P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI 10.1.2015 VIIKKO 1-2 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Perheenäiti Anna-Kaisa Tiikkaja MIKKO MUIKKULA Tiikkajan perheeseen kuuluu 7 henkilöä: äiti Anna- Kaisa, isä Markku, Jenny 14, Jere 12, Atte 9, Antti 4 ja pienin Helmi 9 kuukautta. Perheessä on myös kaksi koiraa. Jenny syntyi tammikuussa vuonna 2000 ja oli joskus Anna-Kaisan mukana lukiolla, kun äiti opiskeli viimeisiä kursseja. Anna-Kaisa pitää vapaaaikana PartyLite-kutsuja. Hän kertoo sen olevan ehkä parasta vapaa-ajan viettoa: Jos kotona on ylimääräistä aikaa, luen kirjaa tai neulon tai sitten vain linnoittaudun sohvan nurkkaan. Hän aloitti vuosi sitten syksyllä kasvatustieteen perusopinnot avoimessa yliopistossa, mutta ne eivät edenneet ihan niin kuin piti hankalan raskausajan vuoksi. Nyt hän haaveilee pääsevänsä avoimien yliopisto-opintojen jälkeen opiskelemaan Kokkolaan aikuiskoulutukseen luokanopettajaksi. Anna-Kaisa on ammatiltaan koulunkäyntiavustaja. Vielä alkusyksystä hän oli äitiyslomalla, mutta nyt jo työelämässä. Kotona olemisessa oli hyvät puolensa: sai laittaa aamulla lapset rauhassa kouluun ja päivällä vastaanottaa ja tarvittaessa auttaa läksyissä. Hän kuitenkin pitää kovasti työstään koulunkäyntiavustajana: Välillä kotona ollessani tuli ikävä töihin. Kahden pienimmän lapsen kanssa Anna-Kaisa viettää aikaa pihalla ja joskus käy kävelemässä. Hän kertoo, että vauvan ja suhteellisen menevän, kohta 4 -vuotiaan kanssa, aikaa isommille jää vähemmän: Siitä tuntee välillä huono äiti-fiilistä. Talvisin hän viettää paljon aikaa isompien harrastusten parissa. Perheen kolme vanhinta pelaa jääkiekkoa, ja talvisin heidän kanssaan on ohjelmassa treenejä ja pelejä. Niihin kuskaamista ja taustajoukoissa toimimista. Isommat eivät ehkä niin enää vaadi, että heidän kanssaan pitäisi olla, mutta omalla tavallaan haluavat sitä äidin aikaa. Lasten hoitamisen iloja on se, kun saa seurata lasten kasvua ja kehitystä, Anna-Kaisa toteaa. Hänen mielestään pitäisi pystyä nauttimaan joka hetkestä, kun lapset ovat pieniä, myös niistä huonoistakin. Hän on halunnut opettaa lapsille, että jo kolmella sanalla pääsee pitkälle: kiitos, ole hyvä, ja anteeksi. Juuri tällä hetkellä iloa tuo perheen Antti, joka on oppinut iloitsemaan omista taidoistaan. Ne ovat hänen mielestään myös suurimpia ilon aiheita, kun lapset halaavat, näyttävät tunteensa ja välittävät. Perhe Tiikkaja. Kuvasta puuttuu esikoinen Jenny. Vasemmalta Jere, Markku, Antti, Anna-Kaisa, Helmi ja Atte. Pyhäjoella lapsiperheen on hyvä asua Pyhäjoki on lapsiperheelle erittäin hyvä paikka asua. Tiikkajan perhe asui Raahessa, kun Jenny ja Jere olivat pieniä. Anna-Kaisasta alkoi kuitenkin tuntua, että hän haluaa takaisin Pyhäjoelle, joten he muuttivat takaisin vuonna 2005. Pyhäjoella on mahtavat ja laadukkaat koulut. Kaikki tuntevat toisensa, joten auttavia käsiä myös löytyy. Pyhäjoella on helppo liikkua luonnossa ja kalastaa, kun perheessä on kovia kalamiehiä. On selvää, että isossa perheessä isän rooli on merkittävä, Anna-Kaisa kertoo. Kun äiti on paljon kiinni vauvassa, isä touhuaa vanhempien lasten kanssa. Antti on paljon isän kanssa erilaisissa hommissa, joskus hän jopa haluaa Markun mukaan Rautaruukille töihin. Markku käy myös kalareissuilla poikien kanssa. Perhe-elämä on välillä haastavaa ja kiireistä. Välillä Anna-Kaisasta tuntuu, että pitäisi pystyä kloonaamaan itsensä, kun eivät kädet meinaa riittää: Nuorimman ja vanhimman välillä on ikäeroa 14 vuotta, niin onhan se selvää, että 14 -vuotiaasta on iso apu