Tilaaja-tuottaja - palvelusopimus 2016 Museopalvelut
Vuoden 2016 palvelusopimus 1. Sopimusosapuolet... 3 2. Sopimuksen kohde ja tarkoitus... 3 3. Sopimuksen voimassaoloaika... 3 4. Palvelusuunnitelma... 3 5. Sopimusalakohtaiset painopisteet... 4 6. Sopimuksen arvo... 5 7. Tilattavat palvelut... 6 8. Sopimuskaudella tulevien muutosten ratkaiseminen... 13 9. Tukipalvelut... 13 10. Hämeenlinnan kaupunkikonsernin työllisyyden ja osallisuuden edistämisen ohjelma... 14 11. Seurattavat mittarit... 14 12. Sopimuksen seuranta... 16 2
1. Sopimusosapuolet Sopijaosapuolina tässä palvelusopimuksessa ovat tilaajana Hämeenlinnan kaupungin elämänlaatulautakunta (tilaaja) ja tuottajina taidemuseo ja historiallinen museo (tuottaja). Palvelusopimuksen hyväksyy elämänlaatulautakunta. Sopimuksen allekirjoittavat tilaajan edustajana lautakunnan esittelijä Markku Rimpelä ja tuottajan edustajana palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko. Tilaajan yhteyshenkilöt: projektipäällikkö Antti Vihinen Tuottajan yhteyshenkilöt: museon johtaja Taina Lammassaari museon johtaja Tuulia Tuomi 2. Sopimuksen kohde ja tarkoitus Tässä sopimuksessa sovitaan osapuolten välillä noudatettavasta museopalvelujen hankinnasta ja sen ehdoista. Tämä on Hämeenlinnan kaupungin sisäinen sopimus eikä sitä voi siirtää kaupungin ulkopuoliselle taholle. 3. Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus on voimassa 1.1.- 31.12.2016. Sopimusta voidaan perustellusta syystä muuttaa, jolloin osapuolten tulee neuvotella ja hyväksyä uusittu sopimus. Kumpikin osapuoli voi tehdä aloitteen sopimuksen muuttamisesta, jolloin asiasta järjestetään neuvottelu. 4. Palvelusuunnitelma Palvelusopimuksessa on otettu huomioon vuosille 2014-2017 hyväksytty elämänlaatupalvelujen puitesopimus, joka antaa raamin vuosittaisille palvelusopimuksille. Museopalveluja on kehitettävä huolimatta määrällisistä leikkauksista. Palvelujen kehittämisessä on ylitettävä perinteiset organisaatio- ja tuotantorajat. Suunnitelmakauden aikana on mietittävä myös museopalvelujen palvelukokonaisuuksia uudesta näkökulmasta. Hyvä lähestymistapa on tarkastella palveluja asiakkuuksista käsin. Palvelujen käyttäjät ovat joko osallistujia tai harrastajia. Osallistujat käyvät museoissa yleisönä tai kuluttajina. Kiinnostus voi ulottua satunnaisesta käynnistä aina elämänmittaiseen harrastukseen saakka. Museo- ja yleisökasvatus liittyvät myös varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Museon järjestämillä kulttuuritapahtumilla on merkittävä rooli kaupungin vetovoiman kasvattajana. Museoiden keskeinen tehtävä on huolehtia kaupungin kulttuuriperinnön vaalimisesta. 3
5. Sopimusalakohtaiset painopisteet Monitoimijuus Museot tekevät laajaa yhteistyötä järjestöjen, yleishyödyllisten yhdistysten, harrastajapiirien ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Historiallinen museo kehittää uusia palvelukonsepteja. Verkatehtaan toimijoiden yhteistyötä jatketaan. Poikkihallinnollisuus Museot toimivat pitkäjänteisesti yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluyksiköiden, muiden kaupungin toimijoiden ja oppilaitosten kanssa. Museot tuottavat palvelujaan yhteistyössä muiden museoiden ja tahojen kanssa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Laatutyö Museot käyttävät alansa laatukriteerejä ja ovat osaltaan kehittämässä niitä. Palautejärjestelmän avulla kehitetään museopalveluita. Museot huolehtivat henkilökunnan ammattitaidon kehittämisestä ja ylläpidosta. Kehittämistyö Taidemuseon kokoelmien digitointihanke jatkuu valtakunnallisesti merkittävien kokoelmaosuuksien valokuvaamisella, luetteloinnilla ja digitoinnilla, mikäli saadaan valtionavustusta. Taidemuseon Taide ja kulttuuri osana kotoutumista maahanmuuttajien kulttuurinen osallistaminen yhteistyössä maahanmuuttajatyötä tekevien organisaatioiden