MLL kunnan kumppanina

MLL kunnan kumppanina

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Perhekeskus on palvelumalli, joka kokoaa yhteen lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät ja ongelmia ehkäisevät varhaisen tuen palvelut sekä kolmannen sektorin toimijat. 3. kerros erityispalvelujen intensiivinen tuki Lapsille, nuorille ja perheille, joilla tarve erityiseen tukeen 2. kerros preventiiviset palvelut Lapset, nuoret ja perheet, joilla tarve Selektiiviseen,kohdennettuun tukeen. 1. kerros ennaltaehkäisevät, universaalit palvelut Kaikille lapsiperheille 2

MLL:n perhekeskustoiminnan sisällöt osana kuntien edistäviä ja ehkäiseviä palveluita Perhekahvilat Vertaisryhmät Lasten kerhot Perhekummitoiminta Kylämummi ja vaaritoiminta Muu avoin varhaiskasvatus Tilapäinen lastenhoitoapu 3

MLL:n toiminta lukuina v. 2012 (sis. sekä paikallisyhdistysten että piirien toiminnan) Perhekahviloita 545 Vanhempien ryhmiä 231 Lasten harrastuskerhoja 1417 Kylämummeja ja vaareja 432 Perheiden ja nuorten tukihenkilöitä 604 Iltapäiväkerhoja pienille koululaisille 61 Retkiä ja leirejä 534 Leikkikenttiä ja puistoja 110 Piirien välittämää lastenhoitotoimintaa (tunteja) 98 823 Koulutus- ja luentotilaisuuksia 526 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vastatut yht.otot 31 538 Vanhempainpuhelimen ja netin vastatut yht.otot 981 Tukioppilaita 14 000 VAPAAEHTOISTEN TYÖTUNTEJA YHTEENSÄ 1 062 269 4

MLL tarjoaa kunnalle ammatillista kumppanuutta lapsiperheiden tukemiseksi MLL:n piirin ammatillinen ohjaaja edistää MLL:n perhekeskustoiminnan ja kunnan välistä yhteistyötä sekä toimii linkkinä paikallisyhdistysten vapaaehtoisten ja kunnan toimijoiden välillä. Ohjaajat tarjoavat vapaaehtoisille ammatillista ohjausta ja tukea. Ohjaajat vastaavat vapaaehtoisten koulutuksesta, uusien vapaaehtoisten rekrytoinnista ja eri toimintamuotojen kehittämisestä yhteistyökuntien alueella. Ohjaajat ovat salassapito- ja vaitiolovelvollisia 5

Kuntien näkemyksiä MLL:sta yhteistyökumppanina Lähde: Kuntakysely, Ramboll 6

MLL:n perhekeskustoiminnan vaikutuksia Kun perhekeskus toteutui yhteistyössä järjestön kanssa, perhekeskuksessa oli enemmän ryhmätoimintaa perheille. osallisuus toteutui paremmin. matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja oli enemmän. perheiden keskinäinen tuki ja omaehtoinen toiminta oli yleisempää. (Halme, Kekkonen & Perälä, 2012. Perhekeskukset Suomessa. THL:n raportteja 62/2012) 7

MLL:n ammatillisen ohjauksen tuloksena: Lapsiperheiden matalan kynnyksen palvelut vahvistuvat Perheiden omaehtoinen toiminta alueella lisääntyy MLL:n paikallisyhdistyksen ja kunnan välinen yhteistyö vahvistuu Uusia toimintamalleja ja tapoja kehittyy MLL:n vapaaehtoisten jaksaminen paranee 8

Miten kunta hyötyy yhteistyöstä? Yhteistyön avulla: Lisätään varhaista tukea ja ennaltaehkäisevää toimintaa Monipuolistetaan palvelutarjontaa perheille Vähennetään päällekkäistä toimintaa Lisätään avoimen varhaiskasvatuksen tarjontaa Kehitetään perheiden tarpeiden mukaisia palveluja Luodaan lapsiperheille mahdollisuuksia osallistua itse palvelujen toteuttamiseen Vahvistetaan vanhempien keskinäistä tukea ja jaksamista 9

MLL:n perhekeskustoiminnan sisällöt, vaikutukset ja sisältöihin liittyvät ammatillisen ohjaajan tehtävät 10

Perhekahvilatoiminta Perhekahvilat ovat kaikille perheille avoimia kohtaamispaikkoja, joissa sekä lapset että aikuiset saavat seuraa ja mielekästä tekemistä. Perhekahvilat syntyvät vanhempien omasta aloitteesta ja toimivat suurimmaksi osaksi vapaaehtoisvoimin. Toiminnan perustana on vanhempien keskinäinen vertaistuki, paikallisuus ja monimuotoisuus. 11

