TERI]OEN HUVILAELAMAN VAIHEET

TERI]OEN HUVILAELAMAN VAIHEET TERI]OEN MERIKVLPVLA 5 VUOTIAS r0i6-26i 8 1928

Kannaksen Osuusliik r.l. Kannaksen suurin kaufjljaliike 5 Konttori ia Keskusvaraslo Terijoen Keskikvlässä MvVmälöitä muunmuassa: Terijoen Keskikvlässä,, Ollinpäässä.,, Käkösenpäässä Kellomäen asemalla. Xuokkalan Ollilan Puhelimet 144 ja 140 Oma keskus vhdistää eri osastoihin Puhelin141 142 I 1 l6 Hinnat tasaisimmat ia tavarain hvvvys aina taatuin s

TERI]OEN HUVILAELAMAN VAI H EET ::::: TERIJOEN MERIKVLPVLA 5 VUOTIAS "Kuin niittypaju painon alta me nousemme ain' uudelleen, J. H. Erkko

Ieliio e n Itla kkaralehdos Terijoki - Puh.lin 50 Teatter ALE \,A Tefiioki Elokuuanäytäntöjä tiisläi, lorstai- ja sunnuntaiiltoina t: Varasto ia Mrymälä Ohielmistossa fitfös kaikkl kotitnaiset Teriioen Rauta O Puhelin 2 Taloustauaroita Rautaa eri muotoina Maalaustarpeita Tapetteja Mattoja Ampumatarpeita Polkupyöriä Autokumia loottoriöljyjä Bentsüniä Huolellisesli valikoitu varasto. Hinnat kilpailukvkviset.

Sinussa aina uaimafi maiesteetin näämme, Sinulle, suuri kunn[oitta[n paljastamme päämme. Suomenlahti Sun pinnallesi illoin putoo kuuhun ku[ta, se meidät hürmaa, Sinulle /listystä laulaa metllä sydän, De, olet tuiman myrskln, lempeyden meri. Oot äiti pt/hä meille, sün syliis sutut hukkuu, oj1 t,tläs hiliaisuuden pth[ys kun uärees nükkuu. Sun sulo hietlkoiltas onnen sadüt herää, aurinko armarlden säteet sieluihimme ke.ää. Rakastain rantoiasi onnen seppeleitä lüomme ia kerran iki-keüään Kannakselle tuomme. 'l:::,ii'::::

Kannakselaiset ja kesäasukkaat! Mvlrn hvvin laiileuusta vaüstoslani iunnetlüien lehlaiden, kuten Omega, Zenith, E terna sekä oikeila lll Moser \ Co:n kelloja <> Suosittclen oman pajani kulla 'a hopeateoksia Tävara1 ensiluokkaisel. Srrol nallit. tlinnat lohluullisel, tluorn,! Ainoä oplillinen liike paikkakunnallal tiyviä rädiokonejlä ja lä.peila + E. ]. MIETTINEN Kello, Kulla ra Oplillin n liike Terjioki Prh.83 Toiminimi R. KAASINEN Kenkäkauppa Tcfiioki. Puh. 105 JT Parhailen l,iilellu väräsio paikkat{unnalla kevät- ia kesäuutuuksia uselssa eri väreissä. I

Venäläinen huvilaelämä ilmestw Teriioelle Venäläisen huvila-asutuksen alkuvaiheet. Eitä Terijoella on aikanaan ollut maamme huomatlavin huvila-asutus, sitä ei tarvitse todistella. Onhan se Vlei sesii tunneltu tosiasia, niinkuin sanolaan,,surullinen" tosi asia. Kun Teriioella nvkvisinkin on varsin huomattava huvila-asutus kesäisin, tävtvv meidän läs1ä huvila asutuk sesta kertoessamne jakaa se kahleen osaan, venäläiseen ia süomalaiseen. Venäläisen ailakauden voi laskea kes täneen noin 50 vuotta ja päättvi se 1917. Suomalaisen huvila-asutuksen voidaan katsoa alkaneen 1922 23. Voidaksemme anlaa vajavaisinlakaan kuvausta tästä valtavasta liikkeestä tuntuivathan sen vaikutukset ei vkgin Iaikkakunnalla, vaan koko meidän valtiotaloudessalil;*1 - lävtvv meidän siiflvä aikaan, jolloin huvilaasutusta fäällä ei vielä olluf. Ainoasfaan siten me tulemme luntemaan sen pohian, sen taustan,lota vastaan kvsvmvslä on katseltava. Tuo vanhoien olojen tarkastelu, vaikkapa se tävtvvkin tehdä tässä hvvin pintapuolisesti, saattaa meidät loivottavasti Vmmärlämään, miksi huvilaafutusta tänne svntvi. Oliko se luonnollinen l!los oloien kehilvksestä. vai oliko se vain kannakselaisen luonteenheikkouden kasvattama rikkaruoho?

