Kilpailukykyä uusiutumalla yli rajojen SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 PROJEKTIN TULOKSET
SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 2. Satakunnan teollisuuden nykytila 3. Ennakoidut toimintaympäristön muutokset 4. Teollisuuden kilpailukyvyn ja kasvun tekijät 5. Teollisuustoimialojen kehitystarpeet 6. Satakunnan Teollisuusvisio 2020 Kilpailukykyä uusiutumalla yli rajojen 7. Viestit sidosryhmille ja sitoutuminen toimeenpanoon 2
1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3
TEOLLISUUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ VOIMAK- KAASSA MUUTOKSESSA VISIO TARVITAAN Satakunnan teollisuusvisio 2020 -projektissa päivitettiin v. 2008 tehty vastaava Satakunnan Teollisuusvisio 2015 sekä uudistettiin visio vastaamaan nykyistä ja tulevaa liiketoimintaympäristöä ja toimialarakenteita Projektia rahoittivat Satakuntaliitto sekä Rauman ja Satakunnan kauppakamarit Projektin ohjauksesta vastasivat Rauman ja Satakunnan kauppakamarit, ja prosessia tuki Ramboll Management Consulting Projekti toteutettiin laajassa yhteistyössä eri alojen teollisuusjohtajien, yritysten ja toimijoiden kanssa Esim. sähköinen kysely, ohjausryhmän kokoukset ja johtoryhmän työkokoukset, teemakohtaiset työpajat 4
VISIOTYÖSSÄ KOLME PÄÄTAVOITETTA JA PROSESSISSA KOLME PÄÄVAIHETTA 1) Tulevaisuudenkuvan ennakointi ja ymmärtäminen: Toimintaympäristön muutosten ja kehitysnäkymien tunnistaminen ja kuvaaminen 2) Satakunnan teollisuuden tilannekuva: Satakunnan teollisuuden kokonaiskilpailukykyyn liittyvien edellytysten ja mahdollisuuksien sekä kasvuun vaikuttavien tekijöiden määrittäminen sekä toimialariippumattomasti että teemoittain 3) Vision laatiminen: Teollisuuden keskeisten päämäärien, tavoitteiden ja kehittämistoimenpiteiden määrittäminen. Visio on lähtökohtaisesti toimialariippumaton ja siinä otetaan teemakohtaisia näkymiä 5
VISIOTYÖN TARKEMPI VAIHEISTUS 1. Käynnistys: Lähtökohtien ja tavoitteiden kirkastaminen, työsuunnitelman täsmentäminen. Sähköisen kyselyn kohdejoukon täsmentäminen 2. Nykytila: Nykytilan tiivis analyysi peilaten aiempiin suunnitelmiin ja kansalliseen kehitykseen. Sähköinen kysely nykytilasta ja muutostrendeistä. 3. Toimintaympäristön muutokset: muutosten tunnistaminen trendinomaisesti, skenaarioimalla ja myös ennalta arvaamattomien tapahtumien tunnistamisella. Yhteisen ymmärryksen muodostus 4. Tilannekuva: Satakunnan teollisuuden tilannekuva ja skenaariot: kokonaiskilpailukykyyn ja kasvuun liittyvät edellytykset ja mahdollisuudet sekä vaikuttavien tekijöiden määrittäminen 5. Visio-olettama: Satakunnan teollisuuden keskeisten päämäärien ja tavoitteiden määrittäminen perusskenaariossa. Muiden skenaarioiden huomiointi. Vision vaikutusten alustava arviointi ja kuvaaminen 6. Visio, sen brändi ja toteutettavuus: Visio-olettaman tarkennus visioksi vaikutuksineen. Brändityö. Toimenpiteiden tunnistaminen Road Map-tasolla. Toteutumiseen liittyvien menestystekijöiden ja riskien tunnistus 7. Satakunnan teollisuusvisio 2020 -raportin julkistus: raportin viimeistely, painattaminen ja esittely johtoryhmän ja työryhmien tilaisuudessa 6
JOHTORYHMÄN JA TYÖRYHMIEN (TEEMA- RYHMIEN) OSALLISTUMINEN VISIOTYÖHÖN Touko Kesä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 Käynnistys 4 Väliraportti 7 Loppuraportti Tilaajan edustajat / projektipäällikkö 7 2 4 Visiotyöpaja I Johtoryhmä 3 Työryhmien 1. työpaja Visiotyöpaja II 5 Työryhmien 2. työpaja 6 Yhtei nen visiotyöpaja III Julkistustilaisuus Työryhmät, 6 kappaletta 7
VISION TYÖSTÖÄ TEHTIIN KUUDESSA ARVOVERKKOPOHJAISESSA TEEMARYHMÄSSÄ 1) Elintarvike- ja pakkausteollisuus: jalostus, jatkojalostus, ruoka- ja juomateollisuus, rehuteollisuus 2) Teollisuuden teknologiat ja palvelut: ICT, automaatio ja mittaus, teolliset asiantuntijapalvelut, suunnittelupalvelut, projektinhallintapalvelut, KIBS (Knowledge Intensive Business Services), logistiikka, media ja viestintä 3) Rakennusteollisuus: talotekniikka, rakentaminen, talo- ja infrarakentaminen, teräsrakentaminen 4) Luonnonvaroja hyödyntävä prosessiteollisuus: metsä- ja kaivosteollisuus, energiantuotanto, metallinjalostus, kemia 5) Cleantech-teollisuus: energiatehokkuus, puhtaat prosessit, biotalous ja uusiutuva energia, vesitalous, jätehuolto ja kierrätys, vihreä rakentaminen 6) Teknologiateollisuus: konepajat, telakat, meriteknologia 8
2. SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN NYKYTILA 9
HAASTEELLINEN LÄHTÖKOHTA: SUOMEN TEOLLISUUS-TUOTANTO VAJONNUT V. 2009 TASOLLE 140 130 120 Koko teollisuus 110 100 Teknologiateollisuus* 90 80 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2005=100 Muutos: 1-6,2013 / 1-6,2012 Koko teollisuus: -5 % Teknologiateollisuus)*: -10 % *) Pl. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi. Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 6/2013. Lähde: Tilastokeskus 10
SATAKUNNAN TALOUDEN KANSALLISTA TASOA PAREMPI KEHITYSKULKU JATKUI KUITENKIN TAMMI-KESÄKUUSSA 2013 VIENTI Vienti veti Satakunnassa oikein hyvin olosuhteisiin nähden (kasvua 3,8 %), vaikka metsäteollisuudessa lievää laskua (-2,4 %) kirjattiinkin. Teknologiateollisuuden vienti kohosi pontevasti koneiden ja laitteiden vetämänä. Kasvua kertyi tasaisesti 10,1 %. Koko maassa metsäteollisuuden vienti pysyi yhä kasvu-uralla (2,4 %), mutta teknologiateollisuus sakkasi pahasti (-6,1 %). Siten Suomen vienti jäi alkuvuonna jonkin verran pakkaselle (-2,4 %). Ongelmat ovat edelleen suurimmat elektroniikka- ja sähkötuotteissa, mutta myös muilla metallialoilla on koettu hankaluuksia. Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus - satamittari.fi 11
TELAKKAKRIISI LEIMAA TEOLLISUUDEN NYKYTILAA, MUTTA EI ANNA KOKO KUVAA Suhdannetilanne vaihtelee alakohtaisesti suuresti osalla yrityksistä menee hyvin (polarisaatio) Suomessa on 450 meriteollisuusyritystä, jotka työllistävät yhteensä 17 850 henkilöä. Viime aikojen uutiset ovat olleet huonoja STX:n Rauman telakan toiminta päättyy nykymuodossaan. Raumalta lähtee noin 600 työpaikkaa. Metallialalla toimiva Hollming Works sja Technip Offshore supistavat toimintojaan Uusia mahdollisuuksia, esim.: Arktisten alueiden alukset ja offshore-alukset. Venäjän alustarpeet vuoteen 2020 mennessä noin 400 alusta Öljyn- ja kaasunporauksen tarvitsemat rakenteet, laitteet ja järjestelmät Ympäristösäännökset: ympäristöystävälliset ratkaisut ja teknologiat Olkiluoto 4 12
SATAKUNNAN NÄKÖKULMASTA ON ENNEN KAIKKEA KYSE TYÖSTÄ JA TYÖPAIKOISTA Suomi menettää arviolta 42 000 valmistavan teollisuuden työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, mikäli ei pysty parantamaan kilpailukykyään (Boston Consulting Group, 2013) Satakunnassa työllisyystilanne on heikentynyt 2012 syksystä lähtien. Etenkin lomautukset ovat lisääntyneet. Myös työnantajien ennakkoilmoitukset tulevista lomautuksista ovat kasvaneet (satamittari.fi) Valmistavan teollisuuden työpaikat ovat kansantaloudelle tärkeitä. Yhden valmistavan teollisuuden työpaikan ympärille syntyy keskimäärin 2,2 palvelualan työpaikkaa (Suomen Yrittäjät) Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus - satamittari.fi 13
SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN SWOT VUOTTA 2020 SILMÄLLÄPITÄEN: YHTEENVETO TYÖRYHMIEN TYÖSTÄ Vahvuudet Kärki- ja veturiyritykset Vahva teollinen perinne, monipuolisuus Perusteollisuuden pitkät työsuhteet ja vähäiset sairauspoissaolot Paikallinen omistuspohja Kaavoitus maakuntatasolla ja kaavoitus Suomessa: alhainen kustannustaso, teollisuudelle tontteja löytyy paremmin suhteessa muuhun suomeen, logistiset yhteydet maakunnan sisällä Työvoiman saatavuus Satakuntalaisuus: itsepäisyys, määrätietoisuus ja yrittelijäisyys Satakuntalaiset palvelut, kohtalaiset asumiskustannukset Yritysten luotettavuus ja joustavuus yhteistyökumppaneina Heikkoudet Telakkateollisuuden kriisi Osaavan työvoiman saatavuus ja houkutteleminen Satakuntaan (tietty ammattikoulutus ei tuota osaavaa työvoimaa) Väestörakenteen muutos, muuttotappiot Liikennekapasiteetti (8-tie, rautatie, lentoyhteydet) Lobbauksen puute Kasvu- ja kehittymishaluttomuus Myynti- ja markkinointiosaamisen (kv) puute Koulutustarjonnan ja teollisuuden osaamistarpeiden juopa, koulutuksen imago-ongelmat Mahdollisuudet Teknologiateollisuuden spin-off -perinteen siirtäminen muille toimialoille (paremmat mahdollisuudet erikoistumiseen verrattuna pörssiyrityksiin) Trendeihin ja asiakastarpeisiin vastaaminen, nopea reagointi Avoimet innovaatiot, joukkoistaminen tuotekehityksessä Uudet tuotteet ja palvelut, erikoistuminen Teknologian ennakkoluuloton soveltaminen, Teollinen internet Uudet markkinat: Venäjä, Norja ja osaamisen vienti Uusiutuvat energiamuodot ja -hankkeet Verkottuminen ja klusterit yli toimialarajojen: esim. logistiikka, ICT, automaatiot, metallipajat. Contractor-toimijat) Elinkeinoelämän edistäminen poliittisella päätöksenteolla, kuntien yhteistyö Satakunnan vetovoimaisuuden kehittäminen ja medianäkyvyys Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen, SoMe markkinoinnissa (Ulkomainen omistus; mahdollisuus silloin kun omistajat sitoutuneita paikallisesti maakunnan vahvuuksiin ja osaamiseen ja maakunnassa löydettävissä koko arvoketju) Uhat Byrokratia, sääntely Teollisuuden lisäkustannukset Vahvistuva kansainvälinen hintakilpailu Satamien kilpailukyvyttömyys Riittämättömät investoinnit, lainojen takaukset ja vientitakuut Raaka-aineen saatavuus ja kilpailukykyinen hinta, tuotantokustannukset Koulutusmahdollisuuksien supistuminen, elinkeinorakenteen yksipuolistuminen Nurkkakuntaisuus (esim. kunnat, maakunnat) Ostovoiman lasku (Ulkomainen omistus; uhka silloin kun omistajat eivät hyödynnä paikallista arvoketjua eivätkä sitoudu paikalliseen osaamiseen) 14
