Arabiemiirikuntien liitto. Marraskuu 2010



Samankaltaiset tiedostot
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 2017 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Vienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Kääntyykö Venäjä itään?

Huipputeknologian ulkomaankauppa v.2002

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Talouden näkymät

Talouden näkymät vuosina

Ennuste vuosille

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät

Brasilian näkymät Helsinki Jouko Leinonen, Suurlähettiläs

Talouden näkymät

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Otteita Viron taloudesta

Ilkka Mäntyvaara. Dubai, esitys lounaskokouksessa

Kotkan meripäivät Itämeren aallot

Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa

Ennuste vuosille

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

STRATEGIAPÄIVITYS OSAVUOSIKATSAUS Q QPR Software

TALOUSENNUSTE

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Otteita Viron taloudesta

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Ennuste vuosille

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Turveliiketoiminnan tulevaisuus ja 2020 jälkeen

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Ennuste vuosille

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Ennuste vuosille

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Transkriptio:

Marraskuu 2010

2 (37) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 5 Talous... 6 BKT... 6 Inflaatio... 6 Vaihtotase... 6 Ulkomaankauppa... 7 Energia-, ympäristö- ja metsäsektori... 11 Energiasektori... 11 Ympäristösektori... 15 Vesihuolto... 15 Jätevesihuolto... 16 Jätehuolto... 17 Metsäsektori... 19 Life Sciences ja elintarvikesektori... 20 Terveydenhoitopalvelut... 20 Terveydenhoidon teknologia... 21 Bioteknologia ja lääkkeet... 22 Terveysmatkailu... 23 Maatalous- ja elintarvikesektori... 23 Tieto- ja viestintätekniikka... 25 Verkot ja laitteet... 25 Ohjelmistot... 28 Tietotekniset palvelut... 29 Digitaalinen media... 29 Palvelusektori... 31 Kauppa... 31

3 (37) Matkailu... 32 Rahoituspalvelut... 33 Pankkitoiminta... 34 Pääomamarkkinat... 34 Vakuutustoiminta... 35 Tapakulttuuri... 36 Linkkejä... 37

4 (37) Maaprofiili Maa ja väestö Maa-ala: 83 600 km² Luonnonvarat: runsaat öljyvarat: 9,5 % maailman öljystä on Arabiemiirikuntien liiton alueella. 94 % maan öljystä on Abu Dhabin emiraatin alueella. Luonnonkaasuesiintymät maailman neljänneksi suurimmat Rajanaapurit: Oman, Saudi-Arabia, Qatar Aika: UTC + 4 tuntia (UTC = koordinoitu yleisaika) Väkiluku: tiedot vaihtelevat lähteestä riippuen. Economist Intelligence Unitin arvio: 6,5 miljoonaa vuonna 2009 Suurimmat kaupungit: Abu Dhabi city (pääkaupunki), Dubai Etniset ryhmät: emiraattien arabeja, muita arabeja, intialaisia, pakistanilaisia, bangladeshilaisia, kaakkoisaasialaisia ja länsimaalaisia Virallinen kieli: arabia (englantia, hindiä, urdua ja farsia puhutaan paljon) Uskontokunnat: selvä enemmistö AEL:n asukkaista on muslimeja, joista noin 80 prosenttia sunneja. Lisäksi on hinduja, kristittyjä ja muita. Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 971, Abu Dhabi 2, Dubai 4 Matkapuhelinstandardi: GSM 900 Sähköverkko: 220V / 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 34,0 % vuonna 2009 Matkapuhelintiheys: 232,1 % vuonna 2009 Internet-yhteyksiä 100 asukasta kohti: 30,5 vuonna 2009 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 75,0 vuonna 2009 Tieverkosto: 4080 km vuonna 2008 (CIA World Factbook) Rautatieverkosto: 0 km (CIA World Factbook) Lentokenttiä: 41, joista 25:lla päällystetty kiitotie vuonna 2010 (CIA) Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Yhdistyneet arabiemiirikunnat, United Arab Emirates, Imarat al- Arabiya al-muttahida Valtiomuoto: liittovaltio Presidentti: Abu Dhabin emiirikunnan hallitsija, sheikki Khalifa bin Zayed Al Nahyan Pääministeri ja varapresidentti: Dubain emiirikunnan hallitsija, sheikki Mohammed bin Rashid Al Maktoum Hallituspuolueet: poliittisia puolueita ei ole Seuraavat vaalit: yleisiä vaaleja ei järjestetä (ainakaan lähitulevaisuudessa)

5 (37) Aluehallinto: liittovaltio muodostuu seitsemästä emiirikunnasta eli osavaltiosta, jotka ovat Abu Dhabi, Dubai, Sharjah, Fujairah, Ajman, Ras al-khaimah ja Umm-al Qiwain (näkyy myös muotoja Qaiwain ja Quwain). Merkittäviä vuosilukuja: joulukuussa 1971 allekirjoitettiin liittovaltiosopimus, ja maa itsenäistyi pitkän brittihallintokauden jälkeen, 1958 löydettiin Abu Dhabista ensimmäinen merkittävä öljyesiintymä, 1996 väliaikainen perustuslaki muutettiin pysyväksi Kansallispäivä: 2. joulukuuta Talouden avaintiedot Rahayksikkö: dirhami (AED) Valuuttakurssi: 1 USD = 3,67 AED Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 248,9 miljardia USD vuonna 2009 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: arviolta 38 200 USD vuonna 2009 (6,5 miljoonan väkilukuarviolla) Tärkeimmät teollisuustuotteet: raakaöljy, maakaasu, petrokemian tuotteet Tärkeimmät tuontituotteet: elintarvikkeet, muut kulutustavarat, koneet, laitteet ja ajoneuvot Suurimmat vientimaat: Japani, Etelä-Korea ja Thaimaa vuonna 2008 (CIA) Suurimmat tuontimaat: Kiina, Intia ja Yhdysvallat v. 2008 (CIA) Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 275,69 miljoonaa euroa ja tuonti 6,42 miljoonaa euroa v. 2009. Kauppa oli Suomelle 269,27 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Liiketoiminta Väkiluvultaan suurimmat Yhdistyneiden arabiemiirikuntien osavaltioista ovat Dubai, Abu Dhabi ja Sharjah. Abu Dhabi on niistä taloudellisesti tärkein. Sen alueella sijaitse valtaosa maan öljystä, joka muodostaa noin 10 prosenttia koko maailman reserveistä. Dubaissakin on öljyä, mutta se loppunee kymmenen vuoden aikana. Tämän vuoksi Dubai muutti vuosia sitten taloudellista strategiaansa ja panostaa kauppaan, rahoitukseen, turismiin ja muihin palveluihin. Muutkin emiirikunnat ovat monipuolistamassa tuotantorakenteitaan. Arabiemiirikuntien liiton positiivisia piirteitä: Sisäpoliittinen tilanne on vakaa Markkinat ovat hyvin kehittyneet (etenkin Abu Dhabissa ja Dubaissa) AEL on Persianlahden maiden kauttakulkukaupan keskus Rahoitussektori on tehokas Viranomaiset suhtautuvat positiivisesti ulkomaisiin toimijoihin Matkailu tuo maahan paljon rahaa, mikä edistää kulutusta Arabiemiirikuntien liiton negatiivisia piirteitä: Kansantalous on vielä riippuvainen öljyn maailmanmarkkinahinnasta Abu Dhabin ja Dubain ulkopuolella elintaso ei ole vielä korkea

