TAVOITE 6 -OHJELMAN VAIKUTTAVUUS POHJOIS-KARJALASSA

TAVOITE 6 -OHJELMAN VAIKUTTAVUUS POHJOIS-KARJALASSA Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan hankkeet Pohjois-Karjalan TE-keskus Yritysosasto

1 ESIPUHE Tämä selvitys on osa laajempaa kaikkia maakunnan tavoite 6-ohjelman rahoittajia koskevaa itsearviointityötä. Selvitys on toteutettu Pohjois-Karjalan TE-keskuksen yritysosastolla kevään 2002 aikana. Selvityksen tarkoitus on arvioida päättyneen tavoite 6 -ohjelmakauden todellisia vaikutuksia maakunnan yritystoimintaan ja sitä kautta yleiseen hyvinvointiin. Hankkeiden suuren lukumäärän vuoksi koko hankekantaa ei ole käyty läpi yksityiskohtaisesti. Yksityiskohtaisempi tarkastelu on tehty satunnaisotannalla poimittuun hankejoukkoon. Työtä ei tule kuitenkaan pitää pelkästään rahoittajan tekemänä itsearviointina, sillä myönnetyn tuen vaikuttavuutta arvioitaessa tukea saaneet yritykset ovat olleet keskeisessä roolissa. Yrityshankkeiden vaikuttavuuden arviointi perustuu yrityksiltä saatuihin tietoihin ja arvioihin. Työstä yritysosastolla ovat vastanneet suunnittelija Kirsi Hiltunen ja EU-suunnittelija Pekka Pelkonen. Lisäksi hankkeiden läpikäyntiin ovat osallistuneet myös rahoituspäällikkö Kari Aravuo, teknologia-asiantuntija Erkki Jääskeläinen, yritystutkija Paavo Myöhänen, teknologiayksikön päällikkö Kalevi Pölönen, toimialapäällikkö Erkki Rönkkö sekä yritystutkija Seija Varis. Arviointityön rahoitukseen on käytetty Tavoite 1 -ohjelman EAKR-osarahoitteista teknistä tukea. Joensuussa 30. huhtikuuta 2002 Kirsi Hiltunen Pekka Pelkonen

1 JOHDANTO 2 Tavoite 6 -ohjelman mukainen Euroopan unionin osittain rahoittama hanketoiminta käynnistyi Suomen liityttyä EU:n jäseneksi vuonna 1995. Tavoite 6 -ohjelman lähtökohtana oli elinkeinorakenteen epätasapainoisuus alueella. Maatalous sekä julkiset palvelut hallitsivat sen elinkeinorakennetta. Tavoite 6 -alue määriteltiin erittäin harvan asutuksen perusteella: alueella asui keskimäärin neljä henkeä neliökilometrillä. Se on ollut Suomen vaikeinta työttömyysaluetta ja BKT/asukas on laskenut alueella viime vuosina. Pohjois-Karjala kuului (1995-1999) kokonaisuudessaan Euroopan unionin aluepolitiikassa määriteltyyn Suomen tavoite 6 alueeseen (kuva 1). Lappi, Kainuu ja Etelä-Savo olivat myös kokonaan mukana ohjelmassa. Lisäksi siihen sisältyi osia neljästä muusta maakunnasta. Kuva 1 Tavoite 6 -ohjelman alueet