askareissa. Hänen mielestään myös sukulaisten ja tukiverkoston merkitys on todella suuri. Mummut ja pappa asuvat onneksi lähellä, niin tarvittaessa hekin voivat auttaa lastenhoidossa: Tiivis tukiverkko on ihana asia ja siitä olen hyvin kiitollinen. Pääkirjoitus Kuulumisten aakkoset SARI HIDÉN *Kuulumiset on lukijoilleen ilmainen. *Lehti ilmestyy kerran viikossa paperilehtenä ja verkossa. *Kuulumiset on ilmoittajille edullinen ja peittoaa koko kunnan. *Haluamiaan asioita saa innokas yksilö/järjestö/ryhmä/muu toimija omina juttuinaan tai toimittajien tekeminä julkisuuteen. *Lehti tehdään koulutyönä, 15-19 -vuotiaiden nuorten työnä. *Taittajat vaihtuvat (ne taittokurssin valinneet) lukuvuoden aikana ja *Toimittajat vaihtuvat (ne toimittajakurssin valinneet) lukuvuoden aikana ja seuraavaan lukuvuoteen. seuraavaan lukuvuoteen. *Vastuu lehden käytännöstä on hyvin harvoilla hartioilla. *Kysymys lukijoille: Mitä osasitte itse tehdä 15-19 -vuotiaina? *Kasvatusvinkki: Nuoria tulee enemmän kiittää ja kannustaa kuin moittia. *Tärkeiden ilmoitusten ja tärkeiden juttujen jättäjien tulee käydä lehden teon aikana toimituksessa tai pyytää ilmoituksensa/juttunsa sähköpostilla nähtäväkseen.
Pyhäjoen Kuulumiset 10.1.2015 sivu 2
Pyhäjoen Kuulumiset 10.1.2015 sivu 3 Kalajoen valas MIKKO HIMANKA, SYNT. KALAJOELTA, ROVASTI, HISTORIAN MAISTERI Kalajoen Vasankarissa sotkeutui 23.5.1904 Erkki Puskalan rysän aitaverkkoon valas. Pituutta tällä täysikasvuisella maitovalasnaaraalla oli 4,2 m. Painoa ei voitu punnita. Hevonen ja kuusi miestä vetivät sen liukupuita apuna käyttäen rannalle. Kalajoen Kotiseutuyhdistys vietti 1974 kotiseutupäivää museolla valaan 70-vuotismuiston merkeissä. Joku keksi, että tapahtumasta voitaisiin tehdä laulu. Pasi Eskola sanoi, että ellei joku muu, niin ainakin Himangan Mikko voisi sen tehdä. Olin vastikään tehnyt Unto Jutilan kanssa sarjan Plassin poikain lauluja. Tunsin asiaa vasankarilaisen luokkakaverin esitelmästä ja rovasti Kiviojan kertomana. Kirjoitin luonnoksen runoksi ja näytin sen rovastille, joka ehdotti paria pientä muutosta (ainakin: rattaissa oli 4 eikä 2 pyörää). Olavi Himanka lausui viisun juhlilla, ja Yrjö Himanka sävelsi sen. Hän moitti, ettei se istunut mihinkään tanssirytmiin. Myöhemmin Risto Koivu lausui viisun usein turisteille hyvällä menestyksellä. Vasankarin nuorisoseura esitti tapauksen näytelmänä lauluineen juhlassaan. Professori Pentti Virrankoski lainasi viisua Keski-Pohjanmaan maakuntahistoriassaan ja on lukenut sen usein lapsenlapsilleen. Lukisiko vaari taas siitä valaskalasta? Esimer- Antti Grekulasta 1873-1956 on ollut tässä lehdessä äskettäin tekstiä Yppärin Suviseurojen yhteydessä. Hän oli isoraaminen isäntä, joka joutui nostamaan 110 vuotta sitten jopa valasta, kuten oheisessa kalajokisessa jutussa ja viisussa kerrotaan. Antti ja Ida Grekulan kuva Pyhäjoen Kotiseutuarkistosta kin mukaan laitan tämän omille lapsenlapsilleni jouluksi 2014. Pari tietoa henkilöistä: Jaakko Friis s. 9.8.1850 Lohtajan Alaviirteellä, muutti Kalajoelle kun Johan-veli meni sinne lukkariksi 1871. Hän avioitui rikkaan Johanna Pahikkalan kanssa ja alkoi maalais- ja siirtomaatavaroiden tukku- ja vähittäiskauppiaaksi. Hän oli aktiivinen kunnallispolitiikassa ja kansakoulun johtokunnan puheenjohtaja. Tulinen luonne, mutta leppyi nopeasti ja oli hyväsydäminen. Hauska kohtelias seuraihminen. Kaunis lauluääni ja hyvä korva. Hänkin suomensi 1906 nimensä Pohjanpaloksi. 