6 (37) Talous Tärkeimmät talousluvut 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e 2012e BKT käyvin hinnoin (mrd. USD) 175,2 206,4 254,4 248,9 268,2 297,1 328,2 BKT, reaalinen muutos (%) 13,0 6,2 7,4-2,7 2,1 3,1 4,6 Kuluttajahinnat, muutos (%) 13,5a 11,1a 12,3a 1,6a 0,8 1,7 1,5 Vaihtotase (miljardia USD) 36,5 19,7 22,3 7,9 4,9 8,2 11,9 Valuuttakurssi: AED/ 1 USD 3,67 3,67 3,67 3,67 3,67 3,67 3,67 Lähde: Economist Intelligence Unit 10.11.2010 (a = arvio, e = ennuste) BKT Arabiemiirikuntien kokonaistuotanto kasvoi 2000-luvulla nopeasti vuoteen 2008 asti. Tärkeimmät syyt olivat öljynhinnan nousu ja öljystä saatavien vientitulojen kasvu, valtava rakentaminen sekä kiinteistöpalveluiden ja muiden palveluiden kehittyminen. Vuonna 2009 BKT kuitenkin supistui 2,7 prosenttia maailmanlaajuisen rahoituskriisin, öljyn halventumisen ja rakentamisen hiljentymisen vuoksi. Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti marraskuussa, että BKT kasvaa 2,1 prosenttia vuonna 2010 ja 3,1 prosenttia vuonna 2011. Öljytulot muodostavat edelleen merkittävän osan AEL:n bruttokansantuotteesta, mutta niiden varaan ei ole tuudittauduttu. Liittovaltion ja osavaltioiden hallitukset sekä yksityiset toimijat ovat sijoittaneet huomattavia summia sekä teollisuuteen, rakentamiseen että palveluihin. Tuotantorakenteen jatkuva monipuolistuminen vähentää talouden suhdanneherkkyyttä ja luo edellytyksiä tulevalle kasvulle. Inflaatio Kuluttajahinnat nousivat pitkään nopeasti. Inflaatio oli arviolta 11,1 prosenttia vuonna 2007 ja 12,3 prosenttia vuonna 2008. Yleistä hintatasoa nostivat etenkin kiinteistöjen ja vuokrien kallistuminen. Vuonna 2009 hintojen nousu jäi kuitenkin arviolta 1,6 prosenttiin. Economist Intelligence Unit ennusti marraskuussa, että inflaatio on vain 0,8 prosenttia vuonna 2010 ja 1,7 prosenttia vuonna 2011. Vaihtotase Arabiemiirikuntien vaihtotase on ollut yleensä ylijäämäinen suurten öljytulojen ansiosta. Ylijäämää kertyi 19,7 miljardia dollaria vuonna 2007 ja 22,3 miljardia dollaria vuonna 2008. Vuonna 2009 ylijäämä laski 7,9 miljardiin ja laskee EIU:n mukaan 4,9 miljardiin vuonna 2010. EIU toisaalta ennusti marraskuussa, että luku kasvaa taas tästä vuodesta eteenpäin.

7 (37) Ulkomaankauppa Arabiemiirikuntien ulkomaankauppa v. 2006 2012, miljardia USD 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e 2012e Tavaravienti 145,6 178,6 239,2 192,2 197,5 214,9 240,2 Tavaratuonti 88,1 132,1 176,3 150,0 159,0 171,8 190,7 Kauppatase 57,5 46,5 62,9 42,2 38,4 43,2 49,6 Lähde: Economist Intelligence Unit 10.11.2010 (e = ennuste) AEL:n tärkeimmät vientimaat v. 2009 Maa Osuus, % Japani 17,9 Etelä-Korea 10,1 Intia 9,6 Iran 6,9 Thaimaa 5,3 Lähde: Economist Intelligence Unit 9.11.2010 AEL:n tärkeimmät tuontimaat v. 2009 Maa Osuus, % Kiina 15,4 Intia 15,0 Yhdysvallat 8,3 Saksa 5,7 Japani 4,4 Lähde: Economist Intelligence Unit 9.11.2010

8 (37) Suomen AEL-kauppa v. 2005 2009, miljoonaa euroa 1200 1000 800 600 400 200 0 2005 2006 2007 2008 2009 vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen AEL-viennin rakenne vuonna 2009 Elintarvikkeet ja juomat 0,9 % Valmiit tavarat 2,3 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 66,1 % Raaka-aineet, polttoaineet 1,1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 3,0 % Valmistetut tavarat 26,6 % Lähde: Tullihallitus