Perhekahvilatoiminta Periaatteet Toiminnan vaikutuksia Ammatillinen ohjaus Pääpaino on vapaassa keskustelussa Suunnitellaan ja toteutetaan toimintaa ja tapahtumia yhdessä Jokainen kävijä otetaan lämpimästi vastaan Lapset huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja he ovat mukana ikänsä sallimalla tavalla. Tilat ovat toimintaan soveltuvat ja turvalliset. Perheiden sosiaaliset verkostot lisääntyvät. Lapset saavat ikäistään seuraa ja kavereita. Perheet tutustuvat oman alueen muihin lapsiperheisiin ja samalla tietoisuus oman alueen palveluista kasvaa. Toiminta mahdollistaa vertaistuen saamisen toiselta vanhemmalta. Toisen vanhemman kanssa keskustelu auttaa jaksamaan arjessa paremmin ja parantaa mielialaa. Perhekahvilaohjaajien peruskoulutukset, jatkokoulutukset ja vertaistapaamiset. Toiminnalliset/ teemalliset perhekahvilavierailut. Tuki uuden perhekahvilan perustamisessa. Vapaaehtoisten rekrytointiapu ja toimintaan soveltuvien tilojen etsintäapu. Haastavien tilanteiden tuki (mm. ristiriita-tilanteet). Tilastointi, arviointi, raportointi. 12

Kävijöiden elämäntilanne (perhekahvilakysely 2011) Suurin osa kokee elämänsä turvatuksi, mutta 36 % arvioi, että perheen taloudellinen tilanne ei ole hyvä ja asia vaivaa jonkin verran. 35 % arvioi, että nykyiset tulot eivät riitä perheen tarpeisiin. 36 % kokee itsensä usein uupuneeksi. 22 % kertoo, ettei saa riittävästi apua läheisiltä. 37 % kertoo tarvitsevansa tukea vanhempana olemiseen. 32 % sanoo, että ei ole lähellä olevaa sosiaalista verkostoa. 22 % kertoo, ettei tapaa lasten isovanhempia usein. 13

Miksi perhekahviloissa käydään? (kävijäkysely 2011) 14

Merkittävimmät vaikutukset kävijöille Lapseni ovat saaneet seuraa ja kavereita 73 % Sosiaalinen verkostoni on kasvanut 66 % Tunnen paremmin asuinalueeni lapsia ja perheitä 66 % Mukanani käyvät lapset ovat oppineet kohtaamaan muita 64 % Olen saanut lisää ystäviä 61% Käyminen on vaikuttanut myönteisesti mielialaani 55 % Oloni helpottuu, kun saan puhua muiden vanhempien kanssa 50 % Kyllä olen energisempi ja jaksan paremmin arjen hulinassa. Muilla on ihan yhtä takkuista. 15

Kerhotoiminta MLL:n kerhotoiminnan tarkoituksena on tarjota koko maassa kaikille lapsille mahdollisuus osallistua MLL:n arvojen mukaiseen tasokkaaseen harrastustoimintaan. tarjota lapsille mahdollisuus oppia uutta, harjoitella ja kehittää taitojaan heitä kiinnostavissa asioissa. tarjota lapsille ja vanhemmille tai isovanhemmille yhteistä tekemistä ja mahdollisuus yhdessäoloon. vahvistaa lapsuutta suojelevaa kasvatuskulttuuria. 16

Kerhotoiminta Tavoitteet Toiminnan vaikutuksia Ammatillinen ohjaus Tukea lasten hyvinvointia ja tasapainoista kehitystä. Edistää lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Antaa ilon ja onnistumisen kokemuksia lapsille. Vahvistaa lasten osallisuutta ja kuulluksi tulemista. Tutustuttaa lapsia lähiympäristöönsä, kulttuuriin ja erilaisiin elämänilmiöihin. Lapsi saa kavereita. Perheen yhteinen harrastus luo yhteenkuuluvuutta vanhemman ja lapsen välille. Kerhotoiminta edistää lapsen sosiaalisten taitojen ja myönteisen minäkuvan kehittymistä. Lasten käsitys itsestään ihmisenä, oppijana ja yhteisön jäsenenä vahvistuu. Lasten ja heidän perheidensä sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys vahvistuvat. Lasten edellytykset kasvaa aktiivisiksi ja vastuullisiksi kansalaisiksi lisääntyvät. Kerhonohjaajakoulutuksen järjestäminen. Ohjaa ja tukee paikallisyhdistysten kerhotoimintaa (materiaalit, perehdytys ym.) Tuki uusien kerhojen käynnistämisessä (esim. ohjaajien rekrytointi, palkka-asiat, tilat) Toiminnan tilastointi ja arviointi 17

