näkyy oppiaineissa, seinämaalauksissa ja ylipäätään koulun hengessä. Kansainvälisyys piristää koulutyöskentelyä. Vaikka matkat suuntautuvat itänaapurista aina Itä-Afrikkaan saakka, ei koulujen kansainvälisyystoiminta tyhjennä kaupungin rahapussia. - Kansainvälinen toiminta rahoitetaan pääasiassa hankerahoituksella sekä oppilaiden ja opiskelijoiden omarahoituksella, johon kuuluu myös monenlaista yritystoimintaa, kertoo sivistystoimenjohtaja Veijo Tikanmäki. Rantapolku on pian valmis Haapajärven rantaan kauan kaivatulla ja paljon puhutulla Rantapolulla päästään talsimaan pikapuoliin kesäkuussa. Ronkaalan uimarannan reunasta alkavan polun töitä jatketaan toukokuussa ja ne on määrä saada valmiiksi kesäkuun alkupuolella. Työt saatettiin alkuun viime jo syksynä. Rantapolku valmistuu kesäkuuhun mennessä. - Polku on metrin verran ylipengerretty, joten se tasataan ja polulle vedetään hienompi murska ja kivituhka. Pengertämisen lisäksi valojen asennus vie oman aikansa, toteaa Haapajärven kaupungin tekninen johtaja Vesa Savolainen. Valojen ja pengertämisen lisäksi urheilukentän puoleiseen päähän tehdään pieni kosteikko, jonka yhteyteen istutetaan erilaisia rantakasveja. Polun varrelle tuodaan myös puistonpenkkejä. Myös Kauppakatu saadaan tulevana kesänä kuntoon. Niin ikään toukokuussa aloitettavat työt kestävä elokuuhun. - Kivityöt tehdään heinäkuun loppuun mennessä, joten asfaltoinnin on määrä alkaa elokuussa. Savolaisen mukaan muita tiestöjen kunnostamisia ei toistaiseksi ole näköpiirissä. Seuraavaksi tarpeissa olisi kuitenkin saattaa keskustan poikkikadut kuntoon.
Heikki Kumpula on tehnyt uuden kylähullun viitan, jota kantaa seuraava virallinen kylähullu. Neuvosto kylien asialla Haapajärven kyläneuvoston puheenjohtaja, Kuusaa-Jokelan kyläyhdistyksen toiminnanjohtaja ja valtakunnan virallisen kylähullun Heikki Kumpulan mukaan kyläneuvoston toiminta on lähtenyt virkeästi liikkeelle ja kylien yhteisiä asioita on päästy hyvin kehittämään eteenpäin. Neuvostossa on nyt 11 kylän edustus Haapajärvellä. - Saimme kaupungilta hankkeisiin 10 000 euron puskurirahan. Se tarkoittaa, että hyväksyttyä hankepäätöstä vastaan kaupunki lainaa rahaa korottomasti 10 000 euroon asti, jotta hankkeita saadaan käyntiin. Puskurirahan saanti oli Kumpulan mukaan iso asia kylille, sillä lainarahojen turvin hankkeita saadaan vauhditettua ja polkaistua käyntiin jo ennen kuin varsinaiset hankerahat valuvat yhdis- tysten kassoihin. Toinen kevään aikana käynnissä oleva isompi projekti koskee tuulivoimaloista saatavaa kehittämisrahaa. Kun kyläyhdistysten rahavirrat nojautuvat pitkälti pieniin, tapahtumista saataviin tuloihin, on Kumpulan mukaan suuri etu, jos tuulivoimaloista saadaan rahallista etua, josta voivat hyötyä kaikki kyläyhteisöt. Neuvosto on tehnyt päätöksen esittää tuulivoimayhtiölle kehittämisrahan tasajaosta rekisteröityjen kylien kesken. Kehittämisrahojen ohessa on myös suunniteltu, että kylät ryhtyisivät yhdessätuumin hankkeistamaan kyliltä löytyvien reitistöjen kunnostustöitä. - Siten voitaisiin kunnostaa vanhoja reitistöjä ja tehdä uusiakin. 05 Monenlaisia suunnitelmia on siis vireillä. Kumpula luonnehtii kyläneuvoston toimintaa hyvähenkiseksi ja toivoo, että vielä muutamilta kyliltä saataisiin neuvostoon myös edustajat. Siten koko Haapajärvi olisi edustettuna. - Kaikkien kylien edustajille on varattu paikat, joten tavoite on saada kaikki täyteen. Kokonaisuudessaan kyläneuvostossa tavoitteena on täysin yksimieliset päätökset. Kumpulan mukaan kyläneuvosto voi olla parhaimmillaan yksittäisen kylän toimintaa ratkaisevasti edistävä toimielin. - Voimme olla hankkimassa kylälle esimerkiksi omaa kylätaloa. Yksi lähtökohta on, että toimiva, aktiivinen kylä tarvitsee ehdottomasti omat tilat. Ja onhan neuvostossa mukana monenlaisia osaajia, joten tietoa ja taitoja esimerkiksi hankkeiden eteenpäin vientiin löytyy neuvostosta. Kevään aikana neuvostossa on myös pohdittu kylien tiedottamista. Neuvosto on halunnut ottaa roolia esimerkiksi kylien verkkosivujen