3 Euroopan neuvoston rakennerahastoja koskevissa säännöksissä (1260/1999) edellytetään, että rakennerahastojen tuella toteutettavat toimenpiteet tulee arvioida niiden vaikuttavuuden mukaan. Vanhan ohjelmakauden 1995-1999 kokemusten arviointi on keskeinen elementti kehitettäessä uuden ohjelmakauden 2000-2006 toimintaa. Tässä arvioinnissa on keskitytty kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoitteisten tavoite 6 -ohjelmakauden (1995 1999) hankkeiden vaikuttavuuden arviointiin Pohjois-Karjalassa. Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota siihen, mitä lisäarvoa yritystuki toi hankkeen toteuttamiseen sekä erityisesti hankkeen vaikutuksiin yrityksen pitkän aikavälin kehittymisessä. 2 TAVOITE 6 -OHJELMAN TAVOITTEET JA TOIMINTALINJAT Tavoite 6 -ohjelman kokonaistavoitteina oli vähentää tavoite 6 -alueen työttömyyttä 2,1 prosenttiyksiköllä ja 8 000 työttömällä vuosittain, kasvattaa yksityisten palvelujen ja teollisuuden työpaikkoja 135 000:een, pienentää alueen BKT:n eroa kansalliseen keskiarvoon 5 prosenttiyksiköllä, 20 prosentista 15 %:iin, sekä lisätä naisten ja nuorten työpaikkojen määrää. Tavoite 6 -ohjelma oli jaettu kolmeen toimintalinjaan. Toimintalinja 1:n (Yritystoiminnan vahvistaminen ja yritysten kilpailukyvyn parantaminen) hankkeilla pyrittiin luomaan elinvoimaisia työpaikkoja, parantamaan alueen elinkeinorakennetta, edistämään osaamista ja innovaatioita, kansainvälistämään markkinoita ja panostamaan tuotteiden laatuun, taloudelliseen kestävyyteen sekä ympäristöystävällisyyteen. Toimintalinjan 1 tavoitteina oli perustettavien uusien yritysten vuosikeskiarvon kasvattaminen 3 800:een, pk-yrityksissä olevien työpaikkojen määrän kasvattaminen 74 %:iin kaikista työpaikoista ohjelmakauden aikana, alueen teollisuuden liikevaihdon kasvattaminen 8-9 %:lla ja matkailijoiden yöpymisten määrän lisääminen vuosittain 3 %:lla. Lisätavoitteena pidettiin naisten työvoimaosuuden kasvattamista yksityisellä sektorilla. Toimintalinja 2:n (Työvoimavarojen ja osaamisen kehittäminen) hankkeiden myötä pyrittiin lisäämään sellaisia pk-yrityksiä, jotka toimivat teknologisessa yhteistyössä muiden yritysten tai tutkimuslaitosten kanssa, tarjoamaan neuvontaa ja koulutusta 3 500 pitkäaikaistyöttömälle heidän työllistämisekseen, lisäämään etätyötä tekevien määrää 4 000:lla ja lisäämään koulutuskursseille vuosittain osallistuvien työntekijöiden määrää. Tavoite 6 -ohjelman kolmannessa toimintalinjassa (Maa-, metsä- ja kalatalous, maaseudun kehittäminen ja ympäristö) ei ollut KTM:n hallinnonalan hankkeita.

3 KTM:N HALLINNONALAN EAKR- JA ESR-HANKKEET 4 Arvioinnissa tarkasteltiin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan rahoittamia tavoite 6 -ohjelman mukaisia EU-rakennerahastohankkeita Pohjois-Karjalassa. Hallinnonalan toimijoista tavoite 6 -ohjelman mukaisia rahoituspäätöksiä tehtiin kauppa- ja teollisuusministeriössä, KTM Yrityspalvelun Pohjois-Karjalan piiritoimistossa (1.9.1997 alkaen Pohjois-Karjalan TE-keskuksen yritysosasto) ja Tekesissä. Arvioitavat hankkeet jaoteltiin suoriin yritystukiin (kehitysalueen investointi- ja pienyritystuki sekä pk-yritysten kehittämis- ja kansainvälistymistuki), toimintaympäristötukeen, energiatukeen, ESRosarahoitettuihin kehittämis- ja koulutushankkeisiin sekä Tekes-hankkeisiin. 3.1 Tukimuodot (pl. Tekes) Investointituella (myönnetty joko kehitysalueen investointi- tai pienyritystukena) on pyritty yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tuotteiden ja tuotannon teknistä tasoa kohottamalla, tuottavuuden tason korottamiseen sekä elinkeinorakenteen parantamiseen tuotantorakenteen ongelmallisilla alueilla. Investointitukea on myönnetty yritysten käyttöomaisuushankintoihin sekä rakennusinvestointeihin. Yritystoiminnan alkuvaiheessa olevalle yritykselle on investointitukea voitu myöntää myös käynnistystukena yritystoiminnan aloittamiseen liittyviin palkkakustannuksiin. Pk-yritysten kehittämistuella on tuettu pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä edistämällä yritysten kehittämishankkeita, jotka liittyivät liikkeenjohtotaitojen, markkinoinnin, tuotteiden tai tuotantomenetelmien kehittämiseen. Kansainvälistymistuella on tuettu ensisijaisesti pienten ja keskisuurten yritysten hankkeita, joiden tarkoituksena on ollut joko uuden tuotteen markkinoinnin käynnistäminen tai uuden markkinaalueen avaaminen. Tuen käyttökohteita ovat olleet ulkopuoliset koulutus- ja asiantuntijapalvelut, markkinaselvitykset, esittelyaineistot, näyttelyyn osallistumiset, matkakustannukset, patentointi- ja mallisuojaus ulkomailla sekä uuden vientihenkilön palkkaus. Toimintaympäristötukea on myönnetty pk-yritysten toimintaympäristöä pitkävaikutteisesti parantaviin hankkeisiin ja hankkeisiin, jotka edistävät uuden yritystoiminnan käynnistämistä alueella tai luovat edellytyksiä yritystoiminnan kehittämiselle sekä parantavat alueen houkuttelevuutta yritystoiminnan kannalta. Energiatuella on edistetty energiatalouden kehittämistä ympäristöystävällisemmäksi, uuden teknologian käyttöönottamista, energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta. Energiatukea on myönnetty yrityksille, yhteisöille sekä kunnille ja hankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian käyttöä, energiansäästöä sekä tehostavat energian tuotantoa tai käyttöä.