9 (37) Suomen 10 tärkeintä vientituotetta AEL:ään vuonna 2009* SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 109,6 40-73 2 68 Muut metallit 35,0 13 21 958 3 71 Voimakoneet ja moottorit 21,7 8 26 4 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 20,8 8-50 5 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 20,8 8-57 6 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 16,5 6-28 7 67 Rauta ja teräs 12,4 5 12 8 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 8,8 3-80 9 53 Väri- ja parkitusaineet 3,5 1 70 10 87 Kojeet, mittarit yms. 3,4 1-52 10 tärkeintä yhteensä 252,5 92 Suomen koko vienti 274,9 100-57 Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta)(*ensimmäiset, keväällä 2010 julkaistut tiedot) Suomen AEL-tuonnin rakenne v. 2009 Valmiit tavarat 4,7 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 23,5 % Elintarvikkeet ja juomat 0,1 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,2 % Kemialliset aineet ja tuotteet 11,9 % Valmistetut tavarat 59,5 % Lähde: Tullihallitus

10 (37) Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta AEL:stä vuonna 2009* SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 65 Tekstiilituotteet, pl. vaatteet 2,5 39-69 2 66 Kivennäisainetuotteet 0,8 13 137 3 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 0,6 9 1 4 69 Tuotteet epäjalosta metallista 0,5 8 119 5 58 Muovit, valmistetut 0,5 7-2 6 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 0,4 6-68 7 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 0,3 5 7 8 56 Lannoitteet, valmistetut 0,3 5-57 9 84 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 0,2 2-14 10 89 Muut valmiit tavarat 0,1 1-55 10 tärkeintä yhteensä 6,1 95 Suomen koko tuonti 6,4 100-52 Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta)(*ensimmäiset, keväällä 2010 julkaistut tiedot)

11 (37) Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Energiasektori toimialavastaava juha.wilen@finpro.fi Öljy Arabiemiirikuntien liiton todennetut öljyvarannot olivat arviolta 97,8 miljardia barrelia vuonna 2008. Business Monitor Internationalin mukaan varannot laskevat 92,6 miljardiin barreliin vuonna 2013. Öljyä tuotettiin Opecin mukaan keskimäärin 2,56 miljoonaa barrelia päivässä vuonna 2008 ja keskimäärin 2,24 miljoonaa barrelia päivässä vuoden 2009 heinäkuussa. Tuotanto on laskenut vuoden 2009 aikana, koska AEL on alkanut noudattaa Opecin tuotantokiintiötä. Raakaöljyn tuotantokapasiteetiksi arvellaan 2,85 miljoonaa barrelia päivässä vuonna 2009. Öljynjalostuskapasiteetti on miljoonaa barrelia päivässä vuonna 2009. AEL:ssä on suunnitteilla tai käynnissä useita projekteja olemassa olevien öljykenttien infrastruktuurin parantamiseksi. Mantereella olevan Bu Hasa -kentän kapasiteettia nostetaan 300 miljoonalla dollarilla. Tavoite on kasvattaa tuotanto 480 000 barreliin päivässä. Samoin mantereella olevaan Bab-kenttään suunnitellaan kaasun uudelleeninjektoimista, jotta kapasiteetti voisi nousta 350 000 barreliin päivässä. Asabin kentän parannukset nostanevat kapasiteetin 280 000:sta 310 000 barreliin päivässä. Nämä hankkeet ovat osa yleistä tavoitetta nostaa AEL:n öljyntuotantokapasiteetti 3,5 miljoonaan barreliin päivässä v. 2010. Tavoite on kuitenkin liian kova saavutettavaksi. AEL:n perustuslain mukaan jokainen emiirikunta kontrolloi omaa öljyntuotantoaan ja resurssien kehittämistä. Abu Dhabin hallituksen omistama ADNOC tuottaa yli puolet emiirikunnan öljystä. Dubai Petroleum Company (DPC) on tärkein tuottaja Dubain emiirikunnassa. Kansainväliset öljy-yhtiöt Japanista, Ranskasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja muualta omistavat n. 40 prosenttia Abu Dhabin energiasektorista. Abu Dhabi on Persianlahden ainoa poliittinen yksikkö, joka on pitänyt ulkomaisia partnereita tuotannonjakosopimusten pohjalta. ADNOC:illa on enemmistöosuus kaikissa upstream-hankkeissa. Abu Dhabi National Oil Companyn (ADNOC) offshore öljyn- ja kaasuntuotantoyksikkö yrittää kasvattaa öljyntuotantoaan kahdella kolmasosalla yhteen miljoonaan barreliin päivässä vuonna 2019. Abu Dhabi marine Operating Company (ADMOC), jossa Totalilla, BP:llä ja Inpexillä on osuuksia, sanoi vuonna 2008 nostavansa öljyntuotantoaan 50 prosenttia seuraavien vuosien aikana. ADNOC otti vuonna 2004 ExxonMobilin strategiseksi partneriksi Upper Zakumin kentän kehittämiseen. ExxonMobil sai 28 prosentin omistusosuuden ja se ryhtyi nostamaan kentän kapasiteettia 750 000 barrelista 1,2 miljoonaan barreliin päivässä vuonna 2010.