kanssa hanke jatkuu, mikäli saadaan jatkorahoitusta. Taidemuseon lasten ja nuorten tutkimusretki mediataiteeseen Kanta-Hämeen kouluille suunnattu mediataidekasvatushanke taidemuseon Eija-Liisa Ahtilan ja Mika Taanilan näyttelyiden yhteydessä jatkuu vuonna 2015 saadulla valtionavustuksella. Nuorille suunnattu syrjäytymistä ehkäisevä, vuoden 2016 teemavuoden (Luonto ja vesi) huomioiva taidekasvatushanke alkaa, mikäli saadaan Museoviraston myöntämä avustus museoiden innovatiivisiin hankkeisiin. Historiallisen museon toiminnot muuttavat Linnanniemeltä uusiin tiloihin kaupungin keskustaan. Samalla museo uudistaa palvelukonseptiaan ja suuntaa palvelujaan aiempaa enemmän kaupungin asukkaille. Historiallisen museon kokoelmien systemaattista digitointia jatketaan, mikäli toimintaan saadaan ulkopuolista rahoitusta. 4
Historiallinen museo on mukana valtakunnallisessa TAKO -hankkeessa. TAKO on museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyötä koordinoiva ammatillisten museoiden yhteenliittymä. Tavoitteena on tallennusvastuiden jakaminen museoiden kesken sekä museoiden yhteisten nykydokumentointihankkeiden kautta karttuvan ns. Suomikokoelman luominen. Historiallisen museon Kokoelmatiedot kuntoon ja käyttöön hanke jatkuu vuonna 2015 saadulla valtionavustuksella. Hankkeessa laaditaan historiallisen museon kokoelmalle arvoluokitus kokoelmahallinnan ja käytön parantamiseksi. Maakuntamuseo- ja aluetaidemuseotyön seuraavan nelivuotiskauden suunnitelmista on neuvoteltu Museoviraston ja uudet sopimukset ovat voimassa 2014-2017. Museot osallistuvat valtakunnalliseen Museopoliittiseen ohjelmatyöhön 2015-2016. Kehittämispalveluiden toimintasuunnitelma 2016 Hämeenlinnan kaupungin kehittämistyön tavoitteena on parantaa kuntalaisten saamien palvelujen laatua, edistää palvelujen vaikuttavuutta ja lisätä oman toiminnan tuottavuutta. Kehittämispalvelut tukevat tilaajia ja tuottajia heidän perustehtävässään. Kehittämispalvelut muodostuvat 1. kehittämistoiminnasta 2. tietohallinnosta ja 3. viestinnästä. Kehittämispalveluiden eri osa-alueiden toiminta kuvataan erillisessä kehittämispalveluiden toimintasuunnitelmassa 2015. Kehittämistoiminnan osalta työtehtävistä ja henkilöresurssien käytöstä neuvotellaan tilaajan ja tuotannon kanssa palvelusopimusneuvotteluissa. Kehittämishankkeista ja niiden rahoituksesta on päätetty Strategisen kehittämisen johtotiimissä. Kehittämistoiminnan sovitut tehtävät ja päätetyt kehittämishankkeet kirjataan kehittämispalveluiden toimintasuunnitelmaan. 6. Sopimuksen arvo Museopalveluiden tilauksen arvo vuonna 2016 on 1 986 000. 5
7. Tilattavat palvelut Palvelut ja niiden pohjana olevat tuoteryhmät ja tuotteet perustuvat seuraavaan nelijakoon: - harrastamisen ja osallistumisen tukeminen - kulttuuriperinnön säilyttäminen - kulttuuri- ja liikuntakasvatus - kulttuuri- ja liikuntatapahtumat Palvelujen tulee perustua osavastuualueen keskeiseen lainsäädäntöön ja viranomaismääräyksiin sekä kaupungin strategiaan ja toimintaohjelmiin. Yleistä: Hämeenlinnan Taidemuseo toimii Verkatehtaan alueella kahdessa museorakennuksessa osoitteessa Viipurintie 2. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin vuonna 1837 suunnittelema valtion entinen viljamakasiini, Engel-rakennus, on ollut taidemuseokäytössä vuodesta 1952. Vuosina 2002-2003 rakennuksessa tehtiin laaja peruskorjaus ja se avattiin yleisölle kesäkuussa 2004. Rakennuksen kokonaispinta-ala on 686 m², josta näyttelytilaa on kahdessa kerroksessa yhteensä 479 m². Rakennuksessa esitellään taidemuseon kokoelmia sekä vaihtuvia näyttelyitä. Ernst Bernhard Lohrmannin 1850-luvulla suunnittelema kruununmakasiini, Lohrmannrakennus, peruskorjattiin taidemuseon käyttöön 1990-luvun puolivälissä ja avattiin yleisölle syksyllä 1997. Rakennuksen kokonaispinta-ala on 1418 m², josta näyttelytilaa on 1078 m² ja loput teknisiä tiloja. Lohrmann-rakennuksessa on esillä Niemistökokoelman teoksia, omia kokoelmia ja vaihtuvia näyttelyitä. Taidemuseon toimistotilat, kirjasto ja osa arkistosta ovat vuodelta 1906 peräisin olevassa puisessa huvilassa, joka niin ikään sijaitsee taidemuseon pihapiirissä. Edellisten lisäksi taidemuseon käytössä on muita teknisiä tiloja ja säilytystiloja. Taidemuseon kokoelmien säilytystilatarvetta tarkastellaan yhdessä Historiallisen museon uuden säilytystilan kanssa. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo toimii useassa rakennuksessa eri puolilla kaupunkia. Museon toimisto sekä tutkimus- ja kokoelmapalvelut muuttavat alkuvuodesta 2016 uusiin tiloihin kaupungin keskustaan, osoitteeseen Raatihuoneenkatu 8. Talo tunnetaan nimellä Skogsterin talo. Sen rakennutti Anders Gustaf Skogster vuonna 1906 ja siinä avattiin Suomen ensimmäinen tavaratalo Helsingin ulkopuolella. Taloon tulee museon toimistolle, tutkimuspalveluille, käsikirjastolle ja valokuva-arkistolle tiloja noin 200m². Lisäksi taloon avataan vuoden 2016 kuluessa museon asiakaspalvelupiste, museokauppa sekä kompakti perusnäyttely, joille on yhteensä tilaan noin 150m². Lisäksi taloon tulee museon vaihtuvien näyttelyiden tila, noin 250m², joka avataan vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden näyttelyllä sekä pedagogiatila, joka on noin 50m² suuruinen. Kaikkiaan museon käyttöön tulee Skogsterin talosta tilaa noin 680m². 6
Vankilamuseon tulevaisuus selvitetään käynnissä olevien neuvottelujen perusteella. Vankilamuseon rakennuksessa säilytyksessä on Historiallisen museon kokoelmaa noin sadassa sellitilassa. Vankilamuseon remontin valmistuttua, museo siirtää kokoelmaesineet niille etsittävään väistötilaan. Kokoelma odottaa väistötilassa museoiden yhteisen kokoelmakeskuksen saamista. Museon toimintojen ja kokoelmien muutosta sekä uusien tilojen varustamisesta syntyy kustannuksia, joista neuvotellaan tilaajan kanssa erikseen. Palanderin talo on kotimuseo, joka sijaitsee entisöidyssä puutalossa osoitteessa Lukiokatu 6. Talo on rakennettu vuonna 1861. Historiallisen museon hallintaan talo tuli vuonna 1992. Rakennuksen kunnostuksen ja entisöinnin jälkeen kotimuseo avattiin yleisölle vuonna 1995. Rakennuksenpinta-ala on 306m ja se on kokonaisuudessaan näyttely- ja museokasvatuskäytössä. Sibeliuksen syntymäkoti sijaitsee osoitteessa Hallituskatu 11. Rakennus on valmistunut vuonna 1834 ja se on toiminut museona vuodesta 1965. Museon sisäpuolinen restaurointi tehtiin vuonna 2007. Rakennuksen pinta-ala on 145m². Tekstiilikonservoinnin tilat ovat osoitteessa Lukiokatu 6 ja museomestarin työtilat osoitteessa Lukiokatu 4. Lisäksi museolla on kokoelmatiloja useassa eri rakennuksessa. Lukiokatu 4:ssä sijaitseville kokoelma- ja varastotiloille sekä museomestarin työtiloille sekä mahdollisesti myös muille kokoelmatiloille haetaan edelleen korvaavia tiloja. Muutosta aiheutuvista kustannuksista neuvotellaan tarvittaessa erikseen. Kulttuuripääomapalvelut Palvelukokonaisuus sisältää seuraavat tuoteryhmät: Museopalvelut: Kokoelmapalvelut Museokohteet Maakuntamuseotyö Taidemuseon kokoelmapalvelut Kokoelmien digitointia jatketaan, mikäli saadaan jatkorahoitusta. Digitointi edistää kokoelmien saavutettavuutta, lisää käytettävyyttä ja palvelee välittömästi myös tiedonhakua ja koko museoalaa. Kokoelmien teoksia konservoidaan ja hoidetaan resurssien mukaan taidemuseon omaan näyttelykäyttöön. Taidekokoelmia ja arkistoaineistoja kartutetaan, tallennetaan ja tutkitaan. Taidekokoelmia kartutetaan taidehankintamäärärahalla sekä mahdollisin lahjoituksin. Lisäksi Hämeenlinnassa on käytössä % -periaate julkisen taiteen hankintaan uudisrakennuksiin ja perusparannuskohteisiin. Taidemuseo antaa asiantuntija-apua näihin taidehankintoihin. 7