11 lasta, joista monet menestyivät. Kuoli Kokkolan Kokkolinnassa jo 21.12.1909. Hautakivi Kalajoella (kauppias Jaakko Pohjanpalo). Erkki Matinpoika Puskala, s. 3.4.1836, k. 3.2.1919. Hän oli kalastaja, maanviljelijä ja lestadiolainen saarnamies Vasanka- rista. Hän oli valaan saadessaan jo 68-vuotias. Yritin turhaan kysellä lisätietoja hänestä. Mainittu lukkari Johan Friis (Pohjanpalo) 1839-1919, Jaakko Friisin vanhempi veli, kirjoitti valaasta lehtiin. Hän oli Weljekset Friisin (Tuomas, Juhani, Matti) isä. Kalajoen lukkari 59 vuotta. Komea hautakivi ja reliefi Kalajoen kirkon ja tapulin välissä. Werner Lindman (1855-1916) oli Kalajoen piirilääkäri 1891-1916 eli hän otti kuvan valaasta. Hän oli silloin Kalajoen ainut lääkäri. Lindman oli kiinnostunut luonnosta, mm. kokosi suuren linnunmunakokoelman, ja oli lasten ystävä, heitti ohiajaessaan karamelleja lapsille. Jaakko Ignatius on kirjoittanut hänestä hyvän elämäkerran Duodecim-lehteen 2006 (netissä, kuvakin). Iso-Antti Yppäristä oli opettaja Aino Helaakosken mukaan isoraaminen isäntä Antti Grekula (1873-1956). Kerrotaan tappelusta, jossa kaverit saivat katsoa vierestä, kun Antti otti vastuun. Hänet erotettiin Ville Kaikkosen kanssa vanhoillislestadiolaisuudesta heidän Amerikan-matkansa jälkeen 1930-luvulla. Siis Rauhan Sanan lestadiolaisuuden saarnamiehiä. Elokuvia Pauhasalissa to 22.1. klo 17.00 Madagascarin Pingviinit (K7/5) klo 18.30 Eila, Rampe ja Likka (K12/9) klo 20.00 Päin seinää (K12/9) Liput 6 a Tervetuloa
sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset 10.1.2015 Pyhäjoen palveluhakemisto Vihannintie 10, 86100 Pyhäjoki OSTAMME JA OTAMME VASTAAN ROMUAUTOJA YM. METALLIROMUA ISOIMMAT ERÄT NOUDAMME NOSTURIAUTOLLA MYYTÄVÄNÄ RST-PUTKIA esim. 40-140 mm LISÄTIETOJA 0400 189 018 AVOINNA MA - PE 8-17 08-434 333 rannikon.varaosa@yritysnet.com Palvelemme joka päivä klo 21 asti! ark. 8-21 la 8-21 su 12-21 EVÄSKONTTI Vanhatie 44, 86100 Pyhäjoki, Puh. 433186 RTV-huolto Tmi Kari Kivimäki 0400 181785 Antenniasennukset ja antennitarvikkeet PARTURI-KAMPAAMO Johannan Hiuspalvelu TI-PE 10-17 LA 8-13 TIISTAISIN ILMAN AJANVARAUSTA 08-433 750 TERVETULOA johannanhiuspalvelu.fi JUMPPA- JUSSIN FYSIOTERAPIA FT: Vesa Mikkonen Satu Mikkonen puh 433 921, Kuntatie 4, 86100 Pyhäjoki SÄHKÖPALVELU Anttila Oy Sähköasennukset - Sähkösuunnitelmat Antenniasennukset Puh. (08) 433 087 0400 586 441 Viirretjärventie 7 86170 YPPÄRI Tässä on tyhjä tila. Haluatko mainoksen palveluhakemistoon? Ota yhteyttä kuulumiset@pyhajoki.fi
Pyhäjoen Kuulumiset 10.1.2015 sivu 5 Koti ilman seiniä KATJA KESKITALO Sekasaunomista! Rikkinäisiä pehmoleluja! Hulluja leikkejä! Oman tilan epäkunnioittamista! Välillä saan kuulla minulle rakkaasta Protusta kummallisia juttuja. Toisaalta ihmiset ovat myös kiinnostuneita kummallisesta hippileiristä. Niin siis mikä leiri? Protuleiri tietenkin! Elämäsi paras viikko! Sunnuntaista sunnuntaihin kestävä aikuistumisleiri. Jokaiselle päivälle on oma teema, jonka mukaan ohjelmaa tehdään. Kyseessä on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton leiri. Se tarkoittaa, että leirille saa tulla ihan kuka vain, joka kuuluu ikäluokkaan. Leirejä on enimmäkseen 8.