Vakavaraisuusdirektiiveihin suunnitellut muutokset Valvojan pilari 2 / SREP -arviointi

Vakavaraisuusdirektiiveihin suunnitellut muutokset Valvojan pilari 2 / SREP -arviointi 28.1.2009 Finanssivalvonnan tiedotustilaisuus luottolaitoksille

Vakavaraisuusdirektiiveihin suunnitellut muutokset Rajat ylittävien pankkien ja pankkiryhmittymien valvonta Marina Hansson

Direktiivimuutokset direktiiveihin 2006/48/EY ja 2006/49/EY Ecofin on 2.12.2008 hyväksynyt yleisnäkemyksen direktiiviehdotuksista Rajat ylittävien pankkien ja pankkiryhmittymien valvontaa käsitellään lähinnä seuraavissa artikloissa: 2006/48/EY: Artiklat 40.3, 42a, 42b, 49, 50, 74, 129, 130, 131a linkki direktiivimuutokseen http://register.consilium.europa.eu/pdf/en/08/st16/st16216.en08.pdf Esityksessä näkyvät artiklat ovat viittauksia Ecofinin hyväksymään direktiivimuutokseen Muutokset menossa Euroopan Parlamentin käsittelyyn helmikuussa tarkoitus saada käsiteltyä huhtikuussa Tässä esityksessä lähinnä: Valvontavastuut ja valvontayhteistyö, merkittävän sivukonttorin käsite, valvojakolleegiot college of supervisors

Direktiivimuutokset Ehdotuksia tytärpankkien ja sivukonttoreiden valvonnan kehittämiseksi erityisesti rajat ylittävissä valvottavaryhmissä Isäntävaltion valvojalle on tarkoitus antaa laajempi tiedonsaantioikeus sivukonttorien valvonnassa, erityisesti kriisitilanteissa merkittävän sivukonttorin käsite määritellään Isäntävaltion valvojalle oikeus osallistua yhteiseen valvojatyöhön college of supervisors

Direktiivimuutokset ja valvontavastuut Koti- ja sijaintimaiden (isäntävaltioiden) valvontaviranomaisten päävastuusuhteita valvonnassa ei ole tarkoitus muuttaa Tytärpankkien valvontavastuu olisi jatkossakin tytärpankin sijaintimaan valvojalla Koko konsernin kotimaan valvoja eli ns. konsolidoiva valvoja valvoisi koko konsernin kokonaisvakavaraisuutta yhdessä tytärpankkien valvojien kanssa. Sivukonttoreiden pääasiallinen valvontavastuu olisi kotivaltion viranomaisella

Merkittävä sivukonttori Määritelmä (Artikla 42a) Markkinaosuus talletuksissa ylittää 2 % Merkittävä vaikutus isäntävaltion maksu- ja selvitysjärjestelmiin Merkittävä asema isäntävaltiossa asiakkaiden lukumäärällä mitattuna Pyritään yhteiseen päätökseen, mutta isäntävaltion valvoja päättää viime kädessä siitä, onko sivukonttori merkittävä

Merkittävä sivukonttori Päätös merkittävyydestä tulee perustella kirjallisesti Mikäli sivukonttori luokitellaan merkittäväksi tulee (Artikla 42a) Isäntävaltion valvojaa informoida merkittävistä tapahtumista ja määrätyistä sanktioista yms. joilla on merkittävä vaikutus ko. luottolaitokseen Valvojien yhdessä suorittaa valvontatoimenpiteiden suunnittelu ja koordinointi ennen kriisiä ja kriisin aikana, käsittää mm. yhteisten arvioiden tekemisen, jatkuvuussuunnitelmien implementoinnin ja tiedotuksen Kotivaltion valvojan (mikäli tietoinen kriisitilanteesta) informoida isäntävaltion keskuspankkia ja muita viranomaisia kriisitilanteen syntymisestä

Valvojakolleegiot - College of supervisors (Artiklat 131a, 42a ja 129) Valvontayhteistyötä varten perustetaan valvojakolleegioita college of supervisors Kolleegion perustaminen on velvoittavaa myös pelkästään sivukonttorirakenteella toimiville ryhmille Kolleegion jäseniä voivat olla koti- ja isäntävaltion valvojat sekä kolmannen valtion valvojat Kolleegiolle tulee laatia kirjalliset toimintaperiaatteet konsolidoivan valvojan toimesta Myös Euroopan pankkivalvontakomitean CEBS:n tulee laatia operatiiviset ohjeet kolleegioiden toiminnalle