Lisäksi kaupungin virastojen rakennus- ja saneeraushankkeet työllistävät taidemuseota taideteosten siirtojen, huoltotoimenpiteiden ja sijoitusten osalta. Taidemuseo on mukana puistojen peruskunnostusten yhteydessä julkisten veistosten ja muistomerkkien kunnostusprosesseissa asiantuntijana. Kokoelmista suunnitellaan ajankohtaisia näyttelyitä taidemuseon tiloihin. Kokoelmista lainataan teoksia muiden museoiden näyttelyihin kysynnän ja resurssien mukaan. Sama koskee tietopalvelua, kuvapalvelua ja neuvontapalvelua. Taideteosten talletuspalvelu museokokoelmien teosten sijoittamiseksi kaupungin tiloihin on käytössä. Taidemuseon aluetaidemuseotyö Hämeenlinnan Taidemuseo on toiminut aluetaidemuseona Kanta-Hämeessä vuodesta 1983 lähtien. Aluetaidemuseotyötä tehdään Museoviraston kanssa neuvotellun suunnitelman/sopimuksen mukaisesti. Aluetaidemuseon tehtävän perusteella Hämeenlinnan kaupungille myönnetään museotyöstä korotettua valtionosuutta. Aluetaidemuseon tehtäviin kuuluu ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Työn painopisteinä on herättää kiinnostusta kuvataiteeseen ja toimia yhteistyössä maakunnallisen kuvataidekentän kanssa. Aluetaidemuseotyö toteutuu läpäisevästi taidemuseon toiminnassa: taidekokoelman ja tietoaineiston kartuttamisessa, näyttelytoiminnassa sekä laajasti yleisötyössä. Aluetaidemuseo antaa tarvittaessa asiantuntija-apua maakunnan kuvataidetoimijoille ja tekee niiden kanssa yhteistyötä. Kauden 2014-2017 alueellisesta toiminnasta on sopimus Museoviraston kanssa. Alueellisen taidemuseotoiminnan päätavoitteet 2014-2017: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla palveluilla. 2. Vahvistetaan museon alueellista roolia kuvataiteen asiantuntijana ja toimijana. Alueellisen toiminnan tehtäväkokonaisuudet ovat: -Alueellisen museotoiminnan ja yhteistyön kehittäminen -Alueellinen kokoelmatyö, tutkimus ja dokumentointi -Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuus, saatavuus ja välittäminen -Alueellinen vaikuttaminen ja asiantuntijapalvelut Historiallisen museon kokoelmapalvelut Museon kokoelmapalvelujen tavoitteena on hämäläisen kulttuuriperinnön tallentaminen ja säilyttäminen sekä sen saavutettavuuden turvaaminen. Kokoelmapalveluun kuuluu esineellisen kulttuuriperinnön suunnitelmallinen tallentaminen, hallinta ja tutkimus sekä kokoelman säilyttäminen, hoito ja käyttö 8
ennaltaehkäisevän konservoinnin periaatteiden mukaisesti. Kokoelmapalveluun kuuluu myös kulttuuriperintöön liittyvät asiantuntijapalvelut ja neuvonta. Museon kokoelmassa on noin 57 000 esinettä. Sisustuskokoelma käsittää sekä talonpoikaisia kalusteita että säätyläiskotien ja myöhempien kaupunkikotien huonekaluja. Kulku- ja kuljetusvälineisiin kuuluu vanhimman mallisia polkupyöriä, vaunuja, hevoskärryjä ja rekiä. Kirkollisten esineiden kokoelma käsittää mm. Padasjoen, Hämeenlinnan ja Urjalan seurakunnan esineitä. Arvokkaimpina helminä kokoelmassa ovat keskiaikaiset pyhimysveistokset. Taideteollisuus- ja käsityökokoelma sisältää mm. kupariesinekokoelman sekä kokoelman hämeenlinnalaisten kulta- ja hopeaseppien työn tuloksia. Erityisiä olosuhteita esineturvallisuuden suhteen vaativat jalometalliesineiden lisäksi raha- sekä asekokoelma. Puvusto- ja tekstiilikokoelma on varsin huomattava jopa valtakunnallisella tasolla. Kokoelma sisältää harvinaisia ja iäkkäitä esineitä, joiden käsittely, säilytys ja esillepano vaativat erityisiä olosuhteita. Kuva-arkiston kokoelmat koostuvat Hämeenlinnaan liittyvästä kulttuurihistoriallisesta, historiallisesta kuvamateriaalista. Aineiston arvioitu lukumäärä on 150 000-200 000. Historiallisen museon Kokoelmatiedot kuntoon ja käyttöön hanke jatkuu. Hankkeessa laaditaan historiallisen museon kokoelmalle arvoluokitus kokoelmahallinnan ja käytön parantamiseksi. Säästöpankkien tutkimussäätiö on deponoinut Säästöpankkien museokokoelman Hämeenlinnan kaupungin