- 9. luokan käyneille, mutta myös seniori- ja aikuisleirejä järjestetään. Seniorileirit ovat 16-20 -vuotiaille, mutta sitä vanhempia suositellaan käymään joko aikuisleiri tai lähtemään suoraan ohjaajaksi. Tytöille ja pojille on saunavuorot erikseen, mutta sen lisäksi on sekasaunavuoro. Ketään ei pakoteta sinne. Rippileiriin verrattuna Protu on vapaamielisempi. Riparilla koulussa ja vapaa-ajalla opitut roolit jatkuvat; suurin osa teineistä tuntee jo toisensa. Protulla leiriläiset eivät tunne toisiaan. Yleisenä ohjeena onkin, että kavereiden kanssa ei kannata mennä samalle leirille. Kiusaaminen ja muu vastaava ei seuraa ketään leirille, Anni Vakkuri, 16 -vuotias isonen, kertoo. Hän on käynyt Protun viime kesänä. Rippileirillä oppitunnit muistuttavat koulunkäyntiä. Nuoret pitävät niitä tylsinä. Vastapainona on isosten vetämä toiminta ja iltaohjelma. Protulla vapaa-aikaa on todella vähän, mutta sitä ei kannata säikähtää. Tiivis ohjelma pitää huolen, että aika kuluu vähän turhankin nopeasti. Protuleirillä on tiivis me-henki. Protun oppitunnit ovat keskustelu- ja simulaatiopohjaisia. Esimerkiksi byrokratiasimulaatiossa nuoret herätetään karulla tavalla; heille huudetaan, että on kaksi minuuttia aikaa nousta aamupalalle. Hirveä meteli ja kiire, mutta mitä odottaa aamupalalla? Aamupalaa saadakseen pitää täyttää lomakkeita. Niihin pitää hakea allekirjoituksia eri ihmisiltä. Helppoa ja vaivatonta! Paitsi että öö, mitä tarkoittaa kyynäryys? Mihin te tarvitsette mun veriryhmää? Voisitteko ystävällisesti allekirjoittaa tämän? En mä nyt voi auttaa, mulla on kahvitauko. En mä tiedä, mä olen vain töissä täällä. Leiriläisiä kohdellaan epätasa-arvoisesti. Aa, se on Keskitalo! Totta kai se sitten saa aamupalaa! Jokainen simulaatio puretaan huolellisesti. Myös leikit liittyvät päivän teemaan. Protulla kehitetään omaa ajattelukykyä ja samalla pidetään hauskaa. Jos pohdit, käytkö protun vai riparin, kannattaa käydä molemmat! Anni kehottaa. Molemmat avartavat mieltä ja ovat parhaimmillaan elämää mullistavia kokemuksia. Kumpikaan ei sulje kumpaakaan pois. Noin joka kolmas protuleiriläinen on käynyt myös rippileirin. Protu on aidosti vapaaehtoista. Järjestöllä on kaksi palkattua toimistotyöntekijää. Leirin järjestäjistä vain kokit saavat palkkaa; 20 -henkisen lössin ruokkiminen viidesti päivässä on rankkaa hommaa. Mikä ihmiset sitten ajaa tuommoiseen hulluuteen? Eihän siitä edes makseta palkkaa! Kai se on Protun avoimuus ja tietynlainen hippihenkisyys. Kun voi kävellä avojaloin ja syödä oikeasti hyvää kasvisruokaa. Myös ainutlaatuisuus. Leirit ovat ainutlaatuisia kokemuksia. Jokaisella leirillä on aina erilainen tiimi vetämässä ja tietenkin eri leiriläiset. Erilaiset mielipiteet kohtaavat; lopputuloksena on avarakatseisia ja ajattelevaisia teinejä - tulevaisuuden aikuisia. Lopputuloksen näkee jo leirin aikana. Protulla yhteishenki Oppitunnit ovat keskustelu- ja simulaatiopohjaisia. on kova. Se tiivistyy nopeasti, koska aikaa vietetään paljon yhdessä ja käydään läpi niin helpot kuin hankalatkin asiat. Varsinaisen kasvamisen huomaa vasta jälkeenpäin. Kun keskustelee muiden kanssa, huomaa ajattelevansa myös toisen mielipidettä. Myös asioiden pohtiminen ikään kuin jää päälle. Protun jälkeiselle olotilalle on oma nimensä - protudarra. Haluaisi vain halata vastaantulijoita, maata patjoilla ja jutella syvällisiä. On ikävä jopa byrokratiasimulaatiota. 18 -vuotias Aila Pirkola oli viime kesänä ohjaamassa urheiluteemaista Protuleiriä. Leirille osallistui kilpaurheilijoita aina nuorten judon Euroopan mestarista jalkapalloilijoihin, mutta omasta jaksamisesta oli turha huolehtia. Leirillä urheiltiin oman kunnon mukaisesti. Päihteet ja riippuvuus-teemapäivänä meille oli todellinen (positiivinen) yllätys, että leiriläisillämme ei päihteistä ollut juuri mitään kokemusta, Aila kertoo. Yleensä päihdepäivänä jaetaan omia, perheen tai tuttujen kokemuksia, mutta sinä päivänä keskustelutunnit eivät olleet yhtä vilkkaita. Sanoisin, että Protulla ei opita; siellä kasvetaan, Aila sanoo. Ohjaajat kannustavat kuuntelemaan