Valvojakolleegiot - College of supervisors (Artiklat 131a, 42a ja 129) Konsolidoivan valvojan tulee toimia kokouksen puheenjohtajana päättää viime kädessä siitä, kuka osallistuu kolleegion kokouksiin ja valvontatyöhön, mutta informoi kaikkia jäseniä ennen kokousta siitä, miten kokous on organisoitu, mitä asioita käsitellään ja toimia harkitaan sekä varsin pian kokouksen jälkeen kokouksissa päätetyistä toimenpiteistä ja järjestelyistä koordinoida valvottavaryhmää koskevan tiedon kerääminen ja tietojenvaihto sekä normaali- että kriisitilanteissa

Valvojakolleegiot - College of supervisors (Artiklat 131a, 42a ja 129) Konsolidoivan valvojan tulee suunnitella ja koordinoida valvontatoimenpiteet (mm. ICAAP, SREP ja lisäpääoman vaatiminen) normaalitilanteissa yhdessä muiden valvojien kanssa suunnitella ja koordinoida valvontatoimenpiteet kriisitilanteissa yhdessä muiden valvojien kanssa ja tarvittaessa keskuspankin kanssa Raportoida CEBS:lle valvojakolleegioiden toiminnasta

Valvojakolleegiot - College of supervisors Kolleegion tehtävät (Artikla 131a) valvojien tulee tehdä tiivistä yhteistyötä Tietojenvaihto Vapaaehtoisesta tehtävien ja vastuiden jaosta sopiminen Laatia valvottavaryhmän riskiarvioihin perustuvat tarkastus- ja valvontasuunnitelmat Valvontatoimenpiteiden suunnittelu ja koordinointi päällekkäisyyksien vähentäminen (ml. tietopyynnöt) Kriisitilanteiden hallinta Kaikessa yhteistyössä ja valvonnassa tulee käytettävissä olevaan tietoon perustuen huomioida mikä vaikutus toimenpiteellä on jäsenvaltioiden rahoitusmarkkinoiden vakauteen (Artiklat 40.3 ja 131a)

Valvontayhteistyö artiklassa 129 (3) Valvojien tulisi kuuden kuukauden sisällä siitä, kun konsolidoiva valvoja on toimittanut koko valvottavaryhmää koskevan riskiarvion muille valvojille tiedoksi, päästä yhteisymmärrykseen koko valvottavaryhmän pääoman riittävyydestä Tytäryhtiövalvojien tekemät riskiarviot tytärpankeista huomioidaan Yhteisestä päätöksestä tulee laatia kirjallinen dokumentti, joka sisältää perustellut näkemykset päätöksen tueksi toimitetaan myös emoluottolaitokselle

Valvontayhteistyö artiklassa 129 (3) Mikäli yhteisymmärrykseen ei päästä Konsolidoiva valvoja tekee kuuden kuukauden sisällä pääoman riittävyyttä koskevat päätökset ryhmätasolla ja perustelee päätöksen kirjallisesti (ottaen huomioon tytäryhtiövalvojien näkemykset) Tytäryhtiövalvojat tekevät päätöksen tytäryhtiötasolla ottaen huomioon konsolidoivan valvojan näkemykset Valvojat (sekä koti- että isäntävaltioiden valvojat voivat vaatia tätä) voivat konsultoida Euroopan pankkivalvontakomiteaa CEBSiä CEBSin kannanottoa tulee harkita tarkkaan Konsolidoivan valvojan päätös/arvio toimitetaan myös muille valvojille sekä emoluottolaitokselle Arviot päivitetään vuosittain

CEBSin rooli Ohjeistaa valvojakollegioiden operatiivista toimintaa ( Artikla 131a) Ohjeistaa valvojan yhteispäätösmenettelyä (Artikla 129 (3)) Voidaan konsultoida mikäli ei päästä yhteisymmärrykseen valvottavaryhmän pääoman riittävyydestä ja tasosta (Artikla 129 (3)) Konsolidoiva valvoja raportoi CEBS:lle valvojakolleegion toiminnasta ( Artikla 131a) CEBS raportoi Euroopan Neuvostolle, Parlamentille ja Komissiolle konvergenssin edistymisestä kolmen vuoden välein (31.12.2010 alkaen) (Artikla 42b) CEBS laati yhtenäisen raportointikehikon vakavaraisuusraportoinnille (ohjeistus viim. 1.1.2012, voimaan 31.12.2012) (Artikla 74) Jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että valvojat osallistuvat CEBS:n toimintaan ja huomioivat CEBS:n ei-sitovat ohjeet ja suositukset (Artikla 42b)

Vakavaraisuusdirektiiveihin suunnitellut muutokset Omat varat / Hybridit Marina Hansson

Hybridisäännökset perustuvat direktiivin muutokseen Ecofin on 2.12.2008 hyväksynyt yleisnäkemyksen direktiiviehdotuksista Hybridi-instrumenttien muutoksen sisältönä: harmonisation of the classification of banks tier 1 capital funds and hybrid instruments, with a central role given to the CEBS in ensuring greater uniformity of supervisors practices in this area linkki direktiivimuutokseen http://register.consilium.europa.eu/pdf/en/08/st16/st16216.en08.pdf Esityksessä näkyvät artiklat ja kappaleet ovat viittauksia Ecofinin hyväksymään direktiivimuutokseen Parlamentti äänestää direktiiviehdotuksesta huhtikuussa 2009