5 Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamissa tavoite 6 -ohjelman hankkeissa yritystoimintaa käynnistävien, yritysten avainhenkilöiden ja toimivien yrittäjien osaamistason lisääminen on ollut avainasemassa. Hankkeilla on pyritty erityisesti parantamaan yritysten kannattavan toiminnan edellytyksiä osaamistasoa nostamalla, edistämään uusien yritysten syntymistä uudentyyppisille palvelualoille ja tukemaan nuorten ja naisten yrittäjyyttä. KTM Yrityspalvelu ja myöhemmin TE-keskuksen yritysosasto ovat olleet mukana hankkeiden suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa valtaosassa hankkeita. Euroopan unionin tavoiteohjelmat on laadittu siten, että ne ottavat huomioon kansallisen aluepolitiikan tavoitteet. Suomen alueiden kehittämistä koskeva laki (1135/1993) ja tavoite 6 -ohjelman tavoitteet sivuavat toisiaan. Yritystuet ovat yksi kansallisen aluepolitiikan ja EU:n rakennepolitiikan toteuttamisen työkaluista. Vuosina 1995-1999 olivat voimassa laki yritystuesta 1136/1993, laki 1473/1995, jonka mukaan tukea voitiin myöntää myös yritysten toimintaympäristön parantamiseen, sekä kauppa- ja teollisuusministeriön ohjesäännöt 8/022/1996 ja 2/022/1998 yritysten kansainvälistymisen edistämisestä. Lisäksi Energiatukea sääteli valtioneuvoston päätös 29/1999 energiatuen yleisistä ehdoista ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 210/1999 energiatuen myöntämisehdoista. Yritystukihakemuksen hyväksymiseen vaikuttivat kansallinen lainsäädännön lisäksi Euroopan unionin säädökset ja direktiivit sekä EU-ohjelman alueelliset painotukset. 3.2 Tekesin EAKR-rahoitus Tekes myönsi rakennerahastovaroja teknologisiin tutkimus- ja tuotekehitysprojekteihin, joilla luotiin perustaa rakennerahasto-ohjelmiin kuuluvien alueiden menestymiselle pitkällä aikavälillä. Tuen saajina olivat sekä yritykset että tutkimuslaitokset. Tekesin kaksi ESR-projektia rajattiin tämän arvioinnin ulkopuolelle. EAKR-projektien piti rahoitusta saadakseen täyttää seuraavat kriteerit: Tekesin kansalliset kriteerit, joissa arvioitiin projektin vaikutusta yrityksen kilpailukykyyn ja kasvuun, kehitettävää teknologiaa, yrityksen resursseja ja verkottumista sekä Tekesin rahoituksen vaikutusta. Rakennerahasto-ohjelman tavoitteet ja kriteerit, joiden mukaan projektin piti sisällöllisesti toteuttaa tavoitteita juuri sen alueen rakennerahasto-ohjelmasta, josta tukea haettiin. Projektin piti sopia Pohjois-Karjalan maakunnan ja Tekesin strategiaan.

4 TUTKIMUSAINEISTO- JA MENETELMÄT 6 4.1 Tietojen kerääminen haastattelututkimuksella Hankkeiden suuren lukumäärän vuoksi aineistoa ei käyty hankekohtaisesti läpi. Luvussa 5 esitetään hankekannan yleisarviointi: KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) EAKR-hankkeita tulkittiin KTM:n yritystukien raportointijärjestelmästä Yrtistä kootun aineiston pohjalta ja ESR-hankkeet sekä Tekesin hankkeet käsiteltiin saatavilla olleita tilastotietoja käyttäen. Lisäksi arvioitiin hankekohtaista vaikuttavuutta suorien yritystukien hankekannasta satunnaisotannalla poimitusta otoksesta. Hankekohtainen arviointi oli välttämätöntä, jotta myönnettyjen tukien todellista vaikuttavuutta voitiin arvioida luotettavasti. Investointi-, kehittämis- tai kansainvälistymis-, sekä Tekesin EAKR-hankkeiden arvioinnissa käytettiin Pohjois-Karjalan TE-keskuksessa laadittua yrityshankkeiden arviointilomaketta (liite 1). Toimintaympäristötuki- ja energiatukihankkeiden sekä ESR-hankkeiden arvioinnissa lomakkeena oli Pohjois-Karjalan liitossa suunniteltu lomake (liite 2). Yritystukien arviointilomake lähetettiin arviointitutkimuksesta kertovan saatteen mukana tutkimukseen satunnaisotannalla valittujen yritysten avainhenkilöille. Haastateltava sai informaatiota arviointitutkimuksesta ja pystyi valmistautumaan haastatteluun sekä etsimään esimerkiksi siinä tarvittavat tilinpäätöstiedot jo etukäteen. Tutkimukseen valitut yrityshankkeet jaettiin arvioitavaksi pääsääntöisesti kyseisen hankkeen esittelijälle. Esittelijät täyttivät haastattelulomakkeen yhdessä asiakkaan kanssa hankkeen dokumenttien ja keskustelun pohjalta. Tekesin hankkeissa tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä. 4.2 Otanta Hankekohtaista vaikuttavuutta arvioitiin poimimalla myönnettyjen investointi-, kehittämis- ja kansainvälistymistukien hankekannasta (657 kpl) 30 hanketta (noin 5 % hankkeista): 20 investointisekä yhteensä 10 kehittämis- ja kansainvälistymistukihanketta. Toimintaympäristötukihankkeet käytiin läpi hankekohtaisesti ja energiatukihankkeista 5 hanketta (noin 42 % energiahankkeista). ESR-hankkeiden hankekannasta (80 hanketta) arvioitiin noin 6 %:n otos eli viisi hanketta (yksi hanke/tavoiteohjelman vuosi). Tekesin 53 hankkeesta arvioitiin 12, eli otos oli 23 %. Investointitukien otanta Investointitukien (sisälsi myös käynnistystuet) hankekannasta (462 hanketta) otettiin 20 hankkeen otos (noin 5 %). Myönnetty tuki (markat) jaettiin neljään luokkaan, joista jokaisesta valittiin satunnaisotannalla viisi hanketta käyttämällä taulukon 1 luokittelua.