historialliselle museolle. Kokoelmapalvelut sekä asiantuntijapalvelut kokoelman, arkiston ja valokuva-arkiston osalta ovat kiinni museon toimiston sekä tutkimus- ja kokoelmapalvelujen muuton ajan. Historiallisen museon maakunnallinen museotyö ja kulttuuriympäristötyö Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo on toiminut Kanta-Hämeen alueen maakuntamuseona 1.5.1982 alkaen. Maakuntamuseotyötä tehdään Museoviraston kanssa neuvotellun suunnitelman mukaisesti. Alueellisen työn perusteella Hämeenlinnan kaupungille myönnetään museotyöstä korotettua valtionosuutta. Maakuntamuseotyön tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Yhtenä maakuntamuseotyön keskeisenä tavoitteena on alueen paikallismuseoiden toimintaedellytysten parantaminen. Museo tukee paikallismuseoita kokoelmatyössä, järjestää neuvonta ja koulutustilaisuuksia, kehittää paikallismuseoiden yhteistyötä sekä valvoo harkinnanvaraisten avustusten käyttöä. 9
Alueellisen toiminnan tehtäväkokonaisuudet ovat: - Maakunnallisen museotyön kehittäminen - Asiantuntija- ja tietopalvelut sekä neuvonta kulttuuriperintöalan kysymyksissä - Yhteistyö Kanta-Hämeen kulttuurihistoriallisten museoiden kanssa sekä yhteistyö alan muiden toimijoiden kanssa alueellisesti ja valtakunnallisesti - Kulttuuriperintötiedon välittäminen - Osallistuminen kulttuuriympäristön hoidon suunnitteluun ja yhteistyöryhmiin Kauden 2014-2017 alueellisesta toiminnasta on sopimus Museoviraston kanssa. Museokohteet Museokohteet -palvelun sisältönä on historiallisen museon museokohteiden, kotimuseo Palanderin talo, Sibeliuksen syntymäkoti ja Säästöpankkimuseo, ylläpito ja kehittäminen sekä avoinna pito ja asiakaspalvelu. Museokohteet toimivat oppimis- ja kokoontumisympäristöinä sekä matkailukohteina. Palanderin talo on kotimuseo, joka esittelee hämeenlinnalaista porvarisasumista 1800- luvun lopulta 1920-luvulle. Se on hämeenlinnalaisen puutalokaupunkielämän perusnäyttely ja kuvaa hämeenlinnalaisen elämän historiaa keskeisellä tavalla. Palanderin talo on avoinna kesäaikaan touko-elokuussa tiistaista sunnuntaihin klo 12-16 ja syys-huhtikuussa lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12-16. Sibeliuksen syntymäkoti kertoo säveltäjän lapsuudesta ja nuoruudesta Hämeenlinnassa. Se on avoinna Sibeliuksen juhlavuoden vuoksi päivittäin kesäaikaan touko-elokuussa klo 10-16 ja syys-huhtikuussa klo 12-16. Museokohteissa tehdään hoito- ja huoltosuunnitelmien mukaiset näyttelyiden ylläpitotyöt. Museoiden säilytystilat Historiallisen museon uusien säilytystilojen ja kokoelmatyöskentelytilojen suunnittelutyön yhteydessä huomioidaan myös taidemuseon säilytystilatarve. Suunnittelu aloitetaan vuoden 2016 aikana. Yhteiset tilat luovat synergiaa, yhteistyötä ja säästöä kiinteistökuluihin. Kulttuurikasvatus Palvelukokonaisuus sisältää seuraavat tuoteryhmät: Museopalvelut: Museopedagogiset palvelut Taidemuseon museopedagogiset palvelut Taidemuseo toteuttaa yleisötyötä ja museopedagogiikkaa aktiivisesti, asiakaslähtöisesti ja laaja-alaisesti erilaiset asiakasryhmät huomioiden ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yleisötilaisuuksia, senioripäiviä, opastuksia ja työpajoja järjestetään kohderyhmät huomioiden resurssien mukaan. 10
Kesänäyttelyn Ester Heleniuksen (1875-1955) näyttelyn yhteydessä järjestetään resurssien mukaan varhaiskasvatukselle, kouluille ja oppilaitoksille suunnattuja työpajoja ja opastuksia. Taidemuseon lasten ja nuorten tutkimusretki mediataiteeseen Kanta-Hämeen kouluille suunnattu mediataidekasvatushanke taidemuseon Eija-Liisa Ahtilan ja Mika Taanilan näyttelyiden yhteydessä jatkuu. Taide ja kulttuuri osana kotoutumista - maahanmuuttajien kulttuurinen osallistaminen yhteistyössä maahanmuuttajatyötä tekevien organisaatioiden kanssa hanke jatkuu, mikäli saadaan jatkorahoitusta. Nuorille