muita ja miettimään. Joku asia, jota on pitänyt täysin itsestään selvänä, ei välttämättä ole itsestään selvä kaikista muista. Protu haastaa pohtimaan, onko oma mielipide se ainoa oikea. Se kasvattaa ihmistä ja antaa itsevarmuutta. Urheiluleirin lisäksi järjestetään kuvataide-, musiikki-, teatteri- ja sanataideleirejä. Erikoisleirit ovat luonnollisesti hieman kalliimpia, koska kustannuksetkin ovat suuremmat. Pelkän rahan vuoksi ei kuitenkaan kannata jättää menemättä leirille. Protun toimistolta voi kysyä ohjeet, kuinka yhdistykseltä voi anoa leirihinnan alentamista taloudellisin perustein. Entä mikä Protussa oli parasta? Kysymys tarkoittaa varmaan, mikä ON? Aila korjaa. Totta. Protun ei tarvitse jäädä pelkästään yhdeksi viikoksi. Toimintaa voi jatkaa monin tavoin. Kun Kesäleirit päättyvät, järjestetään Protun puistotapahtuma; kyseessä on vähän sama asia kuin seurakuntanuorten Maata Näkyvissä -festarit. Kaikki odottavat tapahtumaa, luvassa on mahtavaa ohjelmaa ja ihania ihmisiä. Molemmat tapahtumat ovat mahtava tapa tutustua samanhenkisiin ihmisiin. Sen lisäksi Puistiksessa on vesisotaa. Protu järjestää tapahtumia pitkin vuotta: Helsingissä järjestettävät Nuorten filosofiatapahtumat ovat mainio tapa jatkaa pohdintaa, jos se jäi kesken leirillä. Seuraava Nufit järjestetään Helsingissä 30. - 31. tammikuussa 2015. Sen lisäksi leiri-ikävää voi lieventää syystai talvileireillä. Ympäri vuoden pyörivät myös Paikallisprotut. Protun parhaat asiat ovat tietenkin toiset ihmiset. Nuoria kasvatetaan järkeviksi ja suvaitseviksi - ajattelemaan omilla aivoillaan. Tasa-arvoisuus näkyy myös tiimissä. Vaikka ohjaajia onkin niin aikuisohjaajia kuin apuohjaajia, kaikki tekevät yhtä paljon töitä. Suvaitsevaisuus ja tasa-arvoisuus ovat Protun avainsanoja. Joka leirillä käyvät SETA:n vieraat. Ihmissuhteet ja seksuaalisuuspäivän aikana leiriläiset oppivat paljon termejä. Osa termeistä on tuttuja: hetero, homo. Sen lisäksi tulee termejä, jotka kuulostavat tutuilta, mutta täysin selkeää käsitystä aiheesta ei ole. Transvestiitti, transsukupuoli. Mutta mikä on androgyyni, intersukupuoli, aseksuaali? Seksuaalisuudesta pitää pystyä puhumaan. Siitä pitää pystyä opettamaan. Se ei saa olla tabu edes kouluissa; se lisää heteronormatiivisyyttä ja suvaitsemattomuutta. Sen lisäksi leireihin kuuluu olennaisesti läheisyys. Protulla käydään läpi vaikeitakin asioita. Tiivis me-henki luo turvallisuuden tunnetta. Leiriläisille saattaa kertoa asioita, joita ei välttämättä uskalla kertoa kenellekään muille. Halaaminen tulee luonnostaan ja Protulla halataan paljon. Protu on niitä asioita, joita on hankala selittää. Sitä voi kyllä yrittää; hei, me leikittiin halimurhaajaa ja pusupainia! Ja sitten me keskusteltiin siitä, onko Game of Thronesin hahmoilla onnelliset avioliitot! Sen jälkeen me mahauduttiin ja hipsutettiin toisten hiuksia. Öö, mitä, kysyy kuuntelija ja katsoo kuin hullua. Leirin viimeisenä päivänä järjestetyssä loppujuhlassa olo on haikea, väsynyt ja kummallinen. Leirin aikana yöunet ovat jääneet vähäisiksi; kunhan kenenkään yöunia ei häiritse, valvominen on sallittua. Ryhmäytyminen on tapahtunut räjähdysmäisellä vauhdilla. On jo valmiiksi ikävä, vaikka on rakkaiden ihmisten lähellä. Itkettää. Joku lupaa tehdä Facebookryhmän ja lähettää kirjeitä. Protu on koti, jolla ei ole seiniä. Sitä näkee ihmisellä Protukorun ja haluaisi heti halata toista, vaikka ei edes muista toisen sukunimeä. Halaa ihmistä siltikin, koska samassa veneessä ollaan. Sitten perustetaan villasukkakommuuni ja suojaudutaan kylmältä halien voimin.
