Saksa 23.3.2010
Saksan maaraportti 2 (44) Sisällys Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 7 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 7 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 8 Rahoitus ja takuut... 9 Talous... 11 Makrotalous... 11 BKT... 11 Työttömyys... 11 Inflaatio... 12 Vaihtotase... 12 Talouspolitiikka... 12 Työvoima... 13 Ulkomaankauppa... 14 Kokonaiskauppa... 14 Ulkomaankaupan rakenne... 14 Tärkeimmät kauppakumppanit... 15 Kauppa Suomen kanssa... 16 Suomen vienti... 16 Suomen tuonti... 17 Ulkomaiset investoinnit... 18 Suomalaiset investoinnit... 19 Rakentaminen, logistiikka, koneiden ja laitteiden valmistus... 19 Rakentaminen... 19 Logistiikka... 21 Koneiden ja laitteiden valmistus... 22
Saksan maaraportti 3 (44) Energia-, ympäristö- ja metsäsektori... 23 Energiasektori... 23 Ympäristösektori... 26 Jätehuolto... 26 Vesihuolto... 28 Jätevesihuolto... 28 Metsäsektori... 28 Metsätalous... 28 Paperiteollisuus... 29 Painoteollisuus... 30 Life sciences ja elintarvikesektori... 31 Terveydenhoitopalvelut... 31 Terveydenhoidon teknologia (lääkintälaitteet)... 32 Bioteknologia ja lääkkeet... 33 Lääketeollisuus... 33 Bioteknologia... 33 Maatalous- ja elintarvikesektori... 34 Maatalous... 34 Elintarvikesektori... 35 Tieto- ja viestintätekniikka... 36 Verkot ja laitteet... 36 Ohjelmistot... 38 Tietotekniset palvelut... 38 Digitaalinen media... 38 Palvelusektori... 39 Kauppa... 39 Rahoitus- ja vakuutustoiminta... 40 Matkailu... 41 Kulttuuri- ja luovat toimialat... 41 Tapakulttuuri... 43 Linkkejä... 44
Saksan maaraportti 4 (44) Maaprofiili Maa ja väestö Maa-ala: 356 900 km2 Luonnonvarat: kivihiiltä ja ruskohiiltä, lisäksi rautaa ja potaskaa taloudellisesti merkittäviä määriä Aika: Keski-Euroopan aika (CET): UTC + 1 talvisin, UTC + 2 kesäisin (UTC = universaali yleisaika) Rajanaapurit: Alankomaat (577 km yhteistä rajaa), Belgia (167 km), Luxemburg (138 km), Ranska (451 km), Sveitsi (334 km), Itävalta (784 km), Tšekin tasavalta (646 km), Puola (456 km), Tanska (68 km) Asukasluku: 82,22 miljoonaa 31.12.2007 Suurimmat kaupungit: Berliini 3,43 milj. as., Hampuri 1,77 milj., München 1,34 milj., Köln 995 420, Frankfurt am Main 664 838, Stuttgart 600 608, Dortmund 584 412, Düsseldorf 584 217 ja Essen 579 759 as. v. 2009 (The World Gazetteerin arvioita) Pääkaupunki: Berliini Etniset ryhmät: v. 2007 lopussa saksalaisia oli 74,96 miljoonaa ja ulkomaalaisia 7,26 miljoonaa. Etnisistä ryhmistä suurimmat olivat turkkilaiset, italialaiset, serbialaiset ja montenegrolaiset, kreikkalaiset ja puolalaiset. Vuosien varrella monet ulkomaalaiset ovat saaneet Saksan kansalaisuuden. Virallinen kieli: saksa Uskontokunnat: katolilaisia 25,46 miljoonaa, evankelisluterilaisia 24,83 miljoonaa ja juutalaisia 0,1 miljoonaa v. 2007. Lisäksi on miljoonia muslimeja. Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 49; Berliini 30, Hampuri 40, München 89, Köln 221, Frankfurt am Main 69 Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800, 3G Sähköverkko: 230V / 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 62,6 % vuonna 2008 Matkapuhelintiheys: 130,4 % vuonna 2008 Internet-yhteyksiä 100 asukasta kohti: 24,3 vuonna 2008 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 76,0 vuonna 2008 Tieverkosto: muita kuin paikallisteitä 231 000 km, josta moottoriteitä 12 600 km vuoden 2009 alussa (Saksan tilastokeskus). Rautatieverkosto: 41 300 v. 2005 lopussa (Saksan tilastokeskus) Lentokenttiä: 549, joista 331:llä päällystetty kiitotie vuonna 2008 Tärkeimmät satamat: Hampuri, Bremen, Bremerhaven, Wilhelmshaven ja Lübeck- Travemünde
Saksan maaraportti 5 (44) Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Saksan liittotasavalta, Bundesrepublik Deutschland, Federal Republic of Germany Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen demokratia Valtiomuoto: liittotasavalta Valtionpäämies: liittopresidentti Horst Köhler (valittiin toiselle kaudelle toukok. 2009) Hallituspuolueet: Kristillisdemokraattinen unioni (CDU), sen sisarpuolue Kristillissosiaalinen unioni (CSU) ja Vapaa demokraattinen puolue (FDP) Hallituksen johtaja: liittokansleri Angela Merkel (CDU) Seuraavat kansalliset vaalit: liittopäivävaalit syksyllä 2013 Aluehallinto: 16 osavaltiota (Länder) Kansallispäivä: 3.10. Saksojen yhdistymisen päivä, Tag der deutschen Einheit (1990) Saksan valtakunta Deutsches Reich syntyi 1871. Vuonna 1919 säädettiin uusi perustuslaki demokraattiselle Weimarin tasavallalle. Poliittinen ja taloudellinen sekasorto mahdollistivat Hitlerin ja kansallissosialistisen puolueen valtaannousun 1933. Vahvistaakseen Saksan sotilaallista ja poliittista asemaa Keski-Euroopassa Hitler hyökkäsi Puolaan 1.9.1939 aloittaen toisen maailmansodan. Saksan armeija antautui liittoutuneille 8.5.1945, ja neljä voittajavaltiota jakoi Saksan neljään miehitysvyöhykkeeseen. Vuonna 1949 muodostettiin kolmesta läntisestä vyöhykkeestä Saksan liittotasavalta ja Neuvostoliiton hallitsemasta itävyöhykkeestä Saksan demokraattinen tasavalta. 1961 rakennettiin Berliinin muuri. Saksan liittotasavalta liittyi Natoon vuonna 1955 ja perustajajäsenenä Euroopan talousyhteisöön 1957. Liittokansleri Konrad Adenauerin ja Ludwig Erhardin aikana 1950- ja 1960-luvuilla liittotasavallan talous kasvoi hyvin nopeasti. Kahden vuosikymmenen ajan liittotasavalta kieltäytyi tunnustamasta toista saksalaista valtiota. Vuonna 1969 aloitettiin neuvottelut Saksojen välillä (Ostpolitik) ja luotiin pohja rinnakkaiselolle valtioiden kesken. Vuonna 1982 liittokansleriksi nousi Helmut Kohl, joka oli vallassa 16 vuotta. Itä-Saksan puolella vuonna 1976 alkanut Honeckerin valtakausi päättyi 1989 hallitsevan kommunistisen puoleen syrjäyttämiseen valtion johdosta. Vallanvaihdoksesta alkanut demokratisoitumiskehitys huipentui valuuttaunioniin liittotasavallan kanssa sekä lopulta Saksojen yhdistymiseen 3. lokakuuta 1990. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: euro (EUR) = 100 senttiä Valuuttakurssi: 1 EUR oli keskimäärin 1,3948 USD vuonna 2009 Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 2407,2 miljardia euroa v. 2009 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: n. 29 356 euroa v. 2009 Verotus: yhteisöverokanta 15 % (yritykset maksavat myös solidaarisuusmaksua, joka on 5,5 prosenttia yhteisöverosta sekä elinkeinoveroa), yleinen ALV-kanta 19 %. Tärkeimmät teollisuustuotteet: kuljetusvälineet, koneet ja laitteet, sähköteollisuu-
Saksan maaraportti 6 (44) den tuotteet, elektroniikka, elintarvikkeet. Päätuontituotteet: elektroniikka, ajoneuvot, kemikaalit, koneet ja laitteet, elintarvikkeet, poltto-aineet, raaka-aineet. Tärkeimmät kauppakumppanit: Ranska, Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Italia ja Alankomaat. Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 4,62 miljardia ja tuonti 6,31 miljardia euroa vuonna 2009. Kauppatase oli Suomelle 1,69 miljardia euroa alijäämäinen. Ulkomaiset sijoitukset Saksaan: 38,21 miljardia euroa v. 2008 (nettopääomavirta) Ulkomaiset suorat sijoitukset Saksaan: 17,03 miljardia euroa vuonna 2008 (netto) Suomalaiset suorat sijoitukset Saksaan: arviolta miinus 501 miljoonaa euroa vuonna 2008 ja alustavan arvion mukaan miinus 741 miljoonaa euroa v. 2009 (netto) Saksan bruttokansantuote henkeä kohti ostovoimakorjattuna oli Eurostatin arvioiden mukaan 116 prosenttia EU27:n keskiarvosta vuonna 2008. Suhde on pysynyt suunnilleen samana vuoden 2000 jälkeen, mutta on heikompi kuin 1990-luvulla. Saksan kokonaistuotanto on kasvanut melko hitaasti mm. työmarkkinoiden jäykkyyksien, sosiaaliturvajärjestelmän tuhlailevuuden sekä innovaatioiden riittämättömän määrän vuoksi. Saksan kilpailukyky on joko hyvä tai erinomainen arvioijasta riippuen. WEF:n syksyn 2009 vertailussa Saksan yleinen kilpailukykyindeksi oli 7. korkein 133 maan joukossa. IMD:n kevään 2009 vertailussa Saksa oli 13. sijalla 57 tutkitun maan joukossa.