Yritysten tulisi kehittäää palveluita, joilla on kysyntää. Pk-teollisuuden tulisi kasvaa panostaen tuotekehitykseen Logistisia yhteyksiä tulisi kehittää, niin tie-, rautatie- kuin väyläverkoston osalta. Yhtenäisiä sääntöjä tulisi luoda globaalilla tasolla esim. teollisuuden ympäristölupiin tai kuljetusten päästöihin. Suomen työvoimakustannuksia pitäisi saada laskettua. Osaavan tyovoiman saannin tulisi helpottua. Uhkana on, että alueelle ei saada investointeja ja Satakunta näivettyy. Suuri vaara on, että lisäkustannukset teollisuudelle lisääntyvät muun muassa itseaiheutetuilla veroilla ja maksuilla. Satamien kilpailukyvyttömyys voi viedä Suomelta ja Satakunnalta uusia markkinoita ja kaventaa olemassaolevaa markkinaosuutta. Uhkana on, että ydinvoimaloi tulee jatkossa tiukkenemaan. YHTEENVETO: LUONNONVARAT JA ENERGIA Arvoketju ja sen nykytila Luonnonvaroja hyödyntävä prosessiteollisuus: metsä- ja kaivosteollisuus, energiantuotanto, metallinjalostus, kemia Alueella vakaa toimintaympäristö Satakuntalainen suomalainen osaaminen vahvaa Kustannuskilpailukyky huono kilpailijoihin nähden Vienti kärsii kustannuskilpailukyvyn tasosta Satakunnan ja Rauman kauppakamarien jäsenet, jotka ovat osallistuneet Satakunnan teollisuusvision tekemiseen Aurubis Oy Boliden Harjavalta Oy Forchem Oy Jujo Thermal Oy Kekkilä Oy Kuusisto-Group Luvata Pori Oy Luvian Saha Oy Metsä Fibre Oy Neorem Magnets Oy Norilsk Nickel Harjavalta Oy Yhteenveto arvoketjuun vaikuttavista muutostrendeistä UPM Kymmene Oyj, Rauma Paneliankosken Voima Oy Pihlavan Saha Oy Pori Energia Oy Posiva Oy Prizztech Oy Rauman Energia Oy Sachtleben Pigments Oy Teollisuuden Voima Oyj Vatajakosken Sähkö Voimistuva kansainvälinen hintakilpailu Osaamisen ja työvoiman saannin haasteet Perusteollisuuden rakennemuutos Paperin kysynnän vähentyminen ja muuttuneet asiakastarpeet Miten arvoketjun tulisi kehittyä v. 2020 mennessä (tarkennetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi) Toiminnan tulisi perustua omiin raaka-aineisiin ja jalostuksen arvon nostamiseen. Erikoistumisen ja tuotekehityksen tulisi olla huipputasoa. Edellytyksiä ja vetovoimaa tulisi luoda uudelle teollisuustoiminnalle: teollisille symbiooseille olisi paljon tilaa. Teollisuuden, erityisesti vientiteollisuuden, merkitystä Suomen kansantaloudelle tulisi vahvistaa. Uuden yritystoiminnan syntymistä tulisi helpottaa ja edistää (toimialojen rajapinnoista uutta liiketoimintaa, spin-offyritykset, pk-sektori) Tulisi valmistaa tuotteita, joilla on aitoa kysyntää. Mitkä tekijät vaikuttavat kehitykseen puolesta/vastaan?
YHTEENVETO: TEKNOLOGIATEOLLISUUS Arvoketju ja sen nykytila Satakunnan ja Rauman kauppakamarien jäsenet, jotka ovat osallistuneet Satakunnan teollisuusvision tekemiseen Teknologiateollisuus: Konepajat, telakat, meriteknologia Vahva osaaminen ja perinne Globaalit markkinat Imagohaasteet: koulutus, uusi osaava työvoima Pienten yritysten kasvuhaluttomuus Telakkateollisuuden kriisin voimistuminen Polarisoituminen yrityskentässä erittäin hyvin menestyviin ja heikosti menestyviin Alfa Laval Aalborg Oy Aslemetals Oy FB-Ketjutekniikka Hollming Oy Hollming Works Oy Lai-Mu Oy Lehtosen Konepaja Oy Nakkila Group Oy Narvi Oy Oras Oy Yhteenveto arvoketjuun vaikuttavista muutostrendeistä Promeco Group Oy Prizztech Oy Rauma Interior Oy Rolls-Royce Oy Sampo-Rosenlew Oy Satateräs Oy Sermatech Steerprop Oy STX Finland Oy Technip Offshore Finland Oy Wellquip Oy CO2-rikki- ja typpipäästöjen vähentäminen (mahdollisuus luoda uutta Cleantech-liiketoimintaa) REACH-lainsäädäntö ja tukipolitiikka, erityisesti lopputuotteita koskevat tuet (mahdollisuuksia luoda uutta) Liuskekaasun ja LNG:n sekä liuskeöljyn yleistyminen maailmalla Arktisen alueen kehitys (Ice management, jäänmurtajat) Miten arvoketjun tulisi kehittyä v. 2020 mennessä (tarkennetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi) Kehitetään yhteistyötä meriyhteyksissä (esim. satamien yhdistyminen) Panostetaan merituulivoimaan Kehitetään myynti- ja markkinointiosaamista Houkutellaan ulkomaisia ja paikallisten pääomasijoittajia, jotka ovat halukkaita kehittämään satakuntalaisia yrityksiä Kaupallistetaan uusia tuoteideoita tehokkaammin Ponnistetaan uusille markkinoille, erityisesti Venäjälle ja Norjaan Kehitetään yhteistyötä esim. Tampereen teknillisen yliopiston, Aalto-yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa (engineering center) Mitkä tekijät vaikuttavat kehitykseen puolesta / vastaan? Veturiyritysten tulevaisuus vaikuttaa laajoihin yritysketjuihin - alihankinta- ja riippuvuusketjujen laajentaminen ja monipuolistaminen Koventuva kansainvälinen kilpailu laajan kotimarkkinan omaavista maista: esim. Kiina ja Korea Raaka-aineen saatavuus kilpailukykyisin hinnoin Huippuosaajien rekrytointi Satakuntaan ja toisaalta vapautuvan työvoiman osaamisen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen Koulutuksen vastaaminen vs. kohdentumattomuus teollisuuden tarpeisiin Sijoittajien, mukaan lukien riskisijoittajien, houkutteleminen Satakuntaan
YHTEENVETO: CLEANTECH Arvoketju ja sen nykytila Satakunnan ja Rauman kauppakamarien jäsenet, jotka ovat osallistuneet Satakunnan teollisuusvision tekemiseen Cleantech-teollisuus: energiatehokkuus, puhtaat prosessit, biotalous ja uusiutuva energia, vesitalous, jätehuolto ja kierrätys, vihreä rakentaminen Hyvä kehittämisasenne ja innovointikyky Teknologiaosaminen hyvää ympäristöliiketoiminnassa Paikallinen omistuspohja vahva Osaaminen jakautunut eri aloille ja Cleantechin alla paljon erilaisia yrityksiä ja pieniä toimijoita Yritysten kasvuhalu ja riskinottokyky heikkoa Nykyinen koulutustarjonta ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita Alfa Laval Aalborg Oy Biolan Oy Eurajoen Romu Oy Heikki Laiho Oy Nakkila Boilers (Nakkila Group Oy) Oras Oy Prizztech Oy Yhteenveto arvoketjuun vaikuttavista muutostrendeistä Ramboll Finland Oy Rauman Voima Oy Raumaster Oy RTK-Palvelu OY Satakierto Oy Veikko Lehti Oy Water Group Ltd Oy Talouden vahvat suhdannevaihtelut ja hintakilpailu vaikuttavat eri tavoin isojen ja pienten yritysten tilanteeseen ja useimmiten pienet löytävät mahdollisuuksia (Spin offit voivat sijoittua cleantech-alueelle) Muutokset energiansaannissa vaikuttaa Cleantech-teollisuuden kilpailukykyyn. Osaavan työvoiman saatavuuden haasteet tuovat uhkia arvoketjun kasvulle ja kehittymiselle. Miten arvoketjun tulisi kehittyä v. 2020 mennessä (tarkennetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi) Yritykset kansainvälistyvät ja viennin osuus liikevaihdosta kasvaa. Yritysverkostot toimivat kattavammin ja vaikuttavammin. Uusia pk-yrityksiä ja spin offeja tulisi syntyä lisää, sillä ne ovat ketterämpiä viemään tuotekehitystä eteenpäin ja tarjoamaan palveluita muuttuviin asiakastarpeisiin. Innovaatioista tuotteeksi prosessin tulisi toimia tehokkaammin: uusien palveluiden innovoimista ja kehittämistä yhdessä eri toimialojen kanssa (esim. palveluihin liittyviä teknologia ja it-ratkaisuja ja resurssitehokkaita symbiooseja) Kuluttajatieotoisuus kasvaa (tiedostetaan veden ja energian käyttöön liittyvät toimenpiteet ) ja sitä kautta Cleantech-tuotteiden kysyntä kasvaa. Mitkä tekijät vaikuttavat kehitykseen puolesta / vastaan? Kuluttajien ympäristötietoisuuden lisääntyminen vaikuttaa positiivisesti kehitykseen. Uudet innovaatiot ja tuotteistaminen ovat tärkeitä arvoketjun elinvoimalle. Yritysverkostot ovat elinehto pienten yritysten pääsylle kansainvälisille markkinoille (esim. Arktiset alueet) Laajempi osaamisverkko (koulutus/tutkimus/yritys/ konsultointi /alihankintatoiminta) tuo edellytyksiä uudelle yrittäjyydelle ja myynti- ja markkinointiosaamiselle. Cleantech-alan osaaminen ei kehity, jos yrittäjämielisyyttä ja intoa ei löydy. Alueellisen vetovoiman parantaminen ja koulutuksen räätälöinti keskeistä, jotta saadaan osaavaa työvoimaa aluella. Selkeää pitkän tähtäimen energiapolitiikkaa toivotaan julkishallinnon päätöksenteolta. / Kuntien sitoutuminen innovatiivisiin ja ympäristöystävällisiin hankintoihin (kotimarkkinan syntyminen) on keskeistä. Julkishallinnon ostovoiman lasku voi tuoda mukanaan kehityksen hidastumista. Rakennemuutoksen jatkuminen ja teollisen peruspohjan mureneminen voi tuoda sekä uhkia että mahdollisuuksia. Uhkana on, että edelleen heittäydytään suurteollisuuden varaan ja ollaan hitaita tarttumaan uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
Koko Satakunnan vetovoiman kehittyminen on merkittävässä asemassa rakennusteollisuden elinvoimaisuuden varmistamiseksi. Yritysverkoston (alaurakoitsijat mukaan lukien) tulee kehittyä ja uusiutua. Vienti pitää saada aktivoitua jalostettavien tuotteiden ja tuotekokonaisuuksien kautta. Asuntorakentamisen mahdollistavia rahoitusmalleja tulee kehittää. Koulujen ja yritysten välinen yhteistoimintaa tulisi laajentua. Suomalaisen työvoiman ja osaamisen käyttöä pitää lisätä erityisesti soissa hankkeissa. Saneeraus- ja korjausrakentaminen tulisi lisääntyä. OL 4 rakentaminen alkaa. Byrokratian kasvu, määräysten ja säädösten kiristyminen voivat heikentää arvoketjun kehittymistä. Sairauspoissaolokustannukset kasvattavat työvoimakustannuksia. Isojen hankkeiden viivästyminen ja kaatuminen hidastavat arvoketjun kehittymistä. Uutta kehittäviä merkittäviä hankkeita on kilpailussa hävitty muille toimijoille, esim. puurakentaminen YHTEENVETO: RAKENTAMINEN Arvoketju ja sen nykytila Satakunnan ja Rauman kauppakamarien jäsenet, jotka ovat osallistuneet Satakunnan teollisuusvision tekemiseen Rakennusteollisuus, talotekniikka, rakentamien, talo- ja infrarakentaminen, teräsrakentaminen Raumalainen ja satakuntalainen huippuosaaminen Hyvä sijainti kansainvälisesti Alueella hyvä kaavoitus Korkeat tuotantokustannukset Väestökato ja muuttotappiot alueella Olkiluoto 3 hanke luonut kysyntää usean vuoden ajan Emeca Oy Hartela Oy Ilmastointi Salminen Oy LVT-Putki Oy MVR-Yhtymä Narvi Sähkö Oy Pintos Oy Yhteenveto arvoketjuun vaikuttavista muutostrendeistä PRM-Yhtiöt Oy Rauman RS-Rakennus Oy Rauman Sähkö- ja Teleasennus Oy Sakipa Oy Skanska Talonrakennus Oy Suomen Teräsritilä Oy Sähkö-Rauma Oy Perusteollisuuden rakennemuutos ja sen vaikutukset alueelle. Kansainvälisen hintakilpailun kiristyminen. Työvoiman rakennekehitys vaikuttaa osaavan työvoiman saantiin. Miten arvoketjun tulisi kehittyä v. 2020 mennessä (tarkennetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi) Maakunnallisia tuotteita ja toimijoita pitäisi tuoda yhteen, ja tulisi kehittää sekä laajempia konsepteja että uusia palveluinnovaatioita. Pienyritysten määrän tulisi nousta ja isompien yritysten pilkkoutua. Pienyritysten pitäisi hyödyntää laajemmin yritysverkostoja kansainvälistymisessä. Julkishallinnon kaavoituksenja lujitusten tulisi tukeva elinkeinoelämän tarpeita. Suomalaista työvoimaa tulisi arvostaa enemmän ja karannut tietotaito pitäisi palauttaa Suomeen. Mitkä tekijät vaikuttavat kehitykseen puolesta / vastaan?