7 Taulukko 1 Investointitukien luokitteluperusteet Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 3 000 000 10 000 000 mk 1 000 000-2 999 999 mk 100 000-999 999 mk 1 99 999 mk Markkamääräisesti 1. luokka edusti 30,8 %, 2. luokka 34,0 %, 3. luokka 30,8 % ja 4. luokka 4,4 prosenttia myönnettyjen investointitukien hankekannasta. Neljäs luokka oli prosentuaalisesti pieni, mutta investointihankkeiden lukumäärästä 52,5 % kuului siihen. Kehittämis- ja kansainvälistymistukien otanta Kehittämis- ja kansainvälistymistukien hankekannasta (175 hanketta) poimittiin viiden prosentin otos eli viisi kehittämis- ja viisi kansainvälistymishanketta. Kehittämistuet edustivat markkamääräisesti 52,5 % myönnettyjen kehittämis- ja kansainvälistymistukien yhteismäärästä, joten yhtä suuri otos molemmista tukiryhmistä oli perusteltu. 4.3 Yrityshankkeiden arviointikriteerit Yritystukien vaikuttavuuden selvittämisessä tarvittiin kriteerejä, joiden avulla tavoite 6 -ohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista voitiin arvioida. Liikevaihdon ja viennin sekä henkilöstön lukumäärän kehityksen mukaan voitiin laskea seuraavat vaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut: 1) Vaikuttavuus liikevaihtoon = [liikevaihto (t + 1) - liikevaihto (t - 1)] / tuen määrä Vaikuttavuus liikevaihtoon laskettiin siten, että hankkeen päättymistä seuraavan tilikauden liikevaihdosta vähennettiin hanketta edeltävän vuoden liikevaihto ja erotus suhteutettiin maksetun tuen määrään. Kaavan avulla saatiin selville, kuinka monta markkaa yrityksen liikevaihto kasvoi jokaista tukimarkkaa kohti. Asiakkailta tiedusteltiin myös hankkeen prosentuaalista vaikutusta tapahtuneeseen liikevaihdon muutokseen. Tuen vaikuttavuutta yrityksen liikevaihdon kehitykseen tarkasteltiin myös käyttämällä asiakkaan ilmoittamaa kerrointa (0,0 1,0) jolloin saatiin muista tekijöistä puhdistettu tuen vaikuttavuus yrityksen liikevaihdon kehitykseen. 2) Vaikuttavuus vientiin = [vienti (t + 1) - vienti (t - 1)] / tuen määrä Vastaavaa kaavaa voitiin soveltaa viennin määrän kehitykseen. Kaavan avulla voitiin laskea, kuinka monta markkaa viennin markkamäärä kasvoi jokaista tukimarkkaa kohti.