Saksan maaraportti 7 (44) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Positiivisia piirteitä Euroopan suurin ja maailman neljänneksi suurin kansantalous Poliittisesti ja taloudellisesti vakaa maa ulkomaisten investointien kannalta Erittäin hyvä informaatioinfrastruktuuri Korkea työmoraali: luvatuista asioista pidetään kiinni Suomalaisilla toimittajilla on yleisesti positiivinen maine Markkinoiden negatiivisia piirteitä Kilpailu on erittäin kovaa Saksa jakautuu osavaltioihin, jotka eroavat joissain suhteissa merkittävästi toisistaan Uuden toimittajan pääsy markkinoille on hidasta Henkilökohtaisten kontaktien luominen vie paljon aikaa Hyvistä liikenneyhteyksistä huolimatta moottoritieliikenne takeltelee pahasti Kauppaa käydään suurimmaksi osaksi saksan kielellä, mikä vaikeuttaa kielitaidottomien liiketoimintaa Saksa on 82,0 miljoonalla asukkaallaan Euroopan väkirikkain maa Venäjän jälkeen. Sen talous on Euroopan suurin ja maailman neljänneksi suurin Yhdysvaltojen, Japanin ja Kiinan jälkeen. Suuri kysyntä ei kuitenkaan takaa yrityksen menestystä itsessään. Saksan markkinoilla on tarjolla (lähes) kaikkia tuotteita, mikä vaatii usein toisten merkkien syrjäyttämistä tai ainakin liikevaihdon kasvattamista niiden kustannuksella. Saksalaiset yritykset ja kuluttajat ovat vaativia asiakkaita. Yrityksen tuotteelta ja koko tuotepaketilta vaaditaan todella korkeaa laatua. Tuotantokapasiteetin pitää riittää sovitun määrän toimittamiseen sovittuna aikana, ja markkinointikoneiston on oltava tehokas. Uusien tuotteiden lanseeraaminen on kallista. Saksaan sijoittavan yrityksen kannattaa pitää mielessä korkeat palkkakustannukset ja suhteellisen korkeat elinkustannukset yleensä. Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on erityisen hyviä mahdollisuuksia mm. seuraavilla aloilla: Tietotekniikka ja tietoliikennetekniikka Korkean teknologian tuotteet Terveydenhoitoteknologia Puun- ja paperinjalostusteollisuuden teknologia Ekologinen puurakentaminen Ympäristö- ja kierrätysteknologia Vapaa-ajan tuotteet, Tee se itse -ala Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja luomuruoka Elämysmatkailu ja muu turismi Suomessa
Saksan maaraportti 8 (44) Myynti ja markkinointi Saksan väestö ja yritykset ovat jakaantuneet suhteellisen tasaisesti ympäri maata. Ruhrin alueella/nordrhein Westfahlenin osavaltiossa on maan suurin väestö- sekä raskaan teollisuuden keskittymä. Baden-Württembergissä on enemmän kone- ja hienomekaanista teollisuutta. Baijerissa tuotetaan paljon elektroniikkaa ja tietotekniikkaa. Pohjoinen Saksa on perinteisesti ollut merkittävä kuljetusten ja kaupan keskus. Frankfurtin ympäristöön on keskittynyt Saksan pankkimaailma, Müncheniin vastaavasti vakuutuslaitokset. Berliinistä on muodostumassa politiikan, sähköisen median sekä viihde- ja musiikkiteollisuuden keskipiste. Berliiniä ympäröivien itäisen Saksan osavaltioiden teollisuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kokenut täydellisen uudistumisen. Vanhat rakenteet on hävitetty ja tilalle on tullut paljon uusinvestointeja (mm. mikroelektroniikka- ja autoteollisuutta). Itäisessä Saksassa on myös orastavia biotekniikan keskuksia sekä entuudestaankin siellä ollutta elintarviketeollisuutta. Saksin osavaltiossa on autoteollisuutta (Volkswagen, Porsche, BMW ja Opel), mutta ala on nyt pahoissa vaikeuksissa. Jakelutiet Koska Saksa on osavaltiorakenteinen maa, niin Saksan markkinat ovat erittäin alueellisia. Makutottumukset voivat poiketa merkittävästi eri puolilla maata. Myynti ja asiakaspalvelu ovatkin tyypillisesti organisoitu alueellisesti siten, että eri myyjät tai myyntiedustajat ovat vastuussa omista osavaltioistaan. Tämän takia ulkomaisen yrityksen tai sen agentin myyntiverkoston täytyy olla hyvin laaja. Saksassa ei ole niin selkeää tukkuliike- ja vähittäismyyntiliikejakoa kuin Suomessa. Moni saksalainen tukkuliike voi itse toimia oman maantieteellisen alueensa vähittäismyyjänä. Saksassa toimii yli 50 000 yksityistä myyntiedustajaa, jotka tekevät myyntityötä pääasiassa provisiopohjalta. Saksa on Euroopan suurin sähköisen kaupankäynnin markkina-alue ja sähköinen kaupankäynti kasvaa maassa edelleen nopeasti. Ebay ja muut sähköiset kauppapaikat ovat kasvaneet vahvasti. Saksalla on ollut vahvat perinteet postimyynnissä, mikä helpottaa ja nopeuttaa sähköisen kaupankäynnin hyväksymistä. EU:n mukanaan tuoma tavaroiden vapaa liikkuminen on helpottanut myös ulkomaisten yritysten toimintaa Saksassa siten, että Saksassa ei tarvita välttämättä omia tuotevarastoja, koska tuotteet voidaan nopeasti toimittaa asiakkaalle Saksaan myös suoraan Suomesta. Ostokriteerit ja hinnoittelu Saksalainen asiakas arvostaa paitsi hyvää ja henkilökohtaista palvelua, myös myyjän asiantuntemusta. Vaikka laatu onkin tärkeä päätöskriteeri, niin hinta ei kuitenkaan saa olla korkeampi kuin nykyisen tuotteen hinta. Asiakkaalle tarpeettomista ominaisuuksista ei olla valmiita maksamaan korkeampaa hintaa, vaikka tuote olisikin ominai-
Saksan maaraportti 9 (44) suuksiltaan kilpailijaa parempi. Myös toimittajan luotettavuus ja tunnettuus on merkittävä tekijä. Asiakkaan on helpompi ostaa tutulta ja turvalliselta valmistajalta kuin uudelta ja vieraalta tulokkaalta. Asiakaspalvelua ei voi hoitaa Suomesta tai jostain kolmannesta maasta käsin. Saksalaiset asiakkaat odottavat saavansa palvelua tai varaosia välittömästi. Maassa on siis hyvä pitää riittävää myyntivoimaa asiakaspalvelussa. Varaosat voidaan toimittaa nopeasti myös suoraan Suomesta. Saksan-kauppaa harjoittavan yrityksen on kiinnitettävä suurta huomiota myös ympäristönäkökohtiin, jotka vaikuttavat hyvin paljon ostokäyttäytymiseen. Esim. elintarvikkeita ostaessaan yhä useammat kuluttajat valitsevat lisäaineettomia tuotteita, jotka on tuotettu ympäristöystävällisesti ja eläimiä mahdollisimman vähän rasittaen. Ruokailutottumusten muutokset parantavat toisaalta suomalaisten luomutuottajien mahdollisuuksia. Markkinointi ja mainostaminen Saksassa järjestetään paljon messuja, joiden merkitys markkinoinnissa on hyvin suuri. Messut eivät ole vain myynti- ja markkinointitapahtuma vaan myös mahdollisuus seurata markkinoita ja kilpailijoita. Maailman johtavista 150 messusta noin 100 järjestetään Saksassa. Tärkeimpien messujen joukkoon kuuluvat mm. CeBIT, maailman suurin tietokone- ja tietoliikennemessut sekä Hannoverin teollisuusmessut. Messujen lisäksi mainostamiseen käytetään suhteellisen paljon rahaa. Tyypillisesti ammattilehtien mainokset on kuitenkin kytketty joko samassa numerossa tai myöhemmin julkaistavaan mainostajan tuotteita esittelevään artikkeliin. Pesuaineiden kaltaisia kulutushyödykkeitä valmistavat yritykset panostavat paljon jopa televisiomainontaan. Investointihyödykkeitä valmistavat yritykset mainostavat yleensä ammattilehdissä. Saksassa on noin 1500 ammattilehteä kaikilta mahdollisilta toimialoilta. Monilla merkittävillä ammattilehdillä on tyypillisesti 30 000 50 000 lukijaa. Saksassa myös suoramarkkinointi on erittäin paljon käytetty markkinointityökalu. Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat perustuvat pitkälti WTO:n sopimukseen julkisista hankinnoista ja EU:n asiaa koskevaan direktiiviin. Julkisissa hankinnoissa ei tavallisesti diskriminoida ketään. Ulkomaisen yrityksen on kuitenkin hankala kilpailla hankinnoissa jo pitkään markkinoilla olleiden paikallisten tai muiden EU-maiden yritysten kanssa. Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitii-
Saksan maaraportti 10 (44) kan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaisia maakohtaisia tietoja vientitakuista saa Finnveran internetsivuilta www.finnvera.fi. Finnvera luokittelee Saksan erinomaisen maksukyvyn maaksi, maaluokka 0/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EU-jäsenmaihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Saksaan. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Saksan kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh 0204 60 7299 sähköposti liisa.tolvanen@finnvera.fi
Saksan maaraportti 11 (44) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut 2005 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e BKT käyvin hinnoin (mrd. euroa) 2242 2325 2428 2496 2407 2435 2517 BKT, muutos (%) 0,8 3,2 2,5 1,3-5,0 1,1 1,2 Työttömyysaste (%) 11,7 10,8 9,0 7,8 8,2 9,3 8,7 Kuluttajahintojen nousu (%) 1,5 1,6 2,3 2,6 0,3 0,4 1,2 Vaihtotase (miljardia euroa) 114,6 150,1 185,1 167,0 119,1 63,3 48,5 Valuuttakurssi: USD / 1 EUR 1,244 1,256 1,371 1,471 1,395 1,35 1,37 Lähteet: Statistisches Bundesamt, Bundesbank ja Economist Intelligence Unit 1.3.2010 (e=ennuste) BKT Saksan bruttokansantuote oli 2407,20 miljardia euroa vuonna 2009 käyvin hinnoin laskettuna. Yksityinen kulutus on selvästi suurin menolaji. Sen arvo oli 1414,69 miljardia euroa v. 2009. Julkiset kulutusmenot olivat 473,12 miljardia, bruttomääräiset investoinnit 430,64 miljardia, varastojen muutos miinus 21,18 mrd. ja tavaroiden ja palveluiden nettovienti 109,93 mrd. euroa. Saksan bruttokansantuote on kasvanut monen vuoden ajan hitaasti vuosia 2000, 2006 ja 2007 lukuun ottamatta. BKT kasvoi vain 1,3 prosenttia vuonna 2008 ja supistui 5,0 prosenttia vuonna 2009. Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti maaliskuussa, että kokonaistuotanto kasvaa reilun prosentin sekä vuonna 2010 että 2011. Työttömyys Saksan työttömyysaste oli yli 10 prosenttia tämän vuosikymmenen puolivälissä. Työttömien osuus laski 9,0 prosenttiin vuonna 2007 ja 7,8 prosenttiin vuonna 2008, mutta on nyt nousussa. Economist Intelligence Unit ennusti maaliskuussa, että työttömyysaste nousee 9,3 prosenttiin vuonna 2010. Läntisen ja itäisen Saksan työttömyysasteet eroavat selkeästi lännen eduksi. Kun vuonna 2009 Saksan luku oli 8,2 prosenttia, vanhoissa osavaltioissa työttömiä oli 6,9 prosenttia ja uusissa osavaltioissa Berliini mukaan lukien 13,0 prosenttia työvoimasta.
Saksan maaraportti 12 (44) Inflaatio Kuluttajahinnat nousivat hitaasti 2000-luvun alusta vuoteen 2006 asti hitaan talouskasvun, alhaisen korkotason ja yritysten välisen kilpailun kiristymisen vuoksi. Inflaatio kiihtyi 2,6 prosenttiin vuonna 2008, mutta hidastui 0,3 prosenttiin lamavuonna 2009. EIU ennusti maaliskuussa, että kuluttajahintaindeksi nousee 0,4 prosenttia vuonna 2010 ja runsaan prosentin vuonna 2011. Vaihtotase Saksan vaihtotase on ollut viime vuosina runsaasti ylijäämäinen. Ylijäämää kertyi Bundesbankin mukaan 166,96 miljardia euroa vuonna 2008 ja 119,07 miljardia euroa vuonna 2009. Vaihtotaseen ylijäämä supistuu EIU:n mukaan 63,3 miljardiin euroon vuonna 2010 ja 48,5 miljardiin euroon vuonna 2011. Luvut ovat absoluuttisesti yhä suuria, mutta melko pieniä Saksan bruttokansantuotteeseen verrattuna. Talouspolitiikka Finanssipolitiikka Saksan julkisen sektorin menot olivat 1053,3 miljardia euroa ja tulot 1050,6 miljardia euroa vuonna 2008. Rahoitussaldo oli 2,7 miljardia euroa alijäämäinen. Julkisen sektorin velka oli 1515,0 miljardia euroa vuoden 2008 lopussa. Saksan liittovaltio (ilman osavaltioita ja kuntia) budjetoi 290,0 miljardin euron menot, 270,0 miljardin tulot ja 20,0 miljardin euron alijäämän vuodelle 2009. Liittovaltion suurimmat menokohteet ovat terveydenhoito ja sosiaaliturva sekä velanhoito. Opetukseen ja tieteeseen käytetään melko vähän rahaa, koska osavaltiot vastaavat pitkälti näistä toiminnoista. Kauppapolitiikka Saksa oli Yhdysvaltojen jälkeen maailman suurin ulkomaankauppaa harjoittava valtio sekä viennin että tuonnin suhteen vuonna 2008. Joka viides työpaikka on välittömästi tai välillisesti viennistä riippuvainen. Kauppapolitiikalla on siis ymmärrettävästi paljon merkitystä Saksan taloudelle. Gattin kautta kauppaa on vapautettu jo vuosikymmenien ajan. Saksa osallistui itsestään selvästi myös Uruguayn kierrokselle, jonka jälkeen syntyi Maailman kauppajärjestö WTO vuonna 1995. Saksa on Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (ECSC) sekä Euroopan talousyhteisön (EEC) perustajajäsen. Valtaosa poliitikoista ja virkamiehistä sekä suuri osa kansasta on 1950-luvulta eteenpäin kannattanut eurooppalaista integraatioita. Ulkomaankauppa vapautui lähes täydellisesti vuoden 1993 alussa Euroopan yhteisön, nykyisen
