Terveyden edistäminen kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa IV valtakunnallinen kansanterveyspäivä Helsinki 31.3.28 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Hallintoylilääkäri
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohdat ja eteneminen www.kunnat.net > Paras
Tuloveron trendilaskelma sekä päivähoidon, opetuksen, terveydenhuollon, vanhustenhoidon ja erikoissairaanhoidon menoennusteet (reaalihinnat nousevat 1,8 %/vuosi) 24=1 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 Koko maa Vanhusten hoito Tulovero Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto, avo Päivähoito Opetus 24 21 215 22 Lähteet: Tilastokeskus, Stakes, Efeko
Uudistushankkeen kehyskriteerit ja työvälineet VALTION TALOUS KUNTIEN TALOUS Kuntien tehtävät VÄESTÖ- KIELI- JA IKÄRAKENNE DEMOKRATIA KUNTIEN HENKILÖSTÖ Hallinta ja ohjaus KUNTA- LAINEN Kuntien rahoitus Kuntien palveluiden organisointi MUUTTO- LIIKE Kuntajaotus GLOBALI- SAATIO KV. KILPAI- LUKYKY ELINKEINOPOLI- TIIKKA JA TYÖLLI- SYYS Kuntien yhteistyö EUROOPAN UNIONI TEKNOLOGIAN KEHITYS TUOTTAVUUS
4 Keinot Kuntarakennetta vahvistetaan: - yhdistämällä kuntia - liittämällä kuntien osia Tavoitteena on: - elinvoimainen - toimintakykyinen ja - eheä kuntarakenne Palvelurakenteita vahvistetaan: - kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja - lisäämällä kuntien yhteistoimintaa Toiminnan tuottavuutta parannetaan: - tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa - vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisista ongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteneminen Rakenteiden uudistuminen Palveluiden uudistaminen vauhdittuu Kunnan koon suurentaminen (kuntaliitos) Terveyspalvelut Yhteistoimintaalueen muodostaminen Vähintään noin 2 asukasta perusterveydenhuollossa ja siihen kiinteästi liittyvissä sosiaalitoimen tehtävissä Sosiaalipalvelut Opetus- ja kulttuuripalvelut Muut palvelut
Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tämän hetken yhteistoiminta-alueiden (66) aloitusvuodet Uusimaa Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Jo toiminnassa 28 29 21 211 212 213 Aloitus ei tiedossa 1 2 2 1 2 1 1 1 1 1 1 1 2 YHT. 4 6 2 3 2 7 2 2 1 3 5 4 4 6 4 2 6 3 Yht. 12 5 Aloitusvuosi Aloitus arvioitu kahdelle tai useammalle vuodelle 66
Kuntajakoselvitysten kaksi isoa aaltoa skenaario 3 skenaario 2 skenaario 1 Kuntajakoselvitysten ensimmäinen aalto tähtäimessä yhdistyminen vuosina 26-29 Kuntajakoselvitysten toinen aalto tähtäimessä yhdistyminen vuosina 21-213 25 26 27 28 29 21 211 212 213 vuosi Se, mikä kolmesta skenaariosta toteutuu, riippuu ainakin viidestä (5) tekijästä: 1. Kuinka vahvasti Paras etenee valtiovallan, kuntien ja Kuntaliiton yhteisenä uudistusprosessina 28-29? 2. Millaisia kokemuksia saadaan ensimmäisen aallon kuntien yhdistymisen valmistelusta ja toteutuksesta? 3. Kuinka vahvasti kuntien toimintaympäristön muutospaineet alkavat realisoitua lähestyttäessä 21-lukua? 4. Kuinka paljon alueiden välinen kilpailu kiristyy? 5. Kuinka paljon kunnista löytyy yhteistä tahtoa?
PARAS sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Uudistuksessa on sote-näkökulmasta keskeisintä (Stm/KL kuntakirje 27) Hyvinvointivaltion toimintaperustan varmistaminen toteuttamalla uudistukset tarvittaessa puitelain minimit ylittäen lain hengen ja tarkoituksen mukaisesti Sosiaali- ja terveydenhuollon tarkastelu tasavertaisina toimialoina Sujuvien asiakas- ja potilaslähtöisten palveluprosessien varmistaminen Terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen, sosiaalisten ongelmien ehkäisy sekä kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen ovat tärkeimpiä näkökulmia, kun pyritään väestön yleisen hyvinvoinnin parantamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen ja kustannusten kasvun hallintaan.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon väestöpohjaa vahvistetaan Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto korostavat, että sosiaalihuolto ja perusterveydenhuolto on perusteltua järjestää eheänä toiminnallisena kokonaisuutena
Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen Perusterveydenhuollon organisaatioiden lukumäärä vuonna 27 (yli ja alle 2 asukasmäärän organisaatiot) 237 Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatioiden lukumäärä tulevaisuudessa kuntien toimeenpanosuunnitelmien mukaan 65 2 as. yht. 11-13 172 yt-alueet 7-8 kunnat 4-5
Paras-puitelaki ei edellytä kunnilta tai yhteistoiminta-alueilta Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen käsittelyä kuntasuunnitelmassa ja/tai toimintakertomuksessa Terveysvaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa Korvamerkittyä resurssointia / budjetointia HUOM. kunnan tehtävien kuvaukset kuntalaissa ja sosiaalihuoltolaissa ovat yhä voimassa Substanssilainsäädännön uudistamistyöhön kohdistuu lisääntyviä paineita millä hallinnollisella tasolla ja millaisella ohjauksella kunnallinen itsehallinto ja asukkaiden oikeudet palveluihin sovitetaan toisiinsa?