Knur Scnerren Kiuennäisuesila Viruoitusjuomatehdas PerusietlL! 1901 - TERIJOKI Puhelin 80 Suosittelee ensil.lokkaisia, vanhaslaan hvviksi tunneiluia valmisteitaan, kuten SITRUUNASAODAA LItvIONAADEIA i:iz\:: POMON AA kaikki valmisteltu puhtaasta sokerista selä Vichy- ja Soadauettä ja Kiuennäisuesiä

Mitä historia meille opettaa. jos me silmäilemme historiaamme a'na siitä saakka, kuu krislinuskoa luovat purret kosketlival Karjalan rannil.(koa, niin me huomaamme, eltä siitä aiasta saakka on Kannas ollut aivan loisenlaisessa asemassa kuin muü osa i,.nmajlämme, Kannak5esla muod05lui raij_r3. rlllo doslui riiramaa ^ahden gilloigen maailnanvällrn välil c. Jo silloin nääräsi kohlalo, eltä muun Suomen lanlereita nluokataan ia pehmitetään kuokalla ja auralla, Kannaksen tantereita sotaralsrijen kavioilla. Tvön rauha on puuttuva Kannakselta. Sota seurasi sotaa,hävilvs hävitvslä. Tämä epävarma eiämä, alinomainen uhkan alla olenlincn, se vaikulli kansan luonleeseen. Se leki tvön1eon toivotto' maksi. la vaikka olisi ollulkin tvöinloa, toivoa ia üskallusta, milä se hvödvtii? Rakenna länä vuonna talo, kvl' vä viiia peltoon, ensi vuonna sola ne hävittää, jos ei sota hävitä, hiipii raian takaa vainolainen ja jätlää jälkeensä sav!aval rauniof ja polielut pellot. TVö ei päässvtkään vlrosisaloihin kantamaan hedelmiä, poika ei voinut jatkaa isänsä tvötä. hänen oli aina alettava alusla. Aina siilä aiasla asti,kun naamme luli hislorian näköpiiriin, on Kannas saanüt suorittaa tälä raskasta raiaveroa. Asia ei olisi vh1ään siitä muutlunul, olisipa täällä asunut pohialainen, hämäläinen, satakunfalainen tai uusmaalainen... Raia on raia. Aulioitlavat voimat olisivat aina vvörvneet VIitse. Mutta meidän kivikätkveese ne on kohtalo luonüt vielä lukuisia muilakin elim;; vaikeul aviä s;rn)iä. Seutu, jossa raiaelämän kirous painoi kaikkea tvötä ja Vrilteliäisvvttä, iossa usein talvikausjakin saatiin asua metsissä havumajoissa, tämä seutu ioutui jo varhaisinajkoina lahioitusmaaksi. Vaikkei raiaseutulainen vuosisatoihin ollutkaan luntenut lain suojelevaa turvaa, muodostui lahjoilusmaa'aikana mielivalta vhä tukalammaksi. TVöntüloslen rippeelkin riistettiin. Kärsimvslen mal,a vhä kaikero'tui. Tävdellisesti kvnittvinä jouluivat nämä seudüt tävdellisesti Venäiän vallan alle. Liki sala vuotta kesti tämä Kannaksen vankeus. Sitä alennustilaa. iohon Kannas poljetliin, on mahdolon kuvailla, sen kärsimvksiä mahdoton milata. Kruunuksi näille kärsimvksille tuli venäläinen lahjoitusmaa'aika. Olihan sinä aikana kannakselainen lalonpoika niin surkeassasemassa, eltei saanul

puhelin 6 N e, iä*f.["^:' L,",1".1 "lliil,li Xl; huolehlia hisrä raisi ruokatarpeel v rl herkut, sillä KRU 7?N-T UTTU erikoisliikkeenä 6uho A. seppänen) @ priküaknnnnlla cn huomaltauin llerkkü-, iloti-lolous ia 5iiüol laatouorain koüplo Puhelin 148 TERTTOEN KrRlA- PAPERI KAUPPA TERIIOKI Suo mal aista K i r i a I lisuu tta Kirioitus., Konllort- ia Roulutarpe{ta r/.m. Teriioen Valokuua-postikortteia rünsas lalikoima

Irf i,i.rlr /.ij/./rrr''/r,:i r riillä!'ästi fuita asunloaarr l;rnmillääl{sccrr. e; p ita asun_ loaan korlalakseen. Kajkl<i rritä hän.s1:r irli saatiin, se ote n. Monet sukupolucl oli!,.1 eläncel KinlLali:jel1a. Missä olivat lvön t loksei? Nc oii hänr'llä rijsicllv, taikka sitten nc ölival tuhkana ntaan ulrrreniin!jalofneef. Sota ia mielivalla olivat aina hänelle l.kia lllkeneel. TVön tulokset aina rijstetliin jä hävilcttiin ^ilistään vrlistüksesta ei voinut olla puhettakaan. ll:in -"i ollui ilrhlaaiapoika,!aan rajahirmu!en ILrnielema, kin isänrnaa. valliopäiviensäkaut_ ta alkoi liiinnittää häneen huoxriotaan ia 1867 päätti todenteolla hänel kohottäa. Lahjoitusmaiden lunastus ia isojako. 186? Däällivät Suoncn valiiopäivät lunaslaa lahioitusmaat ia_siis vadautlaa kannaksenkin miehet ia naiset, iotka lilluluival Linlulan hovin maihin. iloahan tuo uuti- ;en lüonnollisesti hcrätti kannakaelaisissa, multa onnen kesä ei niin pian saapunul. Kaupanhiefoiniseen tarviltiin.r: s