sivu 6 Pyhäjoen kirjaston valokuvakilpailu Missä on mukava lukea? Kerro se meille valokuvan avulla! Pyhäjoen kunnankirjasto jatkaa sisarkirjastotoimintaansa kansainvälisen valokuvakilpailun merkeissä. Pyhäjoen sisarkirjasto on Chinchónissa sijaitseva Petra Ramírezin kirjasto, joka kuuluu Madridin kirjastopiiriin. Madridin alueen 25 maalaiskirjastoa järjestävät vuosittain digitaalisen valokuvakilpailun, jossa on tänä vuonna nyt siis mukana myös Pyhäjoki. Kilpailun teema on Lukupaikkoja. Missä on mukava lukea ja miksi? Kilpailussa on aikuisten (yli 18-vuotiaat), nuorten (13 17 -vuotiaat) ja lasten (alle 13 -vuotiaat) sarjat. Ensimmäisessä vaiheessa kukin kirjasto valitsee kunkin sarjan voittajakuvan, joka jatkaa kilpailemaan kaikkien kirjastojen kesken. Valokuvia ehtii lähettää jpgmuodossa (korkeintaan 3 kpl) sähköpostitse Pyhäjoen kirjastoon 10.4.2015 Pyhäjoen Kuulumiset 10.1.2015 asti. Viestin otsikkokenttään tulee kirjoittaa VALOKU- VAKILPAILU. Mukaan pitää liittää lyhyt selostus, miksi kyseessä on hyvä lukupaikka. Lopullinen voittaja ratkeaa 29.5.2015 jälkeen Espanjassa. Kunkin sarjan lopullinen voittaja saa 100-150 euron suuruisen kirjalahjakortin. Kilpailun säännöt ovat luettavissa Pyhäjoen kirjaston nettisivuilta www. Pyhajoki. fi/kirjasto/kilpailu Uusi säiliöauto Pyhäjoen paloasemalle Jokilaaksojen pelastuslaitos on hankkinut uuden säiliöauton Pyhäjoen paloasemalle. Uusi auto on Scania P450, jonka säiliötilavuus on yli 16 m3, yksikkötunnus on JO213. Auto korvaa vuosimallia 1989 säiliöauton malliltaan Scania 113H 310. Auto parantaa Pyhäjoen paloaseman vesihuoltovalmiutta, sillä uuteen säiliöautoon mahtuu vettä aiempaa enemmän ja kalustoltaan se on nykyaikainen. Auto on neliakselinen eli tiet kantavat paremmin painon jakautuessa useammalle akselille ja se on varustettu nykyaikaisella tekniikalla kuten automaattivaihteistolla. Myös Alavieskan paloasemalle on hankittu vastaava auto tänä syksynä. Jokilaaksojen pelastuslaitokselle vuosien aikana tulleet säiliöautot ovat olleet samantyyppisiä. Mainitulla suuremmalla säiliökoolla pystytään korvaamaan kunnissa olevaa ja osin käyttöikänsä päähän tullutta palopostijärjestelmää, joka voidaan vaihtaa vesiasemiin. Muuta kalustoa on hankittu Pyhäjoelle, sillä kesällä öljyntorjuntatehtävässä rikkoutunut vene on uusittu. Buster M mallin vene, yksikkötunnuksella JO218, on tullut käyttöön jo aiemmin syksyllä. Veneen hankintaan haetaan avustusta öljynsuojarahastosta. Avustusta haetaan ensi vuoden alussa kaikkiin tämän vuoden öljyntorjuntahankintoihin. Veneen avustusprosentti voi olla 50%-100% välillä. Pyhäjoen paloasema kuuluu Kalajoen paloasemaryhmään. Viime vuoden aikana on ollut erilaisia hälytystehtäviä 106.