Kansanterveyslakiin 1.1.26 Terveyden edistämiseen liittyvät kunnan tehtävät kuntalaisten terveydentilan seuranta väestöryhmittäin terveysnäkökohtien huomioon otto kaikissa toiminnoissa yhteistyö terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa terveysneuvonnan ja -tarkastusten sisältö ja määrä neuvolapalveluissa, kouluterveydenhuollossa sekä lasten ja nuorten ehkäisevässä suun terveydenhuollossa (valtioneuvoston asetus) ehkäisevä mielenterveystyö
ENNAKKOKYSYMYS TERVEYSKESKUSTEN JOHDON NEUVOTTELUPÄIVIEN PANELISTEILLE 7.2.28: Kaksi kiireellisintä ja kaksi vaikuttavinta toimenpidettä, joihin kunnan ja terveyskeskuksen tasolla pitäisi ryhtyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi?
Kiireellisimmät: hankkeista pysyvään ja kannustavaan toimintaan, fokus lapsiin ja lapsiperheisiin (unohtamatta muita) Kuntastrategia: ikä- ja riskiryhmittäiset toimenpiteet ja seuranta kunnallisvaalikauden alusta VOS-uudistus: sotemenojen osuuden lisäys Talous: kannusteet soteuudistajille sekä kunnan että valtakunnan tasolla Prosessit: asiantuntijoiden vastuut selkeiksi, toimintatavat sopimuspohjaisiksi Matala kynnys palveluihin: lääkärikoulutuksen lisäys ja sähköinen ajanvaraus tk:seen Lapsiperheiden arjen apu - kodinhoitajat ja perhetyöntekijät takaisin Perheneuvoloiden depsykiatrisointi Päivähoidon ja peruskoulun ryhmäkoot pienemmiksi Lähikoulut takaisin! Vanhenevan väestön ikäkausitarkastukset Ylipainon, päihteiden, masennuksen ja perheväkivallan ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit
Vaikuttavinta: osaajat palvelemaan eniten hyötyviä asiakkaita; elämänhallinta kansalaistaidoksi lapsesta asti Perhekeskushyvinvointineuvolat kehiin Työterveyshuolto takaisin terveyskeskuksiin Terveyskeskukset isommiksi, verkostoituminen Pth-sosiaalitoimi yhteys: asiakkaan nopea ohjaus oikeaan palveluun Moniammatillinen alueellinen työote Vaikuttavuuden seuranta, tietojärjestelmät, resurssien oikea allokointi Ikäihmisten ja ylipainoisten liikuntapalvelut MBO ja valtimosairauksien ehkäisy kaikille tutuksi Interventiot (etenkin alko) Pitkäaikaistyöttömät, kroonisesti sairaat, syrjäytymisuhassa olevat nuoret etusijalle Kunnan mielipidevaikuttajat oikealle asialle! Median vastuu elämän malleista poliittisen huomion kohteeksi!
Tiedonhallinnan ongelmat Tietoa on todella paljon Tärkeä tieto Kertoo väestötason terveysongelmista Kertoo vaikuttavista prosesseista On sensitiivistä kunnan toimenpiteille (muutoksen syyt voidaan jäljittää) On suhteessa kustannuksiin Ennakoi tulevaisuuden palvelutarvetta Vaikuttava tieto on Ajantasaista Soveltuu vertaisarviointiin Kyselyn kohdejoukkona Manner-Suomen kunnat pl Kainuun hallintokokeiluun osallistuvat kunnat. Kuntaliiton Paras-Puntari 1/28 kyselyn tuloksia 21.1.28 / MPS&SLP
Miten 6 :n kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? Tilanne elokuussa 27 kuntien vastausten (N=392) perusteella Tarkoitetaan puitelain 6 :n mukaista laajan väestöpohjan kuntayhtymää Avovastausten sisällön arviointi tehtiin asteikolla -2 STM:n ja Kuntaliiton asiantuntijoiden yhteistyönä 2: tavoitteet, vastuut, rakenteet ja seuranta käyvät ilmi vastauksesta 1: joitakin mainintoja edellisistä : tarkoitettu sisältö puuttuu tai kysymys ymmärretty väärin Tyhjiä vastauksia 92 (23%)
Miten 6 :n kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? Kuntien määrä 16 14 12 1 8 6 4 2 98 66 136 92 Vastanneista 392 kunnasta 92 jätti vastaamatta tähän Vastausten sisällön arviointi asteikolla -2 Vastanneiden keskiarvo,9 Erot alueiden välillä suuria Huono = Ei vastausta Tilanne vastausten sisällön perusteella
Miten 6 :n kuntayhtymä kuntien vastausten perusteella (8/27) edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? Sosiaalipoliittista näkökulmaa ja yhteistyötä muiden tahojen kanssa nostettu esille vain muutamissa vastauksissa Vakiintunut yhteistyö kuntien ja sairaanhoitopiirin välillä ja hyvät toimintakäytännöt näkyvät vastauksissa (tavoitteet, vastuut ja rakenteet, seuranta) Muutamissa vastauksissa kuvattiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä pelkästään kunnan toimintana, tai vain erityispalveluita Tarkentavat kysymykset sekä kunnille että 6 :n mukaisille kuntayhtymille tarpeen sote -kysely alkuvuodesta 29 (?)