Terijoen Seurahuonetta iaka ko rja u ksen kautta an saetetllt kakonaatl uuteen küntoon suositellaan aruoisailc /leisölie Anna Ta rv aine n Ieriioen Kauppa 0u Onist. Il. IHO Puhelin 77

vielä 15 vuotta, sillä vasia 1882 sai valtio nämä seüdut lunaslciuksi. Valtio maksoi Lintulan lahioitüsmaisla vhfeensä 3,066,581 mk. 20 p:iä, s. o. 43 mk. 80 p:iä hehtaarilta. Kun valtio oli eroittanut ifselleen erinäisiä alueila, hakkauttanut puita melsistä, iäi talonpoikain suoritettavak si a;noastaan 171.947 mk.04 p:iä- Hinta ei ollul slluri ia se voitiin suoriltaa helppona k!oletusmaksuna. Mutla epävarma tilanne, taloudellinen ahdinkotiia Kannakselia, jaik!i. Valtio mää!äsi. et1ä isoiako olisi loimiteitava. Vaikea oli talonpoian rvhtvä maitaan vilielemään, ei hänellä ol lut varo;a, asunnot olival ränsislvncet. Ei hän saanut lai noia siemenen, maanvilielvskalujen, karjan eikä monen kipcästi ta ritiavan irlaimiston ostoon. Multa vailka hän olisi pvslvnvtkin maata viljelemään, ei hän voinut siihen rvhjvä, sillä eihän hän tielänvt, missä hänen maapalslan sa lulisi siiailsemaan. Maal saivat nurmetiua, aidat kaa tüivat... Piti odottaa isoiakoa... la eihän sitä tarvinnut odottaa sen enenpää eikä uähenpää kuin 13 vuotla. la sitten se vihdoinkin tulla pamahli. Multa jos mikään on tuonut harmaita hiuksia kannakselaisen Däähän. niin on ce rimä isoiäko. Sillä se se lonullise.ri aihculli. ellä svntvi,,isorako" kannakselaisen maanviljelijän ja muun Suomen maanvilieliiäin välille. Ensiksikin on huomautetlava, että suuri osa tiloiamuodoslui sellaisiksi, etteivät ne voi vilieliiäänsä elättää. On mvös oietlava hüomioon, eljä esim. Terijoella ia Kellomäellä on runsaasti hiekkamaita, aivan lenlohiekkaa, '-' niitä ei voi mikään maailmanmahti viljellä. Mainiilakoon tässä, e1tä leriioella on viljelvksiä, ioiden pinta'ala on alle 3 ha 38,31 plos., vil'elmiä, joiden pinta-ala on l0-25 ha 1,3 pros. Länsi- ia keskisuomalaiset tailaval makeasti hvmvillä, kun me kulsumme näiden palojen omistaiia maanvilieiiiöiksi. Multa ei tässä kvllin. lsojako piti huolen siitä, että nuo 3 ha suuruisetkaan viljelmät eivät ole vhdessä lohkossa- Ne voivat olla kahdessa, iopa kolmes' sakin Dalassa ia niiden välillä voi olla muutaman kilomeirin malka. Kun tämän tuntee, ei juuri ihmeltele, ettei tänne ole svntvnvt,,elinvoimaista taionpoikaislüokkaa'. Mutta on muutamia maliikelpoisiakin tiloja siellä, missä niitä on voinut muodoslua. Tämän kuvan kannaksen oloisla olemme tahtoneet ensin antaa, ennenkuin rvhdvmme kuvailemaan huvila'elämän svnlvä. Tätä lauslaa vastaan on oloia kalseltava.

Kangas- ja Sekatauaraliike P. KAAPA TERIiOKi Puhclin 159 t'lroti- j"0ntshlilke l!1. Anlikainen suositelaa n r::..,.. i:::j: HVv'n laiiteltu ravaravarasto l1innat kohtuuiiiset! Kannakseh uanhinpia suanataisia liikkeitä. Viertotie Kansallis-Osal{e Pankkia KßsITYOLIIKE i:::i;:::r:::::r.:::::ri::::r::::r:::::i::::1:::::!:::i M.YLONEN T:m1 "...,... tlr. Posc[eioroll'ir...,,...-... perill, KASITOITA alotetluia ia piirrettviä Käsityötarpeita Ilalleja piirretään LEIKKIKALU]A Suom. lehtaitten y. m. lterkku-, Liha- ia Sekatauankauppa t Teriioki +t2a

Nämä vuosisatoien kolhimiset on vmmärrettävä, silloin me 1l1nnemme sen nraaperän iohon huvilaelämä pesivlvv. Siihen on müitakin svilä, joila tulemme vieiä kosketteiemaan. Miten huuila-asutus Kannaksella syntll Kun me rvhdvmme tälä kvsvmvstä käsittelemään, on neidän otettava huomioon muutamia määrääviä seikkoja. Kaikkialla maailmassa svnnvtiävät miljoonakaupungit vm' Därillään huvilaseütuia. Sella'sia tarvils' aikoinaanvenäjän pääkaupunkikin. lhanan Suomenlahden rannalla olevat Kuokkala ia leriioki ensiksi kiinnillivät itseensä huomiota- Mvöhemmin seurasivat Xellomäki ia Raivola. Nä mä seuduthan io luonlo ilse on luonut huvilaseuduksi. Veftaansa vailla oleva ranta, ihanat honkakummut, ter veellinen ilmanala. Kun tuntee venäläisen eiämän hermosrunei-uuden, sen poliirlisen vaaan ainrisen väannuvaisuuden, Vmmärtää hvvin, että sen pääkalpungin asukkaal ka'pasivat kesäislä rauhaa. Kaunis seutu ia suomalaisen elämän fauhallisuüs alkoi heitä kiinnostaa. Milkään merkit eivät viittaa siihen, että heidän tulollaan olisi ollul milään poliitlista tarkoitusta. Hetulivat tänne kesää vieltänään. Suomalaiseltakaan taholta ei siinä mi1ään poliiliista vaaraa huomattü. Kesäviefaat toivat rahaa.ia silä iakamaan ei saanüt iäädä Kannas vksin,vaan saaliin jakoon kiiruhli väkeä vmpäri maan. Koko n.s. Kannaksen kvsvmvs on vielä perin nuori kvsvn!s. Kvsvmvs heräsi siksi, että huvila-asutüksessa huomaltiin eräs perin vaarallinen ilmiö. Ei itse huvilaasutllstä, vaan lätä vaaraa vaslaan aleltiin taistella. Jase vaara oli se, eltä venäläislen käsiin alkoi kerävtvä arveluttavassa näärässä suomalaisla maala: i se oli ikävä iimiö lodellakin. Asian toi ensiksi esille muistaaksemme 1905 toimittaia Mikko Puhakka-vainaa, kirjoittamallasiasta. Kirioitus herätli ansailtua huomiota. M.m.kokoontui kuntien edustaiia asiasta neuvotlelemaan ja 1908 asetli hallilüs komitean asian iohdosla. Komitea mielinnössään lolesi. että kehilvs oli kulkenui väärään suunlaan. Mistä sitten sai alkunsa lämä huvila asulus ia maiden mvvnti? Kannaksen miestä ja naislahan siitä on swtetlv. Varsin ankarassa äänilaiissa on puhutlu hänen,,kevvtmielisvvdestään", hänen,,väliehtvneestä kansallistunfees-.)t3t