12 (37) Occidental Petroleum sopi vuoden 2008 lokakuussa maksavansa ADNOC:ille 500 miljoonaa dollaria hankkiakseen oikeudet kahden öljy- ja kaasukentän, Jarn Yaphourin ja Rahmanin kehittämiseen ja etsintään. Jarn Yaphourin tuotanto alkaa vuoden 2009 jälkipuoliskolla. Määrä on aluksi 10 000 öljybarreliekvivalenttia päivässä. Rahmanin potentiaalinen tuotanto arvioidaan myös 10 000 öljybarreliekvivalentiksi päivässä. Tuotanto alkanee vuonna 2011. Business Monitor International olettaa että AEL:ssä tuotetaan keskimäärin 2,80 miljoonaa barrelia öljyä päivässä vuonna 2009, kun kaasuun dispergoitunut nestemäinen hiilivetyseos otetaan huomioon. BMI ennustaa, että tuotanto kasvaa 3,23 miljoonaan barreliin päivässä vuonna 2013. Kaasu BMI:n mukaan todennetut maakaasureservit olivat 6050 miljardia kuutiometriä vuonna 2008. Kaasua tuotettiin arviolta 58 miljardia kuutiometriä vuonna 2008. BMI ennustaa, että tuotanto kasvaa 63 miljardiin kuutiometriin vuonna 2009 ja 90 miljardiin kuutiometriin vuonna 2013. Kaasua vietiin ulkomaille arviolta 10 miljardia kuutiometriä vuonna 2008. BMI ennustaa, että vienti kasvaa 14 miljardiin kuutiometriin vuonna 2009 ja 26,9 miljardiin kuutiometriin vuonna 2013. AEL vie ja tuo kaasua Arabian niemimaan laajenevaa putkistoa pitkin ja laivoilla (nesteytetty maakaasu). Maakaasua kulutettiin AEL:ssä arviolta 48 miljardia kuutiometriä vuonna 2008. BMI ennustaa, että kulutus kasvaa 49 miljardiin kuutiometriin vuonna 2009 ja 63,1 miljardiin kuutiometriin vuonna 2013. Viimeisen vuosikymmenen aikana kaasun kulutus Abu Dhabissa on kaksinkertaistunut. Kaasukenttien kehittäminen on lisännyt tuotantoa ja kondensaattien vientiä. Kondensaattien tuotanto ei ole OPEC:in kiintiöiden sääntelemää. Dubain kaasunkulutus on kasvanut viime vuosina lähes 10 prosenttia vuodessa, kun sähkövoimalat ovat vaihtaneet öljyä kaasuksi, valmistusteollisuus on kehittynyt ja vanhoihin öljykenttiin on pumpattu kaasua öljynsaannin helpottamiseksi. Heinäkuussa 2008 ConocoPhillips allekirjoitti sopimuksen kehittääkseen Shahin kaasukenttää. Projekti käsittää uuden 10,3 miljardin kuutiometrin kaasunkäsittelylaitoksen rakentamisen Shahin kentälle, uudet kaasu- ja nesteputket sekä rikinvientilaitokset Ruwaisiin. ConocoPhillipsillä on 40 prosentin osuus Shahin kentästä, kun Abu Dhabi Gas Industries pitää loput 60 prosenttia. Yhtiöt jakavat kehityskustannukset. Vaikka ADNOC ei paljastanut hankkeen arvoa, sen arvellaan olevan ainakin 10 miljardia USD. Conoco pystynee varaamaan uusia reservejä Shahin kentältä. ADNOC on tehnyt samanlaisia sopimuksia muiden suurten kansainvälisten öljy- ja kaasuyhtiöiden kanssa. Abu Dhabiin rekisteröity Dolphin Energy on tuonut AEL:ään kaasua 20,7 miljardin kuutiometrin vuosivauhtia vuoden 2008 helmikuun jälkeen Qatarin North Fieldistä

13 (37) putkea pitkin. Dolphin Energy on sanonut, että myöhemmin North Field tarjoaa AEL:lle jopa 33 miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa. Yhtiö myös vie kaasua edelleen Omaniin. Dubaissa alettiin rakentaa vuonna 2008 nesteytetyn kaasun varastointitilaa. Hankkeen arvo on 1 miljardi USD. The Dubai Multi Commodities Centre (DMCC) toivoo, että laitosta käytetään käynnistämään LNG-johdannaisten markkinat. Projektia operoi DMCC:n ja LNG Impelin yhteisyritys, joka luotiin vuonna 2006. DMCC pitää vain 10 prosentin osuuden hankkeesta. Impel omistaa 20 30 prosenttia. Asiakkailla on oikeus ostaa osakkeita hankkeesta. Varastointitilan kapasiteetti on lopulta 1,1 1,8 miljardia kuutiometriä, riippuen asiakkaiden määrästä. DMCC valitsee kymmenkunta yritystä, jotka käyttävät laitosta pitkän aikaa. Ensimmäiset viisi asiakasta tulivat vuonna 2006. Aluksi päätettiin rakentaa 11 tankkia, joihin kaikkiin mahtuu 200 000 kuutiometriä nesteytettyä kaasua. Kolmivaiheinen hanke pitäisi olla valmis 2013. Royal Dutch Shell on allekirjoittanut Dubain kanssa 15-vuotisen sopimuksen, jonka nojalla yhtiö tarjoaa emiirikuntaan 1,5 miljoonaa tonnia nesteytettyä kaasua vuodessa (kesäkauden aikana) vuodesta 2010 eteenpäin. Shellin mukaan suuri osa kaasusta tulee Qatarista. Arabiemiirikuntien liitossa on neljä jalostamoa. Abu Dhabissa on kaksi jalostamoa, joita operoi ADNOC. Dubaissa on yksi, jota operoi ENOC ja Sharjahissa yksi, jota operoi Sharjah Oil Refining. Ruwaisin jalostamo Abu Dhabissa on selvästi suurin. Sen alkuperäinen kapasiteetti oli 120 000 barrelia päivässä. Se laajeni 350 000 barreliin vuonna 2005. Laitos tuottaa lyijytöntä bensiiniä ja matalarikkistä polttoöljyä. Kevyitä tuotteita valmistetaan lähinnä vientiin Japaniin ja muualle Aasiaan. ADNOC myy polttoöljyn Ruwaisista bunkkereina. Sitä käytetään myös kotimaiseen sähköntuotantoon. ADNOC:in omistamassa Umm al-narin jalostamossa on 150 000 barrelin kapasiteetti. Dubain Jebel Alin jalostamo vetykäsittelee nesteytettyä kaasua 70 000 barrelia päivässä. Ruwaisin jalostamo sekä Jebel Alin jalostamo kunnostetaan vuoden 2011 loppuun mennessä, jotta voidaan vastata öljyjalosteiden kasvavaan kotimaiseen kysyntään. Quality Energy Petro Holding International, jonka omistaa abudhabilainen al-otaiban perhe, ilmoitti vuoden 2008 helmikuussa rakennuttavansa 13 miljardilla dollarilla 500 000 barrelin päiväkapasiteetin öljynjalostamon. Raaka-aineeksi halutaan iranilaista öljyä. Tämä lisäisi AEL:n jalostuskapasiteettia merkittävästi. Sähkö Arabiemiirikuntien liiton sähköalaa sääntelee neljä organisaatiota: Abu Dhabi Water and Electricity Authority (ADWEA) Abu Dhabin emiirikunnassa, Dubai Electricity and Water Authority (DEWA) Dubain emiirikunnassa, Sharjah Electricity and Water Authority (SEWA) Sharjahin emiirikunnassa ja liittovaltion Federal Electricity & Water Authority (FEWA) neljässä muussa emiraatissa (Ajman, Ras al-khaimah, Fujairah ja Umm-al Qiwain).