Mitkä tehtävät soveltuisivat laajan väestöpohjan kuntayhtymälle? Kansansairauksien ehkäisy (kaikki strategiatasot) Terveyden edistäminen osana kaikkea erikoissairaanhoitoa Terveydensuojelun asiantuntijatehtävät Väestön terveydentilan mittaaminen ja seurantatiedon tuottaminen Poikkitieteellinen tutkimus- ja kehittämistyö
Kaupunkiseutusuunnitelman laatineet kunnat OULU, Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Tyrnävä, Ylikiiminki, Yli-Ii JYVÄSKYLÄ, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Hankasalmi, Uurainen suunnitelman on laatinut 18 seutua Kouvolan seutu ja Länsi- Uusimaa vapaaehtoisia Helsingin seudun 1 kehyskuntaa myös vapaaehtoisia Porin seutu totesi suunnitelman laatimisen tarpeettomaksi suunnitelmissa on mukana 143 kuntaa, joista 5 on vapaaehtoisia KOKKOLA, Kruunupyy, Kälviä, Lohtaja SEINÄJOKI, Ilmajoki, Lapua, Nurmo, Ylistaro, Alavus, Jalasjärvi, Kuortane, Kurikka VAASA, Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Oravainen, Vähäkyrö, Vöyri-Maksamaa TAMPERE, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi Puitelaissa mainittu Porin seutu totesi suunnitelman laatimisen tarpeettomaksi HÄMEENLINNA, Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos TURKU, Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko, Vahto KOTKA, Hamina, Pyhtää, Ruotsinpyhtää, Miehikkälä, Virolahti Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, HELSINKI, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Lohja, Nummi-Pusula, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Pohja, Sammatti, Siuntio, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tammisaari Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti PORVOO, Askola, Kuntaliitto Myrskylä, Pernaja Pohjakartta: Affecto Finland Oy, Lupa L717/7 KUOPIO, Karttula, Maaninka, Siilinjärvi MIKKELI, Hirvensalmi, Ristiina JOENSUU, Kontiolahti, Liperi, Pyhäselkä, Eno, Outokumpu, Polvijärvi LAHTI, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Artjärvi, Hartola, Heinola, Padasjoki, Sysmä LAPPEENRANTA, Joutseno, Lemi, Taipalsaari, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Ylämaa KOUVOLA, Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala, Kuusankoski, Valkeala KESKUSKAUPUNKI YHTEISTYÖKUNNAT Puitelaissa mainittu Muu
Lopuksi pohdintoja päivän väliotsikoiden pohjalta Tutkimustiedon painoarvoa alueiden ja kuntien päätöksenteossa olisi vahvistettava Poliittisen päätöksenteon luonne tunnustettava Vertaisarvioinnin voima Kenen/keiden tehtävä on valita indikaattorit ja kerätä tieto? Terveyserotiedot mihin vaikuttavat? Riskitiedoista ennakoivaan toimintaan keppiä vai porkkanaa retoriikkaa vai resursseja yksilöä vai yhteiskuntaa vastuuttaen?
Kuntajohtajien suhtautuminen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksen onnistumiseen oman kuntansa kannalta tammikuussa 28. Lääneittäinen tarkastelu. Niiden osuus, jotka suhtautuvat melko tai erittäin toiveikkaasti (N=241-246) Länsi-Suomi 58 33 9 Etelä-Suomi 55 36 9 Oulu 47 36 17 Lappi 31 44 25 Itä-Suomi 3 5 2 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % toiveikkaasti neutraalisti epäileväisesti Kyselyn kohdejoukkona Manner-Suomen kunnat pl Kainuun hallintokokeiluun osallistuvat kunnat. Kuntaliiton Paras-Puntari 1/28 kyselyn tuloksia 21.1.28 / MPS&SLP
Yhteiskunnallisten muutoksen askellus Muutostarpeen tiedostaminen ja sitoutuminen kehitystyöhön 1-3 vuotta Käytännön kehitystyö ja kokeilutoiminta 3-4 vuotta Vakiinnuttaminen osaksi arkipäivää 1-3 vuotta YHTEENSÄ 4-1 VUOTTA