suunnattu syrjäytymistä ehkäisevä, vuoden 2016 teemavuoden (Luonto ja vesi) huomioiva taidekasvatushanke alkaa, mikäli saadaan Museoviraston myöntämä avustus museoiden innovatiivisiin hankkeisiin. Kuvataidepalveluja hoitolaitoksille -hankkeen lainattavat taidekokonaisuudet ovat edelleen käytössä. Taidemuseon pedagoginen kokoelma lisää taideteosten saavutettavuutta. Kokoelman lainattavat näyttelyt ovat kaikkien koulujen, päiväkotien ja hoitolaitosten käytössä. Hämeenlinnan kaupungin prosenttitaidehankinnat uudisrakennuksiin ja perusparannuskohteisiin vahvistavat taidemuseon taidekasvatus- ja yleisötyötä. Historiallisen museon museopedagogiset palvelut Museopedagogian tavoitteena on korkeatasoisen, ajankohtaisen ja museon tavoitteita tukevan tapahtumatoiminnan tuottaminen. Museon tuottama pedagogia ja tapahtumatoiminta liittyvät näyttelyihin ja museokohteisiin. Museopedagogiaa ovat erilaiset opastukset, kuten yleisöopastukset, teemaopastukset, koululaisopastukset ja elämysopastukset sekä työpajat, esitelmä- yms. tilaisuudet, multimediat ja teemapäivät. Museopedagogiaa ovat myös Sibeliuksen syntymäkodissa järjestettävät matineat, konsertit ja musiikkituokiot. Historiallisen museon museopedagogiassa hyödynnetään myös aiemman Muistojen talossa -hankkeen tuottamaa aineistoa, kuten hands-on -paketteja ja muistelupiirien järjestämistä. Palanderin taloa on tässä hankkeessa kehitetty ikäihmisten ja muistisairaiden toimintaympäristönä. Museon uuden palvelukonseptin myötä lisätään palveluissa työpajojen, luentojen ja muiden tilaisuuksien määrää. Museopalveluja tuotetaan entistä enemmän suunnattuna kaupunkilaisille. Palveluja tuotetaan siellä, missä kaupunkilaiset ovat ja niitä tuotetaan myös yhdessä kaupunkilaisten ja seudun asukkaiden sekä muiden toimijoiden kanssa. 11
Kulttuuritapahtumat Palvelukokonaisuus sisältää seuraavat tuoteryhmät: Museopalvelut: Näyttelypalvelut Taidemuseon näyttelypalvelut Erikois- ja kokoelmanäyttelyitä järjestetään resurssien mukaan. Kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen nykytaiteilijan Eija-Liisa Ahtilan (s. 1959 Hattula) näyttely jatkuu alkuvuoteen. Ars Fennica voittajan 2015 Mika Taanilan (s. 1965) näyttely jatkuu maaliskuun alkuun saakka. Mika Taanila on suomalaisen videotaiteen ja kokeellisen dokumenttielokuvan pioneereja. Yhteistyötä tehdään Ars Fennica säätiön kanssa. Taidekentällä valtakunnallisesti kuraattorina ja kriitikkona toimivan Veikko Halmetojan kuratoima neljän nuoren nykytaiteilijan näyttely Hautamäki Havia Somervuori Lehtonen. Nämä nuoret taiteilijat kuuluvat tällä hetkellä Suomen seuratuimpiin nuoriin kuvataiteilijoihin. Taidemuseon kesänäyttelynä on Ester Heleniuksen (1875-1955) esittelevä laaja tuotannon esittely. Näyttely jatkaa taidemuseon naistaiteilijoita esittelevää sarjaa. Yhteistyötä tehdään Salon taidemuseon ja Suomen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Taidemuseon omista kokoelmista suunnitellaan uusi laaja kokonaisuus, jossa on esillä harvemmin nähtyjä teoksia. Näyttelyn yhtenä teemana on Luonto ja vesi, vuoden 2016 teeman mukaisesti. Loppuvuodesta on Aimo koulun 30-vuotisjuhlanäyttely, jonka teemana on Ihme. Näyttelyyn liittyy työpajoja, opastuksia ja yleisötilaisuuksia. Yhteistyötä tehdään Hämeenlinnan Aimo koulun kanssa. Näyttelyihin liittyvää informaatiotoimintaa (tiedotteet, artikkelit, esitteet, kutsukortit, julisteet, internet-sivut, sähköinen uutiskirje, sosiaalinen media, mainonta ja markkinointi) tehdään resurssien mukaan. Taidemuseon näyttelytoiminta vahvistaa Hämeenlinnaa matkailukohteena. Näyttelyillä tavoitellaan monenlaisia yleisöjä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Kokoelmanäyttelyt vierailevat muualla Suomessa Tekstiilitaiteilija Laila Karttusen testamenttikokoelmasta valmistettu näyttely on Forssan museossa alkuvuodesta 2016 aluetaidemuseotoimintaan liittyen. Vexi Salmen kokoelmanäyttely tuotetaan yhteistyössä Etelä-Karjalan taidemuseon kanssa Lappeenrantaan. 12