luonnissa. Parhaimmassa tapauksessa verkkosivut voivat toimia kylän käyntikorttina esimerkiksi muualta muuttavien silmissä. - Me olemme Kuusaa-Jokelan kyläyhdistyksessä tehneet määrätietoista työtä siinä, että kylälle saadaan paluumuuttajia sekä uusia asukkaita. Aktiivinen kyläyhteisö on ilman muuta houkutin ja kylän mainetta on rakennettava tietoisesti. Kumpula on vannoutunut kyläaktiivi ja toissavuonna saatu virallinen kylähullun titteli on myös vakiinnuttanut asemaa sivukylien puolestapuhujana. Virallisen kylähulluuden meriitin myötä hän on kulkenut ympäri maan puhumassa kylätoiminnasta ja sen kehittämisestä. - Meillä on liioittelematta hirveän paljon potentiaalia kylillä ja se on ääretön voimavara. Yksittäiselle alueelle juurtunut väki on helppo saada mukaan toimimaan yhteisen hyvän puolesta ja monesti vielä ilmaiseksi. Kesäkuun 6. päivä vietetään valtakunnallista Avoimet Kylät -tapahtumaa, jolloin kylissä järjestetään ohjelmaa ja tapahtumia. Haapajärvellä useammat kylät osallistuvat tapahtumaan.
06 Kosmetal Oy osti Parkone Oy:n Juha Heikkilä Kaksi nuorta haapajärvistä yritystä on yhdistänyt voimansa. Eero Peräahon perustama maatalouden työkoneita valmistava Parkone Oy on siirtynyt yrityskaupalla viime vuonna Kosmetal Oy:n perustaneille Vesa Koskelalle ja Jussi Paavolalle. Koskelan ja Paavolan Kosmetal ehti vuoden aikana jo tehdä alihankintaa mm. Parkoneelle. Tilanne muuttui oleellisesti, kun Eero Peräaho esitti kaksikolle oman yrityksensä ostamista. - Päätin myydä yrityksen perhesyistä. Olen omaishoitaja, jolloin aikaa yrityksen kehittämiseen ei jää riittävästi. Suvustakaan ei löytynyt yritykselle jatkajaa. Halusin, että tuotanto jatkuu Haapajärvellä, joten tarjosin Kosmetalin pojille yritystä, Eero Peräaho taustoittaa. Vesa Koskea tunnustaa, että pohdinnat Jussi Paavolan kanssa ottivat aikaa viikon verran ja päätös syntyi. - Parkoneen tuotteet ovat niin hyviä ja maine kunnossa, että päätimme ostaa yrityksen. Tulemme kuitenkin jatkamaan Parkoneen nimellä, Koskela täsmentää. Kosmetal tarjosi 3D-mekaniikkasuunnittelua, hitsaus- ja sorvauspalvelua. Suunnittelu, hitsaus- ja sorvauspalvelut säilyvät edelleen uudestisyntyneen Parkoneen ohjelmassa. Lisänä alihankintapalveluihin tulee kaupan myötä tullut maalauslinja, joka mahdollistaa maalauspalvelut. - Parkoneen tuotteet ovat sesonkituotteita, joten muuna aikana pyrimme myymään alihankintaa. Suunnitelmissa on myös tuote ympärivuotiseen myyntiin, Koskela linjaa. Peräaho suosittaa myös hiekkapuhallus- ja maalauslinjan palveluiden myyntiä ulkopuolisille. - Kapasiteettia maalaamossa on, Jussi Paavola arvioi. Kosmetalilla on halli Tiitonrannan puolella. Koskelan ja Paavolan mukaan tuotanto siirtyy kokonaan Kuokkakadun halliin pois Kärkituote ja sen tekijät. Eero Peräahon (vasemmalla) suunnittelemaa äesmallistoa tullaan valmistamaan Kuokkakadun tehtaalla edelleen Parkone Oy:n toimesta. Yrittäjinä Parkoneessa jatkavat yrityskaupan jälkeen Vesa Koskela ja Jussi Paavola (oikealla). Tiitonrannalta. - Jotta tuotanto saataisiin sujuvammaksi, tullaan Kuokkakadun halliin tekemään muutoksia, mm. nosto-ovien, ilmanvaihdon sekä varastohyllyjen lisäystä, Koskela kaavailee. Markkinointi, jolla on suuri merkitys konevalmistajan menestykseen, on uuden Parkoneen alkutaipaleella hallussa. Eero Peräaho on luvannut auttaa kaksikkoa ja jakaa heille kaiken tietämyksensä. Yrittäjäkaksikko kiittelee seudullista kehittämisyhtiö Nihakia. - Nihak on yrityksemme syntymästä lähtien ollut auttamassa meitä. Sieltä on saatu niin paljon tietoa kuin olemme halunneet. Tällä hetkellä Parkoneen hallilla on töissä Koskelan ja Paavolan lisäksi yksi vieras työntekijä. Vesa Koskela keskittyy paperipuolen hoitamiseen, markkinointiin ja tuotekehitykseen. Jussi Paavolalla on vastuullaan tuotanto. Parkone valmistaa äkeitä ja jankkureita. Parkoneen äkeet ovat suurempaa kokoluokkaa. Niissä on useita sellaisia ratkaisuja, joita kilpailijoilla ei ole. Turun Konekeskus Oy markkinoi yrityksen lisäksi Parkoneen tuotteita.