8 Työpaikan tukihinta kuvaa, kuinka paljon tukea tarvittiin yhden uuden työpaikan luomiseen. Asiakkailta tiedusteltiin myös hankkeen prosentuaalista vaikutusta tapahtuneeseen henkilöstön määrän kehitykseen. Tuen vaikuttavuutta työpaikkakehitykseen voitiin tarkastella myös käyttämällä asiakkaan ilmoittamaan kerrointa (0,0 1,0) jolloin saatiin todellinen tuen avulla saadun työpaikan hinta. 3) Työpaikan tukihinta = tuen määrä / [henkilöstön määrä (t + 1) - henkilöstön määrä (t - 1)] Yritystukien kokonaisvaikuttavuus saatiin selvitettyä yrityshankkeiden arviointilomakkeen avulla. Arviointilomakkeen vastaukset voitiin yhdistää arviointiluokiksi vaikuttavuuden arvioinnin monipuolistamiseksi (liite 1). Käytetyt arviointiluokat olivat 1) tuen saajan arvio vaikuttavuudesta 2) tuen työllisyysvaikutukset 3) yritystuen perusvaikutukset 4) hankkeen vaikuttavuus yrityksessä 5) tuen merkitys hankkeen toteuttamisessa eli ns. instrumenttivaikutus. Tuen saajan arvio vaikuttavuudesta arviointiluokassa hakija arvioi hankkeen onnistumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä hankkeen vaikutusta yrityksen kilpailukykyyn. Työllisyysvaikutuksissa tuen saajalta kysyttiin toimipisteen työpaikkojen lukumäärä hankkeen alussa ja hankkeen päätyttyä, sekä arviota hankkeen vaikutuksesta työpaikkakehitykseen. Perusvaikutuksetarviointiluokka sisälsi yrityksen liikevaihdon hanketta edeltävänä tilikautena ja hanketta seuraavana tilikautena sekä hakijan arvion hankkeen vaikutuksesta liikevaihdon kehitykseen, viennin hanketta edeltävänä tilikautena ja hanketta seuraavana tilikautena, sekä hankkeen vaikutuksen yrityksen kannattavuuteen käyttökateprosentin muutosta mittarina käyttäen. Neljännessä arviointiluokassa tarkasteltiin hankkeen vaikutuksia yrityksen tuotteiden, tuotannon tai palvelujen tasoon, uusien tuotteiden tai palvelujen syntyyn, tai osaamistason nousuun. Lisäksi neljännessä arviointiluokassa arvioitiin hankkeen vaikutusta yrityksen kansainvälistymiseen, yritysten väliseen yhteistyöhön, sekä ympäristöön. Instrumenttivaikutuksen tarkastelussa asteikon ääripäät olivat hanke olisi toteutettu ilman tukea ja hanketta ei olisi toteutettu ilman tukea. Arviointiluokille voitiin laskea arvosana luokkaan kuuluviin vastauksiin saatujen arvosanojen keskiarvona. Luokkien avulla voitiin tulkita, millaisia luokkakohtaisia vaikutuksia, esimerkiksi tuen työllisyysvaikutuksia, tuetuilla hankkeilla oli. Hankkeen kokonaisvaikuttavuutta kuvaava tunnusluku saatiin laskemalla keskiarvo viiden käytetyn arviointiluokan saamista arvosanoista. Kuvassa 2 on esitetty esimerkki hankkeen kokonaisvaikuttavuuden arvioinnista.

9 Liikevaihdon muutos Kannattavuuden muutos Viennin muutos Hankkeen onnistuminen Vaikutus kilpailukykyyn 5) Tuen merkitys hankkeen toteuttamisessa (tuen saajan arvio) 3) Yritystuen perusvaikutukset 2 )Tuen työllisyysvaikutukset 1) Tuen saajan arvio vaikuttavuudesta 4) Hankkeen vaikuttavuus yrityksessä Hankkeen kokonaisvaikuttavuus Kuva 2 Hankkeen kokonaisvaikuttavuuden arviointi Yritystukien kokonaisvaikuttavuus saatiin selvitettyä laskemalla keskiarvo eri hankkeiden kokonaisvaikuttavuutta kuvaavista tunnusluvuista. Hankkeen kokonaisvaikuttavuutta arvioitiin seuraavalla asteikolla: kiitettävä 4,50 5,00 hyvä 3,75 4,49 tyydyttävä 3,00 3,74

välttävä 2,25 2,99 ja heikko 1,00-2,24. 10 Tuen saajat arvioivat lisäksi rahoittajan toimintaa hankkeen toteutumisen tukemisessa sekä arvosanalla 1-5, että vapaalla kirjallisella palautteella. Yrityshankkeiden arviointilomakkeessa käytettiin myös avoimia kysymyksiä. Niillä saatiin tietoa siitä, mitä muutoksia yrityksessä ja yrityksen toimintaympäristössä on tapahtunut hankkeen toteutuksen jälkeen, hankkeen välillisistä vaikutuksista sekä yrittäjän parannusehdotuksia hankkeiden käsittelyprosessiin.

11 5 TAVOITE 6 -OHJELMAN TOTEUTUMINEN 5.1 KTM:n hallinnonalan EAKR-hankkeiden volyymi Pohjois-Karjalassa (pl. Tekes) Karjalassa 672 hankkeeseen yhteensä reilut 235 miljoonaa markkaa. (kuva 3) Kuva 3 EAKR-osarahoitteiset sidonnat (pl. Tekes) 1995-1999 EAKR-osarahoitteiset sidonnat 1995-1999 (pl. Tekes) Milj. mk 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1995 1996 1997 1998 1999 Taulukko 2 EAKR-osarahoitteisten hankkeiden volyymi KTM:n hallinnonalalla Pohjois-Karjalassa (pl. Tekes) 1995 1999 Hanke kpl Hanke mk Tuki mk KTM:n hallinnonala (pl. Tekes) käytti 6-kaudella EAKR-osarahoitteista myöntövaltuutta Pohjois- Uudet työ-paikat Uudet yritykset Energiatuki 12 36 316 000 7 580 100 0 24 Investointituki 462 1 096 932 000 200 719 245 122 1 537 Kehittämistuki 174 62 067 000 18 346 250 6 467 Toimintaymp.tuki 24 17 768 000 8 700 550 1 141 YHTEENSÄ 672 1 213 083 000 235 346 145 129 2 169