Kori auslraia Onrist. E. MOUKULAiNEi\ Osuusliil,keen!ier. Suorittaa: AIt.ipn lr^n pitrdh aiokaluien. lukkoien, astioitien v. n. alaansa kuuluvaa xorjausla. Erikoisesti suositellaan kestävvvdestään tunnettua tvötämme autojen linjaare'ssa. l{uokkalon MaalaistenkauIm Omist. K. ANTTOLAIT\-EN Liikkeet Ter ijoe I I a ia K u ok k a lass a,t::i,i.;::: Edullisimmat ostopaikat paikkakunnillaan!

faar" h:f.n. ) :jttln,.'.sla ii:ii 1, r.irl.rl(1iiid..il:r;iri, hänan.,kjll.n!! nar,tlallii:e:iirai' i.lt.e. fullljtil{.ari:tii- 1ämän liikkffn. li!irl{oijtin jr rntjk.ramrrr io:iasi;tit)!rhue. II r ''..r.'r,\t 1.,11.'.:..r.,.t (ri -: " r, '.,...,r.jcikä t::i.l!:i: :r,iialt.rir. I Iuvii.r-as..iLls ir.-i,!lvi t.rn l.r jo sillorr. i!x l{rnnas kuului lehl.rirujm:tanr \-r!n,rjrrl 1Vkjs1öhaliilr'scn.rllc. Voilrr;ikkdan hei:ili,llrjr l::lf.illhilisellc auio: ii!'lsingin P:flafiI ral aii,] iol.r v:rin.t:ilii ls;0 ia sanr.rn vuoden svvjl{,r!lt ll pini alolll fairiliilinsa. lo Trti iacn.n si nt ä i D.n r a riita I a. vuonna 1875, sjis viisi vlrotta radan vaünistulnisenljälkeen oli Teriioella 28 huvilaa. VLronna 1882, jolloin lahjoitusmaat iouluivat Suomen valtiolle, oli näitä huvilapalstoia Terijoella 60. Talonpoikien kalsanlokantaa kuvaa se, etiä he llrnasluksen jälkeen vaalivat näilä,.,t]i1älsl1ä olevia palstoja ilselleen sillä perusteella, cltä lahjoitusntaeherrat olival ne mvvneel 1ai lüovuttaneet ottalnatta taianpoikien mielipiteilä huomioon. Elenktn Tcfijoen raulapalsloja, iotka olivat venäläisillä, haluttiin Dois. Ven;iläiicr taäs tahtoivat vuokfaatniinsakin palstoihin 1äyttä onislusoikeutta. S naatti oli sitonllt kätensä ennakkolupauksella. Se oli maat lunastacssaan sitoutunut lurvaamaan huvila asukkaiden k:rnsaa tehtvien sopimust-än edeilyttämät oi t5'.

Konsallis-0sake-P kki Teriloen k o ntto ri on arki jol{a päivä Ii:ilo 10 2 Konttori loimittaa kaikkia frankk;asioita Pa ruu kse h en, Pa ruu ksehen Tihdon kiirühlae, Sit'l!ä rüümis üirkistystä, Kaunrulta saa; Saan sieltä saippüdl ia flaiuucpn Saan kaikki, iolla its?ji ihanaksi tecn; Si?ll' aukee runsah.ßli siitnän elc?n Kail<kea, tnitä taruitsen n1ä silloin kun mptlan pulikoitnaan Suomanlah(ic, Sicll' ilomiclin aina kaupal t?en, Sc kohtuvden kun n1äärää hintioillcr;:. K EMI KAALI- 'A HAJUVESIKAUPPA PARVUS Teritoki