YHTEENVETO: ELINTARVIKE- JA PAKKAUSTEOLLISUUS Arvoketju ja sen nykytila Elintarvike- ja pakkausteollisuus, jalostus, jatkojalostus, ruoka- ja juomateollisuus, rehuteollisuus Vahva alkutuotanto ja sopimustuotanto Suomen ruokamaakunta, monipuolisin tuotanto Korkea laatu, vahvat brändit Kaupan monopoli, vähän jakeluteitä, kaupan omat merkit kilpailijana Työvoiman saatavuus ja hinta Ruokatrendit ja ruokakriisit Ympäristösäädökset, maataloustuet Ilmastonmuutos Satakunnan ja Rauman kauppakamarien jäsenet, jotka ovat osallistuneet Satakunnan teollisuusvision tekemiseen Amcor Flexibles Finland Oy Eskimo Finland Oy Finnamyl Oy HK Ruokatalo Oy Lihajaloste Korpela Oy Yhteenveto arvoketjuun vaikuttavista muutostrendeistä Marva Group Mykora Oy Porin Leipä Oy Satafood Kehittämisyhdistys ry Sucros Oy Miten arvoketjun tulisi kehittyä v. 2020 mennessä (tarkennetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi) Pyritään vastaamaan trendeihin ja asiakastarpeisiin, esim. uuselintarvikkeet, luomu Panostetaan tuotekehitykseen ja innovatiivisiin ratkaisuihin (vrt. Kivikylän Palvaamo Oy) Laajennutaan Venäjälle, erityisesti Pietarin alueelle Kasvua pyritään saamaan julkisista hankinnoista (Horeca) Kierrätysmateriaaleja hyödynnetään yhä laajemmin pakkausteollisuudessa Luodaan ja jalkautetaan Satakunnan yhteinen ruokabrändi Hyödynnetään uutta teknologiaa (esim. QR-seurantateknologiaa pakkauksiin) Mitkä tekijät vaikuttavat kehitykseen puolesta / vastaan? Uusien logistiikkaverkkojen (esim. Itella, Matkahuolto) luominen ja kehittäminen kriittinen tekijä Alkutuotannon säilyminen/hiipuminen alueella vaikuttaa koko ruoanjalostuksen arvoketjuun EU:n maatalouspaketeilla laajoja vaikutuksia elintarviketeollisuuden pysyvyydelle ja kehitykselle Satakunnassa Panostukset ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi alueelle
YHTEENVETO: TEOLLISUUDEN TEKNOLOGIAT JA PALVELUT Arvoketju ja sen nykytila Teollisuuden teknologiat ja palvelut, ICT, automaatio, mittaus, teollisuuden asiantuntijapalvelut, suunnittelupalvelut, KIBS, logistiikka, media ja viestintä Projektitoimitusosaaminen Kv-markkinoilla toimivia pieniäkin yrityksiä Offshore-osaaminen Vaikeudet saada osaavaa työvoimaa Satakunnan ja Rauman kauppakamarien jäsenet, jotka ovat osallistuneet Satakunnan teollisuusvision tekemiseen A-Insinöörit Porin Juva Oy Arc-Pro Solutions Oy Auramaa Yhtiöt Cimcorp Oy CLS-Engineering Oy Clothing Plus Oy Comprog Electronics Oy CT-Logistics Oy DNA Oy, Pori Fujitsu Finland Oy Yhteenveto arvoketjuun vaikuttavista muutostrendeistä Enerpoint Oy Euroports Rauma Oy Marva Group Modultek Oy Ramboll Finland Oy Sataservice Oy Satmatic Oy Sweco Industry Oy Tieto Finland Oy EU:n sekä kehittyvien maiden lainsäädännön muutokset, tukimuodot Rikkidirektiivin, energiaveron vaikutukset mahdollisuus uuteen liiketoimintaan Laivojen painolastikäsittelyn muutokset Ihmisten ajankäytön ja asenteiden muutokset (esim. Z-sukupolvi, etätyö, SoME) Valitukset ja viivästykset vaikeuttavat kehityshankkeiden etenemistä Kokonaisuudessaan Satakunnan teollisuuden kehittyminen vaikuttaa teknologioiden ja palveluiden kehitykseen Miten arvoketjun tulisi kehittyä v. 2020 mennessä (tarkennetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi) Hyödynnetään sosiaalista mediaa markkinoinnissa, mahdollisuuksien mukaan myös laajemmin liiketoiminnassa Verkottuminen (esim. metallipajat) ja klusterien hyödyntäminen tuovat synergiaetua Hyödynnetään Olkiluoto 4:n mahdollisuuksia ja satakuntalaista ydinvoimalaosaamista Sovelletaan teknologiaa ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti Määritellään, mitä teollisuuden palveluja Satakunnasta puuttuu ja luodaan uusia palveluja Mitkä tekijät vaikuttavat kehitykseen puolesta / vastaan? Arktisten alueiden painoarvon kehitys voi luoda uutta liiketoimintaa ja muuttaa logistiikkaa (Koillisväylä) LNG:n yleistymiseen on reagoitava Alan koulutus ja osaajien houkutteleminen Satakuntaan kriittinen tekijä Olkiluodonrakennushankkeiden eteneminen vs. viivästykset vaikuttavat teollisuuden teknologioiden ja palvelujen kehitykseen
SATAKUNNAN ARVOVERKKOJEN TILANNE JA MUUTOSSUUNNAT MARKKINANÄKÖKULMASTA Mahdollisuus sinisen meren löytämiseen, uusiutuvat markkinat ja toimijat Teknologiat & palvelut * Muu teknologiateollisuus Kotimarkkinavetoinen, paikallisesti ohjautuva Cleantech Kiinteistötekniikka, -automaatio Vientivetoinen, KV-markkinat määräävänä tekijänä Satakunnan paikallinen rakentaminen Luonnonvaroja hyödyntävä prosessiteollisuus Elintarvike, alkutuotanto Venäjän viennin mahdollisuus Punaisen meren vangit, vakiintuneet markkinat ja toimijat *Heterogeeninen arvoverkko, mutta välillisesti kaikki vahvasti vientiriippuvaisia asiakaskunnan kautta 21
SATAKUNNAN ARVOVERKKOJEN TILANNE JA MUUTOSSUUNNAT TOIMINNAN EDELLYTYSTEN NÄKÖKULMASTA Osaamisintensiivinen Teollisuuden teknologiat & palvelut Riippuvuus poliittisesta päätöksenteosta (kotimaa/kv)) Elintarviketeollisuus, alkutuotanto Energiateollisuus Uudisrakentaminen Cleantech Luonnonvaroja hyödyntävä prosessiteollisuus Muu teknologiateollisuus Energiateollisuuden erityistapaus: Ydinvoimaklusteri Korjausrakentaminen Riippumaton poliittisesta päätöksenteosta (kotimaa/kv) Resurssi-intensiivinen 22
3. ENNAKOIDUT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 23
KYSELYN TULOS: TUNNISTETTUJEN MUUTOSTEN VAIKUTUS SATAKUNTAAN (1 = EI VAIKUTUSTA, 5 = VAIKUTTAA VOIMAKKAASTI) Talouden vahvat suhdannevaihtelut 4,2 Muu, mikä? (täsmennys alle) 4,2 Voimistuva kansainvälinen hintakilpailu 4,1 Työvoiman osaamisen ja saatavuuden muutokset 3,9 Yritysten kiristyvät työnantajamaksut ja verot 3,8 Perusteollisuuden rakennemuutosten jatkuminen Maailmantalouden painopisteen siirtyminen kehittyviin talouksiin (Etelä-Amerikka, Venäjä, Kiristyvät liiketoiminnan vaatimukset ja standardit (turvallisuus, laatu, ympäristö) EU:n rakenteen ja/tai toimintamallin muutokset 3,8 3,7 3,5 3,4 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Kaikki 24
KYSELYN TULOS: TUNNISTETTUJEN MUUTOSTEN VAIKUTUS SATAKUNTAAN (1 = EI VAIKUTUSTA, 5 = VAIKUTTAA VOIMAKKAASTI) Muutokset energian ja raaka-aineiden saatavuudessa (LNG, tuetut energiamuodot,...) Logistiikan kehitys (esim. merikuljetusten muutokset, Koillisväylä ja Ilmastonmuutoksen ja ympäristötekijöiden merkityksen kasvu Yritysten ulkomaisen omistuksen kasvaminen 3,4 3,4 3,3 3,2 Palveluliiketoiminnan kasvu 3,2 Kansallisten yritys- ja elinkeinotukien muutokset Yritys- ja yhteiskuntavastuullisuuden kasvu & ekologisuus 3,1 3,1 Arktisten alueiden painoarvon nousu 3 Kansallisen infrastruktuurin muutokset (kuntarakenne- ja alueuudistukset) 2,7 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Kaikki 25
KOKO SATAKUNNAN TEOLLISUUTTA KOSKEVAT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET (PESTE-ANALYYSI) 26
POLITIIKAN JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Political EU:n rikkidirektiivin, laivojen painolastikäsittelyn muutosten ja kansallisen energiaveron toimeenpano - lisää yritysten kuljetuskustannuksia ja heikentää Satakunnan logistista kilpailukykyä EU:n ympäristödirektiivien, ml. REACH, rikki- ja typpidirektiivi, kovenevat vaatimukset liittyen esim. Best Available Technologyn (BAT) käyttöön: muodostavat kustannusrasitteen vakiintuneille toimijoille mutta samalla luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia EU:n ulkopuolisten ja erityisesti kehittyvien maiden lainsäädännön muutokset ja julkiset tuet liittyen ympäristöystävällisyyden lisäämiseen ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn luovat uutta vientipotentiaalia EU:n tukipolitiikan usein tiukat kansalliset tulkinnat, jotka voivat muuttaa tilannetta toisen toimijan eduksi ja toisen haitaksi toimijan haitaksi EU:n rakenteen, toimintamallin ja politiikan mahdolliset muutokset pitkällä aikavälillä Kansallisten hanke-, yritys- ja elinkeinotukien muutokset: rahoitusta vähennetään yleisesti ja kohdennetaan tarkemmin potentiaaliltaan parhaaksi arvioituun liiketoimintaan Yritysten kiristyvät työnantajamaksut ja verot, jotka lisäävät työvoimakustannuksia ja pienentävät vapaita kassavirtoja Suomen jätelainsäädännön muutokset, jotka lisäävät jätettä tuottavan vakiintuneen teollisuuden kustannuksia, mutta ovat samalla mahdollisuus ympäristöalan yrityksille lainsäädännön osalta Suomea jäljessä tulevilla vientimarkkinoilla 27