14 (37) ADWEA omistaa Abu Dhabissa sijaitsevista sähkövoimaloista (sähkö- ja desalinaatiolaitoksista) enemmistön, yleensä 60 prosenttia. 40 prosenttia voimaloista on ulkomaisessa yksityisessä omistuksessa. ADWEA ostaa voimaloiden tuottaman sähkön yksinoikeudella sekä siirtää ja jakelee sen loppuasiakkaille. ADWEA:n osittain omistamien voimaloiden sähköntuotantokapasiteetti (dependable capacity) oli 8367 megawattia vuoden 2007 lopussa. Luvussa on mukana Fujairahin emiirikunnassa toimivan sähkö- ja desalinaatiolaitoksen (Fujairah IWPP) silloinen kapasiteetti (641 MW). Kaasuturbiinien kapasiteetti oli yhteensä 4519 MW ja höyryturbiinien 3848 MW. Vuosille 2008 2012 tehdyn viisivuotissuunnitelman mukaan käytössä oleva kapasiteetti (available capacity) kasvaa 9855 megawattiin vuonna 2009, 12012 megawattiiin vuonna 2010 ja 12849 megawattiin vuonna 2011. DEWA:n voimaloiden sähköntuotantokapasiteetti oli 5448 MW vuoden 2007 lopussa ja 6676 MW vuoden 2008 lopussa. Kaasuturbiinien kapasiteetti oli 5191 MW ja höyryturbiinien 1485 MW. DEWA aikoo kasvattaa Dubain sähköntuotantokapasiteetin 13,25 gigawattiin vuonna 2015 väkimäärän ja kysynnän voimakkaan kasvun vuoksi. DEWA:lla oli kaksitoista kpl 400 kilovoltin sähkönjakelukeskusta (muuntoasemaa), 116 kpl 132 kilovoltin jakelukeskusta, 137 kpl 33 kilovoltin jakelukeskusta sekä 20041 kpl 6,6 ja 11 kilovoltin jakelukeskusta vuoden 2008 lopussa. Neljänsadan kilovoltin siirtolinjojen pituus oli 766 kilometriä, 132 kilovoltin linjojen pituus 466 km ja 33 kilovoltin linjojen pituus 113 km. SEWA:n voimaloiden asennettu sähköntuotantokapasiteetti oli 2381,9 MW vuoden 2008 lopussa. Diesel-yksiköiden teho oli 13,9 MW, kaasuturbiinien 1936 MW ja höyryturbiinien 432 MW. SEWA:n voimaloiden käytössä oleva kapasiteetti oli 2303,0 MW vuoden 2008 lopussa. Diesel-yksiköiden teho oli 9 MW, kaasuturbiinien 1908 MW ja höyryturbiinien 386 MW. SEWA:n voimalat tuottivat sähköä yhteensä 9614 gigawattituntia vuonna 2008. Neljässä väkimäärältään pienessä emiirikunnassa toimivan FEWA:n voimaloiden sähköntuotantokapasiteetti oli 1120 megawattia vuoden 2008 lopussa. Seitsemän voimalaa tuotti sähköä yhteensä 4735 gigawattituntia vuonna 2008. Lisäksi FEWA osti Abu Dhabista sähköä 4439 gigawattituntia. Business Monitor Internationalin (BMI) mukaan Arabiemiirikuntien liitossa tuotettiin sähköä yhteensä 77,2 terawattituntia vuonna 2008. BMI ennustaa 80,0 TWh:n tuotantoa vuodelle 2010 ja 98,9 TWh:n tuotantoa vuodelle 2013. Tuotantokapasiteetin kasvattaminen edellyttää miljardien dollareiden investointeja. Sähköntuotannossa käytetään polttoaineena lähinnä maakaasua. Aurinkokennovoimaa, keskittävää aurinkovoimaa ja tuulivoimaa on jonkin verran, ja kapasiteetti kasvaa lähivuosina, mutta niiden osuudet ovat vielä hyvin pieniä. Merkittävin hanke, jossa näitä uusiutuvan energian lähteitä hyödynnetään, on Abu Dhabiin tuleva vihreä

15 (37) kaupunki nimeltään Masdar. On olemassa pitkän aikavälin mahdollisuus rakentaa ydinvoimaloita, ja muidenkin energialähteiden käyttöä harkitaan. Vesivoimapotentiaali on kuitenkin hyvin pieni. AEL:n sähkönkulutus oli 69,2 TWh vuonna 2008. BMI ennustaa sen kasvavan 70,8 terawattituntiin vuonna 2010 ja 82,7 terawattituntiin vuonna 2013. Ympäristösektori Vesihuolto Vettä tuotetaan lähinnä merivedestä poistamalla siitä suola ja epäpuhtaudet. Makean veden varastot ovat pienet sekä järvien, jokien että pohjavesivarastojen osalta. Pohjavesivarastot pienenevät jatkuvasti ja niiden laatu heikkenee väestönkasvun ja teollistumisen myötä. Abu Dhabi Water and Electricity Authorityn (ADWEA) hallinnoimien ja osittain omistamien desalinaatiolaitosten vedentuotantokapasiteetti oli 629,2 miljoonaa brittiläistä gallonaa päivässä vuoden 2007 lopussa. Fujairahin emiirikunnassa sijaitsevan Qidfan laitoksen osuus summasta oli 101,5 miljoonaa gallonaa päivässä. ADWEA:n hallinnoimat desalinaatiolaitokset tuottivat vettä 176 457,12 miljoonaa gallonaa vuonna 2006. Luvussa on mukana Fujairahin laitoksen 28 961,78 miljoonaa gallonaa. (1 brittiläinen gallona on 4,546 litraa). Dubai Electricity and Water Authority (DEWA) vedentuotantokapasiteetti oli 307 miljoonaa gallonaa päivässä vuonna 2008. Kuuden desalinaatiolaitoksen osuus oli 275 miljoonaa gallonaa ja lähteiden 32 miljoonaa gallonaa. DEWA:n vedentuotanto oli 91260 miljoonaa gallonaa vuonna 2008. Desalinaatiolaitosten osuus oli 87196 miljoonaa ja lähteiden 4064 miljoonaa gallonaa. DEWA investoi 3,5 miljardia USD uusiin sähkö- ja vesisektorin hankkeisiin vuonna 2009 ja 16 miljardia USD tuotanto-, siirto- ja jakeluhankkeisiin seuraavien viiden vuoden aikana. Suurten investointien ansiosta desalinoidun veden tuotantokapasiteetti voi kasvaa 913 miljoonaan gallonaan päivässä vuonna 2017. DEWA:n asiakkaiden vedenkulutus oli 80397 miljoonaa gallonaa vuonna 2008. Kotitaloudet kuluttivat 48046 miljoonaa, kaupalliset yritykset 20172 miljoonaa, teollisuusyritykset 3366 miljoonaa ja muut (moskeijat, poliisiasemat, julkiset sairaalat, julkiset koulut etc.) 8813 miljoonaa gallonaa. Sharjahin SEWA:n asennettu vedentuotantokapasiteetti oli 112,78 miljoonaa gallonaa päivässä vuonna 2008. Maanalaisten vesilähteiden kapasiteetti oli 29,18 miljoonaa ja desalinaatiolaitosten 83,60 miljoonaa gallonaa päivässä. Käytössä oleva vedentuotantokapasiteetti oli 98,55 miljoonaa gallonaa päivässä, josta vesilähteiden osuus oli 26,07 mgp ja desalinaatiolaitosten 72,47 mgp. Keskimääräinen tuotanto oli 88,00 miljoonaa gallonaa päivässä, josta vesilähteiden osuus oli 18,78 mgp ja desalinaatiolai-