Direktiivin uudet säännökset Omien varojen luettelo artiklassa 57 on jatkossa täydellinen jäsenvaltiot voivat vain päättää näiden erien käytöstä (tai käyttämättä jättämisestä) Direktiivi asettaa sekä määrällisiä että laadullisia rajoituksia hybridi-instrumenteille Laatu vaikuttaa enimmäismäärään Kolme luokkaa ehdoton enimmäismäärä on 50 prosenttia ensisijaisista omista varoista vähennysten jälkeen eli niistä on vähennetty tappiot, omat osakkeet ja aineettomat hyödykkeet sekä liikearvo Ylimenevä osuus voidaan lukea toissijaisiin omiin varoihin [art. 66 (1a) d-kohta] Hätätilanteissa toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan ylittää omien varojen määrälliset rajoitukset [art. 66 (4)]

1. Määräaikaiset ja ns. innovatiiviset hybridi-instrumentit Enimmäismäärä on enintään 15 % ensisijaisista omista varoista [art. 66 (1a) c-alakohta] Määräaikaisten hybridien juoksu-ajan on oltava vähintään 30 vuotta, eivätkä ne voi sisältää muuta kannustinta takaisinmaksuun kuin eräpäivän [art. 63a (2)] Ns. innovatiiviset hybridit sisältävät kohtuullisen kannustimen takaisinmaksuun Direktiivi ei sisällä määritelmää kannustimelle

2. Muut hybridi-instrumentit (ns. eiinnovatiiviset) Enimmäismäärä on rajoitettu 35 %:iin ensisijaisista omista varoista [art. 66 (1a) b-kohta] Eivät sisällä vaihtovelvoitetta oman pääoman instrumentiksi, eivätkä myöskään kannustinta takaisinmaksuun Direktiivissä ei ole tarkkaa määritelmää tällaiselle instrumentille <- CEBSin ohjeistus

3. Hybridit-instrumentit, jotka ovat vaihdettavissa oman pääoman eräksi Enimmäismäärä 50 % ensisijaisista omista varoista [art. 66 (1a) a-kohta] Jos valvottavalla on myös muita hybridiinstrumentteja, yhteismäärä ei voi kuitenkaan nousta yli 50 %:n ensisijaisista omista varoista Hybridi-instrumentteja, jotka sisältävät vaihtovelvoitteen merkityksi omaksi pääomaksi hätätilanteessa ja milloin tahansa toimivaltaisen viranomaisen aloitteesta, kun liikkeeseenlaskijan taloudellinen tilanne ja vakavaraisuusasema sitä vaativat

Uusiin säännöksiin sopeutuminen Valvottavien, jotka eivät täytä direktiivin uusien hybridisäännösten määrällisiä rajoituksia 31.12.2010 mennessä, on kehitettävä strategiat ja prosessit tarvittaville sopeuttamistoimenpiteille [art. 154 (8)] Arviointikohteena pilari 2 tarkasteluissa

Muita vaatimuksia hybridiinstrumenteille Liikkeeseenlaskijan takaisinmaksuoptio [art. 63a (2)] Optioita voi olla yksi tai useampi Aikaisin ajankohta käytölle 5 vuoden kuluttua liikkeeseenlaskusta Jos sisältää kannustimen, aikaisin mahdollinen lunastus 10 vuoden kuluttua liikkeeseenlaskusta Takaisinmaksu toimivaltaisen viranomaisen ennakkoon antaman hyväksymisen perusteella Edellytyksenä, ettei valvottavan taloudellinen tilanne tai vakavaraisuusasema vaarannu Tai instrumentin korvaaminen vähintään samanlaatuisella tai parempilaatuisella

Takaisinmaksua koskevia säännöksiä Viranomainen voi estää määräaikaisen hybridin takaisinmaksun, jos valvottava ei täytä vakavaraisuusvaatimuksia tai muulloinkin valvottavan taloudellisen tilanteen tai vakavaraisuusaseman perusteella Verolainsäädännön muutos ja instrumentin luokittelumuutos voivat myös mahdollistaa eräissä tapauksissa ennenaikaisen takaisinmaksun

Koronmaksu [Artikla 63a (3)] Sopimusehdot tai muut säännökset sallivat koronmaksun peruuttamisen tarvittaessa rajoittamattomaksi ajaksi ilman että koron kerryttämistä jatkettaisiin (kumulatiivisuus) Valvottavan on peruutettava korko, jos se ei täytä omien varojen vähimmäismäärää Korko on sallittua direktiivin mukaan maksaa myös osakkeina, jos mekanismi säästää valvottavan taloudellisia resursseja