MAAILMANTALOUDEN, KANSANTALOUDEN JA ALUETALOUDEN MUUTOKSET Economical Taustalla vaikuttavat globaalit megatrendit: väestön lisääntyminen, vaurastuminen ja kaupungistuminen, luonnovarojen niukkeneminen ja niiden hinnan nousu, lisääntyvän kulutuksen haitalliset ympäristövaikutukset, talouden ja busineksen globalisaatio Energialähteissä tapahtuu muutoksia, esim. liuskekaasun ja öljyn sekä LNG:n merkityksen kasvu Yhdysvalloissa, Kiinassa ja muualla, tuuli- ja aurinkoenergian nousu joissakin maissa fossilllisten rinnalle, ydinvoiman ups and downs. Kehittyvät taloudet lisäävät samalla fossiilisen energian käytttöä Maailmantalouden kasvun painopiste siirtyy kehittyviin talouksiin (Etelä-Amerikka, Venäjä, Intia, Kiina, tietyt Afrikan valtiot), EU:n ja USA:n jäädessä stabiilimpaan tilaan Arktisten alueiden painoarvo nousee luonnonvarojen lisääntyvän tarpeen ja sään lämpenemisen myötä (Koillisväylä) tämä luo kysyntää arktiselle teknologialle, rakentamiselle, jäänmurtajille (ice management) Talouden voimakkaat suhdannevaihtelut (turbulenssi) eri tasoilla jatkuvat vakaan kasvun kaudet jäävät lyhyiksi ja taantumia on entistä vaikeampi ennustaa Venäjän ja Itä-Euroopan markkinoiden merkitys suomalaiselle yritystoiminnalle kasvaa uudelleen, nyt kasvavien markkinoiden, kysynnän ja rahoituksen lähtökohdista Vientiteollisuuden merkitys Suomen tiukkenevassa kansantaloudessa kasvaa yhtäaikaa sen kilpailukyvyn heikkenemisen kanssa (kustannushaitat) Talouden globaalisaation myötä kansainvälinen hintakilpailu voimistuu useimmilla aloilla Yritysten omistuspohja muuttuu kun pääomat siirtyvät vapaammin sieltä missä niitä on (esim. Venäjä, Kiina) talouden kanssa kamppaileviin EU-maihin Perusteollisuuden rakennemuutosten oletetaan jatkuvan Suomessa tuotteille ei ole tarpeeksi globaalia kysyntää, jossa Suomesta käsin voistaisiin kilpailla 28
YMPÄRÖIVÄN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Social Työvoiman osaamisen ja saatavuuden muutokset, mikä näkyy kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutena (ajoitus, sijainti, sisältö) Perusteollisuuden rakennemuutosten jatkumisen seuraukset yhteiskunnassa: lisääntyvä työttömyys, julkisten ja yksityisten palveluiden supistuminen Ihmisten ajankäytön ja asenteen muutokset: toisaalta kasvava aktiivisten ja myös hoidettavien ikääntyneiden osuus; toisaalta Z-sukupolven elämäntapa: valmius vaihtuviin työsuhteisiin, toistuvat koulutusjaksot, etätyöskentely - myös koulutuksessa, sosiaalinen media ihmisten ja organisaatioiden välisessä vuorovaikutuksessa Vähittäiskaupan muutokset ja internetin yleistyminen kuluttajien ostokäyttäytymisessä Teollisen alan sekä logistiikan koulutuspanostusten ja -tason heikentyminen ja tietyn käytännön koulutuksen (mestaritaso/teknikko) puuttuminen kokonaan. Myös koulutustarjonnan jäykkyyden lisääntyminen koulutusten pitenemisen myötä ei synny joustoa tarpeen mukaan Julkishallinnon toimintakentän laajeneminen, arvioinnin ja valvonnan tiukentuminen sekä päätösprosessien monimutkaistuminen / piteneminen, esim. luvitusasiat, infrahankkeiden rahoitus 29
TUOTTEIDEN, PALVELUJEN JA RATKAI- SUJEN TEKNOLOGIOIDEN MUUTOKSET Technological Palveluliiketoiminnnan kasvu (edellyttää myös perusteollisuuden elinkelpoisuutta) ja palveluiden korostuminen myytävissä ratkaisuissa (esim. huolto ja ylläpito myydään käytettävyyttä kk-maksulla) Logistiikan kehitys (esim. merikuljetusten muutokset, Koillisväylä ympäristövaatimuksiin vastaaminen, superrekat, kaupan rakennemuutos) Koillisväylä toistaiseksi venäläisten jäänmurtoalusten ja niiden maksujen varassa Rikkidirektivi voi siirtää logistiikkaa mereltä maanteille Teollisuuden päästöjen direktiiveillä vaikutuksia raskasöljyn jakeluun, johtaa uusien polttoaineiden kehittämiseen ja näin Cleantech-alan kasvuun Sosiaalisen median aiheuttamat muutokset ESIM. markkinoinnin palveluihin Teollisen internetin esiinmarssi 30
YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN JA YMPÄRISTÖ-POLITIIKAN MUUTOKSET Kiristyvät vaatimukset ja standardit (turvallisuus, laatu, ympäristö) lisäkustannuksia vakiintuneelle tuotannolle mutta myös mahdollisuuksia uusille toimijoille EU:n ympäristödirektiivien, ml. REACH, rikki- ja typpidirektiivi, kovenevat vaatimukset liittyen esim. Best Available Technologyn (BAT) käyttöön: muodostavat kustannusrasitteen vakiintuneille toimijoille mutta samalla luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia Ilmastonmuutoksen ja ympäristötekijöiden merkityksen kasvu liiketoiminnan kehittämisessä (tuotteiden ominaisuudet, prosessit, uudet tuotteet,..) Yritys- ja yhteiskuntavastuullisuuden ja ekologisuuden merkityksen kasvu liiketoiminnassa Muutokset energian ja raaka-aineiden saatavuudessa (esim. LNG, tuetut energiamuodot), tämä siirtää tuotantoa halvan energian maihin (esim. Muoviteollisuus) Environmental Lähiruoan suosiminen tällä merkitys elintarviketeollisuuden raaka-ainehankintaan 31
4. TEOLLISUUDEN KILPAILUKYVYN JA KASVUN TEKIJÄT 32
KYSELYN TULOS: MISTÄ YRITYKSET JA ORGANISAATIOT HAKEVAT LISÄÄ KASVUA JA KILPAILUKYKYÄ VUOSINA 2014-2020 Muu, mikä? Alkutuotannon tehostaminen. Palvelun ja laadun pitäminen korkealla tasolla. Tuotekehitys, R&D ja innovaatiot. Kotimaan markkinat Vientitoiminta tai liiketoiminnan Yritysostot Uudet tuotteet, palvelut tai innovaatiot Laajentuminen täysin uusille liiketoiminta - Alihankintaketjut Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen Tuotantoprosessien kehittäminen tai Projektiosaamisen kehittäminen Tietotekniikan/automaation hyödyntäminen Verkottuminen muiden yritysten kanssa Ympäristöystävällinen tai vastuullinen Muu, mikä? (täsmennys alle) 1% 15% 14% 15% 19% 17% 16% 34% 44% 44% 47% 51% 72% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA: 5.79, Hajonta: 3.552) (Vastauksia: 140) Perustelut Yrittäjät arvostavat hyvää palvelua Kypsällä markkinalla erilaiset toimenpiteet - kasvua haetaan uusita liiketoiminta-alueista (mm. bioenergia) Vastuullinen liiketoiminta tulee kattamaan koko arvoketjun ja yrityksiltä odotetaan siitä raportointia. Julkinen palvelu ei voi enää kasvaa, mutta se voi tehostaa toimintaansa Nykyliiketoimintaa lähellä olevien toimintojen kehittäminen on nopein ja turvallisin tapa edetä. Toimistotyön tuottavuuden kehittäminen 33
KYSELYN TULOS: AKTIVOITAVAT YRITYSVERKOSTOT KASVUN JA KILPAILUKYVYN SYNNYTTÄMISEKSI Automaatioteknologia Digitaalisuus, jokapaikan tietotekniikka Energiateollisuus Magneetti- ja sähköteknologia Meri- ja teknologiateollisuus Projektiosaaminen Raaka-ainetuotanto ja elintarvikejalostus 4% 29% 24% 35% 25% 17% 48% Muu, mikä Muoviteollisuus Infra-/Teollisuusprojektit Logistiikka Metallien jalostus (kupari rikasteesta lopputuotteeksi) Ydinvoimaklusteri Vesi-, ympäristö- tai bioteknologia Uusiutuva energia ja bioenergia 24% 29% 37% ICT-palveluinnovaatiot, ohjelmistoteollisuus Koneensuunnittelu, hydrauliikka Teollinen kierrätys 18% Metsä- ja puuteollisuus Muu, mikä? (vastaus alle) 6% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA: 6.082, Hajonta: 3.397) (Vastauksia: 136) 34
KYSELYN TULOS: SATAKUNNAN KASVUN JA KILPAILUKYVYN KANNALTA TÄRKEÄT JA KIIREELLISET TEKIJÄT (N=141) TÄRKEÄ 35 Satakunnan sijainti, saavutettavuus ja liikenneyhteydet 30 Yrittäjyys ja asenne yrittäjyyteen Satakunnan koulutustarjonta Yritysten kehittymiskyky ja -halu 25 20 15 10 Yrityspuistot, teollisuuspuistot ja palvelut 5 Toimialarajat ylittävät verkostot Teollisuuden palveluliiketoiminta, palveluinnovaatiot Kv. omistus ja investoinnit Projektitoimitusosaaminen Työvoiman rakennekehitys Satakunnan imago ja vetovoimaisuus Isot monitoimijaprojektit Kehitysyhtiöt, julkinen T&K&I-tuki Yritysbrändit, markkinointiosaaminen Rahoituksen saantimahdolisuudet Globalisoituva ja uudistuva alihankinta Yritysten ymmärrys markkinakehityksestä Maakunnan poliittinen tahtotila, näkyvyys Julkishallinnon antamat toimintaedellytykset (esim. kaavoitus, luvitus) 0 Tiedon avoimuus 0 5 10 15 20 25 30 35 KIIREELLINEN 35
5. TEOLLISUUSTOIMIALOJEN KEHITTÄMISTARPEET 36
KYSELYTULOSTEN YHTEENVETO: TEOLLISUUS- TOIMIALOJEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 7. Teollisuuden palveluinnovaatioiden ja -toiminnan lisääminen 1. Ammattitaitoinen työvoima: osaamisen kehittäminen ja kouluttautuminen työelämän tarpeet huomioiden 2. Liikenneyhteyksien ja logististen ratkaisujen kehittäminen 6. Yritysmyönteisyyden lisääminen julkishallinnon toimenpiteissä Kehittämisen painopisteet 5. Myynti- ja markkinointiosaamis en kehittäminen 4. Satakunnan imagon, näkyvyyden ja vetovoimaisuuden kasvattaminen yritysten näkökulmasta 3. Yritysverkostojen ja -yhteistyön aktivointi tavoitteena uusi liiketoiminta ja kasvu 37
TEOLLISUUSYRITYSTEN POSITIIVINEN KEHITYS- KIERRE Best case skenaario: Satakuntalaiset yritykset kehittävät toimintaansa ulkomaisin ja kotimaisin pääomin. Yritykset tuottavat rohkeita uusia sovelluksia ja tuotteita, ja uusia yrityksiä syntyy. Pienet yritykset kasvavat itsenäisesti ja hyödyntävät yhteistyöhankkeita satakuntalaisten veturiyritysten tuella VI Teollisuusyritysten vetovoimaisuuden kehittäminen: investoinnit, osaava työvoima V Kasvu- ja kansainvälistymishalukkuuden kasvattaminen, etabloituminen uusille markkinoille (Venäjä) IV Yritysverkostojen ja yhteistyön aktivointi: logistiikka, teolliset teknologiat ja palvelut III T&K, tuotteistaminen, nopea reagointi kysyntään ja muutoksiin II Palveluinnovaatioiden ja -toiminnan lisääminen Satakunnan teollisuusyritykset I Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen 38