keüde1. Tielvsti ei hallitus voinul lupauksesläerr ;-'eiäv, tvä, mutta kun se lähti sitl n näi1ä huvilakvsvnivl{siä jar', jestämään, otti se askeleen. ioka oli varsin kohlalol:s. f'lallituksen asellama komitea erolti lahioitusnaista valli olle viisi emätilaa, Terijoelta n:rol 13, 14, l5 (pafhaal pei, kat), Raivolasta n:ro 12 ja Kuokkalasla n:ro 13. Nlutia.i siinä kvllin- Valtio eroitli näistä emäliloista 112 hur.'rlapalslaa, Teriioella 63, Kuokkalassa 37 ja Raivolessa 12. Nämä palstat tarjosi hallitus os ' tettavaksi. Eltä kannakselaiset eivät halunneet maansa ioutüvan venäläisille, todistaa se, että 70 suomalaista osiajaa ilnlotlautui. Venäläisiä ostajia oli 40. Flintana oli nuisiaaksemme 3 mk. 25 p. neliösvli. Xenelle palslat joutuivat? Venätäisille!? Suomalaisei oslaial sivuuteltiin. lvliksi mene leltiin näin? Siksi, e1tä pelätliin, etlä jos suomalaisel saisival pals, tat, korottaisivat he hintoia ia,p r?ä/äisd1 eivät voisi niitä ostaa- Mitä nruu Suomi, joka usein Kan nasla svvltää, tästä ajallelee? Esimerkki oli annettu. Tuli oli i svlvlettv tappurojhin. Kun l.rerran i vallio mvi, niin miksi ei mvös kannakselainen,'oka, kulen edellä olemne osoiltaneel, oli taioudelli sessa ahdinkotilassa- Hän mvi T.rii\r1 stu nal.iner laloudellisen pakon ahdistanrana. Hänen mcnciteivään ehkä voi hvväksvä,lnulta scn voi Vmlnäftää. iuutta tämä nvvnti ei olisi päässvl vicläkään niin suureen!'auhliin,jos paikkakunnan ulkopuolclla olevat henkilöt eiväi olisi huomanneet iässä atfääri lilaisrütla. Mutla he hllomasivat sen, ostivat täältä liloia, palsloiitivat ne ja mvivät venäläisille. Vahion virkamicheikin innostuivat. Peruslivai oikein nrvvnrikonttoieja. I{ultaa iuli taskuihin ia tvvtvväisinä he poisluivai. Xluila kannakselainen i:1i svntipukiksi. Näin svntvi Kannaksella huvila-asritus ja silä seürannui ikäv: ilmiö, rriaiden mvvnlj vicrasmaalaisille..t?''

Konüiilloriliike K. TRUBE,. HUUHTASEN Hvvin lajiteltuia sekatavarakauppoja suositellaan kesävieraille Teriioki - Puhe!in 25 SUOSITELLAAN! +18+

Vanha Terijoki ja alkaua huuila-asutus. lo vanhoist ajoista saakka on Terijoki ollul Kannak sen hüomallavin seuiu, sen keskus. 1500 luvulla se oli mefkilsevin paikka Avräpäässä. 1596 mainilaan Teriioella olleen 29 ialoa. Sen vanhemmasta elämästä on säilvnvt vähän tietoja. Huolimatta että se aina oli sodan ialoissa. on se niinä aikoina koetianut harjoiitaa maanviljelvstä, koskapa 1546 kävtiin pvvtämässä kuninkaalla lupaa myy dä viliaa Rääveliin. Suurtahan se vilielvs näissä rauhattomissa oloissa ei voinut olia. mutta siitä huolimatla viipurilaiset kauppiaat olivat kateellisia ja 1550 he valittivat kuninkaalle, vaatien, eltä nämä tefijokelaisel kauppias talonpo jat siirrettäisiin Viipuriin. Liikevhtevdessä mvös venäläisten kanssa oltiin. MVVliin hevosia, kalaa, turkiksia. Salakuljetusta harioitettiin. Katanhoitoa ha{oitettiin; onhan vielä jäännöksiä verrattain huomattavista Ko teikon ia Svriin niitvistä. Muuloksen Teriioen rauhalliseen elämään - vuoden 1808 09 iälkee)r ei sodista voi Duhua loi vuosi 1870. Silloin valmishli Pietarin rala. Miltä nävltikään Teriioki 1860 70? los Tvrisevän-ojalta läksi aiamaan pehmvtlä rantatietä mvöten asemalle päin, voi tuntea olevansa tävdellisessä erämaassa. Koskemattomaf hongikot humajival tien kahden puolen. Siellä täällä näkvi ränsistvnvt mökki. Vaslaan tuli joku kuihtuneenäköinen rahtimies, ioka kuletti Iaihalla hevoskaakillaan lavaroita Pietarisfa. LakkiDäinen. ävrämöispukua kanlava emänrä voipilkistää iostain mökin oven raosta. MVIIV-ojan Teriioen-ojaksi silä nvt kutsu, taan -- varrella oli mvllv ia Rotkinan rvökkinäin kauppa. Merikvlpvlän vastapäätä oli Stven talo ia kauppa, aikanaan Kannaksen suurin. Autio oli kansakoulun tontti, nvkvinen opetlajan asunto oli kapakkana. pailsi,,miestä väkevämpää" sai kapakasta ostaa muitakin lavaroita, vanhoja ukkoja istui pövdän ääressä,lsaijua" hörppien... Nuorisoa ei näkvnvt, parikvmmenvuotiset poiat katsottiin!ielä liian lapsekkaiksi housuia kantamaan. Apteekin seutu oli autio hiekkakenltä, iossa sieilä täällä kasvoi iokunen kituva kalaja pensas. Kirkon kohdalla molemmin puolin tietä lainehtivat viliavainiol. Siitä asemalle saakka oli tienvarsilla lehtomaifa,ilman minkäänlaisiasumuksia, paitsi aivan VlikäVtävän lähellä oli parisen asumusla. Siellä, mis-