12 EAKR-osarahoitus vaikutti 129 uuden yrityksen ja 2 169 uuden työpaikan syntymiseen. Lisäksi tuetuissa hankkeissa turvattiin 2 052 työpaikkaa ja saavutettiin 93 projektin aikaista työpaikkaa. KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) osuus Pohjois-Karjalassa oli 21,4 % KTM:n hallinnonalan koko maan tavoite 6 -ohjelman EAKR-rahoituksesta. Ko. tuella syntyneistä uusista yrityksistä 17,4 % ja 21,6 % uusista työpaikoista sijoittui Pohjois-Karjalaan. Taulukko 3 EAKR-osarahoitteiset hankkeiden volyymi kunnittain KTM:n hallinnonalalla Pohjois-Karjalassa (pl. Tekes) 1995 1999 Hankkeen perustiedot Indikaattorit Hanke Hanke Tuki Uudet yritykset Uudet työpaikat Dimensio kpl mk mk kpl kpl ENO 16 37 435 000 7 937 800 5 43 ILOMANTSI 39 90 072 000 15 569 500 9 155 JOENSUU 153 202 971 000 41 476 290 27 628 JUUKA 41 99 717 000 19 301 505 9 164 KESÄLAHTI 18 13 143 000 2 551 100 2 25 KIIHTELYSVAARA 13 12 488 000 2 328 850 0 23 KITEE 49 57 324 000 18 424 900 15 135 KONTIOLAHTI 43 269 944 000 25 635 650 4 397 LIEKSA 63 117 915 000 26 033 500 10 122 LIPERI 38 26 184 000 7 251 250 10 43 NURMES 40 22 400 000 5 952 800 12 67 OUTOKUMPU 52 78 037 000 20 438 200 6 121 POLVIJÄRVI 23 24 853 000 5 645 500 3 44 PYHÄSELKÄ 28 33 316 000 7 379 300 10 61 RÄÄKKYLÄ 14 51 272 000 10 256 200 3 23 TOHMAJÄRVI 9 9 606 000 1 936 500 2 14 TUUPOVAARA 23 45 581 000 11 678 400 1 67 VALTIMO 10 20 825 000 5 548 900 1 37 YHTEENSÄ 672 1 213 083 000 235 346 145 129 2 169

13 Pohjois-Karjalassa KTM:n hallinnonalan EAKR-osarahoituksella tuettiin hankkeita eniten Joensuussa ja niihin myönnetty tuki, 41 476 290 markkaa, oli 17,6 % KTM:n hallinnonalan (pl Tekes) Pohjois- Karjalan tavoite 6 -ohjelman EAKR-osarahoituksesta. Uusia yrityksiä (27 kpl) ja uusia työpaikkoja (628 kpl) syntyi eniten Joensuuhun, mutta myös Kontiolahden 397 uutta työpaikkaa olivat Joensuun seutukunnan työllisyyden kannalta merkittäviä. Pohjois-Karjalassa KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) EAKR-osarahoitus painottui teollisuuteen (toimiala D); teollisuushankkeiden osuus myönnetystä tuesta oli 80,0 %. Koko maassa osuus oli pienempi, mutta silti yli puolet (59,2 %) hankkeista oli teollisuuteen kohdentuvia. Pohjois-Karjalassa tuetut teollisuushankkeet synnyttivät 82,6 % indikaattorina olleista uusista ja 78,4 % turvatuista työpaikoista sekä 62,0 % uusista yrityksistä. Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut (toimiala K) oli toiseksi eniten tukea saanut toimiala sekä Pohjois-Karjalassa että koko maassa KTM:n hallinnonalalla: Pohjois-Karjalassa sen osuus myönnetystä EAKR-osarahoituksesta oli 13,4 % ja koko maassa 18,0 %. Kiinteistötoimialan (toimiala K) kokoa on kasvattanut kuntien yrityksille rakennuttamien tilojen rahoitus. Vuosina 1995-1999 voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti myönnetyn tuen on pitänyt siirtyä tiloihin sijoittuville yrityksille, jotka lähes poikkeuksetta ovat olleet teollisuusyrityksiä. Näin ollen teollisuustoimialan (D) osuus myönnetyistä tuista on todellisuudessa vieläkin edellä kerrottua suurempi. Teollisuuden hankkeista eniten tukea Pohjois-Karjalassa saivat metallituotteiden, puutavaran ja puutuotteiden sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus. Tavoite 6-ohjelman viimeiset maksatukset suoritettiin joulukuussa 2001 ja ohjelma suljetaan lopullisesti kevään 2002 aikana. Pohjois-Karjala menestyi erinomaisesti verrattaessa KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) EAKR-hankkeiden lopullista toteutumista toisiin tavoite 6 -alueisiin. Pohjois-Karjalan toteutuma ylitti 90 %. Vain Kainuussa hankkeiden lopullinen toteutuma oli Pohjois-Karjalan lisäksi yli 90 %. Taulukko 4 KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) EAKR-hankkeiden toteutuminen tukimuodoittain 1995-1999