TEOLLISUUSYRITYSTEN NEGATIIVINEN KEHITYSKIERRE Satakunnan teollisuusyritykset A. Omistajat vetävät rahansa pois. Teollisuusyritysten arvostus laskee. Osaavaa kv. tai suomalaista työvoimaa ei ole saatavilla. B. Yrityksillä ei ole kasvu- tai kehittymishaluja, jatketaan toimintaa piipun varjossa C. Verkostoituminen jää keskustelun tasolle. Ei haluta uusiutua. D. Ei kyetä vastaamaan muutoksiin (esim. rikkidirektiivin vaikutukset). Jäädään junasta. E. Juopa raskaan teollisuuden ja palvelutoiminnan välillä F. Asiakas/kuluttaja unohdetaan. Yritykset eivät ole hankkineet myyntii-, markkinointi- tai vientiosaamista Worst case skenaario: Perusteollisuusyritykset ovat hiipuneet ja omistajat vetäneet rahansa pois. Teollisuusyrityksiä ei arvosteta eikä osaavaa työvoimaa ole saatavilla. Jako raskaaseen teollisuuteen ja pk-sektoriin/palvelutoimintaan vahvistunut (polarisaatio), välimaastoon ei ole syntynyt uusia toimijoita. 39
TEOLLISUUDEN JA ALUEELLISTEN TOIMIJOIDEN VUOROVAIKUTUS POSITIIVINEN KIERRE Best case skenaario: Satakuntalainen toimintaympäristö tukee vahvasti teollisuuden kasvua ja kehittämistä. Teollisuus tuo Satakuntaan hyvinvointia. V Julkinen ja poliittinen alueellinen tuki teollisuuden vienti- ja kehittämistoimille IV Satakunnan vetovoimaisuuden edistäminen: palvelut, koulutus, työpaikat, investoijat, ulkomaalaiset osaajat III Satamayhteistyö, liikenne- ja logistiikkayhteyksien kehittäminen II Koulutuksen ja oppilaitosten kehittäminen teollisuusyritysten tarpeiden näkökulmasta, huippuosaajien houkuttelu alueelle. Yliopistotasoista opetusta ja teollisen alan huippututkimusta sijoitetaan Satakuntaan Satakunnan teollisuus I Kunta-, sektori- ja toimialarajat ylittävän yhteistyön kehittäminen 40
TEOLLISUUDEN JA ALUEELLISTEN TOIMIJOIDEN VUOROVAIKUTUS - NEGATIIVINEN KIERRE Satakunnan teollisuusyritykset A. Konkreettinen julkinen tuki, kuten julkiset hankinnat ja luvitukset, puuttuu B. Osaava työvoima on karannut ulkomaille tai muualle Suomeen. Muuttotappiot kasvavat. Väestö vanhenee. C. Saavutettavuus heikentyy: Porin lentokenttä lakkautetaan, 2- ja 8- tie D. Koulutus ja oppilaitokset eriytyvät teollisuuden ja työelämän tarpeista, koulutusohjelmia lakkautetaan satakuntalaisissa oppilaitoksissa. Porin yliopistokeskus suljetaan. E. Satakuntalaisia (kuntarajat ylittäviä) palveluja tai yhteistyötä ei edistetä. Jatketaan omissa poteroissa. Worst case skenaario: Perusteollisuuden hiipuminen näivettää koko Satakunnan 41
SATAKUNTA OSANA SUOMEA POSITIIVINEN KEHITYSKIERRE Best case skenaario: Satakunta toimii Suomen teollisuuden selkärankana ja uudistumisen katalyyttinä III Yliopistojen ja teollisuuden yhteistyötä kehitetään. Rinnalla säilytetään muita koulutusaloja monipuolisesti ja uusia koulutusohjelmia synnytetään teollisuuden tarpeita kuunnellen (esim. teknikko, vienti-insinööri). II Poliittinen päätöksenteko tukee synergisesti kansallisella tasolla teollisuuden uudistumista ja kehitystä sekä vientitoimenpiteitä (esim. logistiikka, toimintaympäristö). Satakunnan teollisuusyritykset I Satakuntalainen näkyvät poliittiset vaikuttajat ajavat Satakunnan ja teollisuuden asiaa 42
SATAKUNTA OSANA SUOMEA - NEGATIIVINEN KIERRE Satakunnan teollisuusyritykset A. Tutkimus ja koulutus eriytyvät teollisuuden tarpeista B. Kestävyysvaje realisoituu. Poliittiset päätökset (esim. sääntely, verot) lisäävät teollisuusyritysten ahdinkoa ja ajavat toimijoita konkurssiin. C. Satakunnan pekkarinen puuttuu edelleen Worst case skenaario: Satakunnan teollisuusmaine on muisto vain - tuotanto ja osaaminen ovat siirtyneet muualle Suomeen tai ulkomaille.. 43
6. SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 KILPAILUKYKYÄ UUSIUTUMALLA YLI RAJOJEN 44
SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 45
VISIOTA TUKEVAT SATAKUNNAN KILPAILUKYKY- JA VETOVOIMATEKIJÄT Satakunnan teollisuuden kilpailukyvyn tekijöitä 1. Meri(yhteydet) ja olemassaoleva teollinen infra 2. Vakiintunut osaaminen ja työvoima(vankka perinne), lojaali ja itseohjautuva henkilöstö 3. Kansainvälistyminen ja vientitoiminta teollisuudessa sisäänrakennettuna 4. Energiaratkaisujen laaja osaaminen 5. Maakunnan teollisuus- ja kehitysmyönteisyys Vetovoimatekijöitä uusien teollisuustoimijoiden houkutteluun 1. Olemassa olevat aktiiviset arvoverkot - kuvataan kunkin kiinnostuneen teollisuustoimijan näkökulmasta 2. Yritysmyönteinen ja teollisuudelle suotuisa infrastruktuuri ja luvitus - konkretisoidaan kiinnostuneelle toimijalle tapauskohtaisesti euroina 3. Monipuolinen korkeatasoinen osaamisympäristö 4. Kärkihankkeet ja yritysverkostot esimerkkeinä OL 3 ja 4, Porissa Kupariteollisuuspuisto ja M20 Industrial Park, Raumalla Lakarin teollisuusalue ja Seaside Industry Park, Harjavalta Industrial Park 5. Teollisuuslähtöinen T&K&I-toiminta 6. Perhemyönteinen asuinympäristö 46
VISIOTA TUKEVAT SATAKUNNAN VAHVAT BRÄNDIT - ESIMERKKEJÄ 47
SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIOTA TOTEUTTAVAT TEEMAT/PÄÄMÄÄRÄT Teollisuusyritysten voimakas omaehtoinen uusiutuminen KILPAILUKYKYÄ UUSIUTUMALLA YLI RAJOJEN Teollisuuden ja Satakunnan alueellisten toimijoiden tuloksellisempi vuorovaikutus Satakunnan teollisuuden roolin vahvistaminen Suomen teollisuuspolitiikassa 48
SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN TAVOITTELEMA TULEVAISUUDENKUVA 2020 Satakuntalaiset yritykset ovat kehittäneet toimintaansa ulkomaisin ja kotimaisin pääomin. Yritykset tuottavat rohkeita uusia sovelluksia ja tuotteita, ja uusia yrityksiä on syntynyt. Pienet yritykset ovat kasvaneet itsenäisesti ja hyödyntävät monialaisia yhteistyöhankkeita satakuntalaisten veturiyritysten tuella. Satakuntalainen toimintaympäristö on edistänyt konkreettisesti teollisuuden kasvua ja kehittämistä. Teollisuus tuo jatkuvasti Satakuntaan hyvinvointia. Satakunta on Suomen teollisuuden kantava palkki ja uudistumisen edelläkävijä. 49
PÄÄMÄÄRIÄ TOTEUTTAVAT KÄRKIHANKKEET 50
1. TEOLLISUUSYRITYSTEN VOIMAKAS OMAEHTOINEN UUSIUTUMINEN 5 + 2 KÄRKIHANKETTA 51
PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN MÄÄRÄTIETOINEN KEHITTÄMINEN KASVU-URALLE TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Tavoite: Pk-yritysten strategisen ja operatiivisen osaamisen kehittäminen kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseksi ja kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Varmistetaan elinkaaren tärkeä kasvuvaihe miljoonasta kymmeniin miljooniin. Lopputulemat: pk-yritysten liikevaihdon ja viennin kasvu, ketteryys markkinamuutoksiin vastaamisessa, uudet kilpailukykyiset liiketoimintamallit, teollisuusrakenteen monipuolistuminen pk-yritysten kasvun myötä Aikataulu: 2014-2020, painottuen alkuvuosiin Vastuutaho: Yritykset, kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt Toimenpiteet: 1. Kehitetään pk-yritysten liiiketoimintaa erityisesti myynnin, markkinoinnin, strategisen johtamisen ja uusien liiketoimintamallien osa-alueilla Muodostetaan ja otetaan käyttöön neuvonantajatiimejä esim. Suomen Strategisen Johtamisen Seuran, HHJ-koulutuksen käyneiden hallitusammattilaisten sekä Finpron piiristä - haetaan julkista rahoitusta tälle hankemuotoiselle toiminnalle Tätä tuetaan kohdennettuilla valmennuksilla esim. Prizztech Oy:n järjestämänä 2. Lisätään yritysten vientiosaamista hyödyntämällä yritysverkostoja ja yrityspalveluita, esim. Finpro:n täsmävalmennukset 3. Kerätään kiinnostuneiden yritysten verkosto ja laaditaan yhteistyössä uusien potentiaalisten markkinoiden action plan (arktiset alueet, Norja, Venäjä, Pohjois-Afrikka, Brasilia, -stan:t) 4. Lanseerataan Satakunnalle omaleimainen kasvuyrityspalkinto, joka liittyy em. toimenpiteisiin Rahoitus: Rauman seutu kaupunkipilottiohjelma, Horisontti 2020-ohjelma, Tekesin Liideri-ohjelma, ELYkeskukset, TE-toimistot Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Yrityspalvelut, Finpro, oppilaitokset, kauppakamarit, Prizztech Oy Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Pk-yritysten yhteenlasketun liikevaihdon ja työntekijämäärän kehittyminen, kasvuyritysten lukumäärän kehittyminen, menestystarinoiden määrä -kuvataan myös juttusarjana (esim. Emeca, Yhdysvaltojen 52