07 Keilaus on kaikkien laji Haapajärven Keilahallin yrittäjä Jukka Tanjunen on tyytyväisenä seurannut keilailuharrastuksen elpymistä viime vuosina. Tanjunen aloitti Haapajärven keilahallin luotsaamisen vaimonsa Tarja Ojan kanssa parisen vuotta sitten. - Kaiken kaikkiaan pari viime vuotta on mennyt hyvin. Väkeä on riittänyt ja keilaaminen kiinnostaa, Tanjunen kiteyttää. - Myös kuntosali on vetänyt porukkaa hyvin ja sinne olemme saaneet vetoapuja muutamilta personal trainereilta, hän jatkaa. Haastettakin on ollut: pitemmän aikaa kiinni olleen keilahallin uudelleen käynnistäminen vei aluksi oman aikansa, mutta nyt keilailusta kiinnostuneet tietävät kyllä, minne suunnata. Keilaamisen kiinnostuksesta kielii sekin, että Haapajärvellä on viime talvi kisattu oman puulaakisarjan parissa ja samainen sarja käynnistetään uudelleen ensi syksynä. Puulaaki-sarja keräsi mukaan kaikkiaan 14 joukkuetta, joista muutamat tulivat Pyhäjärveltä ja Pihtiputaalta. Puulaakia on pelattu amerikkalaisittain ja tasoitusta on annettu rekisteröityneiden ja rekisteröimättömien heittäjien kesken. - Muutamat puulakissa mukana olleet ovat myös lähteneet mukaan seuratoimintaan, mikä on tietysti hieno juttu, Tanjunen sanoo. Talven aikana hallilla on järjestetty muutamia kilpailuja Haapajärven Keilaseuran toimesta. Keilaaminen kiinnostaa vapaa-ajanvietossa, vaikka vihkiytyneitä harrastajia on vielä marginaalisesti. Erityisesti naisia kaivattaisiin lajin pariin. - Jotkut mieltävät keilaamisen elitistiseksi lajiksi, mutta eihän se sitä ole. Laji sopii kaikille vauvasta vaariin eikä se loppujen lopuksi ole edes niin hirvittävän kallistakaan. Niinpä puulaakisarjaan toivotaan mukaan myös uusia lajista innostuneita. Kokemusta ei tarvitse olla, sillä matkan varrella taidot kyllä karttuvat, yrittäjä lupaa. Yrittäjä Jukka Tanjunen on yrittäjyyden myötä ryhtynyt aktiiviseksi keilailun harrastajaksi ja sen vuoksi myös neuvoo mielellään keilailuun tutustuvia noviiseja. Tanjusen mukaan tapahtumia kyllä järjestetään mieluusti jatkossakin, mikäli sellaisille on kysyntää. - Viime talvena hallissa järjestettiin myös yksityistilaisuuksia kuten syntymäpäiviä. Yleensä kaikki tällaiset asiat ovat järjestelykysymyksiä, joten ei muuta kuin kysymään, yrittäjä kehottaa. Kuten arvata saattaa, on keilaaminenkin omalta osaltaan tekniikkalaji ja senpä vuoksi hallilla on myös mahdollista saada apuja keilaamisen saloihin. - Jos halua ja tarvetta oppia tekniikkaa, voidaan pienryhmille järjestää omia tekniikkatunteja, jossa käydään läpi kaikki pallon valinnasta lähtien. Tulevan kesän osalta keilahalli pidetään suljettuna kesäkuun ajan, mutta on jälleen auki heinäkuussa. Ryhmäliikunnasta lisäpontta kuntoiluun JM-kuntosalin yrittäjät Marjo ja Jani Bankowski laajentavat kuntosalipalveluja ensi syksystä lähtien. Yritys saa nykyisen salin jatkoksi käyttöönsä 180 lisäneliöitä, joiden myötä Haapajärvellä päästään liikkumaan myös ryhmäliikuntatuntien parissa. - Pelkkä kuntosalitoiminta ei nykyään enää riitä vaan ihmiset