Lasten mielipiteitä MLL:n kerhoista (kysely lapsille 2012) Kerhossa on useimmiten kivaa 89 % Kerhoon on kiva mennä 92 % Ainakin joskus kavereita kerhossa 98 % Olen oppinut kerhossa uusia asioita 92 % Vastanneet lapset 84 % 86 % 88 % 90 % 92 % 94 % 96 % 98 %100 % 18

Vanhempien näkemyksiä kerhotoiminnan vaikutuksista (kysely vanhemmille 2012) Lapsi on saanut uusia kavereita Kerhokerta on tuonut rytmitystä koko perheen viikkoon Kerhotoiminta on edistänyt lapsemme sosiaalisten taitojen kehittymistä 45,9 58 57,7 Lapsi on saanut kerhossa onnistumisen kokemuksia Lapsi on oppinut kerhossa toimimaan ryhmän jäsenenä ja ottamaan toiset huomioon Lapsi on saanut kerhossa myönteisiä kokemuksia ryhmässä toimimisesta Lapsi on saanut harrastaa ilman kilpailua ja suorittamisen pakkoa 76,1 58 66,7 62,8 Kerhotoiminta on tuottanut lapselle iloa 91,8 samaa mieltä väittämästä 0 20 40 60 80 100 Prosenttia 19

Lasten ja vanhempien ajatuksia kerhoista (Kerhokysely 2012) Joka kerta on kerhossa mukavaa. Kun tehdään kaikkea hauskaa. Ompeleminen ja piirtäminen on kivaa. (lapsen palaute) Turvallinen ja ihana kerho on tuonut paljon iloa meidän arkeemme! (vanhemman palaute) Koen työni erittäin merkitykselliseksi. Muskareiden avulla erittäin monet pienten lasten vanhemmat ovat verkostoituneet ja saaneet toisistaan tukea arkeen. Koen, että työni tuottaa paljon mukavia yhteisiä hetkiä perheille. (kerhonohjaajan kommentti) 20

Vertaisryhmätoiminta MLL:n vertaisryhmässä samanlaisessa elämäntilanteessa olevat perheet tutustuvat toisiinsa ja keskustelevat lapsiperheiden elämään liittyvistä asioista ja etsivät ratkaisuja mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Vanhemmat saavat toisiltaan kokemukseen perustuvaa tietoa, uusia näkökulmia ja käytännön vinkkejä erilaisiin arjen tilanteisiin. 21

Vertaisryhmätoiminta Periaatteet Toiminnan vaikutuksia Ammatillinen ohjaus Vanhemmuutta tuetaan vuorovaikutuksen avulla. Vertaisryhmän toiminta perustuu avoimuuteen, tasa-arvoisuuteen sekä osallistujien keskinäiseen kunnioitukseen, jakamiseen ja vastuunottoon. Vertaisryhmissä tavataan muita ja niissä korostuu yhdessä olemisen ja tekemisen merkitys. Ryhmät voivat olla joko avoimia tai suljettuja. Käynnistäjänä voi toimia kuka tahansa vanhemmuudesta ja ryhmätoiminnasta kiinnostunut. Vertaisryhmätoiminta tuo ystäviä ja mahdollistaa sosiaalisen verkoston kasvamisen. Toisten vanhemman kanssa puhuminen helpottaa oloa. Ryhmässä heränneistä ajatuksista keskustellaan myös kotona puolison kanssa. Saa neuvoja ja vinkkejä arjen kysymyksiin, muun muassa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyen Saa lisää varmuutta lapsen/lasten hoitoon Vanhemman hyvinvointi lisääntyy. Vertaisryhmänohjaajien kouluttaminen (5 pv). Ohjaajien rekrytoiminen. Ohjaajien tukeminen ja jatkokouluttaminen. Paikallisyhdistysten tuki ja ohjaus toiminnan käynnistämisessä ja ylläpitämisessä. Tilastointi, arviointi, raportointi. 22

Merkittävimmät vertaisryhmän vaikutukset ryhmiin osallistuneille (Vertoarviointi 2010) Olen saanut lisää ystäviä ja sosiaalinen verkostoni on kasvanut (68,4%) Toisten vanhempien kanssa puhuminen helpottaa oloani (63,2%) Ryhmässä heränneistä ajatuksista on keskusteltu kotona (43,2%) Olen saanut neuvoja ja vinkkejä arjen kysymyksiin (41,1%) 23