Saksan maaraportti 13 (44) unionin sisämarkkinoiden syntyessä. Euroopan unionin jäsenenä maa kuuluu EU:n tulliunioniin ja Euroopan talousalueeseen eli Etaan. Euroopan unionin kauppapolitiikasta vastaa Euroopan komission ulkomaankaupan pääosasto, jonka verkkosivuille pääsee osoitteesta: http://ec.europa.eu/trade/index_en.htm Työvoima Työvoimaan kuului alustavien laskelmien mukaan 43,47 miljoonaa ihmistä, joiden asuinpaikka oli Saksassa (Inländerkonzept) ja toisaalta 40,27 miljoonaa ihmistä, joiden työpaikka oli Saksassa (Inlandskonzept) v. 2009. Edellisistä oli työllisiä 40,17 miljoonaa henkeä, joista palkansaajia oli 35,76 miljoonaa ja yrittäjiä 4,41 miljoonaa. Työttömänä oli 3,30 miljoonaa henkeä. Työllisistä, joiden työpaikka oli Saksassa, toimi vuonna 2009 alkutuotannossa 866 000 henkeä, teollisuudessa 7,46 miljoonaa, rakentamisessa 2,20 miljoonaa ja palvelusektorilla 29,39 miljoonaa henkeä. Vuoden 2009 loka-joulukuussa Saksassa ansaittiin keskimäärin 3176 euroa kuussa bruttona ilman palkanlisiä ja bonuksia. Bruttokuukausipalkat ilman palkanlisiä ja bonuksia vuonna 2009, euroa Kaikki alat 3 176 Yksityinen sektori 3 153 Valmistusteollisuus 3 218 Energiahuolto 4 181 Vesihuolto 2 828 Rakentaminen 2 721 Palvelusektori 3 181 Markkinaehtoiset palvelut 3 135 Ei-markkinaehtoiset palvelut (julkinen hallinto, puolustus, sosiaalivakuutus, kasvatus ja opetus, terveys- ja sosiaalitoimi, taide, viihde ja virkistys) 3 239 Lähde: Statistisches Bundesamt
Saksan maaraportti 14 (44) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Saksa vei tavaroita 802,73 miljardin euron arvosta vuonna 2009. Saksa toi tavaroita 666,81 miljardin euron arvosta. Kauppatase oli 135,93 miljardia euroa ylijäämäinen. Saksan tavarakauppa, miljardia euroa 2005 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e Vienti 786,27 893,04 965,24 984,14 802,73 869,8 896,5 Tuonti 628,09 733,99 769,89 805,84 666,81 749,6 774,4 Ulkomaankaupan rakenne Tase 158,18 159,05 195,35 178,30 135,93 120,2 122,0 Lähteet: Deutsche Bundesbank ja Economist Intelligence Unit 1.3.2010 (e=ennuste) Saksan viennin ja tuonnin rakenne on monipuolinen. Tärkeimmät vienti- ja tuontituoteryhmät on kirjattu alla oleviin taulukoihin. Saksan tärkeimmät vientituoteryhmät v. 2009 Tuoteryhmä Mrd. euroa Koneet ja laitteet 121,79 Moottoriajoneuvot ja niiden osat 120,49 Muut tavarat 75,79 Kemikaalit ja kemialliset tuotteet 73,89 Tietokoneet, elektroniset ja optiset laitteet 64,83 Farmaseuttiset ja vastaavat tuotteet 47,37 Lähde: Statistisches Bundesamt (alustavat laskelmat)
Saksan maaraportti 15 (44) Saksan tärkeimmät tuontituoteryhmät v. 2009 Tuoteryhmä Mrd. euroa Muut tavarat 77,21 Tietokoneet, elektroniset ja optiset laitteet 70,11 Moottoriajoneuvot ja niiden osat 62,06 Öljy ja maakaasu 54,95 Koneet ja laitteet 49,96 Kemikaalit ja kemialliset tuotteet 48,62 Lähde: Statistisches Bundesamt Tärkeimmät kauppakumppanit Saksan tärkeimmät vientimaat v. 2009 Kohdemaa Mrd. euroa Ranska 81,94 Alankomaat 54,14 Yhdysvallat 53,83 Yhdistynyt kuningaskunta 53,16 Italia 51,05 Lähde: Statistisches Bundesamt Saksan tärkeimmät tuontimaat v. 2009 Maa Mrd. euroa Alankomaat 58,04 Kiina 55,45 Ranska 54,56 Yhdysvallat 39,91 Italia 39,68 Lähde: Statistisches Bundesamt
Saksan maaraportti 16 (44) Kauppa Suomen kanssa Suomen Saksan-kauppa v. 2005 2009, miljoonaa euroa 10000 8000 6000 4000 2000 vienti tuonti tase 0-2000 2005 2006 2007 2008 2009-4000 Lähde: Tullihallitus Suomen Saksan-kauppa vuonna 2009 Vienti Muutos Osuus Tuonti Muutos Osuus Tase milj. e % % milj. e % % milj. e 4624,8-30 10,3 6312,6-28 14,6-1687,8 Suomen vienti Lähde: Tullihallitus (muutos edellisvuodesta, osuus Suomen koko v. ja t.) Suomen vienti Saksaan 2009 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 35,5 % Valmiit tavarat 6,4 % Elintarvikkeet ja juomat 1,4 % Raaka-aineet, polttoaineet 6,5 % Kemialliset aineet ja tuotteet 9,1 % Valmistetut tavarat 41,1 % Lähde: Tullihallitus
Saksan maaraportti 17 (44) Suomen tärkeimmät vientituoteryhmät Saksaan v. 2009 SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 1305,0 28-15 2 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 362,1 8-40 3 74 Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 350,3 8-11 4 78 Moottoriajoneuvot 310,5 7-31 5 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 240,1 5 10 6 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 186,7 4-22 7 68 Muut metallit 181,5 4-65 8 25 Paperimassa 156,6 3-56 9 67 Rauta ja teräs 149,6 3-62 10 71 Voimakoneet ja moottorit 139,7 3-32 10 tärkeintä yhteensä 3382,1 73 Suomen koko vienti 4624,8 100-29 Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta) Suomen tuonti Suomen tuonti Saksasta 2009 Valmiit tavarat 13,2 % Elintarvikkeet ja juomat 7,1 % Raaka-aineet, polttoaineet 3,2 % Kemialliset aineet ja tuotteet 15,5 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 45,1 % Valmistetut tavarat 15,9 % Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät tuontituoteryhmät v. 2009 SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 78 Moottoriajoneuvot 877,0 14-47 2 74 Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 627,3 10-24 3 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 481,1 8-27 4 67 Rauta ja teräs 329,5 5-14 5 54 Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 294,8 5 20 6 93 Erittelemätön 285,3 5-41
Saksan maaraportti 18 (44) 7 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 266,9 4-28 8 69 Tuotteet epäjalosta metallista 255,8 4-32 9 71 Voimakoneet ja moottorit 246,6 4-30 10 89 Muut valmiit tavarat 210,7 3-21 Ulkomaiset investoinnit 10 tärkeintä yhteensä 3874,9 61 Suomen koko tuonti 6312,6 100-28 Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta) Ulkomaiset sijoitukset Saksaan Saksaan sijoitettiin ulkomailta pääomaa nettomääräisesti 38,21 miljardin euron arvosta vuonna 2008. Summa käsittää suorat, arvopaperi- ja muut sijoitukset. Suoria sijoituksia tuli nettomääräisesti 17,03 miljardin euron arvosta vuonna 2008. Omaa pääomaa sijoitettiin 12,41 miljardia euroa. Voittoja sijoitettiin uudelleen 4,34 miljardia euroa. Ulkomaisten emoyhtiöiden luottoja maahan tuli 0,28 miljardin euron arvosta. Arvopaperisijoituksia tuli nettomääräisesti 16,00 miljardin euron arvosta vuonna 2008. Osakkeiden osuus arvopaperisijoituksista oli miinus 49,28 miljardia euroa, joukkovelkakirjalainojen 23,26 miljardia euroa ja rahamarkkinainstrumenttien 47,84 miljardia. Muita investointeja tehtiin vuonna 2008 nettomääräisesti 5,19 miljardin euron arvosta. Saksalaisten sijoitukset ulkomaille Saksalaiset sijoittivat ulkomaille pääomaa nettomääräisesti 241,58 miljardin arvosta vuonna 2008. Luku käsittää suorat sijoitukset, arvopaperisijoitukset, rahoitusjohdannaiset ja muut sijoitukset. Suoria sijoituksia tehtiin nettomääräisesti 106,81 miljardin euron arvosta. Omaa pääomaa sijoitettiin 60,33 miljardia ja voittoja sijoitettiin uudelleen 27,65 miljardia euroa. Saksalaiset emoyhtiöt myönsivät ulkomaisille tytäryhtiölleen luottoja 18,31 miljardin euron arvosta. Arvopapereita ostettiin vuonna 2008 nettomääräisesti miinus 27,87 miljardin euron arvosta. Saksalaiset siis kotiuttivat pääomaansa. Osakkeiden osuus arvopaperisijoituksista oli miinus 39,18 miljardia euroa (osakkeita myytiin enemmän kuin ostettiin). Lisäksi saksalaiset hankkivat rahoitusjohdannaisia 25,56 miljardilla eurolla. Muita sijoituksia tehtiin 135,07 miljardin euron arvosta. Summasta 72,63 miljardia euroa oli rahoitusluottoja. Lähde: Deutsche Bundesbank