Tappion kattaminen [art. 63a (4)] Hybridi-instrumentin sopimusehtojen tai sitä koskevien säännösten mukaan pääoman, maksamattoman koron tai osingon on oltava sellaisia, että ne ovat on käytettävissä tappioiden kattamisen eivätkä ne estä liikkeeseenlaskijan uudelleenpääomittamista tarkoituksenmukaisella tavalla, jonka CEBS on hyväksynyt <- CEBSin ohjeistus

Hybridi-instrumentin etuoikeusjärjestys [art. 63a (5)] Luottolaitoksen konkurssissa ja selvitystilassa hybridi-instrumenttien on oltava huonommalla etuoikeudella kuin ylempiin toissijaisiin omiin varoihin luettavat erät

Epäsuorat emissiot [art. 65(1) a-kohta] Mikäli hybridi-instrumentista muodostuisi vähemmistöosuutta luettavaksi konsolidoituihin omiin varoihin, on vähemmistöosuuden täytettävä artiklojen 63a, 66 ja 63a a-, c-, d- ja e-kohdissa asetetut vaatimukset

Siirtymäajat määrällisille rajoituksille [art. 154 (9)] Instrumentit, jotka 31.12.2010 olivat ensisijaisiin omiin varoihin luettavia, mutta jotka eivät täytä direktiivin vaatimuksia (art. 57 a-kohta ja art. 63a) voidaan lukea hybridiinstrumentteina enintään 31.12 2040 asti ensisijaisiin omiin varoihin vanhat instrumentit luettavissa 15/35/50%:n rajoihin 31.12.2010 31.12.2020 välillä 20 %:iin asti 31.12.2020 31.12.2030 välillä 10 %:iin asti 31.12.2030 31.12.2040 välillä

Pilari 3 julkistamisvelvoitteet [Liite XII] Laadullisia ja määrällisiä julkistamisvelvoitteita lisätään Omiin varoihin luettujen hybridi-instrumenttien keskeiset ehdot tulee julkistaa erityisesti, jos ehdot sisältävät kannustimen takaisinmaksuun tai vaativat sopeuttamista direktiivin vaatimuksiin Hybridi-instrumenttien määrät Omana tietona hybridi-instrumentit, jotka sisältävät kannustimen takaisinmaksuun Lisäksi on ilmoitettava omiin varoihin luetut hybridiinstrumentit, joihin kohdistuu sopeuttamistoimia

CEBSille annetut tehtävät CEBSin on seurattava hybridi-instrumenttien liikkeeseen laskua ennen direktiivin voimaantuloa [art. 154 (9)] CEBSin tulee laatia ohjeistus hybridiinstrumenttien eurooppalaisen valvontakäytännön yhtenäistämiseksi [art.63a (6)] Komissio arvioi valvontakäytännön yhtenäisyyttä 1.1.2012 mennessä ja tekee tarvittaessa muutosehdotukset Parlamentille ja Neuvostolle

Aikataulu CEBSin ohjeistukselle Ensimmäinen luonnos ohjeistuksesta on suunniteltu tulevan lausunnolle maaliskuun puolivälissä, lausuntoaikaa kesäkuun puoliväliin 2009 Julkinen kuulemistilaisuus toukokuussa 2009 Lopullisen ohjeistuksen julkistaminen lokakuussa 2009

Vakavaraisuusdirektiiveihin suunnitellut muutokset Suuret asiakasriskit Taina Erovaara-Williams

Esityksen sisältö Komission tavoitteet uudistukselle Uudistuksen yksityiskohtia 1. Asiakaskokonaisuus-määritelmän laajennus 2. Suurten asiakasriskien enimmäismäärä Luottolaitosvastuiden käsittely 3. Hyväksyttävät luottoriskin vähentämistekniikat (vakuudet) 4. Vakuuksien huomioiminen vastuun määrässä 5. Rajoitusten ulkopuoliset vastuut Konsernin sisäisten erien käsittely 6. Raportointi 7. Säännösten soveltaminen sijoituspalveluyrityksiin CEBSin jatkotyö

Komission tavoitteet uudistukselle (1) Suurten asiakasriskien seuranta ja valvonta olennainen osa instituutioiden valvontaa Keskittymät yhteen asiakkaaseen/asiakaskokonaisuuteen voivat vaarantaa luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen vakavaraisuuden tarvitaan erillistä sääntelyä Säännösten harmonisointi ja kansallisten optioiden vähentäminen jäsenvaltioiden kesken kilpailuneutraliteettinäkökohdat ja hallinnolliset kustannukset