Ilotelli PUISTOLA Teriioki Ensiluokkaisin hotelli paikkakunnalla Suositellaan! Puhelin 114 j:::: AAMIAISIA Tariotaan: PAIVALLISIA ILLALLISIA Annoksia koko päivän rit::; Soitosta huolehtii erinomainen iouhlorkesteri. ITotelli PUISTOLA on KODIKKAIN a 2A.:

sä nvt ovat ihanat rantapuistot ia huvilät, oli monin paikoin läpipääsemättömäf suof. Tedjoki oli silloin kuin nukkuva prinsessa, ioka odotti heräitäiää. la sellainen tulikin. Se luli huvila asuluksen muodossa. Ensimäiset huvilat Teriioella olival Behnein, Müserin, Kümrin, Durdinin, Kar' tikorskin ia Semenovan huvilat. Mistään vaßinaisesta hu' vilaelämästä ei voinul silloin puhüa. Nuo ens;mäiset venäläiset kesävieräat olival itsekin hvvin vaatimatonfa, hvväntahtoisla, patriarkaliista herrasväkeä. Useimmat heistä olival n. s.,,oman onnensa seppiä", jotka olivat ivhiäslä aloitlaneel ja nvl vanhoilla päivillään naultivat ansioistaan ia kasvaltival kokoamiensa Dääomien vaslaisia fuhlaajia. Kaikki oli halpaa. Kun n. s. Lohmanin neidit ostivat itselleen n. s. Petomäen. maksoival he koko laaiasia maa-allleesla sata ruplaa ja sitä pidettiin silloin komeana hintana. 25 rupialla sai jo laaian alueen maata. Suhde ensimäisten kesävieraiden ja paikkakuntalaisten välillä oli mitä parhain. Mutta fämä sinapin siemen alkoi pian versoa. 1875, kuten io edellä mainitsimme, oli Terijoella io 29 huvilaa. 1874 rakennettiin ensimäinen hotelli, Hotell Bellevue, Teriioelle. Viinakauppa Terijoelle oli peruslettu 1872. Samoihin aikoihin alettiin rakentaa oluttehdasta. Varsinainen olutkauppavattiin 1875 ja samoihin aikoihin toimi mvös- Savolaisen balsamitehdas. Kesä-as!kasten lukumäärä li-.sääntvi hilialleen ja sen mukana alkoi ilmestvä venäläistä lvöväkeä. Erittäin runsaasti sitä ei koskaan ole ollut täällä. Mvöskinvenäläiset kulkükauppiaai alkoivat kulek' sia ja vakinaisia venäläisiä kauppiaitakin asettui kvlään. Vanhimmat venäläiseliikkeet olival: Frantsov ja Kunitsin (18?9 ja 1880). lo vuonna 1878 oli Teritoella kuudellakvmmenellä palstalla huvila'asutusfa. Tähän asti oliseu' dulla asunut ainoastaan varakkaampaa väkeä, ioilla oli oma huvila. NVt alkoi io saapua keskisäätvä, konttorisleia, pikkuvirkamiehiä j. n. e., jotka alkoivat vuokrata itselleen asuntoia paikkakuntalaisilta, Tämä aiheutti sen, että paikkakuntalaiset alkoivat näihin aikoihin rakenfaa kesähuviloita, ioita sitten vuokrasivat kesävielaille. Vuokraamaan saairuival pietarilaiset jo kevättalvella ja tämä aiheulli aiuriliikenleen svnlvmisen. la täslä oli laas seurauksena,;iuomarahaiäriesteimän ilnieslvminen. Huvilan omistaian tävtvi antaa aiurille, ios hänen tuomansa,,ierra' vuokrasi huvilan, iuomarahaa. los ei antanut, ei ollul toi- +21 t

eruoen Hiiva-ia Oluttehdas suosittelee hvväksi tunneltua oimahiivaansa ia Olutta Osole: TERIIOXI ]UHO MAAMELA TERIJOKI Vttokra-auto 'Oakland, saatauana lyhyemnille ja pitemmille matkoille Puhclin 84 '22

voakaan saada huvilaa vuokratuksi, siilä aiuri ei luonul \,ksinkertaisesti vuokraajaa sinne. Elämä kvlässä oli rauhallisla. Ror eaa esivallaa edusti kvlässä vksi poliisi, komeaparlainen,,lierikka". Kun hän näki ionkun ukkelin hoipertelevan tiellä, mukkasi hän silä kepillään ja sanoi:,,mää koitiis, herrat sattuu näkemää". la ukkelimeni. TVvnenä virlasi silloin veri suonis_ sa, siliä kvlässä oli oluttehdas, kapakka, viinakauppa, bal' samilehdas ia csim. 1875 tuoliin kvlään Pietarista olütta noin 15,000 ämpäriä (vedroa). Näin olemmekin kertoneet huvila-asuluksen alkuvai heista. Seüraavassa iulcmme kuvailemaan tänän hllvila- I 11i.., k.skikll;1;i. eiänän kchilvslä huipplrlrnsa. la iämä kausi sis:rllvv vuo' sien 1890 ia l9l7 välille. Silnäilkääüllne Dre nvt hui"iiaelämär'i nopeaa kasvamisla ia l<chiltvnisl5. Voidaan sancä, ellä se!,liodcsta 189095 oli säännöllislä, tasaista nousua. Vucsina 1395-1915 se kulli i:illiläisaskclin eieonpäin,ollen klriilcinrmillaan I910 ia 191. Terijoki muuttutl huuilakaupungiksi. ls90 vuosi on Srlonen hisloriassa surulijsen i;lnni1vksen vlrosi. Silloinhan jlilaisliin kuuhrisa posliln.nifesii, io tavoidaandilä;i maanmc vrnä1äislvltärlisen ensi;lskelee na. Kaikenläisia uhkaavia huhllja liil1i{lri iimassa. Vaikka Aleksanteri illn politiikka olikiir vcrrallain pidälivväistä