16 (37) tosten 65,00 miljoonaa mgp. Vuonna 2008 Sharjahin emiirikunnassa tuotettiin vettä kaikkiaan 31978,87 miljoonaa gallonaa. Federal Electricity and Water Authoritylla (FEWA) oli vuonna 2008 kolme vesilaitosta, jotka tuottivat vettä monivaihelauhdutustislauksella (multiple effect distillation MED) ja kuusi vesilaitosta, jotka tuottivat vettä käänteisosmoosilla (reverse osmosis RO). MED-laitosten kapasiteetti oli yhteensä 28,5 miljoonaa gallonaa päivässä. Laitokset tuottivat käyttövettä 8354,81 miljoonaa gallonaa vuonna 2008. Käänteisosmoosia käyttävien laitosten kapasiteetti oli 18 miljoonaa gallonaa päivässä. Laitokset tuottivat vettä yhteensä 3476,97 miljoonaa gallonaa vuonna 2008. FEWA:n käyttöveden kokonaistuotanto oli 11831,78 miljoonaa gallonaa vuonna 2008. FEWA julkaisi suunnitelman kolmesta uudesta desalinaatiolaitoksesta AEL:ssä. Yksi niistä tulee Ras al-khaimahin emiirikuntaan ja valmistunee vuonna 2011. Kaksi muuta tulee Ajmaniin. Niistä ensimmäinen aloittaa toimintansa vuoden 2009 lopussa ja toinen vuonna 2011. Kolmen laitoksen kapasiteetti on 10 miljoonaa brittiläistä gallonaa juomavettä päivittäin. (1 brittiläinen gallona on 4,546 litraa). Jätevesihuolto Abu Dhabi Abu Dhabin emiirikunnassa on 26 jätevedenpuhdistamoa, joista 24 on pieniä. Suuria puhdistamoita on kaksi. Toinen on Mafraqissa, Abu Dhabi Cityn vieressä, ja toinen Zakherissa, Al Ain Cityssä (emiraatin itäosassa, Dubain eteläpuolella). Mafraqin kapasiteetti nostettiin 340 000 kuutiometriin päivässä vuonna 2002 ja Zakherin kapasiteetti 54 000 kuutiometriin päivässä vuonna 1992. Mafraqin puhdistamoon tuli keskimäärin 390 252 kuutiometriä jätevettä päivittäin vuonna 2007. Zakherin luku oli 108 964 kuutiometriä. Vesivirrat ovat kasvaneet tämän jälkeen. Puhdistusjärjestelmä on siis ylikuormittunut. Jätevedenkäsittelystä vastaa Abu Dhabi Water and Electricity Authorityn (ADWEA) omistama Abu Dhabi Sewerage Services Company. ADSSC tarjoaa käsiteltyä jäteveden julkiselle sektorille kastelutarkoituksiin. Vuoden 2007 lopussa 65 prosenttia yhtiön puhdistamasta vedestä meni kasteluun. Jakeluverkoston puuttellisuus estää 100- prosenttisen hyödyntämisen. Mafraqin puhdistamo pumppasi joulukuussa 2007 noin 120 000 kuutiota puhdistettua jätevettä mereen. Zakherin puhdistamo pumppasi 30 000 kuutiota vettä aavikon laguuniin. Abu Dhabin hallituksen tavoite on kierrättää kaikki käsitelty jätevesi vuoden 2010 alusta lähtien. Kastelun lisäksi vettä käytettäisiin kaukojäähdytyksessä. Mafraqin puhdistamolla oli yhteensä 178 513 asiakasta vuoden 2007 joulukuussa. Kotitalousasiakkaita niistä oli 145 852. Zakherin puhdistamolla oli 50 331 asiakasta, joista 44 501 oli kotitalouksia.