Komission tavoitteet uudistukselle (2) Asiakaskokonaisuutta muodostettaessa riskit tunnistettava kattavammin otettava huomioon myös vastapuolten yhteisestä rahoituksen lähteestä syntyvät riskit. Säännösten harmonisointi mahdollisuuksien mukaan vakavaraisuussääntelyn kanssa Huomioitava kuitenkin suurten asiakasriskien erityispiirteet (luottoriski ei ole hajaantunut) sääntelyssä riskin todennäköisyyttä ei huomioida sääntelyssä hyväksytään vain luottoriskin vähentämistekniikat, joissa vakuuden tehokas realisointi toteutuu

Komission tavoitteet uudistukselle (3) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuista syntyvät tappiot yhtä vakavia kuin yritysvastuista syntyvät tappiot käsiteltävä ja raportoitava samojen sääntöjen mukaan Pienemmille pankeille kohtuullista sallia tietty euromääräinen enimmäisraja

Uudistuksen yksityiskohtia (1) 1. Asiakaskokonaisuus-määritelmän laajennus Keskinäisistä liikesuhteista johtuva riippuvuus: Yritykset, jotka muodostavat yhden riskin niin, että jos yksi niistä joutuu maksuvaikeuksiin tai ei saa rahoitusta, niin myös toinen tai kaikki samaan asiakaskokonaisuuteen kuuluvat yritykset todennäköisesti joutuvat maksuvaikeuksiin tai eivät saa rahoitusta. (art 4 point 45 (b)) Asiakaskokonaisuutta määriteltäessä huomioitava myös arvopaperistamispositiot sekä sijoitus- ja muut rahastot (strukturoidut tuotteet) (art 106, 3) Mihin todellinen riski kohdistuu; kohde-etuutena oleviin instrumentteihin vai koko kokonaisuuteen (the scheme) Look -through vai ei vai molemmat?

Uudistuksen yksityiskohtia (2) 2. Suurten asiakasriskien enimmäismäärä (art 111) Max 25 % valvottavan omista varoista / konsolidoiduista omista varoista vähennyserien huomioimisen jälkeen. Koskee kaikkia vastapuolia vastuun maturiteetista riippumatta. Myönnytys pienemmille luottolaitoksille/sipoille: Vastapuolena luottolaitos tai sipa rajana 25 % tai 150 milj. euroa, kumpi on korkeampi. 150 milj euroa > 25 %, rajana ei automaattisesti 150 milj, vaan Valvottavan on itse määriteltävä raja, joka on kohtuullisessa suhteessa sen omiin varoihin. Määrä ei saa olla suurempi kuin 100 % valvottavan omista varoista. Määrän oltava linjassa niiden periaatteiden kanssa, jotka valvottava on keskittymäriskin tunnistamiseksi ja rajoittamiseksi vahvistanut (liite V kohta 7 ja standardi 4.2, luku 6.7.2)

Uudistuksen yksityiskohtia (3) 2. Suurten asiakasriskien enimmäismäärä (jatkuu) Jos vastapuolena asiakaskokonaisuus, johon sisältyy rahoituslaitosten lisäksi elinkeinoyhteisöjä: Edellä mainittu raja, mutta asiakaskokonaisuuteen sisältyvien elinkeinoyhteisöjen yhteenlasketut vastuut eivät saa koskaan ylittää 25 %:ia. Jäsenvaltio voi asettaa rajan 150 milj. euroa pienemmäksi. Valvontaviranomainen voi yksittäistapauksissa sallia 100 %:n rajan ylityksen. Konsernin sisäisiä eriä koskeva 20 %:n raja sekä suurten asiakasriskien yhteismäärää koskeva 800 %:n raja poistettu.

Uudistuksen yksityiskohtia (4) 3. Hyväksyttävät CRM-tekniikat (vakuudet) (art 112, 113, 115) Hyväksytään muuten samat CRM-tekniikat vähennyserinä kuin vaka-laskennassa, paitsi saamiset, muut fyysiset vakuudet ja leasing. Sallittujen vähennyserien täytettävä samat hyväksyttävyyden edellytykset ja vähimmäisvaatimukset kuin vaka-laskennassa Poikkeus: Kiinteistövakuudet

Uudistuksen yksityiskohtia (5) 3. Hyväksyttävät CRM-tekniikat (jatkuu) Kiinteistövakuudet: Asuinkiinteistövakuutta ja asuinkiinteistöleasingiä voi käyttää vastuun määrää vähentävänä eränä 50 %:iin asti vakuuden käyvästä arvosta. Liikekiinteistövakuutta voi käyttää vähennyseränä 50 %:iin asti vakuuden käyvästä arvosta, mikäli vakuus hyväksytään vakavaraisuuslaskennassa riskipainoa alentavaksi. (ei Suomessa)