Merkittävimmät vertaisryhmän vaikutukset ryhmiin osallistuneille (Vertoarviointi 2010) Olen saanut lisää varmuutta lapsen/lasten hoitoon (34,7%) Oma hyvinvointini on lisääntynyt (35,8%) Olen saanut vahvistusta vanhemmuuteen (30,5%) Itseluottamukseni on lisääntynyt (25,3%) Vertaisryhmällä on ollut vaikutusta perheeni hyvinvointiin (25,3%) 24

Perhekummitoiminta MLL:n perhekummitoiminta on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Toiminta täydentää kunnan peruspalveluita ja on osa lapsiperheiden ennaltaehkäisevää tukea. Toiminnan tarkoituksena on tukea ensisijaisesti perheen vanhempia keskustelemalla ja kuuntelemalla sekä auttamalla arjen asioissa. 25

Perhekummitoiminta Periaatteet Toiminnan vaikutuksia Ammatillinen ohjaus Tavoitteena on lisätä perheen hyvinvointia ja vahvistaa koko perheen elämänhallintaa. Kummisuhteen lähtökohtana on vapaaehtoinen ja tasavertainen kumppanuus perheen ja tukihenkilön välillä. Perhekummi on MLL:n kouluttama, luotettava aikuinen, jonka tehtävänä on tukea vanhemmuutta kuuntelemalla ja toimimalla yhdessä perheen kanssa. Toiminta tukee vanhemmuutta ja lapsiperheiden arkea Ehkäisee perheiden ongelmien syntymistä ja kasaantumista. Perhe saa elämäntilanteeseensa sopivaa tukea ja vahvistusta vanhemmuuteen. Arjen voimavarat lisääntyvät ja elämänhallinta paranee. Perhekummien rekrytointi, haastattelu ja koulutus. Kummisuhteiden koordinointi Ohjaa ja tukee perhekummeja ja järjestää toiminnan ohjauksia 4-8 kertaa vuodessa. Ohjaa tarvittaessa perheen ammattiavun piiriin. Kummisuhteiden seuranta ja arviointi. Toiminnan markkinointi ja vahva yhteistyö kunnan kanssa. 26

Kylämummi ja -vaaritoiminta Kylämummit ja -vaarit ovat vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita, luotettavia aikuisia, jotka haluavat olla läsnä lasten arjessa ja antaa aikaansa. Heidän elämänkokemuksensa rikastuttaa ja avaa uusia näkökulmia niin lapsille kuin kaikille heidän kanssaan toimiville. 27

Kylämummi ja -vaaritoiminta Tavoitteet Toiminnan vaikutuksia Ammatillinen ohjaus Tukea hyvää lapsuutta vahvistamalla sukupolvien ketjua Lisätä sukupolvien välistä myönteistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa Siirtää kulttuuriperintöä Luoda aktiivisille suurille ikäluokille mahdollisuus tehdä antoisaa vapaaehtoistyötä Lisätä alueellista yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta lapsista Lisää isovanhempien elämään sisältöä ja ylläpitää virkeyttä. Edistää lasten ja aikuisten hyvinvointia. Ehkäisee isovanhemman yksinäisyyttä ja lisää sosiaalisia suhteita. Lisää alueellista yhteisöllisyyttä. Rikastuttaa eri sukupolvien välistä kanssakäymistä. Kylämummi ja vaaritoiminnan käynnistäminen yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa. Uusien kylämummien ja vaarien rekrytointi ja perehdyttäminen. Virkistystapaamisten järjestäminen kylämummeille ja vaareille. Kylämummeille ja vaareille toimintaympäristöjen etsiminen ja järjestäminen. 28

Kylämummien omia kokemuksia Seurakunnan kerhos ol mukava leippo ja semmost. Olen miättiny, et vois siäl soppaki tehr: vaik jauhelihasoppa, se o lapsist hyvämakust. Mukava olis, et ottaisiva siält yhteyt ni sit sovittais et kui mää käy. Mul kyl käy melkke kosk vaa. (Paula-mummo) Sää oli todella lämmin ja aurinkoinen. Ehkä siksi lapset olivat ulkoleikeissään. Eikä satutunnilla. Minulla oli uusi satuessu edessä, niin kuin Pikkukakkosen Eila-mummolla teeveessä. Jännitti vähän, mutta tytöt olivat hyviä sadun kuuntelijoita, joten ihan hieno kokemus varamummolle. (Airi) 29

Kiitos! 30