INNOVAATIOISTA ENEMMÄN BISNESTÄ JA UUSIA YRITYKSIÄ TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Tavoite: Lisätä uusien ja spin-offeina syntyvien yritysten lukumäärää, edistää liiketoiminnan käynnistymistä Lopputulema: uudet yritykset ja spin-offit, joiden liiketoiminta käynnistynyt onnistuneesti Aikataulu: 2014-2020, painopiste ajanjakson alussa ja keskivaiheilla Vastuutaho: Yritykset, kaupunkien ja kuntien elinkeinotoiminta, kauppakamarit Toimenpiteet: 1. Nykyiset yritykset katsovat aktiivisesti oman toimintaportfolionsa spin-off mahdollisuuksien osalta Kehitetään esimerkiksi prosessi-innovaatioista uutta palvelubusinestä Kauppakamarit työstävät tarkistuslistan spin-off mahdollisuuksien arvioimiseksi ja aktivoimiseksi Perustetaan hyödyntämättömien patenttien pörssi houkuttelemaan uusyrittäjiä 2. Lisätään riskirahoitusta ja hallitustyöosaamista ja tukea käynnistyville yrityksille Vahvistetaan Satakunnan businessenkelit-ryhmän toimintaa Hyödynnetään neuvonantajatiimejä, joita muodostettu esim. Suomen Strategisen Johtamisen Seuran, HHJ-hallitusammattilaisten sekä Finpron edustajista (kts. myös kärkihanke 1.1) 3. Hyödynnetään entistä aktiivisemmin Prizztechin yrityshautomotoimintaa yritysten nukkuvien patenttien ja keksintöjen hyödyntämiseksi uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi ja käynnistämiseksi 4. Kehitetään korkeakouluyhteistyötä teollisuusyritysten innovaatiotoiminnan edistämiseksi Esimerkkicase: Uuden liiketoiminnan synnyttäminen LNG:n käytön ympärille LNG-terminaalin myötä Rahoitus: ELY-keskukset, maakuntaliitto, Horisontti 2020 -ohjelma, INKA/Fiksu kaupunki (Tekes) Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Kauppakamarit, yritykset sekä yrittäjäjärjestöt. Yrityshautomotoiminta ja yrityspalvelut, Aloittavien yrittäjien neuvonta ENTER/Prizztech Oy, Satakunnan yrittäjät (esim. sukupolvenvaihdoskysymykset), kaupungit, ELYt, AVIt, kehittämisorganisaatiot, Porin yliopistokeskus (Aalto yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto) Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Keskeisistä toimijoista muodostetaan foorumi (ohjausryhmä) toimeenpanoa aktivoimaan. Aktivoidaan uusia yrityksiä kokeilujen tekemiseen ja keskinäiseen hyvien käytäntöjen juurruttamiseen. Mitataan uusien yritysten ja spin-offien lukumäärää sekä korkeakoulujen ja yritysten T&K&I-hankkeiden lukumäärää ja tuloksellisuutta 53
PAREMMASTA ASIAKASTARPEEN YMMÄRRYKSESTÄ UUTTA RATKAISULIIKETOIMINTAA TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Tavoite: Yritysten tarjoomien laajentaminen ja tämän pohjalta liikevaihdon kasvattaminen lisäämällä palvelu- ja ratkaisuliiketoimintaa Lopputulemat: markkinoiden tarpeita vastaavan uuden palveluliiketoiminnan kasvu yrityksissä Aikataulu: 2017 Vastuutaho: Yritykset Toimenpiteet: 1. Yritykset motivoidaan hakemaan palveluliiketoiminnan malleja ja ratkaisuja, jotka tuovat suurempaa lisäarvoa asiakkaalle 2. Järjestetään Satakunnan teollisuuden alueellinen tapahtuma ( esitapahtuma SLUSH:lle ) jossa annetaan yritysesimerkkejä teollisen internetin mahdollisuuksista ja muista digitaalisuuden ja automaation mahdollisuuksista 3. Siirretään yrityksissä markkinoinnin ja myynnin fokusta teknologiakeskeisyydestä asiakkaan kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen (esim. prosessit, teknologiat, tarpeet) 4. Pilottihanke sosiaalisen median hyödyntämisestä teollisuusyrityksissä Mahdollisia caseja: verkkokauppa ja verkkokaupan logistiikka, teollinen internet Rahoitus: Tekes/pilottihankkeet ja SERVE-ohjelman mahdolliset jatkohankkeet, Satakuntaliitto ja kauppakamarit Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Tekes, oppilaitokset, yrityspalvelut, kauppakamarit Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Ratkaisu- ja palveluliiketoiminnan kehittämisen hankkeiden lukumäärä Uudesta ratkaisuliiketoiminnasta saatava liikevaihto 54
YHTEISTARJOOMIN MAAILMAN MARKKINOILLE TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Tavoite: paketoida alueen palvelutarjoajien ja alihankkijoiden tuotteet laajemmiksi myytäviksi kokonaisuuksiksi, vastaamaan kansainvälisen markkinan tarpeita Lopputulemat: tuotteistetut palvelukokonaisuudet, veturiyritysten ja alihankintaverkostojen kasvanut yhteistyö viennissä, järjestelmätoimitukset ja järjestelmäintegraattoritoiminta Aikataulu: 2014-2017 Vastuutaho: Yritykset alueellisten ja kansallisten hankkeiden osana, kauppakamarit Toimenpiteet: 1. Vahvistetaan arvoketju-/arvoverkkoajattelua ja muodostetaan kokonaisratkaisuja verkostopohjalta Aktivoidaan nykyverkostoja Luodaan uusia verkostoja 2. Tekesin rahoittama Isot Teemat-ohjelma: uusien tarjoamien muodostaminen tämän ohjelman rahoitusta ja viitekehystä hyödyntäen 3. Hyödynnetään EU-hankerahoitusta: kehitetään yritysverkostoja hankemuotoisesti, nimetään hankekoordinaattori huolehtimaan eteenpäinviennistä ja mm. rahoituksen byrokratiasta Caseja: Cleantech-ala (Cleantech Finlandiin liittyen), Olkiluoto 4 projektiin tähtäävät verkostot, Tekesin ja venäläisen teknologiakeskus Skolkovon rahoitus markkinalähtöisille useiden yritysten tuotekehitysprojekteille Rahoitus: EU:n puiteohjelma Horisontti 2020, Finnish Cleantech Cluster; ELY-keskus, TEKES, EU, Finnfund, Finnpartnership, Cleantech Invest Oy ja Cleantech Scandinavia Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Oppilaitokset (esim. SAMK), yrityspalvelut, yrityshautomot ja Finpro, Tekes, Teknologiateollisuus, Finnish Cleantech Cluster; ELY-keskus, TEKES, EU, Finnfund, Finnpartnership, Cleantech Invest Oy ja Cleantech Scandinavia, LOURA Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Uusien verkostopohjaisten tarjoomakokonaisuuksien määrä, niistä syntyvä vientitoiminnan liikevaihto 55
HOUKUTELLAAN HUIPPUOSAAJAT SATAKUNTAAN TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Tavoite: vahvistaa Satakunnan brändiä ja vetovoimaisuutta työssäkäyntialueena ja lisätä huippuosaajien määrää satakuntalaisissa yrityksissä Lopputulemat: huippuosaajien määrän kasvu ja aviopuolisoiden työllistyminen Aikataulu: käynnistys 2014, painopiste 2015-2017 Vastuutaho: Kaupungit ja kunnat, yritykset, kauppakamarit Toimenpiteet: 1. Kaupunkien rekrytointiportaali: Kasvatetaan rekrytointien vaikuttavuutta ja aviopuolisojen työllistymistä yhteisen, kaksisuuntaisen rekrytointiportaalin avulla kaupungin internet-sivuilla (rekrytoijien ja työnhakijoiden kohtauttaminen) 2. Vahvistetaan Satakunnan teollisuuden brändiä rekrytoijana yhteisillä rekrytointi-ilmoituksilla Vrt. Seinäjoen Komia- markkinointi 3. Tuetaan kansainvälisten huippuosaajien sijoittumista Satakunnan yrityksiin perehdytyspaketilla Rahoitus ja kokoluokka: Kaupungit Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Kauppakamarit ja kaupungit sekä TE-toimisto Yritykset ja yritysverkostot Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Muuttovoitto huippuosaajien kohdalla (vaikeasti mitattava, vaihtoehto: menestystarinat). Portaalin kävijämäärät, uusien työpaikkojen määrät, aviopuolisojen työllistymisen aste 56
TOIMIALAKOHTAINEN KÄRKIHANKE: SATAKUNNAN RAKENNUSTEOLLISUUDEN TIIKERINLOIKKA TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Tavoite: Parantaa rakentamisen laatua ( kerralla valmiiksi -periaate) ja resurssitehokkuutta (työvoima, energia, materiaalit) sekä kehittää työturvallisuutta Lopputulemat: Vähemmän reklamaatioita, tuotannon ja prosessien tehostuminen, Satakunta rakentamisen kehittämisen edelläkävijä Aikataulu: 2020 Vastuutaho: Rakennusteollisuus ry:n Satakunnan piiri, kauppakamarit Toimenpiteet: 1. Haetaan oppeja ja parhaita käytäntöjä (BAT) kansainvälisestä ympäristöstä liittyen laatuun, resurssitehokkuuteen, työturvallisuuteen ja alihankkijaverkostojen hallintaan 2. Kehitetään yhdessä toimintamallejja rakennus- ja purkujätteen vähentämiseen, käsittelyyn ja hyödyntämiseen v. 2016 muuttuvan lainsäädännön pohjalta 3. Kehitetään rakennusyömailla automaatiota sekä digitaalisia työmenetelmiä ja -välineitä Rahoitus: Rakennusteollisuus ry, Tekesin ohjelmat esim. Rakennettu ympäristö Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Yritysverkostot ja perheyritykset, Rakennusteollisuus ry:n Satakunnan piiri, kauppakamarit, SAMK, Winnova, Sataedu Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Pilotit ja niistä viestittäminen, yritysverkoston omaehtoinen aktivoituminen yhteistyöhön esimerkiksi benchmarking-selvitysten tekemisessä, julkisuuteen nousseet esimerkit ja menestystarinat 57
TOIMIALAKOHTAINEN KÄRKIHANKE: SATAKUNNAN ELINTARVIKETEOLLISUUDEN VOIMAKKAAMPI ESIINTULO TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Tavoite: Satakunnan elintarviketeollisuuden profiilin nostaminen kansallisesti ja myös Satakunnan teollisuuden piirissä sekä yhteismarkkinoinnin tehostaminen Aikataulu: v. 2020 mennessä, käynnistys v. 2014 Vastuutaho: Satafood ja Pyhäjärvi-instituutti Toimenpiteet: 1. Nostetaan elintarviketurvallisuus, jäjlitettävyys sekä kestävä kehitys elintarviketeollisuuden ydinosaamisalueiksi, kehityskohteina esim. Luomun ja uuselintarvikkeiden lisääminen Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen ja QR-seurantateknologia pakkauksiin 2. Kehitetään elintarvikebrändien yhteismarkkinointia ja alustoja: luodaan ja jalkautetaan Satakunnan yhteinen ruokabrändi ja ruokatarinoita 3. Edistetään lähiruoan osuutta julkisissa hankinnoissa ja edistetään Satakunta-brändiä (Horeca) 4. Laajennutaan Venäjälle, erityisesti Pietarin alueelle, esimerkkinä yhteiset vientiesiintymiset ruokamessuilla (Tekes) Rahoitus: Rakennerahastot Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Kauppakamarit, Pyhäjärvi-instituutti, Team Finland, Tekes Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Satakunnan ruokabrändin aikaansaaminen sekä sen tunnettuuden ja näkyvyyden kehittyminen, paikallisen tuotannon osuus julkisista hankinnoista, yhteiset myynti- ja markkinointitoimenpiteet, toimijoiden kansainvälistymisaste 58