Saksan maaraportti 19 (44) Suomalaiset investoinnit Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien investointien kanta Saksassa oli 3 826 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa. Vuonna 2009 suomalaiset tekivät Saksaan suoria sijoituksia miinus 741 miljoonan euron arvosta. Luvut perustuvat yritysten vapaaehtoisiin ilmoituksiin Suomen Pankille ja ovat vain suuntaa antavia. Rakentaminen, logistiikka, koneiden ja laitteiden valmistus Toimialavastaava Agnese Klavina-Kontkanen. Sähköposti: agnese.klavina-kontkanen@finpro.fi Rakentaminen Saksassa rakentaminen on jaettu tilastoissa kahteen luokkaan, 1) rakennusalueen pohjarakentamiseen, talonrakentamiseen sekä maa- ja vesirakentamiseen (Vorbereitende Baustellenarbeiten, Hoch- und Tiefbau) ja 2) asentamiseen ja muuhun rakentamiseen, joka pitää sisällään rakennuskoneiden ja -laitteiden sekä henkilöstön vuokrauksen (Bauinstallation und Sonstiges Baugewerbe). Pohja-, talon- sekä maa- ja vesirakentamista harjoittavien yritysten liikevaihto oli 86,8 miljardia euroa vuonna 2008. Varsinaisen rakentamisen liikevaihto oli 85,6 miljardia euroa. Kummatkin indikaattorit nousivat 6,1 prosenttia edellisvuodesta. Yrityksillä oli n. 705 000 työntekijää. Asentamisen ja muun rakentamisen liikevaihto vähintään 20 hengen yrityksissä ja työyhteisöissä oli lähes 30 miljardia euroa vuonna 2008. Saksassa oli keskimäärin 7173 rakennusalueen pohjarakentamista, talon- sekä maaja vesirakentamista harjoittavaa, vähintään 20 työntekijän yritystä vuonna 2007. Asentamista ja muuta rakentamista harjoittavia, vähintään 20 työntekijän yrityksiä oli keskimäärin 6629 vuonna 2007. Rakentamisen bruttomääräinen arvonlisäys (tuotannon arvo vähennettynä välikulutuksella) oli 95,23 miljardia euroa vuonna 2008 käyvin hinnoin laskettuna. Arvonlisäys kasvoi nopeasti 1990-luvun alussa Saksojen yhdistymisen vuoksi. Itä-Saksan kytkeminen liittotasavaltaan vaati huomattavaa infrastruktuuri- ja asuntorakentamista. 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun puoliväliin kehitys oli toisaalta negatiivista. Arvonlisäys kasvoi pitkästä aikaa vuonna 2006 ja edelleen vuosina 2007 ja 2008. Vuonna 2007 valmistui 215 197 talonrakennushanketta. Asuntoja valmistui 210 729 kappaletta, joista uusien rakennusten uusia asuntoja oli 185 315. Loput olivat lähinnä ullakoista ja toimistoista muutettuja asuntoja. Vuonna 2007 myönnettiin rakennuslupia 188 274 talonrakennushankkeelle. Lupa myönnettiin 182 771 asunnolle, joista uusien rakennusten asuntoja oli 157 198 kpl.
Saksan maaraportti 20 (44) Kaikkien asuntojen yhteenlaskettu asuinpinta-ala oli 21,61 miljoonaa neliömetriä, josta uusien asuntojen osuus oli 17,94 miljoonaa neliömetriä. Taloustaantumasta eniten kärsineet sektorit ovat osittain julkisten töiden sektori. Ennustetaan, että vuoden 2009 aikana työpaikkojen määrä sektorissa laskee kymmenellä tuhannella. Rakennusalan suurimmat projektit Projektit Lentokentät Arvo, miljoonaa USD Projektin tila Berlin Branderburg 2 540 Kentälle rakennetaan rautatieyhteys 2006-2011 Friedrichshafen 47,69 laajennus 2007-> München n/a Laajennus, työt alkavat vuonna 2010 Frankfurt n/a Laajennus, tarjouskilpailu 12/2010 Satamat Hampuri n/a Laajennus, suunnitteluvaiheessa Tiet A5 moottoritie 777 2009 A1 moottoritie, Ala-Saksi 1 000 2009 Rautatiet Stutgart 21, 3 500 2007 2013 Rautatieverkon peruskorjaus (Hampuri- Hannover, Bebra-Fulda- Frankfurt jafrankfurt-karlsruhe- Basel Lähde: Euromonitor 6 590 2007 2010, suunnitteluvaiheessa
Saksan maaraportti 21 (44) Logistiikka Saksan osuus Euroopan logistiikan markkinoista on noin 28 %. Saksassa logistiikka on tukku- ja vähittäiskaupan ja autoteollisuuden jälkeen kolmas suurin sektori. Saksan hallitus on sitoutunut liikennepolitiikkaan, joka ei keskity ainoastaan taloudellisiin vaatimuksiin ja sidosryhmien sosiaalisiin etuihin, mutta myös liikenteen ekologisiin vaikutuksiin. Nykyiset ennusteet osoittavat liikenteen ja liikennesektorin merkityksen kasvavan vuosia eteenpäin. Liikenteen kasvun jäsenvaltioiden välillä odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Laajentuvan EU:n verkoston kunnostaminen ja modernisointi vaatii noin 500 miljardin investoinnit vuosina 2007 2020. Saksan sijainti Euroopan Unionin keskellä on tehnyt Saksasta mantereen kaupallisen keskuksen. Maalla on raja yhdeksän Euroopan maan kanssa. Sijainnin merkitys kasvoi EU:n itälaajentumisen myötä vuonna 2004. Tällä hetkellä lähes puolet koko EU:n 497,5 miljoonan asukkaasta asuu Saksan alueella. Saksan kautta kulkee tavaraa enemmän kuin muiden Euroopan maiden kautta. Pohjoisessa sijaitsevat Saksan satamat ovat tärkeä kauppakanava Yhdistyneen kuningaskunnan, Skandinavian ja Baltian maiden kanssa. Lisäksi maantie- ja rautatieväylät tarjoavat helpot yhteydet Tanskaan ja muualle Skandinaviaan. Lännessä laaja tie- ja rautatieverkosto sekä sisävesiväylät ruokkivat kauppaa Ranskan ja Benelux-maiden kanssa. Etelässä Saksalla on vahvat kaupalliset siteet Sveitsin ja Itävallan kanssa ja suorat tie-, rautatie- ja vesi-yhteydet Balkaniin. Idän puolella Saksan rajat Puolan ja Tšekin kanssa varmistavat pääsyä myös Sloveniaan, Slovakiaan ja Unkariin. Sitä kautta voi helposti saavuttaa myös kaukaisemmat Kreikan, Turkin, Ukrainan ja Venäjän markkinat. Logistiikkasektorilla toimii noin 60 000 yritystä, jotka työllistävät noin 2,7 miljoonaa henkilöä. Taloustaantuman aikana logistiikka-ala on ainut, joka tuottaa uusia työpaikkoja. Tulevan vuosikymmenen aikana työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan noin 20 %. Kansainvälisellä areenalla toimivien yritysten henkilökunta on hyvin koulutettu. Hyvin suuri osa työntekijöistä on saanut käytännön- tai ammatillista koulutusta ja monella on korkeakoulututkinto. Kieliosaaminen on maassa hyvä, näin 95 prosenttia työntekijöistä hallitsee toista vierasta kieltä.