Uudistuksen yksityiskohtia (6) 3. Vakuuksien huomioiminen vastuun määrässä (art 117) Takaus Valvottava voi halutessaan käsitellä vakuudellista osaa vastuusta takaajan vastuuna (substituutio) Takaajalla oltava sama tai alhaisempi riskipaino kuin alkuperäisellä velallisella Valuuttaero, maturiteettiero, osittainen suoja käsiteltävä kuten vaka-laskennassa Rahoitusvakuus, kun sovelletaan yksinkertaista menetelmää Valvottava voi halutessaan käsitellä vakuudellista osaa vastuusta liikkeeseenlaskijan vastuuna (substituutio) Liikkeeseenlaskijalla oltava sama tai alhaisempi riskipaino kuin alkuperäisellä velallisella Vastuun ja vakuuden välinen maturiteettiero ei sallittu Rahoitusvakuus, kun sovelletaan kattavaa menetelmää Vaka-laskennan mukainen vastuun oikaistu arvo (E*) Vastuuarvossa huomioitu rahoitusvakuus ja maturiteettiero

Uudistuksen yksityiskohtia (7) 4. Vakuuksien huomioiminen vastuun määrässä (jatkuu) Rahoitusvakuus, kun valvottavalla lupa omiin LGDestimaatteihin Valvottava pystyy estimoimaan rahoitusvakuuden osuuden erikseen muista LGD:hen vaikuttavista eristä voi vähentää estimoimansa vakuuden arvon vastuun määrästä, voi laskea oikaistun vastuun arvon E* tai voi käyttää substituutiomenetelmää Sovellettaessa rahoitusvakuuksien kattavaa menetelmää tai omia estimaatteja, vakuuksien arvonmuutoksista tehtävä säännöllisiä stressitestejä. Vakuuksien arvonmuutosten stressaus sisällytettävä osaksi keskittymäriskin periaatteita ja menettelytapoja.

Uudistuksen yksityiskohtia (8) 5. Rajoitusten ulkopuoliset vastuut (art 113) a) Rajoitusten ulkopuoliset vastuut, joihin ei liity kansallista harkintavaltaa b) Kansallisessa harkintavallassa, jätetäänkö tietyt vastuut rajoitusten ulkopuolelle kokonaan tai osittain

Uudistuksen yksityiskohtia (9) 5. Rajoitusten ulkopuoliset vastuut a) Rajoitusten ulkopuoliset vastuut, joihin ei liity kansallista harkintavaltaa Vastuut sellaisilta valtioilta ja keskuspankeilta, aluehallinnoilta ja paikallisviranomaisilta, kv. Kehityspankeilta ja kv. organisaatioilta, joilta olevat vastuut vaka-laskennassa 0 %:n riskipainolla, ja näiden takaamat saamiset. Konsernin sisäiset erät, jotka vakavaraisuudessa saadaan lukea 0 %:n riskipainoluokkaan

Uudistuksen yksityiskohtia (10) a) Rajoitusten ulkopuoliset vastuut, joihin ei liity kansallista harkintavaltaa (jatkuu) Vakuutena olevat valvottavaan tehdyt talletukset ja valvottavan liikkeeseenlaskemat sijoitustodistukset, ja lisäksi valvottavan konsolisointiryhmään kuuluvaan luottolaitokseen tehdyt talletukset tai sen liikeeseenlaskemat sijoitustodistukset (eroaa vakalaskennasta). Vaka-laskennassa alhaisen riskin eriksi luettavista kayttämättömistä luottolupauksista syntyvät vastuut. Vain jos sopimus on tehty niin, että luotto ei ole nostettavissa, jos nosto aiheuttaisi 25 %:n rajan rikkoutumisen.

Uudistuksen yksityiskohtia (11) b) Kansallisessa harkintavallassa, jätetäänkö tietyt vastuut rajoitusten ulkopuolelle kokonaan tai osittain Katetut joukkolainat Konsernin sisäiset erät, kun vastapuoli konsolidoidun valvonnan alla Vastapuolena valvottavan emoyritys, tytäryritys tai sisaryritys Saamiset samassa verkostossa toimivalta keskusrahalaitokselta, jonka vastuulla keskinäisten maksujen selvitys ja katteensiirto. Verkoston olemassaolon perustuttava lakiin tai yhtiöoikeudelliseen sopimukseen Vaka-laskennassa keskimääräisen/alhaisen riskin omaavat taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin luettavat remburssit ja nostamattomat luottolupaukset Rajoitusten ulkopuolelle 50 %:sesti Kassavarantovelvoitteeseen liittyvät kansallisessa valuutassa olevat saamiset keskuspankilta (?)