Pyhäjoen Kuulumiset 10.1.2015 sivu 7 Seurakunta tiedottaa Järjestöt toimivat Aihetta kiitokseen Kuollut: Niilo Johannes Ek Pohjankylältä 95 v 2kk 25 pv Johan Veikko Pisilä Yppäristä 93 v 16 pv Altti Johannes Oja Parhalahdelta 65 v 5 kk 19 pv Kastettu: Fanni Loviisa Lehtelä Helmi-Ilona Elisabeth Möttönen Paavo Magnus Kaarlejärvi Jumalanpalvelus ja HPE kirkossa su 11.1. klo 10. Lähetyskahvila seurakuntatalolla jp:n jälkeen. Perhekerho Sarpatissa ke 14.1. klo 10-12. Kirkkokuoro seurakuntatalolla ke 14.1. klo 18.30. Myös uudet laulajat tervetuloa! Avoin raamattupiiri seurakuntatalolla torstaisin klo 18. Jumalanpalvelus kirkossa su 18.1. klo 10. Lapsikuorot alkavat viikolla 8. Myös uudet laulajat tervetuloa! TULOSSA: - Ystäväkerho seurakuntatalolla ke 21.1.15 klo 12, alkaen ruokailulla. Tervetuloa uudet ja vanhat kerholaiset. - Jokikartanon hartaus to 22.1.15 klo 13.30. Varhaisnuorisotyö: - Tekstaritupu tekstiviestipalvelu 5-6 luokkalaisille päivystää koulupäivinä numerossa 044-7118638. Palveluun voi lähettää nimettömiä viestejä mieltä painavissa asioissa tai vain juttukaverin puuttuessa. Nuorisotyö: - Taivaallista talenttia kerhonohjaajapäivä Raahessa la 31.1. Lisätiedot Hannulta p. 0500-766031 - Sählykerho yläasteikäisille monitoimitalolla tiistaisin klo 16.20-17.30 (Jesse ja Viljami) - Kasvuryhmä rippikoulun käyneille nuorille Sarpatissa torstaisin klo 18. Tule ja katso! - Sählyä nuorille aikuisille monitoimitalolla torstaisin klo 19-21. - facebook: Liity jäseneksi Pyhäjoen seurakunnan nuoret. Kirkkoherranvirastossa myynnissä seurakunnan adresseja 10 /kpl. RY: Pyhäkoulu su 11.1. klo 12 Arttu Pisilällä ja Risto Kallikoskella Sisarilta to 15.1. klo 18.30 Milla Nikillä Kerho pe 16.1. klo 17 Yppärin koululla Raamattuluokka la 17.1. klo 19.30 Hannu Simosella Seurat su 18.1. klo 16 ry:llä, Olli-Veikko Niskakangas, Matti Yrjänä Kirkkoherranvirasto p. 08-433119. Avoinna ma 8-12, ti 12-16, ke 11-14. Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p.040-505 0016 tai seurakuntapastori Kai Juvila p. 050-328 8107. Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta: www.pyhajoenseurakunta.fi Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdistys ry Vuoden 2015 toiminta alkaa jälleen. Tervetuloa mukaan vanhat ja uudet jäsenet toimintaamme. 13.1 klo 12.00 Päiväkahvit Seurakuntatalolla. Arvontaa. Tervetuloa. Muista palauttaa vapaaehtoistoiminnan ja kuntokortit sihteerille 13.1. mennessä. Lisätietoja toiminnastamme www.elakeliitto. fi/pyhajoki Partiolippukunta Hanhikiven Kiertäjät ry. Johtajiston kevätkauden Startti 9.-10.1.2015, lisätietoa myöhemmin. Arinan kannustajat- tempaukseen tarvitaan klikkauksia, tue lippukuntaa www.arina.fi Ilmoittaudu ensi pääsiäisen talvileiri Tuiskulle, v.i.p.6.12, lisätietoa Kaisalta 0405496418. Pirttikosken kyläyhdistys ry:n yleinen vuosikokous su 18.1. klo 14 koulun luokassa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa, kahvitarjoilu. Spr Pyhäjoen osasto Nukke/kehto ja vaatteet arvottiin 19.12.2014 ja ne voitti Iida Sliden Pyhäjoelta. Kiitokset kaikille arpoja ostaneille ja sitä kautta toimintaamme tukeneille. Yppärin Erämiehet Ry Ilmoittakaa saalistiedot vuodelta 2014 palauttamalla jäsenkortti osoitteeseen, Mika Haikola Pörkäntie 19 86170 YPPÄRI tai sähköpostilla mika. haikola@airliquide.com Pyhäjoella syntynyt Jesse Eteläaho on valmistunut Turun yliopistosta 19.12.2014 Psykologian maisteriksi Kiitokset Rautiperän hiihtolatujen hyvästä hoidosta! Parhalahden Puutarhayhdistys kiittää Pyhäjoen kuntaa tuesta Ylimattilan arboretumin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tervetuloa tarinoimaan! Raahe-Opiston Tarinatupa kokoontuu kevätkaudella 2015 seuraavasti: Paikka: Pyhäjoen kirjasto, torstaisin klo 13-14.30. 