Saksan maaraportti 22 (44) Koneiden ja laitteiden valmistus Saksassa valmistetaan lähes kaikkia mahdollisia teollisuustuotteita. Suurimmat teollisuusalat ovat ajoneuvojen valmistus sekä koneiden ja laitteiden valmistus. Moottoriajoneuvojen valmistus on liikevaihdolla mitattuna tärkein teollisuudenala ja erittäin tärkeä koko kansantaloudelle. Saksa on maailman kolmanneksi suurin moottoriajoneuvojen valmistaja USA:n ja Japanin jälkeen. Autot ovat maan tärkein vientituote. Saksan autoteollisuuden keskus on Stuttgart, mutta tuotantoa on paljon muuallakin. Idässä sijaitsevan Saksin osavaltion autoteollisuus kasvoi 2000-luvulla nopeasti vuoteen 2008 asti. Nyt autojenvalmistus on vaikeuksissa koko Saksassa. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa Saksa on Euroopan johtava maa. Raskaiden koneiden valmistus on keskittynyt raaka-aineen ja työvoiman läheisyyteen Ruhrin alueelle. Pienempiä mutta kuitenkin tärkeitä koneyritysten keskittymiä on myös Saarlandin osavaltiossa, Münchenissä, Nürnbergissä, Kasselissa ja Hannoverissa sekä Hampurin ja Bremenin laivanrakennuskaupungeissa.
Saksan maaraportti 23 (44) Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Toimialavastaava. Sähköposti: juha.wilen@finpro.fi Energiasektori Primäärienergia Saksassa tuotettiin primäärienergiaa 4077 petajoulea vuonna 2007. Eniten primäärienergiaa tuotettiin ruskohiilen (1627 PJ), kivihiilen (654 PJ) ja maakaasun (540 PJ) avulla. Primäärienergian kulutus oli 14 003 petajoulea vuonna 2008. Mineraaliöljyn osuus oli 4868 PJ, maakaasun 3091 PJ, kivihiilen 1832 PJ ja uusiutuvien energialähteiden yhteensä 995 PJ. Puu, olki ja muut kiinteät biomassat/polttoaineet vastasivat 405 petajoulesta, biodiesel ja muut nestemäiset polttoaineet 167 petajoulesta ja tuulivoima 145 petajoulesta. Nettotuonnin osuus primäärienergian kulutuksesta oli 71,2 prosenttia vuonna 2007. Energialähteiden varannot ja tuonti Yhdysvaltain energiatietohallinnon (EIA) mukaan Saksan todennetut raakaöljyvarat olivat 367 miljoonaa barrelia vuoden 2006 tammikuussa. Vuonna 2005 öljyä tuotettiin 170 000 barrelia päivässä, josta 67 000 barrelia oli raakaöljyä. Öljynkulutus oli 2,7 miljoonaa barrelia päivässä vuonna 2004. Tuonti kattoi yli 90 prosenttia kulutuksesta. Öljyä tuodaan eniten Venäjältä, Norjasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. EIA:n mukaan Saksan maakaasuvarat olivat 9,1 biljoonaa kuutiojalkaa vuoden 2006 tammikuussa. Maakaasua tuotettiin 0,73 biljoonaa kuutiojalkaa vuonna 2004. Kulutus oli 3,6 biljoonaa kuutiojalkaa, josta kotimainen tuotanto kattoi 0,6 biljoonaa ja tuonti 3,0 biljoonaa kuutiojalkaa. Kaasua tuodaan eniten Venäjältä (46 prosenttia vuonna 2004), Norjasta (33 %) ja Alankomaista (23 %). (Biljoona on tuhat miljardia.) Sähkö Saksan bruttomääräinen sähköntuotantokapasiteetti oli 137,5 gigawattia vuoden 2007 lopussa. Valtaosa kapasiteetista on hiilivoimaloissa. Sähköntuotantokapasiteetti v. 2007 lopussa energialähteen mukaan, GW Kivihiili 29,3 Ruskohiili 22,5 Lämmitysöljy 5,4 Kaasut 21,3 Ydinvoima 21,3
Saksan maaraportti 24 (44) Vesivoima 10,1 Tuulivoima 22,2 Muut energialähteet 5,3 Lähde: Bundesministerium für Wirtschaft 20.2.2009 Sähköä tuotettiin bruttomääräisesti 639,1 terawattituntia (639,1 miljardia kilowattituntia) vuonna 2008. Eniten sähköä tuotettiin ydin-, ruskohiili- ja kivihiilivoimaloissa. Sähköntuotanto energialähteittäin vuonna 2008, TWh Kivihiili 128,5 Ruskohiili 150,0 Mineraaliöljy 10,5 Maakaasu 83,0 Ydinvoima 148,8 Tuulivoima 40,2 Vesivoima 27,0 Muut polttoaineet 51,1 -biomassa 23,0 -aurinkoenergia (photov.) 4,0 -jätteet 9,9 Lähde: Bundesministerium für Wirtschaft 20.2.2009 Bioenergia Germany Trade & Investin mukaan bioenergian kulutus oli Saksassa 128 terawattituntia vuonna 2007. Toimialan liikevaihto oli 10 miljardia euroa. Vuonna 2007 bioenergiaa käyttäviin voimaloihin investoitiin 2,4 miljardia euroa. kymmenen prosenttia tuotetusta bioenergiasta vietiin ulkomaille. Ala työllisti 96 000 henkeä vuonna 2007. Biopolttoaineiden kulutus kasvoi 64 prosenttia vuodessa vuodesta 2004 vuoteen 2007. Biopolttoaineita käyttävien voimaloiden tuottaman sähkön kulutus kasvoi 35 prosenttia ja lämmön kulutus 15 prosenttia vuodessa. Saksa on Euroopan suurin bioenergian kuluttaja. Osuus EU:n bioenergian kulutuksesta oli yli 16 prosenttia vuonna 2007. Bioenergia vastasi seitsemästä prosentista polttoaineiden kulutuksesta, kuusi prosenttia lämmön ja neljä prosenttia sähkön kulutuksesta. Tavoite on, että bioenergia kattaa 18 prosenttia sähkön ja 15 prosenttia lämmön kulutuksesta vuonna 2030.