17 (37) Puhdistusjärjestelmää kunnostetaan ja laajennetaan parhaillaan. Global Water Intelligencen mukaan Veolia ja Besix rakentavat puhdistamot Al Wathbaan (Mafraqin puhdistamon lähelle Abu Dhabi Cityn viereen) ja Al Ainin kaupunkiin. ADWEA:n kanssa tehdyn sopimuksen arvo on 525 miljoonaa euroa. Sopimus on 25-vuotinen ja BOOTpohjainen (build-own-operate-transfer). Puhdistamot valmistuvat vuoden 2011 puolivälissä. Kun rakentaminen on valmis, konsortio operoi uusia puhdistamoita 22,5 vuoden ajan. Projekti on strukturoitu samalla tavalla kuin Abu Dhabin itsenäiset vesi- ja sähköhankkeet. ADWEA ottaa projektiyhtiöstä 60 prosentin osuuden ADSSC:n kautta ja rakennuttajakonsortio omistaa loput 40 prosenttia. Al Wathban puhdistamon kapasiteetiksi tulee 300 000 kuutiometriä päivässä ja Al Ainin puhdistamon kapasiteetiksi 130 000 kuutiometriä päivässä. Dubai Dubain emiirikunnassa on tällä hetkellä yksi jätevedenpuhdistamo nimeltään Al Aweer. Puhdistamon suunniteltu kapasiteetti on 260 000 kuutiometriä päivässä. Jätevettä kuitenkin käsiteltiin lähes 500 000 kuutiometriä päivässä vuoden 2007 joulukuussa. Noin 75 prosenttia käsitellystä jätevedestä käytetään kasteluun ja loput pumpataan Dubai Creekiin (merenlahteen). Koska Al Aweerin puhdistamo käsittelee enemmän jätevettä kuin kapasiteetti sallii, puhdistetun veden laatu on heikentynyt. Dubain hallitus on pystyttämässä toista jätevedenpuhdistamoa Jebel Aliin 670 hehtaarin alalle. Zawya.comin mukaan puhdistamo rakennetaan neljässä vaiheessa. Ensimmäinen vaihe valmistunee vuoden 2010 huhtikuussa. Tällöin kapasiteetti on 250 000 kuutiometriä päivässä. Laitoksen pitäisi ottaa vastaan jo vuoden 2009 syyskuussa 150 000 kuutiota päivässä. Lopullinen kapasiteetti on Zawya.comin mukaan 1,2 miljoonaa kuutiota päivässä. Tämä riittäisi pysymään väestönkasvun tahdissa seuraavien 25 vuoden ajan. Kaikki Dubain kotitaloudet, yritykset ja työläisten leirit eivät ole kytkettyjä kaupungin viemäriverkkoon. Noin 100 000 kuutiometriä jätevettä menee ensin yhteensä 3000 tankkiin, jotka kuljetetaan sitten vedenpuhdistamoon. Viranomaiset kuitenkin investoivat putkistoon niin, että kaikki kaupunginosat saadaan kytkettyä kaupungin viemäriverkkoon. Tankeissa puhdistamoille kuljetettavan jäteveden osuus aiotaan laskea viiteen prosenttiin vuonna 2011. Jätehuolto Arabiemiirikuntien jätesektoria säätelevät seuraavat lait: Federal Law No. (24) Of 1999 for the Protection and Development of the Environment Executive order of Federal Law No. (24) for Regulation for Handling Hazardous Materials, Hazardous Wastes and Medical Wastes Federal Law No. (23) of the year 1999 regarding the Exploitation, Protection and Development of the Living Aquatic Resources In the waters of the state of the United Arab Emirates

18 (37) Federal Law No. (1) 2002 Regarding the Regulation and Control of the Use of Radiation Sources and Protection Against Their Hazards Abu Dhabi Abu Dhabin emiirikunnan tärkein jätehuoltoa koskeva laki on Law No. (21) of 2005 for Waste Management in the Emirate of Abu Dhabi. Kaudella 2007/2008 Abu Dhabissa tuotettiin 5,9 miljoonaa tonnia jätettä. Suurin osa siitä päätyi kaatopaikoille ja roskaläjiin, jossa biohajoava jäte synnytti suuret määrät metaania. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, joka vaikuttaa ilmastoon. Jätehuollosta vastaa Jätehuoltokeskus (Centre of Waste Management). Se on käynnistänyt Abu Dhabissa innovaativisen ja sähköhydraulisen maanalaisen jätejärjestelmän rakentamisen. Maanalainen järjestelmä poistaa monet ongelmat, jotka ovat perinteisesti liittyneet rakennusten ulkopuolelle jätettyihin jätteisiin, kärpäsiin ja kulkukissoihin. Järjestelmässä on lukittava vastaanottomekanismi. Siihen ei pääse käsiksi ilman avainta. Järjestelmä on osa laajaa pyrkimystä siirtyä kohti integroitua jätehuoltoa ja luoda parempi ympäristö asukkaille, yrityksille ja matkailijoille emiirikunnassa. Järjestelmä asennetaan pilottihankkeena 31 strategiseen paikkaan Khalidyassa, Tourist Club -alueella, Suuressa moskeijassa ja eri puolilla Al Ainin kaupunkia. Paikat on valittu jätemäärien ja asukastiheyksien perusteella. Toimivuutta tutkitaan ennen yleistä käyttöönottoa. Dubai Dubain jätehuollosta vastaavat emiirikunnan ympäristöministeriön (Environment Department) jätepalveluosasto (Waste Services Section) ja jätteidenkäsittelyosasto (Waste Treatment Section) sekä yksityiset urakoitsijat. Jätepalveluosasto hoitaa jätteiden keräystä ja puhtaanapitoa. Sen vastuulla on myös hylättyjen kodinkoneiden, huonekalujen ja ajoneuvojen siirtäminen kaduilta ja julkisista paikoista. Puhtaanapitopitotoimet kattavat lakaisun lisäksi uimarantojen puhdistamisen ja roskaastioiden puhdistamisen, kuolleiden eläinten poisviemisen sekä lasin, pirstaleiden ym. poisviemisen onnettomuuksien jälkeen yhteistyössä poliisin ja siviilipuolustusministeriön kanssa (Civil Defence Department). Useimmissa kaupunginosissa / alueilla näitä palveluita tarjotaan yleensä aamuisin. Liikekeskuksissa (Central Business District) puhdistuspalveluita tarjotaan kuitenkin vuorokauden ympäri. Roskapartioita kiertää muillakin alueilla keräämässä roskia iltapäivisin ja iltaisin. Jätepalveluosasto on myös vastuussa puhtausmääräysten toimeenpanosta ja yhteisön koulutus- ja valistuskampanjoiden toimeenpanosta. Osasto kerää jätevedet kotitalouksilta, jotka eivät ole kytketty kunnalliseen viemäriverkkoon. Lisäksi osastolla hallinnoi lupavaatimuksia Dubaissa toimiville jätekeräysyhtiöille ja rakennushankkeiden