15.1. Aiheena Matkanteko; matkustaminen, asiointi ja koulumatkat. Jos Sinulla on aiheeseen liittyviä kuvia tai matkamuistoja, ota mukaan! 29.1. Tarinoita ehdotetusta aiheesta 12.2. Tarinoita ehdotetusta aiheesta 26.2. Tarinoita ehdotetusta aiheesta 12.3. Tarinoita ehdotetusta aiheesta 26.3 Tarinoita ehdotetusta aiheesta 9.4. Tarinoita ehdotetusta aiheesta 23.4. Tarinoita ehdotetusta aiheesta Tule yksin tai kaverin kanssa - juttua piisaa! Ehdota mieleisiäsi keskustelun aiheita! Esimerkiksi harrastuksiin liittyviä. Ryhmä on maksuton! Keskustelun kirvoittajana toimii Silja Kauppi P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS Roni Ohvo Eemil Soronen Vikke Tiirola http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi Puh. 040 359 6166 Fax (08) 4390 282 Toimitus: 040 359 6166 Päätoimittaja: 040 359 6165 Taloussihteeri: 040 359 6160 Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN 0788-6071 Seuraava lehti (3) ilmestyy >> lauantaina 17.1.2015 Aineisto toimitettava >> tiistaina 14.1.2015 klo 17.00 mennessä Painosmäärä >> vko 1-2: 1810 kpl >> vko 3: 2010 kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 /pmm, toistohinta 0,35 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 >> koko sivu: 180 >> järjestöpalsta: 50 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 665 5125 (Sanna Tjäder)
sivu 8 Koulujen ruokailut viikolla 3 Pyhäjoen Kuulumiset 10.1.2015 Ma Uunikala Perunat Tuoresalaatti Punajuuret Ti Makkarapata Perunamuusi Lämmin kasvis Tuoresalaatti Kurkkusalaatti Ke Mesikämmenkastike Pasta Tuoresalaatti Juustoraaste To Broilerikiusaus Porkkanaraaste Mustaherukkahillo Pe Lihakeitto Pehmeä leipä Juusto Jäätelö RAAHEN MUSIIKKIVIIKOT 2015 La 24.1. Täynnä elämää Balladi Jyri Honkavaarasta klo 19 Raahen Teatteri liput 15, kesto 1 h 10 min, ei väliaikaa Su 1.2. Kimmo Pohjonen & Eric Echampard klo 17 Raahesali liput 20 / 15, kesto n. 70 min, ei väliaikaa La 7.2. Fredin vieraana Anneli Saaristo liput 25, kesto n. 70 min, ei väliaikaa To 12.2. Tapsa ja Repe -iltamat ja yhteislaulutapahtuma liput 15, kesto n. 2 h, sis. väliaika Su 15.3. Erkki Vanhatalo ja Pasi Kaunisto klo 15 Raahesali liput 20, kesto 1 h 45 min, sis. väliaika Ke 18.3. Kirkkolauluyhtye Kaanon Ukrainasta klo 18 Pauhasali, Koulutie 8, Pyhäjoki liput 10, ovelta tunti ennen tilaisuutta To 19.3. Kevätvaloa klo 18 Raahesali liput 5, kesto n. 45 min To 19.3. Kirkkolauluyhtye Kaanon Ukrainasta klo 18 Ukonkantti Kirkkotie 10 Vihanti liput 10, ovelta tuntia ennen Pe 13.2. Teatteri Eurooppa Neljä: Yökirja klo 18 Raahesali liput 5, kesto n. 45 min Ke 18.2. Tango-orkesteri Unto liput 20, kesto n. 1 h 45 min, sis. väliaika Ke 18.2. Mikko Perkoila ja Vinkulelu klo 18 Pyhäjoen kirjasto Vapaa pääsy, kesto n. 45 min Su 22.2. Oulu Consort: Myrsky merellä klo 18 Raahen kirkko liput 15, kesto n. 70 min To 26.2. Uniikki klo 18 Raahesali liput 15, kesto n. 1 h To 19.3. Imperial Quartet klo 19 Raahen Teatteri liput 10 / 8 / 5 Pe 20.3. Esa Pulliainen C-Combo & Mr. Breathless liput 20, kesto n. 1 h 45 min, sis. väliaika Su 22.3. Saara Kiiveri & Eliisa Suni: Keinutan kaikua klo 15 Raahesali liput 15, kesto 60 min, ei väliaikaa 9.4. Laulaja Olavi Virta Liput 34, kesto 2 h (sis. väliaika) 22.-23.5. KakeRock Ohjelmisto julkaistaan myöhemmin! Lisätietoa ohjelmistosta ja lipunhinnoista www.kulttuuriraahe.fi Raahesalin lipunmyynti Kirkkokatu 28 (2. krs.), Raahe Avoinna ma pe klo 10-17 044 439 3237, lipunmyynti@raahe.fi ticket.raahe.fi Lippuja voi ostaa käteisellä myös Pyhäjoen kirjastosta Avoinna: ma, to 11-16, ti, ke, pe 11-20 040 359 6171, kirjasto@pyhajoki.fi