2. TEOLLISUUDEN JA SATAKUNNAN ALUEELLISTEN TOIMIJOIDEN TULOKSELLISEMPI VUOROVAIKUTUS KOLME KÄRKIHANKETTA 59
VANKEMPAA SYNERGIAA JA TULOSTA TEOLLISUUSPUISTOISTA TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Teollisuuspuistojen ja niiden verkoston vahvistaminen ja profiilin nostaminen businessalustana Aikataulu: 2014-2020 Vastuutaho: Kaupungit ja kunnat Toimenpiteet: 1. Jokaiselle teollisuuspuistolle varmistetaan selkeä, yrityksiä houkutteleva fokus ja sitä voimistava markkinointiviesti, esim. meriteollisuus, offshore, arktinen osaaminen ja uutena merituulivoima 2. Uusien toimijoiden houkuttelu erittäin kilpailukykyisellä infrastruktuurin ja palvelujen hinnoittelulla 3. Teollisuuspuistojen yhteistyön tiivistäminen tukemaan puistoissa toimivien yritysten oppimista toinen toiseltaan ja parhaiden käytäntöjen siirtoa puistojen ja yritysten välillä Tehdään kansainvälinen benchmarking pohjaksi tälle toiminnalle 4. Teollisuuspuistojen tarjoamia palveluja kehitetään yhdessä, tavoitteena niiden yhteiskäyttö ja näin saatavat synergiaedut puistojen välillä Ajankohtaisin case: Seaside Industry Park, Rauma Rahoitus: Kaupungit ja kunnat, julkinen rahoitus synergisiin kehityshankkeisiin Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Harjavallan suurteollisuuspuisto, Porin kupariteollisuuspuisto, M20 Industrial Park (Mäntyluoto, Tahkoluoto, Peittoon kierrätyspuisto), Seaside Industry Park Rauma; Porin kaupunki ja INKAyhteistyökumppanit, kauppakamarit, Prizztech Oy Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Teollisuuspuistojen yritysten lukumäärän kasvu Toteutuneet yhteistyöhankkeet teollisuuspuistojen välillä 60
SISÄÄNHEITTÄJÄ-TOIMINTAMALLI UUDELLE TEOLLISUUDELLE JA INVESTOINNEILLE TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Satakuntaan saadaan uutta teollista toimintaa ja kotimaisia sekä kansainvälisiä investointeja Aikataulu: 2014 2020 Vastuutaho: Kaupungit ja kunnat Toimenpiteet: 1. Määritellään toiminnalle vastuutaho, tavoiteltu sisäänheittäjä 2. Markkinoidaan Satakunnan valmiita toimivia arvo- ja alihankintaketjuja Tehdään konkreettinen kuvaus siitä, mitä on jo olemassa ( myyntiesite ) Hyödynnetään teollisuuspuistojen tarjonta sekä opit Google Hamina -casesta 3. Luodaan rahallisia kannustimia mahdolliselle investoijalle 4. Tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa investointien houkuttelemiseksi Satakuntaan, hyödynnetään maabrändityöryhmän työtä ja TEM:n invest-in-toimintaponnisteluja 5. Käynnistetään yhteistyö VTT:n ja Aalto yliopiston kanssa ulkomaisen T&K:n houkuttelemiseksi 6. Kehitetään tavoitteellisemmin alueellista infrastruktuuria teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi Parhaiden käytäntöjen levittäminen Satakunnnan sisällä Yhdistetään toimintoja ja/tai tehostetaan prosesseja fokusoitumalla (esim. kehittämisorganisaatiot) Nopeutetaan luvitus- ym. päätöksentekoprosesseja Sovitaan työnjaosta ja viestitään työnjaosta ja palveluista aktiivisesti Varmistetaan yhteisten kehityshankkeiden tuloksellisuus (esim. sopimuksellinen yhteistyö, projektimuotoisuus) Caset: Merituulivoimateknologian toimittajat, arktiseen osaamiseen perustuva liiketoiminta Rahoitus: Kaupunkiseudut Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Kaupungit, kehittäjäorganisaatiot, teollisuuspuistot, VTT, TEM, Team Finland, Aalto yliopisto/arktisen tekniikan huippututkimusyksikkö, merellisten toimintojen ja merenkulun tutkimusalue, Invest in Finland ja Prizztech Oy, LOURA Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Sijoittuvien uusien teollisuusyritysten määrä sekä näin syntyvät liikevaihto ja työpaikat 61
TEOLLISUUDEN JA OPPILAITOSTEN YHTEISTYÖSTÄ VAHVEMPAA OSAAMISINFRAA TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Teollisen ja liiketoimintaosaamisen varmistaminen kehittämällä koulutusta ja säilyttämällä yliopistokeskus Satakunnassa. Koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja teollisuustoimijoiden yhteistyöstä saatavien synergiaetujen hyödyntäminen osaamisen kehittämisessä Aikataulu: Aktivointi alkaen v. 2014, kehittämisen painopiste 2015-2018 Vastuutaho: SAMK ja Winnova, Porin yliopistokeskus (Aalto yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto), Sataedu Toimenpiteet: 1. Käydään kaikilla tasoilla aktiivista ja ennakoivaa vuoropuhelua teollisuuden osaamis- ja tutkimustarpeista ja niihin vastaamisesta (tutkimuksen ja opetuksen fokusalueet) 2. Kehitetään sopimuksellisessa yhteistyössä (tavoitteellisina projekteina) uusia teknologioita ja ratkaisuja, esim. biotalous, merituulivoima, arktinen osaaminen 3. Kehitetään uusia opiskelumuotoja opiskelijoiden houkuttelemiseksi ja sitouttamiseksi Satakuntaan (esim. Digitaalinen opetus, oppisopimus, työharjoittelu). 4. Markkinoidaan opiskelijoille teollisuutta kehittyvänä työmahdollisuutena Rahoitus: Suoran EU- ja Tekes-rahoituksen hyödyntäminen esim. TTY:n kanssa Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Porin yliopistokeskus, SAMK, Winnova, Sataedu, Prizztech Oy, Satakuntaliitto, ELY-keskus, kauppakamarit, yritykset (esim. UPM, Outotec), Vesi-instituutti Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Teollisuuden ja oppilaitosten yhteiset T&K&I-hankkeet (T&K&I-puitesopimuksen pohjalta) Uudet koulutusohjelmat ja yhdistelmät (kuten vienti-insinööri), jotka vastaavat teollisuuden tarpeisiin, niistä valmistuneet opiskelijat 62
3. SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN ROOLIN VAHVISTAMINEN SUOMEN TEOLLISUUS- POLITIIKASSA YKSI KÄRKIHANKE 63
OIKEA-AIKAINEN JA TULOSHAKUINEN SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN JA VALTAKUNNAN POLITIIKAN VUOROPUHELU TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: 1) Teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen ja 2) paikallisten teollisuushankkeiden esilletuonti. Poliitiikan ja teollisuustoimijoiden yhteisten tavoitteiden muodostaminen ja niiden tuloksellinen edistäminen. Aikataulu: kiireellinen Vastuutaho: Kauppakamarit Toimenpiteet: 1. Määritellään Satakunnan teollisuuden lobbaustoiminnalle selkeät tavoitteet ja fokusalueet (esim. viennin edistäminen, infrastruktuurihankeet, logistiikan kehittäminen, yliopisto-opetus) 2. Määritellään lobbaustoiminnan keinot ja vastuunjako 3. Jatkuva aktiivinen lobbaustoiminta edellä kuvatun mukaisesti 4. Organisoidaan teollisuuden ja poliitikkojen säännöllisiä tapaamisia, joille on määritelty teema ja tavoitteet Yhteisten toimenpidesuunnitelmien sopiminen esimerkiksi viennin edistämiseksi Tuodaan esille teollisuutta koskevia faktoja päätöksenteon tueksi 5. Perehdytetään ja osallistetaan uusia (kunta)päättäjiä teollisuuskysymyksistä Rahoitus: (lisärahoitus ei tarpeen) Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Yritykset, kaupungit, maakuntaliitto, seudullinen aluehallinto ja yhteistyökumppanit (Satakunta, Pohjanmaa, Pirkanmaa), Finpro (vienti), media ja sosiaalinen media, oppilaitokset, satakuntalaiset kansanedustajat Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Yhteiste lobbaustavoitteiden aikaansaaminen (esim. tavoiteltavat investoinnit), toteutumisen seuranta) Satakuntalaisten poliitikkojen medianäkyvyys ja yhteisten viestien esilletuonti Yhteiset menestystarinat (vrt. Google Hamina) Arvionti alueen kansanedustajien tilaisuudessa esim.vuosina 2015 ja 2017: Miten vuoropuhelu on käytännössä toiminut - onko ollut oikea-aikaista ja tuloshakuista? Onko konkreettisiin tavoitteisiin päästy 64
YHTEENVEDOT VASTUUTAHOISTA JA MITTAREISTA (SEURAAVAT DIAT 66-70) Teollisuusvision esittelyaineistossa on kuvattu kärkihankkeiden päävastuutahot ja oleellisimmat mittarit Seuraavissa dioissa vastuutahoja ja toimenpanon ja tulosten mittaamista on kuvattu esittelyaineistoa laajemmin Toimeenpanon seuraamisesta päätettäessä näistä ehdotuksista kannattaa valita tarkoituksenmukaisimmat 65
YHTEENVETO 1: PÄÄMÄÄRIÄ TOTEUTTAVIEN KÄRKIHANKKEIDEN VASTUUTAHOT Päämäärä Kärkihankkeet Vastuutaho 1. Teollisuusyritysten voimakas omaehtoinen uusiutuminen 2. Teollisuuden ja Satakunnan alueellisten toimijoiden tuloksellisempi vuorovaikutus 3. Satakunnan teollisuuden roolin vahvistaminen Suomen teollisuuspolitiikassa Pk-yritysten liiketoiminnan määrätietoinen kehittäminen kasvu-uralle Innovaatioista enemmän bisnestä ja uusia yrityksiä Paremmasta asiakastarpeen ymmärryksestä uutta ratkaisuliiketoimintaa Yhteistarjoomin maailman markkinoille Houkutellaan huippuosaajat Satakuntaan Toimialakohtainen kärkihanke: Satakunnan rakennusteollisuuden tiikerinloikka Toimialakohtainen kärkihanke: Satakunnan elintarviketeollisuuden voimakkaampi esiintulo Vankempaa synergiaa ja tulosta teollisuuspuistoista Sisäänheittäjä toimintamalli uudelle teollisuudelle ja investoinneille Teollisuuden ja oppilaitosten yhteistyöstä vahvempaa osaamisinfraa Oikea-aikainen ja tuloshakuinen Satakunnan teollisuuden ja valtakunnan politiikan vuoropuhelu Yritykset, kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt Yritykset itse, kaupunkien ja kuntien elinkeinotoiminta, kauppakamarit Yritykset Yrityksen alueellisten ja kansallisten hankkeiden osana, kauppakamarit Kaupungit ja kunnat, yritykset Rakennusteollisuus ry:n Satakunnan piiri, kauppakamarit Satafood, Pyhäjärviinstituutti Kaupungit ja kunnat Kaupungit ja kunnat SAMK, Winnova, Porinyliopistokeskus, Sataedu Kauppakamarit 66