Saksan maaraportti 25 (44) Saksan tutkimuslaitokset työskentelevät teollisuusyrityksten kanssa kehittääkseen uusia teknologioita ja saadakseen ne markkinoille. Tutkimus keskittyy kaasutusteknologioihin, biopolttoaineiden tuottamiseen Fischer-Tropsch -synteesillä ja entsymaattisella konversiolla sekä energiakasvien hyödyntämiseen. Tuulivoima Saksan asennettu tuulivoimakapasiteetti oli 23 903 megawattia vuoden 2008 lopussa ja 24 694 megawattia 30.6.2009. Kapasiteetista oli Ala-Saksin osavaltiossa 25,1 prosenttia, Brandenburgissa 16,1 prosenttia ja Sachsen-Anhaltissa. Vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla kapasiteetti kasvoi eniten Brandenburgin (200 MW), Ala- Saksin (183 MW) ja Sachsen-Anhaltin (139 MW) osavaltioissa. Tuulivoimalla tuotettiin sähköä runsaat 40 miljardia kilowattituntia vuonna 2008. Tuulivoimaloita oli 20 301 kappaletta vuoden 2008 lopussa ja 20 674 kpl 30.6.2009. Lähteet: Bundesverband WindEnergie ja Deutsche Windenergie Institut (DEWI) Aurinkokennovoima (photovoltaic, PV) Photovoltaic (PV) on tekninen termi aurinkokennoille, jotka synnyttävät sähköä. Pii tai muu aine muuttaa näkyvän valon taajuisen auringonsäteilyn suoraan sähköksi. Saksan asennetun ja verkkoonkytketyn aurinkovoiman (PV) tuotantokapasiteetti oli 5,31 gigawattia vuonna 2008. Määrä oli maailman suurin 37 prosentin osuudella. Vuonna 2008 uutta kapasiteettia asennettiin 1,5 gigawatin verran. Näiden investointien arvo oli 6,2 miljardia euroa. Saksassa oli noin 10 000 PV-yritystä vuoden 2008 lopussa, kun valmistajat, asentajat ja toimittajat (lähinnä tukkukaupat) otetaan kaikki huomioon. Näistä aurinkokennojen, -paneelien ja muiden komponenttien valmistajia oli runsaat 130. Valmistettujen aurinkokennojen kapasiteetti oli 842 MW vuonna 2007 ja arviolta 1450 MW vuonna 2008. PV-teknologiayritysten tulot olivat 7 miljardia euroa vuonna 2008. Liikevaihdon odotetaan jatkavan nopeaa kasvuaan lähivuosina. PV-yritykset investoivat 190 miljoonaa tutkimukseen ja kehitykseen vuonna 2008. Aurinkosähköteknologian ja itse sähköntuotannon kasvua edistää laki uusiutuvista energialähteistä, joka takaa aurinkopaneelien omistajille 31,94 43,01 sentin syöttötariffin kilowattituntia kohti 20 vuodeksi. Lähteet: Germany Trade & Invest ja Bundesverband Solarwirtschaft Keskittävä aurinkovoima Keskittävä aurinkovoima (Concentrated solar power, CSP) on aurinkoenergian muoto, jossa auringon säteilyä keskitetään väliaineen kuumentamiseksi. Väliaineella pyöritetään lämpövoimaprosessia, jossa lämpö- ja paine-energiaa muunnetaan mekaani-
Saksan maaraportti 26 (44) seksi energiaksi ja edelleen sähköksi. Myös nimitystä aurinkolämpövoima (Solar thermal power) käytetään. Saksassa ei tuotettu verkkoon lainkaan sähköä keskittävällä aurinkovoimalla vuonna 2008. Maan ensimmäinen sähköä tuottava aurinkolämpövoimala valmistui Jülichiin, Nordrhein-Westfalenin osavaltioon vasta vuoden 2008 lopussa. Tuotanto alkoi vuoden 2009 alussa, mutta polttoaineena käytettiin ensin kaasua, koska auringonvaloa ei saatu vielä jatkuvasti. Keväällä 2009 alettiin tuottaa sähköä aurinkoenergialla koemielessä kuudeksi kuukaudeksi. V. 2010 yksittäisiä komponentteja ja koko järjestelmää kehitetään edelleen. Tätä uutta teknologiaa markkinoidaan maailmanlaajuisesti 10 50 megawatin laitosten muodossa auringonvalosta runsaasti nauttiviin maihin. Aurinkolämpö Lämpöä tuottavia aurinkolämpövoimaloita oli Saksassa 1,24 miljoonaa kappaletta vuoden 2008 lopussa. Suurin osa niistä on pieniä, talojen katoilla sijaitsevia lämpöjärjestelmiä. Aurinkolämpövoimaloiden kapasiteetti oli 7,9 gigawattia lämpöä vuoden 2008 lopussa. Vuoden 2008 aikana voimalat tuottivat lämpöä 5,3 terawattitunnin verran. Osuus Saksan lämmönkulutuksesta oli alle prosentin, mutta osuus voi nousta 30 prosenttiin vuonna 2050. Aurinkolämpökeräinten yhteenlaskettu pinta-ala oli 11,3 miljoonaa neliömetriä vuoden 2008 lopussa. Vuoden 2008 aikana uusia keräimiä asennettiin 2,1 miljoonan neliömetrin verran ja voimaloiden määrä kasvoi 210 000:lla. Aurinkolämpösegmentissä toimi noin 5000 yritystä vuoden 2008 lopussa. Luku pitää valmistajien ohella sisällään asentajat. Alalla toimi noin 25 000 työntekijää vuonna 2008. Saksan aurinkolämpöteknologiayritysten liikevaihto oli 850 miljoonaa euroa vuonna 2007 ja arviolta 1700 miljoonaa euroa vuonna 2008 (luvut ovat loppuasiakkaiden menoja, ja niihin sisältyvät asennuskustannukset). Liikevaihdon odotetaan kasvavan yli 10 prosenttia vuodessa lähivuosina. Lähteet: Germany Trade & Invest ja Bundesverband Solarwirtschaft Ympäristösektori Jätehuolto Saksassa kertyi jätettä nettomääräisesti 351,11 miljoonaa tonnia vuonna 2007. Kun mukaan otetaan jätteenkäsittelylaitoksissa syntynyt jäte, kertymä oli 386,95 miljoona tonnia. Eniten syntyi rakennus- ja purkujätettä, 201,84 miljoonaa tonnia. Teollisuus ja palvelusektori tuottivat 58,49 miljoonaa tonnia. Yhdyskuntajätettä syntyi 47,89 miljoonaa tonnia, josta kotitalousjätettä oli 41,75 miljoonaa tonnia.
Saksan maaraportti 27 (44) Jätetase 2007, tuhatta tonnia Jätelaji Jätekertymä Käsittely josta: Hyödyntäminen josta: yhteensä (Beseitigung) yhteensä Läjitys Poltto Loppusijoitus (Verwertung) yhteensä Energiahyödyn- Hyödyntäminen esim. täminen raaka- kaatop. aineena Yhdyskuntajäte yhteensä 47 887 12 099 299 9 960 1 840 35 789 5 525 30 264 -kotitalousjäte 41 750 9 625 123 7 949 1 553 32 124 4 752 27 372 -muu yhdyskuntajäte Kaivos- ja louhintajäte Teollisuus- ja kaupallinen jäte Rakennus- ja purkujäte 6 138 2 473 176 2 011 287 3 665 772 2 892 42 891 42 891 42 891 - - - - - 58 491 11 093 6 811 2 504 1 778 47 398 8 279 39 119 201 842 24 935 23 428 136 1 372 176 907 1 036 175 870 Yhteensä, netto 351 111 91 018 73 428 12 599 4 990 260 093 14 840 245 253 Jätteenkäsittelylaitosten tuottama jäte Jätekertymä yhteensä 35 835 8 755 5 526 2 156 1 073 27 079 7 069 20 010 386 946 99 773 78 955 14 755 6 063 287 173 21 910 265 263 Lähde: Statistisches Bundesamt, kesäkuu 2009 Jätteiden hyödyntämisaste oli 74 prosenttia vuonna 2007. Luku on korkea maailmanlaajuisessa vertailussa. Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin 75 prosenttia vuonna 2007, teollisuus- ja palvelusektorin jätteestä 81 prosenttia ja rakennus- ja purkujätteestä 88 prosenttia. Kaivosteollisuuden jäte tosin vain käsiteltiin läjittelemällä. Saksassa oli 8398 jätteenkäsittelylaitosta vuonna 2006. (Luvussa ei ole mukana jätteiden lajittelu- ja purkulaitoksia.) Ne käsittelivät jätettä 154,67 miljoonaa tonnia, josta 80,55 miljoonaa tonnia siirrettiin edelleen muihin laitoksiin. Kaikista jätteenkäsittelylaitoksista oli kaatopaikkoja 1740 kappaletta. Kaatopaikoille vietiin jätettä 38,73 miljoonaa tonnia vuonna 2006.