Historiallisen museon näyttelypalvelut Historiallisen museon näyttelypalvelujen tarkoituksena on tuottaa korkeatasoista, ajankohtaista ja asiakkaita kiinnostavaa näyttelytarjontaa. Näyttelyt toimivat sekä oppimis- että matkailukohteina. Näyttelyissä voidaan käsitellä laajasti erilaisia teemoja ja ilmiöitä. Näyttelyteemat kiinnittyvät kuitenkin aina jollakin tavalla Hämeenlinnaan tai seutuun teemaan sopivalla tavalla. Näyttelytuotannossa painotetaan sellaisia aihepiirejä, jotka voidaan valtaosaltaan valmistaa museon omaa kokoelmaa hyödyntäen. Historiallisen museon vuonna 2015 avaamat näyttelyt - Janne Kohtaamisia Jean Sibeliuksen lapsuuden ja nuoruuden maailmassa sekä Sibeliuksen maisema jatkuvat Hämeen linnassa 20.3.2016 saakka. Vuoden 2016 kuluessa avataan museon uusi kompakti perusnäyttely Skogsterilla. Myös vaihtuvien näyttelyiden toiminta siirtyy Skogsterille. Siellä avataan ensimmäinen näyttely keväällä 2017. Näyttely on osa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden näyttelyketjua ja Hämeenlinnan yhteisen teeman mukaisesti se käsittelee lapsuutta ja nuoruutta. Vaihtuvia näyttelyitä järjestetään jatkossa Skogsterilla vuosittain 1-3, näyttelyiden koosta ja aiheesta riippuen. Osa näyttelyistä voi olla myös jonkin toisen museon valmistamia. Näyttelyt tehdään painottaen erilaisia asiakassegmenttejä. Osa museon näyttelytoiminnasta suuntautuu jatkossa myös museon omien näyttelytilojen ulkopuolelle, ts. esimerkiksi kirjastoihin ja palvelulaitoksiin. 8. Sopimuskaudella tulevien muutosten ratkaiseminen Palvelutuotannon esityksen mukaisesti kesken sopimuskautta tulevat muutostarpeet ratkaistaan tuotannon tai tilaajan aloitteesta käytävissä ylimääräisissä neuvotteluissa. Muutoksia voivat olla esimerkiksi: - volyymimuutokset suoritteiden, asiakkaiden ym. määrissä - poikkeustilanteet - lainsäädännön muutokset - toimintatapojen muutokset, joilla on vaikutusta sopimukseen tai joiden täytyy olla tilaajan hyväksymiä 9. Tukipalvelut Tilaaja vastaa palveluverkosta. Palveluverkko määritellään yhteistyössä tilaajan ja tuottajan kesken. Tuottaja vuokraa tarvittavat tilat tilaajan antamin resurssein. Tuottaja vastaa tilojen vuokra- ja ylläpitokustannuksista sekä laitteiden ja välineiden hankinnasta ja ylläpidosta. Tilaaja vastaa tilahankkeiden tarveselvityksen laadinnasta. Tarveselvitykset laaditaan yhteistyössä tuottajan kanssa. Suurista laiteinvestoinneista sovitaan yhdessä tilaajan ja tuottajan kesken. 13
10. Hämeenlinnan kaupunkikonsernin työllisyyden ja osallisuuden edistämisen ohjelma Hämeenlinnan kaupunginhallitus on hyväksynyt 19.8.2013 ohjelmassa esitetyt työllisyyden ja osallisuuden edistämisen keinot ja tavoitteet sekä edellyttänyt kaupunkikonsernin toimijoita ryhtymään tarvittaviin ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Ohjelman mukaan niin sanottuja kaupungin välityömarkkinapaikkoja lisätään määrällisesti, vahvistetaan paikkojen käyttöön ottoon tarvittavaa tukea työyksiköille ja lisätään paikkojen laadullista toteuttamistapaa. Jokainen työyksikkö sitoutuu ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. Kaupunginhallitus on määritellyt vuodelle 2015 kaupunkiin lisättävän tukityöllistämisen paikkoja 1 /15 työntekijää. Kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeilua tarjoavat työyksiköt ja työkuvaukset laitetaan tyonpaikka.fi sivustolle, josta myös löytyvät rekrytoinnissa tarvittavat ohjeet ja lomakkeet esimiehille. Palkkatukipaikat ovat myös haettavissa sivuston kautta. Kaupungin työllisyyspaketti sisältää määrärahavarauksen työntekijälle nuorten työkokeilupaikkojen koordinointiin. Työntekijä sijoittuu palvelutuotantoon. 