14 Energiatuki Investointituki Kehittämistuki Toimintaymp. Yhteensä tuki Etelä-Savo 74,0 % 89,1 % 73,6 % 98,7 % 88,7 % Pohjois-Savo 100,0 % 86,7 % 53,2 % - 83,8 % Kainuu 99,8 % 94,7 % 74,2 % 90,8 % 92,4 % Lappi 99,7 % 92,5 % 73,7 % 91,6 % 89,4 % Pohjois-Karjala 93,2 % 92,1 % 73,3 % 77,3 % 90,1 % Koko tavoite 6 -alue 92,0 % 92,2 % 72,8 % 90,2 % 89,8 % Koko tavoite 6 -alueella KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) EAKR-hankkeista toteutuivat parhaiten investointitukihankkeet, vaikka niitä oli eniten (2 685 kpl eli 67,5 % koko tavoite 6 -alueen KTM:n hallinnonalan 3 978 hankkeesta). Taulukossa 5 esitetään puhdistettu versio Pohjois-Karjalan EAKR-hankkeiden toteutumisesta KTM:n hallinnonalalla (pl. Tekes). Toimialat, joilla toteutui vain yhdestä kahteen hanketta, toteutuivat useimmiten 100-prosenttisesti. Taulukkoon otettiin kuitenkin mukaan vain vähintään 10 hanketta sisältäneet toimialat 2-merkkisenä, jotta tulokset olisivat edustavia. Kustantamisessa ja painamisessa päästään lähelle 99 %:n toteutumaan 14 hankkeella, ja yli 95 %:n toteutuma saavutetaan myös kiinteistöalan palveluissa sekä ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksessa. Teollisuuden hankkeista eniten tukea saaneet metallituotteiden, puutavaran ja puutuotteiden sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen hankkeet toteutuivat hyvin metallituotteiden valmistuksessa toteutumisprosentti oli peräti 93,7.

Taulukko 5 EAKR-hankkeiden toteutuminen toimialoittain KTM:n hallinnonalalla (pl. Tekes) Pohjois-Karjalassa 1995-1999 15 Dimensio Hanke kpl EAKR sidottu EAKR maksatus EAKR sidotusta maksettu 22 Kustantaminen, painaminen jne. 14 3 874 410 3 817 844 98,54 % 70 Kiinteistöalan palvelut 34 12 217 915 11 943 346 97,75 % 26 Ei-metallisten mineraalituott. valm 26 5 933 816 5 779 897 97,41 % 15 Elintarvikkeiden ja juomien valm. 23 1 931 518 1 832 755 94,89 % 31 Muu sähkökoneiden, -laitteiden valm 10 1 105 280 1 037 832 93,90 % 74 Muu liike-elämää palveleva toiminta 64 6 966 940 6 531 046 93,74 % 28 Metallituotteiden valmistus 168 23 962 164 22 447 434 93,68 % 75 Julkinen hallinto, maanpuol. jne. 12 4 237 100 3 842 968 90,70 % 20 Puutavaran ja puutuotteiden valm. 79 20 208 442 17 956 964 88,86 % 25 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 37 17 065 317 15 141 886 88,73 % 36 Huonekalujen valmistus; muu valm. 23 2 573 430 2 200 047 85,49 % 29 Koneiden ja laitteiden valmistus 23 2 650 780 2 170 090 81,87 % 72 Tietojenkäsittelypalvelu 32 1 417 244 1 105 692 78,02 % 92 Virkistys-, kulttuuri- ja urh.toim. 20 583 782 448 638 76,85 % 17 Tekstiilien valmistus 13 5 013 380 3 702 563 73,85 % 18 Vaatteiden valm.; turkisten muokk. 10 413 048 301 901 73,09 % 63 Liikennettä palv. toim., matkatoim. 11 713 578 428 912 60,11 % 5.2 KTM:n hallinnonalan ESR-hankkeiden volyymi Pohjois-Karjalassa (pl. Tekes) KTM:n hallinnonala (pl. Tekes) käytti tavoite 6 -ohjelmakaudella ESR-osarahoitteista myöntövaltuutta Pohjois-Karjalassa yhteensä lähes 20 miljoonaa markkaa josta valtion vastinrahan osuus oli noin 11,7 miljoonaa markkaa. KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) ESR-hankkeiden toteutuma Pohjois-Karjalassa oli 94,8 %. Taulukko 6 KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) ESR-hankkeiden toteutuminen Pohjois-Karjalassa 1995-1999 ESR sidottu Maksettu Toteutumisprosentti (mk) (mk) 8 629 000 8 177 331 94,8