YHTEENVETO 2: MONIPUOLISEMPI EHDOTUS TOIMEENPANON JA TULOSTEN MITTAAMISEKSI Kärkihankkeet Mittarit Status 1.1 Pk-yritysten liiketoiminnan määrätietoinen kehittäminen kasvu-uralle 1.2 Innovaatioista enemmän bisnestä ja uusia yrityksiä 1.3 Paremmasta asiakastarpeen ymmärryksestä uutta ratkaisuliiketoimintaa Pk-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto ja työntekijämäärä Kasvuyritysten lukumäärä Foorumi (ohjausryhmä) - toimeenpanon aktivointi. Uusien yritysten ja spin-offien lukumäärä Korkeakoulujen ja yritysten T&K&I-hankkeiden lukumäärä ja tuloksellisuus Ratkaisu- ja palveluliiketoiminnan kehittämisen hankkeet - lukumäärä Uudesta ratkaisuliiketoiminnasta saatava liikevaihto 1.4 Yhteistarjoomin maailman markkinoille Uusien verkostopohjaisten tarjoomakokonaisuuksien määrä Niistä syntyvän vientitoiminnan liikevaihto 1.5 Houkutellaan huippuosaajat Satakuntaan Muuttovoitto huippuosaajien osalta; menestystarinat. Rekrytointiportaalin käytööaste Satakunnan rakennusteollisuuden tiikerinloikka Satakunnan elintarviketeollisuuden voimakkaampi esiintulo 2.1 Vankempaa synergiaa ja tulosta teollisuuspuistoista 2.2 Sisäänheittäjä toimintamalli uudelle teollisuudelle ja investoinneille 2.3 Teollisuuden ja oppilaitosten yhteistyöstä vahvempaa osaamisinfraa 3.1 Oikea-aikainen ja tuloshakuinen Satakunnan teollisuuden ja valtakunnan politiikan vuoropuhelu Pilotit ja niistä viestittäminen, Yritysten aktivoituminen yhteistyöhön Julkisuuteen nousseet esimerkit ja menestystarinat Satakunnan ruokabrändi, sen tunnettuus ja näkyvyys Paikallisen tuotannon osuus julkisista hankinnoista, Yhteiset myynti- ja markkinointitoimenpiteet Toimijoiden kansainvälistymisaste Teollisuuspuistojen yritysten lukumäärän kasvu Tot. yhteistyöhankkeet teollisuuspuistojen välillä Sijoittuvien uusien teollisuusyritysten määrä Näin syntyvät liikevaihto ja työpaikat Teollisuuden ja oppilaitosten yhteiset T&K&I-hankkeet Uudet koulutusohjelmat ja yhdistelmät teollisuuden tarpeisiin vastaten, niistä valmistuneet opiskelijat Yhteiset lobbaustavoitteet, niiden toteutuminen Satakuntalaisten poliitikkojen medianäkyvyys Yhteiset menestystarinat 67
ESIMERKKI TOIMEENPANON JA TULOSTEN MITTAAMISEN VISUALISOINNISTA (EDELLYTTÄÄ KONKREETTISTEN MITTAREIDEN JA TAVOITEARVOJEN MÄÄRITTÄMISTÄ VASTUUTAHOJEN KANSSA) 2. Innovaatioista enemmän bisnestä ja uusia yrityksiä 1. Pk-yritysten liiketoiminnan kehittäminen 3. Paremmasta asiakastarpeen ymmärryksestä uutta ratkaisuliiketoimintaa 4. Yhteistarjoomin Teollisuusyritysten voimakas omaehtoinen uusiutuminen maailman markkinoille 5. Houkutellaan huippuosaajat Satakuntaan 1. Vankempaa synergiaa ja tulosta teollisuuspuistoista 2. Sisäänheittäjä uudelle teollisuudelle ja investoinneille Teollisuuden ja alueen toimijoiden tuloksellisempi vuorovaikutus 3.Teollisuuden ja oppilaitosten yhteistyöstä vahvaa osaamisinfraa Sijoitus seutukuntien kilpailukyky vertailussa Suomen teollisuuden rakennemuutoksen edelläkävijänä 1. Oikea-aikainen ja tuloshakuinen Satakunnan teollisuuden ja valtakunnan politiikan vuoropuhelu 68
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus EHDOTUS KÄRKIHANKKEITA YHDISTÄVIKSI KOONTI- MITTAREIKSI Mittari (= määrällinen) tai arviointi (= laadullinen) Mittari: Yritysdynamiikka Yritysdynamiikan kasvu kuvastaa alueen yrityskannan uusiutumista kilpailukykyisemmäksi, sillä tällöin uusia yrityksiä perustetaan ja elinkelvottomia lopetetaan. Lasketaan suhteuttamalla alueella vuoden aikana aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärä alueen yrityskantaan. Löytyy alueellisesta kilpailukykymuuttujasta Mittari: Innovatiivisuus Innovatiivisuutta kuvataan usein yrityksen suhteutetulla t&k-panoksella. Lasketaan t&k-menojen osuutena liikevaihdosta. Löytyy alueellisista kilpailukykymuuttujista Mittari: Työn tuottavuus Työn tuottavuutta tarkastellaan arvonlisäyksen suhteella tehtyihin työtunteihin vuositasolla. Vuodesta 2009 alkaen Satamittarilla tarkasteltavana on yksityinen sektori, jonka tuottavuutta tarkastellaan liikevaihdolla henkilötyövuotta kohden. Löytyy Satamittari-aineistosta Mittari: Viennin määrä/kasvu Löytyy Satakunnan talouskehitys -raportista Mittari: Muuttovoitto (esim. Pori 2012 = osoittaa että seutu ylipäätään houkuttelee) Löytyy alueellisista kilpailukykymuuttujista Mittari: Koulutustaso (korkea-asteen (alempi ja ylempi sekä tutkija) tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä; Löytyy alueellisista kilpailukykymuuttujista Jos otetaan käyttöön, mittarit kannattaa muokata yhdessä Satamittareita tuottavan tahon kanssa. Alueellisen kilpailukykymuuttujien lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 69
ESIMERKKI KOONTIMITTAREISTA - SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKY Seutukunta Sijoitus Sijoitusten keskiarvo Rauma 7 16,17 Pori 14 21,83 2011 Pohjois- Satakunta 47 42,33 2010 Seutukuntien kilpailukyky 2011 -sivulla esiteltyjen muuttujien perusteella on laskettu kilpailukykyindeksi vuodelle 2011, joka on kuuden muuttujan sijalukujen painottamaton keskiarvo. Muuttujia ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Vuoden 2014 alkupuolella on tulossa kilpailukykymittariin päivitys v. 2012 tiedoilla. Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 70
7. VIESTIT SIDOSRYHMILLE JA SITOUTUMINEN TOIMEENPANOON 71
USEAT TOIMENPITEET VAATIVAT TEOLLISUUDEN TERÄVÄÄ VIESTIÄ SIDOSRYHMILLEEN Viesti alueen viranhaltijoille ja virkamiehille Viesti alueen medioille Viesti sijoituspaikkaa hakeville yrityksille Teollisuusvisio 2020 (teollisuuden omat toimenpiteet) Viesti rahoittajille ja pääomasijoittajille Viesti alueen kuntapäättäjille Viesti valtakunnanpolitiikkaan ja EU:hun Viesti alueen oppilaitoksille 72
VISION TOTEUTTAMINEN EDELLYTTÄÄ VUOROPUHELUA YLI RAJOJEN VASTAATHAN TEOLLISUUDEN VIESTEIHIN VALTAKUNNAN JA EU-TASON POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT Teollisuus uudistuu voimakkaasti ja sillä on jatkossakin suuri merkitys Suomen kansantaloudelle Teollisuuden edellytyksiin ja kilpailukykyyn vaikutetaan merkittävästi poliittisilla päätöksillä. Käytä poliittisen päättäjän tarkistuslistaa: Pienennänkö teollisuuden kustannuksia? Lisäänkö liikevaihtoa? Parannanko toimintaedellytyksiä? Erityisesti kansallisten ja EU-säädösten laadintaprosessissa ja soveltamisessa on huomioitava Suomen teollisuuden kilpailukyky sekä vältettävä yliregulaatiota ja sen tuomia kustannuksia Viedään aktiivisesti eteenpäin yhteisesti sovittuja paikallisia hankkeita ALUEEN KUNTAPÄÄTTÄJÄT Teollisuus luo jatkossakin alueellista hyvinvointia. Yksi teollisuustyöpaikka luo vähintään toisen työpaikan yksityisiin tai julkisiin palveluihin Puhalletaan yhteen hiileen ja edistetään yhteisiä tavoitteita teollisuuden kilpailukyvyn ja Satakunnan vetovoiman kehittämiseksi ALUEEN VIRKAMIEHET Julkiset toimijat varmistavat teollisuuden uudistumisen ja uudet investoinnit Satakuntaan sujuvalla lupakäsittelyllä, kaavoituksella ja päätöksenteolla Luodaan yhdessä Satakunnasta vahva yhtenäinen työssäkäyntialue Käytä virkamiehen tarkistuslistaa: Pienennänkö kustannuksia? Lisäänkö liikevaihtoa? Parannanko toimintaedellytyksiä? 73
VISION TOTEUTTAMINEN EDELLYTTÄÄ VUOROPUHELUA YLI RAJOJEN VASTAATHAN TEOLLISUUDEN VIESTEIHIN ALUEEN MEDIAT Rakennemuutos on mahdollisuus teollisuuden uusiutumiselle. Teollisuus haluaa aktiivista uusiutumista yli rajojen, ja yritykset uskovat siihen. Satakuntalaisia teollisuuden menestystarinoita löytyy paljon; viestithän myös onnistumisista ALUEEN OPPILAITOKSET Teollisuus tunnustaa oppilaitosten tärkeän roolin ja haluaa aktivoida käytännön yhteistyötä Ennakoidaan teollisuuden osaamistarpeet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä OPISKELIJAT JA NUORET TYÖNHAKIJAT Teollisuus kehittyy ja sen käytössä on uusin teknologia sisältäen muun muassa robotiikan, teollisen internetin ja uudenlaiset lisäpalvelut 74
VISION TOTEUTTAMINEN EDELLYTTÄÄ VUOROPUHELUA YLI RAJOJEN VASTAATHAN TEOLLISUUDEN VIESTEIHIN GLOBAALIT YRITYKSET JA PÄÄOMASIJOITTAJAT Satakunnassa on riskejä madaltava vahva teollinen perinne ja infrastruktuuri sekä teollisuuden tarpeita vastaava osaaminen Satakunnan kunnat ja kaupungit ovat valmiita aktiivisesti tukemaan uuden liiketoiminnan sijoittumista Satakunnassa on uusiutuva ja innovatiivinen toimintaympäristö - Satakuntaan kannattaa sijoittaa toimintoja SIJOITUSPAIKKAA HAKEVAT YRITYKSET Satakunnassa on valmiina lisäarvoa tuottava arvoverkko Satakunnassa on koulutettua työvoimaa, hyvä sijainti, valmis teollisuusinfra ja -perinne Ruuhka-Suomen ulkopuolella on tilaa yrittää ja asua, ja työvoiman saatavuus on parempaa kuin muualla 75
76
77