11. Seurattavat mittarit Taidemuseon palvelut Aukioloajat: Taidemuseo on auki ympäri vuoden tiistaista torstaihin 11-18 perjantaista sunnuntaihin 11-17. Juhlapyhinä poikkeusaukioloaikoja Vaihtuvat näyttelyt: 2014 toteuma 2015 ennuste 2016 Engel rakennus 4 4 4 Lohrmann rakennus 5 3 3 Museokohteiden ja näyttelyiden kävijämäärä: Engel 17 379 17 723 (lokakuu) 10 000 Lohrmann 10 150 11 870 (lokakuu) 10 000 Historiallisen museon palvelut Aukioloajat: Historiallinen museon näyttelyt Hämeen linnassa linnan aukioloaikojen mukaan 20.3.2016 saakka. Sibeliuksen syntymäkoti päivittäin kesäaikaan touko-elokuussa klo 10-16 ja syyshuhtikuussa klo 12-16. Palanderin talo kesäaikaan touko-elokuussa tiistaista sunnuntaihin klo 12-16 ja syyshuhtikuussa lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12-16. Säästöpankkimuseo on toistaiseksi auki vain tilauksesta. 14
Vaihtuvat näyttelyt: 2014 toteuma 2015 ennuste 2016 Historiallinen museo 1 2 1 Palanderin talo 2 2 2 Sibeliuksen syntymäkoti 1 Museokohteiden ja näyttelyiden kävijämäärät: 2014 1-8 2015 ennuste 2016 Historiallinen museo 71 297 57 410 8 000 Vankilamuseo 19 741 19 863 Sibeliuksen syntymäkoti 5 547 11 644 7 000 Palanderin talo 2 441 1 601 3 000 Multivisio Goodmanissa 6-8/2015 1 340 Tuottajan tulee seurata tässä sopimuksessa olevia mittareita ja raportoida niistä kolmannesvuosittain. Lisäksi tuottajan tulee tehdä yhteenveto asiakaspalautteista kaksi kertaa vuodessa. Palvelusopimukseen liittyvät riskit Museopalvelujen sekä historiallisen museon näyttelytoiminnan muutto uusiin tiloihin aiheuttaa kustannuksia, joita ei museon käyttösuunnitelmassa ole otettu huomioon. Lisäksi uusien tilojen toimintojen suunnittelu ja varustaminen vaativat aikaa ja resursseja. Myös toiminnan käynnistämisessä uusissa tiloissa on riskejä: Miten kaikki historiallisen museon toiminnot saadaan sopimaa tiloihin, jotka ovat kooltaan vain 44 % aikaisemmista; Miten asiakkaat löytävät palvelut uusista toimitiloista; Pystyykö tilojen omistaja remontoimaan tilat sovitussa aikataulussa; Mistä varastotilaa museon kokoelmalle ym. Taidemuseolla on ollut jo vuosia kahden museorakennuksen avoinnapitovaikeuksia. Kolmen vakinaisen kokopäiväisen ja kahden osa-aikaisen museoavustajan työpanos ei tähän riitä, vaan jatkuvasti on tarve vähintään 1-3 työllistetylle tai määräaikaiselle työntekijälle vuositasolla. Lisäksi on käytetty työkokeilumahdollisuuksia. Verkatehtaan kautta Securitas vartijapalveluita käytetään akuuteissa tilanteissa kuten sairaustapauksissa, elomessujen ja Taiteiden yön aikana. Taidemuseon toiminnan volyymiin, valtakunnallisesti merkittävään toimintaan ja asetettuihin tavoitteisiin nähden taidemuseon henkilö- ja talousresurssit ovat puutteelliset. Palkkakuluihin on tulossa kasvua ja se on sisällöntuotannosta pois. Taidemuseon kokoelmien säilytystilat ovat jo vuosia olleet puutteelliset ja olosuhteiltaan liian vaihtelevat. Taidemuseolla on hoito- ja ylläpitovelvollisuus niin kansallisaarteisiin kuin talletuskokoelmiin. Taideteoksiin on jo tullut vaurioita ja on vaatinut konservointi- ja kunnostustoimenpiteitä taidekokoelmille, joita on velvollisuus hoitaa ja ylläpitää sopimusten mukaan. Taidemuseon Lohrmann rakennus valmistui museokäyttöön vuonna 1997. Rakennuksen museotekniikka ja turvallisuuden kannalta kameravalvonta eivät vastaa enää nykyvaatimuksia ja nämä asettavat näyttelytoiminnalle rajoituksia. 15
12. Sopimuksen seuranta Seurantakokoukset pidetään tilaajan erikseen ilmoittamina päivinä. Osavuosikatsauksen ja toimintakertomuksen lisäksi tuottajalta edellytetään kirjalliset selvitykset elämänlaatulautakunnalle niiltä osin kuin palvelusopimus ei toteudu. Selvitykset tulee tehdä erillisinä mahdollisesti toteutumattomien tavoitteiden ja palveluiden osalta. Hämeenlinnassa _17 /_12_ 2015 Markku Rimpelä lautakunnan esittelijä Päivi Raukko palvelutuotantojohtaja 16