19 (37) jätekeräysjärjestelmille. Se myös valvoo yksityisten urakoitsijoiden tarjoamia siivouspalveluita. Jätepalveluosaston ajoneuvokaluston hallintavirasto (Fleet Management Office) on vastuussa kalustosuunnittelusta ja hankinnoista ja pitää huolen siitä, että ajoneuvoja on riittävästi tarvittavissa kohteissa ja huoltoajat ovat riittävän lyhyet. Kalusto koostuu yli 300 erikoisajoneuvosta ja laitteesta (kuorma-autot, lakaisukoneet, rantojenpuhdistuskoneet, peräkärryt jne.) Jätteidenkäsittelyosasto (WTS) valvoo ja takaa Dubaissa tuotettujen jätteiden turvallisen hävittämisen. WTS hoitaa niin yhdyskuntajätteiden, liiketoiminnasta syntyvien ongelmajätteiden kuin lääkintäsektorin jätteiden hävittämisen. Jätteidenkäsittelyosasto hallinnoi ja operoi viittä sanitaarista kaatopaikkaa, johon viedään yhdyskuntajätettä. Näihin kaatopaikkoihin tulee vuosittain yli miljoonaa tonnia kotitalousjätettä ja kolme miljoonaa tonnia kiinteää jätettä rakentamisesta ja rakennusten purkamisesta. Dubaissa syntyi noin 8000 tonnia kiinteä jätettä päivittäin vuoden 2007 lokakuussa. Syntypaikkalajittelu on hyvin heikosti kehittynyt, koska jätteitä kerätään päivittäin, ja kuljetuskapasiteetti ei riittäisi lajitellun jätteen poisviemiseen. Dubain kunta on rakentanut Jebel Aliin ongelmajätteen käsittely- ja hävittämislaitoskompleksin (HWTDF). Kompleksiin kuuluu kemiallinen käsittelylaitos, jätteiden stabilisaatiolaitos, haihdutusaltaita sekä kaatopaikkoja. Käytössä on ollut vuodesta 2001 lähtien lääkintäjätteiden polttouuni. Metsäsektori Arabiemiriikuntien liitossa on vain vähän metsää, FAO:n mukaan 316 000 hehtaaria vuonna 2005. Tästä oli metsämaata 312 000 hehtaaria ja kitumaata (other wooded land) 4000 hehtaaria. Metsämaan ala kasvoi nopeasti 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla mittavien istutusten ansiosta. Metsämaata oli 245 000 hehtaaria vuonna 1990 ja 310 000 hehtaaria vuonna 2000. Kitumaan ala ei toisaalta kasvanut vuodesta 1990 vuoteen 2005. Kaikki metsä on trooppista. Suurin osa puista on taatelipalmuja. Rannikolla on jonkin verran mangrovemetsää. Metsää ei kaadeta puunjalostusteollisuuden tarpeisiin. Puuston ensisijainen tarkoitus on suojella maaperää ja kaupunkeja hiekkamyrskyiltä, tarjota ihmisille esteettistä nautintoa ja asuinympäristön eri eläimille. Vuonna 2000 kaikki metsämaa ja kitumaa oli julkisessa omistuksessa. Arabiemiirikuntien liitossa on muutama puuta jalostava yhtiö. Yhtiöitä ovat mm. Galaxy Paper Industries (Dubaissa), Abu Dhabi National Paper Mill ja Crown Paper Mill (Ajmanissa). Ne tuovat raaka-aineensa ulkomailta ja tuottavat pehmopapereita.

20 (37) Life Sciences ja elintarvikesektori Toimialavastaava Niina Touré, niina.toure@finpro.fi Terveydenhoitopalvelut Terveydenhuoltosektorin vuosittainen liikevaihto on noin 600 miljoonaa dollaria. Sektori muodostaa 2,6 % maan BKT:stä. Terveydenhoitopalveluiden kysyntä kaksinkertaistuu vuoteen 2025 mennessä. Yksityisten terveyspalveluiden määrä kasvaa vauhdilla ja ohittaa julkisten määrän. Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa on valtava tarve terveydenhoitopalveluille. Niiden kysynnän arvioidaan tuplaantuvan vuoteen 2025 mennessä. Tästä hyvänä esimerkkinä on akuutti 2 000 sairaalapaikan puute. Ensisijaisesti terveydenhoitopalveluiden riittämättömyyteen vaikuttaa huima väestönkasvu. Yksin Dubaissa väestö kasvaa noin kuuden prosentin vuosivauhdilla. Toinen tekijä on ihmisten vaurastuminen, jonka myötä huoli omasta terveydestä kasvaa ja terveyspalvelut kiinnostavat entistä enemmän. Elämäntapasairauksien, kuten diabeteksen yleistyminen ja niiden hoito kasvattavat myös osaltaan palveluiden kysyntää. Arabiemiirikuntien liitossa terveydenhuoltoa koskevista säädöksistä ja strategiasta vastaa ensisijaisesti liittovaltion terveysministeriö (MOH). Abu Dhabissa ja Dubaissa on omat terveydenhuollosta vastaavat viranomaisensa, Health Authority Abu Dhabi (HAAD) ja Dubai Health Authority (DHA). Sekä MOH:lla että osavaltioiden viranomaisilla on omia sairaaloita ja terveyskeskuksia, joiden toiminnasta ne vastaavat. Esim. Dubaissa MOH:lla on kaksi sairaalaa ja yhdeksän terveyskeskusta. DHA:lla on puolestaan neljä sairaalaa ja 16 terveyskeskusta. Dubaissa terveydenhuollosta vastaava organisaatio hallinnoi siis itse omia sairaaloitaan eikä osta palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Abu Dhabissa taas käytäntö on toinen ja siellä palveluita ostetaan yksityisiltä, joiden joukossa on myös ulkomaisia toimijoita. Dubain terveydenhoitoyksiköissä on paljon ulkomaisia lääkäreitä ja hoitajia töissä. Laite- ja välineostot tapahtuvat tarjouskilpailuiden perusteella. Vastatakseen kysyntään useassa liittovaltiossa on suunnitteilla lukuisten uusien terveyskeskusten ja sairaaloiden perustaminen sekä useiden jo olemassa olevien yksiköiden varustetason parantaminen ja uudistaminen. Esimerkiksi Abu Dhabiin on suunnitteilla kaksi huipputasoista sairaalaa, joiden arvioidaan valmistuvan vuoteen 2013 mennessä. Kummassakin on lähes 700 vuodepaik-