Saksan maaraportti 28 (44) Vesihuolto Saksassa on runsaasti vettä. Vesipulia ilmenee joskus, mutta ne ovat alueellisia ja kausittaisia. Luonnolliset vesivarannot ovat noin 182 miljardia kuutiometriä vuodessa. Julkisten vesilaitosten ja muiden toimijoiden vedenotto oli alustavien laskelmien mukaan 32 301 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2007. Julkiset vesilaitokset ottivat ja puhdistivat vettä 5 128 miljoonaa kuutiometriä ja muut organisaatiot (ennen kaikkea lämpövoimalat ja teollisuusyritykset) 27 174 miljoonaa kuutiometriä. Saksassa oli 5043 julkista vesilaitosta/vesihuoltoyritystä (Wasserversorgungsunternehmen) vuonna 2004. Niillä oli yhteensä 13810 vedenottolaitosta, jotka käsittelivät 5,37 miljardia kuutiometriä vettä. Pohjavettä hyödynnettiin 3,52 miljardia, lähdevettä 0,44 miljardia, suodatettua (Uferfiltrat) ja rikastettua pohjavettä 0,71 miljardia sekä joki-, järvi- ja patovettä 0,74 miljardia kuutiometriä. Saksan 82,50 miljoonasta asukkaasta 81,81 miljoonaa oli kytketty julkiseen vesiverkkoon vuoden 2004 lopussa. Vuonna 2004 loppukäyttäjien vedenkulutus oli 4,73 miljardia kuutiometriä, josta kotitalouksien ja pienten yritysten kulutus oli 3,75 miljardia kuutiometriä. Kotitalouksien vedenkulutus asukasta ja päivää kohti oli 126 litraa vuonna 2006 ja arviolta 124 litraa vuonna 2007. Vedenkulutus laski 14 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2006. Syitä ovat kuluttajien käyttäytymisen muuttuminen ja kodinkoneiden kulutuksen vähentyminen. Saksan kotitalouksien vedenkulutus henkeä kohti on teollisuusmaiden alhaisin Belgian jälkeen. Jätevesihuolto Saksan julkiset vesilaitokset ja muut toimijat johtivat vesistöihin yhteensä 39 096 miljoonaa kuutiometriä jätevettä vuonna 2007. Julkisten vesilaitosten osuus oli 10 071 miljoonaa ja muiden organisaatioiden (ennen kaikkea lämpövoimaloiden ja teollisuusyritysten) osuus 29 025 miljoonaa kuutiometriä. Vesistöihin johdettiin käsiteltyä jätevettä yhteensä 11 128 miljoonaa ja käsittelemättöntä jätevettä 25 679 miljoonaa kuutiometriä. Julkiset vesilaitokset käsittelivät saamansa jätevedet lähes täysin, mutta lämpövoimaloiden ja teollisuusyritysten osalta tilanne oli heikompi. Metsäsektori Metsätalous Suurin osa Saksan metsävaroista on keskittynyt maan eteläosiin, erityisesti Baijerin ja Baden-Württembergin osavaltioihin. Yleisin puulaji on kuusi. Suurin osa metsistä kuuluu kunnille tai osavaltioille ja on julkisten metsänhoitoyhtiöiden hoidossa. Saksa on Euroopan neljänneksi suurin puutavaran tuottaja, mutta joutuu silti tuomaan huomattavan paljon puuta.
Saksan maaraportti 29 (44) Metsänhakkuut vuonna 2008, tuhatta kuutiota ilman puunkuoria Metsät yhteensä Josta: Liittovaltion metsät Osavaltioiden m. Kaikki puulajit 55 367 1 114 17 879 Josta: Kuusi, jalokuusi, douglaskuusi 31 576 281 9 827 -runkopuu, pölkyt 22 204 159 7 411 -teollisuuspuu 5 043 102 1 504 Mänty ja lehtikuusi 11 177 632 3 538 -runkopuu, pölkyt 5 192 239 1 837 -teollisuuspuu 4 201 345 1 334 -Tammi, punatammi 2 089 45 695 -runkopuu, pölkyt 809 13 258 -teollisuuspuu 382 15 148 Pyökki ja muut lehtipuut 10 525 156 3 818 -runkopuu, pölkyt 3 035 18 1 158 -teollisuuspuu 3 030 81 1 256 Lähde: Statistisches Bundesamt Paperiteollisuus Saksan paperiteollisuuden liikevaihto oli 14,87 miljardia euroa vuonna 2008, prosentin pienempi kuin edellisvuonna. Yrityksiä oli keskimäärin 182 kpl vuonna 2008. Ne valmistivat 22,85 miljoonaa tonnia paperia, kartonkia ja pahvia. Volyymi väheni kaksi prosenttia edellisvuodesta. Tuotteita myytiin 22,97 miljoonaa tonnia vuonna 2008. Myynti laski 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Saksassa valmistettiin paperia enemmän kuin muissa Euroopan maissa, ja maailmanlaajuisessa vertailussa hävittiin vain Yhdysvalloille, Kiinalle ja Japanille. Saksan paperiteollisuuden investontien arvo oli 460 miljoonaa euroa vuonna 2008. Viimeisten kymmenen vuoden keskiarvosta jäätiin selvästi. Paperiteollisuus työllisti 43 400 henkeä. Tuotanto- ja myynti vuonna 2009, tuhatta tonnia Tuotanto Myynti Paperi, kartonki ja pahvi yhteensä 22 848 22 974 Graafinen paperi 10 585 10 704 Pakkauspaperi, -kartonki ja -pahvi 9 356 9 345 Pehmopaperit 1 405 1 420 Tekniset ja erikoispaperit ja -pahvit 1 502 1 505 Lähde: Verband Deutscher Papierfabriken
Saksan maaraportti 30 (44) Painoteollisuus Painoteollisuuden liikevaihto oli 23,34 miljardia euroa vuonna 2008. Vähintään 50 hengen yritysten liikevaihto oli 14,46 miljardia euroa, josta viennistä tuli 2,11 miljardia euroa. Painoteollisuudessa toimi 10 710 yritystä vuonna 2008. Yritysten keskikoko on pieni: mikroyrityksiä (alle 10 työntekijää) oli 7482 kpl ja 10 19 työntekijän yrityksiä 1405 kpl. Vain kolmessa yrityksessä oli vähintään tuhat työntekijää. Sosiaaliturvan piirissä olevien työntekijöiden kokonaismäärä oli 172 710. Vähintään 50 työntekijän yritysten työntekijämäärä oli 89 821. Vähintään 20 työntekijän painoteollisuusyritykset tekivät investointeja 853 miljoonan euron arvosta vuonna 2008. Investoinnit työntekijää kohti olivat 7437 euroa.
Saksan maaraportti 31 (44) Life sciences ja elintarvikesektori Toimialavastaava Niina Touré niina.toure@finpro.fi, puh: 0204 695 356 Terveydenhuoltosektori muodostaa 11,3 % BKT:stä. Liikevaihdot vuonna 2007: lääketeollisuus 31.15 miljardia euroa, lääkintälaitteet 17.3 miljardia euroa Vienti vuonna 2007: lääkintälaitteet 64 %, lääketeollisuus 56 % Terveydenhuoltosektori työllistää 4,3 miljoonaa henkilöä. Saksassa on 21 500 apteekkia, 3 407 sairaalaa, terveyskeskusta ja muuta sairaanhoitoyksikköä. Sektorilla toimii 11 000 lääkintälaiteyritystä, 1 045 lääkefirmaa ja 500 biotekniikkafirmaa. Terveydenhoitopalvelut Saksan terveydenhuoltojärjestelmä on yleisesti ottaen hyvin hajautettu. Järjestelmästä päävastuussa ovat ns. korporatiiviset toimijat, eli sairauskassat. Noin 90 prosenttia saksalaisista on kassojen jäseniä. Työntekijät, jotka ansaitsevat maksimissaan 47 700 euroa, on pakko kuulua sairauskassaan, muille se on vapaaehtoista. Yksityiset vakuutukset korvaavat 9 prosenttia saksalaisten terveydenhuoltokuluista. Terveydenhoitopalvelut keskittyvät suurelta osin ihmisten vanhenemiseen liittyviin sairauksiin. Vanhusten kohdalla myös palveluasumiseen sekä tehostettuun kotihoitoon pyritään satsaamaan. Yksi huomionarvoinen erityispiirre Saksan terveydenhuollossa on ennaltaehkäisevän hoidon suuri merkitys. Joissain tapauksissa potilaat, jotka osallistuvat ennaltaehkäiseviin hoitojaksoihin, voivat saada korvausta vakuutusyhtiöltä. Väestön terveystietoisuus on kasvanut ja erään tutkimuksen mukaan jokainen aikuisiässä oleva saksalainen käyttää 900 euroa vuodessa hyvinvointia edistäviin palveluihin kuten liikuntaan, ennaltaehkäiseviin lääkärintutkimuksiin, terveysruokaan jne. Näiden ns. toissijaisten terveydenhuoltomarkkinoiden arvo on noin 600 miljardia euroa. Markkinat tarjoavat hyviä liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille toimijoille, joilla on innovatiivisia tuotteita tai ratkaisuja esim. terveyden edistämistä tukeviin laitteisiin ja järjestelmiin.