haluavat liikkua myös ryhmäliikuntatunneilla, jossa on ohjattua toimintaa. Tarkoituksena on, että lisätila on monitoiminnallinen ja se on helppo muuttaa esimerkiksi kokoustilaksi tarpeen tullen, yrittäjät suunnittelevat. Uudella ryhmäliikuntatilalla on tarkoitus tavoitella myös muita ryhmiä, kuten joukkueita, sillä yrittäjien mukaan Haapajärvellä on jouduttu hiukan kärvistelemään tilanpuutteiden vuoksi. Haapajärvisten liikuntamahdollisuudet kohenevat ensi syksynä, kun JM-kuntosalilla ryhdytään järjestämään ryhmäliikuntatunteja Jani ja Marjo Bankowskin johdolla. Ryhmäliikuntatuntien tarkka sisältö on vielä toistaiseksi avoinna. Yrittäjien oma ammattitaito ja harrastuneisuus tietää sitä, että tulossa on muun muassa kahvakuulatunteja sekä toiminnallisen harjoittelun tunteja. Tässä vaiheessa vinkkejä otetaan mielellään vastaan, jotta ryhmäliikuntatunneista saadaan mahdollisimman monipuoliset ja kävijöidensä näköiset. Kalustohankintoja ei ole vielä tehty, joten niidenkin puolesta ennättää hyvin esittämään toiveita. - Tärkeää on, että toivotuille tunneille saamme mukaan ammattitaitoiset ryhmäliikuntavetäjät. Samalla tarjoamme liikuntaohjaajille valmiit puitteet, sillä kuntosaliltamme löytyy ryhmäliikuntatunneille jo valmista kävijäkuntaa. Vuodesta 2010 lähtien toimineella kuntosalilla pääpainona on tähän saakka ollut lihaskuntotreenaamisen ohella ravinto-ohjelmien laadinta sekä kahvakuulakoulutus. Päätavoite on, että tarjonnasta saadaan monipuolisempi ja ryhmäliikuntatunneilla voidaan tavoittaa paremmin myös vuorotyötä tekeviä, kun tunteja on tarkoitus järjestää myös aamupäivisin. Yrittäjät itse ovat tunnetusti vihkiytyneitä kahvakuulataitajia, josta viimeisimpänä osoituksena onkin Marjon kisapaikka kahvakuulaurheilun Euroopan Mestaruuskisoihin Bulgariaan. Jani on toiminnallisen liikunnan ohjaaja ja tietotaitoa on vuosien mittaan kertynyt pääasiassa kehonrakentamisesta. Yrittäjien mukaan alalla yrittäminen tietää jatkuvaa kouluttautumista. - Periaatteena on se, että kokeilen itse, ennen kuin lähden viemään ja neuvomaan muita uusissa treenitavoissa. Pitää pystyä näyttämään todeksi se, mitä syöttää muille, Jani Bankowski toteaa. Kuntosalin laajennustöitä päästäneen tekemään heinäkuussa, kun kiinteistöhuollon halli vapautuu yrityksen käyttöön nykyisen salin seinän takaa. Alustavasti on varmaa ainakin se, että lattiapinnat uusitaan ja muutamia väliseiniä puretaan. Tarkoitus on, että remontissa päästäisiin suhteellisen pienillä muutoksilla ja uusi ryhmäliikuntatila olisi käytössä viimeistään syyskuussa.
08 www.haapajarvi.fi Muista tapahtumista, konser- - www.haapajarvi.fi/tapahtumat www.haapajarviseura.fi www.haapajarviseura.fi www.haapajarvenseurakunta.fi www.haapajarvi.fi/kirjasto www.haapajarvenseurakunta.fi www.haapajarvi.fi/kirjasto www.haapajarvi.fi/nuoriso. : www.haapajarvi.fi/nuoriso. : www.haapajarvi.net/siiponkoski www.asemankasarmi.fi www.haapajarvi.net/siiponkoski www.asemankasarmi.fi VAPAA-AIKA NÄHTÄVYYDET liikunta majoitus tapahtumat