A. U, Pos$ehoroll E.STENDERC PL1lr:l,f 117 Liha, makk3ra i: ruokaravaraka!ppa Lelu, Tupakka ja villatauaroita v. m. SUOSITEI-I AAN SUOSITELLAAN Itlilrlro llillunen Ford valluuletiu korlaamo. Autokoulu. Vuokra-autoja saatavana, Polkupvöfiä ia raipella, Record bensiiniasema. G. A. B0ßtS0tfltl Perilliset Kukkakauppa t11;.tr"::: PUHELI Suositellaan!

Suomea kohtaan, kertoivat hlhut m. m. sola-, kulku- ia rahalailoksen olevan vaarassa. OIihan keisari erää5een se_ naatin alisiukseen merkinnvtuon tunnetun ivallisen reun amu istutuksen sa : Onko Suomi osa Venäiän vallakuntaa vai Däinvasloin? Mutta s'inä venäläisessä kesäasukasioukossa,ioka täällä asui, ei huomannut mitään vihamielisiä virtauksia, ei_ kä Suomen lakien halveksunlista. Iosin v. 18951000 ke' säasukastanloi valtakirian olutlehtailiia Fieischmannille äänestää Terijoelle olutmvvmälää. Kuntakokous valtakirian laitlomana hvlkäsi. Tämä voi luntua Vhdenvertaisüuslain etulaukaukselta. mutta sitä se ei silti ollut. Se ehkä iohllli aiattelemaltomuudesta ja Vllvtvksestä, eikä siitä sen suurempia rettelöilä seurannulkaan. Näinä vüosina huvila asutus lisääntvi nopeasti: Valtio mvvdä rapsi palsloiaa niinkltin ennenkin. Vkgilvisel u5_ kollisina alamaisina seurasivat paimenen perästä. Uusia venäläisten huviloita alkoi kohota kuin sieniä sateella. Maanmvvnti ia vuokraus alkoi saada jo suurpii eisvvttä. Suürempialueita palstoifettiin, rakennetliiniille leitä ia näin svntvivät Kellomäen suunnalle huvilaseudut, ioissa oli säännöllinen tontliiäriestvs. Mutta venäläiset itsekin alkoivat Teriioella oloia iär'es' tellä. He eivät tunkeufuneel kunnallislen eikä iäriestvsviranomaisten tielle, vaan he perustivai seuran, nimellä,,vhdislvs Teriioen huvila-alueen järjestämislä va er", ioka rvhtvi varsin huomaltaviin parannuksiin Terijokee nähden. Valtio luovutii vhdistvkselle n.s. palokunnanpuiston hallinlo-oikeudella. Vhdislvs perusti kvlään palokunnan, huoleht' teiden kastelemisesla. Suomenlahden ranlaan lai tettiin hvvä, savipintainen jalkakävtävä siltoineen, virvokekoiuineen 'a penkkeineen. Svksvisin huolehti vhdislvs katuvalaisluksesta. Mvöskin rannan suoielemiseenähden rvhtvi Vhdistvs toimenpileisiin. Se sai aikaan Iuvernöörin määrävksen, ettei rannan kapeimmista kohdista saanut ot-.taa hiekkaa eikä kiviä. Palokunnan puistosta m(odostui ensimäinen kansanpuisto Teriioelle. Se olikin aikanaan e nomaisessa kunnossa. Sirot istutuksef, pühtaat iatlakäv' tävät ia hvvät tenniskenlät antoivat sille viehätvksensä. Murta vhdistvs toivoi vielä enemmän. Se pvvsi Teriioelle kunlakokouksen ia leki siinä ehdoluksen huvila-elämän järiesrämi9eksi. Perusteluissaan he lausuvat m.m.,.loita Teriioen huvila-alue, ioka viimeisillä aioillaan on lullul pää-

Rangas-, Lyhyttavarain, Naisten- ia Miestm Valmiiden vaatteiden kauppa A. IMADITDIN TERIIOKI Puhelin 52 - Vienolie (Kivitalo)..',,:. Teriioen kesk isin i. parh.it n varuslettu nai8len ia miesten valmiitlcn vaatteiden eriko isliike MVV: Pumpuli-, villa-, samelti- ia silkkikänkaiia, Pellavaleoksia ja Trikotävaroiia, Kä6itvö-, villa-, kiiho- ja pümpulilän, koia, SukLia, Xäsineitä, Pilsiä, Prodwreiä. Väljllu väraslo kauniila koriste, kankäiia y. n. neulonalarpeita. Suuri varasto lurkistavaroita. H00M.! Tilauksesta süoriielaan lyöl xopeasl' ia aislikkaasli omissa ' tvöhuoneissa 17 inn at alle kilpailun!