Uudistuksen yksityiskohtia (12) 6. Raportointi Raportoitava kaikki suuret asiakasriskit (ml. rajoitusten ulkopuoliset) väh. 2 krt vuodessa Raportoitava asiakkaan nimi, vastuu ennen vähennyseriä, käytetyt vähennyserät ja vastuu vähennyserien jälkeen. IRBA-pankkeille uusi velvollisuus raportoida konsolidointitasolta 20 suurinta vastuutaan (pl. rajoitusten ulkopuoliset) Valvottavien analysoitava mahdollisten vakuuksien aiheuttamien epäsuorien keskittymien synty ja informoitava niistä valvojaa. Arvopapereiden liikkeeseenlaskijat, takaajat, strukturoidut tuotteet

Uudistuksen yksityiskohtia (13) 7. Säännösten soveltaminen sijoituspalveluyrityksiin Muutos direktiivin 2006/49/EY, artiklaan 28 Tietyt sipat pois sääntelyn piiristä Artikla 20 (2):n mukaiset rajoitetulla toimiluvalla toimivat sipat Artikla 20 (3):n mukaiset rajoitettua toimintaa harjoittavat sipat Käytännössä sääntelyn ulkopuolelle jäänevät sipat, jotka eivät harjoita kaupankäyntiä omaan lukuun tai liikkeeseenlaskun takaamista

CEBSin jatkotyö CEBS:llä uusi työryhmä valmistelemassa suosituksia (Guidelines) säännösten yhtenäisen implementoinnin varmistamiseksi Aihealueet, joista suosituksia annetaan on vielä auki, mutta ainakin seuraavista: keskinäisistä liikesuhteista aiheutuva riippuvuus käsite (definition of interconnectedness) Strukturoitujen tuotteiden käsittely Raportointi

Vakavaraisuusdirektiiveihin suunnitellut muutokset Likviditeettiriskien hallinta Meri Rimmanen

Sääntely Likviditeettiriskin hallintaa koskeva sääntely Kansainvälinen: EU-komissio, CEBS, Baselin komitea Kotimainen: Lainsäädäntö, Ratan standardit

EU-komissio, CEBS, Baselin komitea EU-sääntelyn perustana direktiivi 2006/48/EY Direktiiviluonnoksessa liitteen V vaatimuksia laajennettu. Ecofin hyväksynyt 2.12.2008. http://register.consilium.europa.eu/pdf/en/08/st16/st16216.en08.pdf CEBSin suositukset Technical Advice on Liquidity Risk Management (syyskuu 2008) http://www.c-ebs.org/publications/advice/2008/cebs S-TECHNICAL-ADVICE-ON-LIQUIDITY- RISK-MANAGEME.aspx Baselin pankkivalvontakomitean komitean periaatteet Principles for Sound Liquidity Risk Management and Supervision (syyskuu 2008) http://www.bis.org/publ/bcbs144.htm

Kotimainen sääntely Luottolaitoslaissa yleinen riskienhallintasäännös (49 ) Riskienhallintaa koskevat standardit Standardi 4.1 sisäisen valvonnan järjestämisestä Standardi 1.3 Luotettava hallinto ja toiminnan järjestäminen Standardi 4.2 Valvottavan vakavaraisuuden hallinta Standardi likviditeettiriskin hallinnasta valmisteilla Fiva ei aseta kvantitatiivisia rajoja Perustuu direktiiviin, Baselin komitean ja CEBSin suosituksiin Keskustelutilaisuus ja lausuntokierros Raportointistandardi 4.7 Rahoitusriskin ilmoittaminen Muutoksia riskienhallintaa koskevan standardin valmistuttua

Direktiivimuutokset Likviditeettistrategia Riskien hallinnan periaatteet, prosessit, kustannusten ja hyötyjen allokointi Riskinsietokyky Riskien tunnistaminen ja mittaaminen, seuranta ja valvonta, riskien vähentäminen Vapaasti käytettävissä olevien likvidien varojen reservi Mahdolliset esteet varojen vapaalle siirrolle Stressitestit Raportointi johdolle, heijastuminen strategiaan Jatkuvuussuunnitelma

Hallituksen likviditeettistrategia Likviditeettiriskin määritelmä valvottavan omista lähtökohdista normaali- ja stressiolosuhteet varainhankintasuunnitelma keskeiset limiitit jatkuvuussuunnitelma Riskinsietokyvyn määrittely Strategian säännöllinen päivitys ja tiedottaminen organisaatiossa Integrointi muuhun riskienhallintakehikkoon Likviditeetin hallinnan kustannusten ja hyötyjen allokointi liiketoiminnoille kaikkien toimintojen vaikutukset likviditeettiriskiin tuotteiden hinnoittelu, tuloksen mittaaminen insentiivit

Riskien tunnistaminen Kaikkien merkittävien riskien tunnistaminen taseen erät johdannaiset taseen ulkopuoliset myönnetyt ja saadut luottolimiitit, takaukset, SPV:t maineriski markkinoiden likviditeetti keskittymät keskeiset valuutat oikeudelliset ja operatiiviset riskit vakuudet, nettoutus, kovenantit, strukturoidut tuotteet