kaupungin asukkailten mieluisaksi kesäpaikaksi,voisi niin suuren lisääntvmisen aikana, jota Vhä kestää, säilvitää hvvän maineen sekä variella Suomen oikeudellisen kunnian hvväs1ä iäriesfvksestä ia lain-alaisuudesla, on komitea sen Vhdistvksen valtuuttamana, iohon küuluu Teriioen ve roa maksavat henkilö1, nähnvtaneelliseksi pilää eritvisen valvonnan alla teitten kunnossa pitäminen, poliisi' hoito, teitten valaiseminen, sopiva rakennusjäriestvs, posti' ia sähkösanoma-aseman rakeniaminen v.m." Voidakseen toimia näiden tehtävien süoritlamiseksi, tahfoi vhdistvs, vedolen Armollisen asetuksen 59 S alistua Kunnallislauta' kunnan alle ia tehdä sille tili verotuksella hankkimistaan Kaniakscn nerentanlaa. varoista. VhdisiVs lahloi, kuien se kiriclmässään mainitsee, etsiä toiminnalleen.,laillisiä muoloa". Mitä sitten sisälsivät Vhdislvkscn ehdotuksei? lokaisen huvilanomisiajan piti Vhdistvksen larkoiluksia varten luovuttaa 3 pros. huviloista saamislaan vuokrisla, Nämä varat, jolka kruununvouti kanlaisi ia luovultaisi vhdistvkselle, kävtel1äisiin poliisjpalveli jain Vlläpilämiseen, lailcltaisiin sellaisia tcilä, iotka ovat hoidolia, avustetlaisiin palokunlaa, edislctläisiin kouluien, sairashuoneiden ia nuidcn paikkakllnrallc larpeellisten lailosten peruslami. a. k.'lrr..r, irji, n huuila-.lrluj i.n.e. Ne huvilanoülistajal, joidcn maa ulolluu ajotien var_ relle, velvoilcttaisiin asetlamaan ticnvarrelle lvhlviä ia pitämään nc lornnossa..274

Ainoastaan 2 O mk.maksaa KINltil(IEltEltIl Ainoa kunnallinen ilmoiius, ia uutislehti Kannaksella Pieni, mutta pirteä! Tilatkaa,Kannaksen Lehti"! llmoittakaa Kannaksen Lehdessä! C\ Kannakselaiset! Painotöifä larvilessanne kääntvkää oman kiria painonne puoleenl Se siiaitsee Terijoella, aivan vastapäätä asemataloa (Kansallis- Osake-Pankin ent. huoneustossa) Siisti työ! Hinnat kohtllulliset! +28 +

Ehdotus sisälsi mvöskin Iuonnoksen {akennusiärjestelmäksi. Xarian kulieskeleminen huvila'alueella kiellet läisiin, ainoastaan läpikulkuoikeus mvönnettäisiin. Keriääminen ehdotettiin kiellettäväksi. Posetiivinsoittaiat, mafkustavat voimisteluseural v. m. komeliantlarit eivät saisi esiintvä küin vhdistvksen antamalla luvalla. Kulen täslä näkw olival vhdistvksen ehdoluksel hvvin kännareltavia, ios ne olisivalulleet hvväksvlviksi. olisi niistä oll!t Teriioen kehitvkselle suurta hvöfvä. Mutta kokous muütteli näitä ehdoiuksia. Kokouksen päälöksistä valitettiin ia kuvernööri kumosi ehdotuksen. Kokous, iota seloslimme, pideltiin hofelli Bellevuessa heinäkuun 5 p:nä 1891. Vhdistvs kuitenkin eli, ia vapaaehtoisilla lahjoituksilla koefti toimia suunnitelmiensa mukaan. Noin 10 vuotla loimitlllaan, alkoi vhdistvs väsvä ia sai viimein hiliaisen haulauksen. Vüonna 1892 rakennetliin Tetiioelle vesiparannuslaitos Puistossa oli tilava Kasino-rakennus juhlasaleineen. Saunarakennusiiaitsi rannalla. lälkeenpäin rakennettiin sauna' rakennuksen vhtevieen kaksikerfoksinen rav'ntolaraken nus ia pitkin rantakävlävän vierustaa noin 30 mtr. pjtkä lasiveranta. Kasinon puislo oli hvvässä kunnossa, siellä oli torvisoiltokunnalle lava(torvisoittokunta soilteli ioka päivä), oli rennickenrär, rullaluistinrala ia biliaardihuoneel.tähän aikaan oli mvö5kin laivavhtevc Kron5tadl iin...kdatlo niminen laiva välitti vhden kesän liikeftä ia rannalle rakennettiin tullirakennus, ioka siitemmin muodosteltiin purjeh_ dusseuran paviljongiksi. Kesävieraiden rünsas lisääntv_ minen oli mvöskin lisännvi runsaasti kauppiaita. Etenkin venäläis1en kauppiaiden lisääntvminen oli huomaltava Venäläisiä kulkukauppiaita vilisemällä vilisi teillä. Kaikenlaaluisia keinolielijoita kokoontui. 1897 oli Terijoella vmnäri vuodpn olcvid venäläi. ä kauploja 12. sl'o-alaisia 'uku vain a. Ke)ällähän oli ven; äi-len kauppoien nlo_ ninkertainen. 1909 oli suomalaisia Vmpärivuoden olevia liikkeitä 16, venäläisiä l3 ia 1911 venäläisiä 20 ia suo' malaisia 16. Voi huoleti sanoa,.etlä etenkin ruokatava_ rain kaudda o1i miltei kokonaan venäläisten käsissä, liha_ kallnda oli heillä kokonaan. Seuraüs 1ästä oli se, eltä venäläisel liiketavat alkoivat mvöskin pesivlvä suomalai siin Iiikkeisiin. Tämä vilkastuva kesäclämä sai väkiiuonaliikkeen täällä vilkastlmaan. Kunta vaslusti kvllä väkiiuoma_anomrlksia,.') 29..'