Riskien mittaaminen Liiketoiminnan luonteesta ja laajuudesta johdetut menetelmät hyvin dokumentoidut ja säännöllisesti validoidut relevantit mittarit ja tunnusluvut ryhmä- ja yksikkötasot Tulevien kassavirtojen ennustaminen tase, johdannaiset, taseen ulkopuoliset historialliset havainnot, asiantuntija-arviot, konservatiiviset oletukset normaalit vs. stressiolosuhteet Tunnusluvut, limiitit riskinsietokyky maturiteettiepätasapainot, likvidien varojen reservit, keskittymät early warning -signaalit

Varainhankinta Pitkän aikavälin suunnitelmat tunnistettava mitkä tekijät vaikuttavat rahoituksen saantiin ja arvioitava saatavuutta säännöllisesti Talletusten analyysi talletuskehitys, vähittäis- ja tukkutalletusten osuus, keskittymät Markkinaehtoisen rahoituksen hajautus keskittymien seuranta maturiteettikeskittymät maantieteellinen tai valuutoittainen keskittyminen vastapuolikohtainen keskittyminen markkinakohtainen keskittyminen vakuudellisten lähteiden keskittymät (repo, arvopaperistaminen, ABS)

Likviditeettireservi Likvidit varat poikkeustilanteiden varmuusvaran minimin määrittely keskuspankkirahoituksen saatavuuden varmistaminen survival period kriteerinä liquidity generating capacity likvidit ja vähäriskiset varat, jotka eivät ole sidottu normaalin liiketoimintaan (vapaana olevat varat) ja jotka ovat likvidejä myös stressioloissa sijoitusten hajautus Mahdolliset esteet varojen vapaalle siirroille eri yksiköiden välillä Vakuushallinta vakuuksien kokonaistarpeen arviointi ja vakuusmassan seuranta riittävät järjestelmät kokonaisseurantaan oikeudelliset, operatiiviset riskit käytössä olevien /vapaiden vakuuksien limiitit vakuuslähteiden hajautus

Stressitestit Tunnistetaan suurimmat riskit ja haavoittuvuudet ja varmistetaan, että riskipositio ei ylitä ylimmän johdon määrittelemää riskitoleranssia Skenaariot poikkeuksellisia, mutta mahdollisia tapahtumia markkinoita, markkinalikviditeettiä koskevat skenaariot myös usean markkinan samanaikaiset ongelmat pankkikohtaiset skenaariot myös pidempikestoisia skenaarioita muiden riskien vaikutukset ryhmä- ja yksikkötasolla Määrälliset ja/tai laadulliset vaikutukset Oletusten säännöllinen arviointi Tulosten ja oletusten raportointi johdolle tulokset huomioitava strategiassa, mittareissa ja limiiteissä sekä jatkuvuussuunnitelman laadinnassa

Jatkuvuussuunnitelmat Menettelyt kassavirtavajeiden hallintaan poikkeustilanteissa Tehtävien määrittelyt ja tiedonkulku sovittu etukäteen Mukana sekä ryhmä- että yksikkötaso Toimintamallit sisäisesti: kriisiryhmät ja yhteyshenkilöt Toimintamallit ulospäin: vastapuolet, valvojat, analyytikot ja media Poikkeustilanteen määrittely ja suunnitelman käynnistäminen (early warning signals) Rahoituksen saatavuuteen vaikuttavien tekijöiden määrittely oletukset eri instrumenttien saatavuudesta eri olosuhteissa varojen realisointi ja likvidiys Säännöllinen testaus identifioidaan operatiiviset ongelmat ja vain poikkeustilanteisin varatut rahoituslähteet

Kansainvälisiä suosituksia ja selvityksiä CEBS Technical Advice on Liquidity Risk Management http://www.c-ebs.org/publications/advice/2008/cebs S-TECHNICAL-ADVICE-ON-LIQUIDITY-RISK- MANAGEME.aspx Technical aspects of stress testing under the supervisory review process CP 12 http://www.c-ebs.org/standards.htm Baselin komitea Principles for Sound Liquidity Risk Management and Supervision http://www.bis.org/publ/bcbs144.htm Joint Forum: The Management of Liquidity Risk in Financial Groups http://www.bis.org/publ/joint16.htm Institute of International Finance, IIF Principles of Liquidity Risk Management http://www.iif.com/press/press+25.php Financial Services Industry Response to the Market Turmoil 2007-2008 (07/2008) http://www.iif.com/press/press+75.php IOSCO Sound Practices for Management of Liquidity Risk at Securities Firms http://www.iosco.org/library/index.cfm?currentpage=2&section=pubdocs&criteria=none&year=2002&ro ws=10

Valvojan pilari 2 / SREP arviointi Käytännön toteutus, kokemukset ja valvojan odotukset Sirpa Joutsjoki

Sisältö Johdanto Valvottavat ja suhteellisuuden periaate Sääntelytausta Fivan arviointikehikko Linjauspaperin Valvottavien pääoman riittävyyden arviointi pääperiaatteet Palaute ICAAPien pohjalta