5.3 Tekesin EU-osarahoitteisten hankkeiden volyymi 16 Tekes myönsi 6-ohjelmakaudella Pohjois-Karjalaan lähes 40 miljoonaa markkaa 53 EU-osarahoitteiseen hankkeeseen (taulukko 7). Myönnetyt tuet vaikuttivat yhden uuden yrityksen ja 188 työpaikan syntymiseen. Lisäksi syntyi 251 hankkeen aikaista työpaikkaa ja työpaikkoja turvattiin 1 098. Taulukko 7 EU-rahoituksen volyymi Tekesin hankkeissa 1995-1999 Uudet työ-paikat Pohjois- Karjala Hanke kpl Hankkeen perustiedot Hanke Tuki mk mk Uudet yritykset Indikaattorit Säilytetyt työpaikat Projektin aikaiset työpaikat 53 84 660 169 40 147 300 1 188 1 098 251 Otoksen 12 hankkeille myönnettiin tukea yhteensä 6 123 130 mk ja niistä maksettiin 5 797 942 mk, joten Tekesin hankkeiden otoksen mukainen lopullinen toteutumisprosentti oli 94,7. 6 YRITYSTUEN VAIKUTTAVUUDEN TULOKSET KTM:N HALLINNONALALLA POHJOIS- KARJALASSA (PL. TEKES) 6.1 Suorat yritystuet 6.1.1 Liikevaihdon ja viennin sekä henkilöstön lukumäärän kehitys Otoksen 30 hankkeessa syntyi tutkimusajanjakson aikana 316 uutta työpaikkaa (muutos +29,1 %), joista uusia naistyöpaikkoja oli 56 (muutos +55,5 %). Lisäksi turvattujen työpaikkojen lukumäärä kasvoi 208:lla (muutos +68,9 prosenttia) ja turvattujen naistyöpaikkojen 26:lla (muutos +30,6 %).

17 Taulukko 8 Liikevaihdon ja viennin prosentuaalinen muutos KTM:n hallinnonalalla (pl. Tekes) Yrityksen liikevaihdon muutos tarkasteluajanjaksona (%) Yrityksen liikevaihdon muutos tarkasteluajanjaksona (mk) Yrityksen arvio tuen merkityksestä lv:n muutokseen (%) Yrityksen arvio tuen merkityksestä lv:n muutokseen (mk) Yrityksen viennin muutos tarkasteluajanjaksona (%) 1 25,40 3 517 000 60,00 2 110 200 2 4 500 000 70,00 3 150 000 uusi 3 10 400 000 70,00 7 280 000 uusi 4 26,80 11 300 000 90,00 10 170 000 8 5 53,60 2 602 000 20,00 520 400 6 7,90 4 400 000 100,0 4 400 000 6,6 7 42,60 19 268 000 100,00 19 268 000 56,9 8 66,60 6 128 000 50,00 3 064 000 9 47,40 9 300 000 na na 10 56,60 50 100 000 na na 57,3 11 45,10 23 000 000 na na 41,7 12 25,00 1 500 000 25,00 375 000 13 111 000 000 na na uusi 14 22,80 56 000 000 na na 24,6 15 800 000 100,00 800 000 uusi 16-11,00-71 338 0,00 0 17 92,90 3 900 000 na na 18 77,80 350 000 100,00 350 000 19 58,40 292 000 na na 20 36,30 308 000 na na 41,2 21 2,60 450 000 1,00 4 500 15 22 29,40 2 500 000 30,00 750 000 0 23 1 700 000 50,00 850 000 uusi 24 19,50 4 100 000 na na 25 75,70 1 400 000 20,00 280 000 26 0,00 0 0,00 0 27 85,00 34 000 000 10,00 3 400 000 100 28 28,00 3 750 000 na na 29 29 14,30 1 000 000 na na -20 30 50,00 1 500 000 10,00 150 000 88,9 Keskiarvo 39,15 12 299 789 47,68 2 995 900 34,6 Otoksen 30 hankkeen liikevaihto kasvoi tarkasteluajanjakson aikana keskimäärin 39,15 % ja vienti 34,60 %. Otoksessa mukana olleiden yritysten liikevaihdon keskimääräinen kokonaismuutos oli 12 299 789 mk. Tuen merkitys liikevaihdon kasvuun oli keskimäärin 48 % ja liikevaihdon kasvu tuen ansioista oli yrittäjien arvioiden mukaan keskimäärin 2 995 900 mk. Viennin muutos -sarakkeeseen jää tyhjiä soluja, koska kaikki tarkastellut yritykset eivät harjoita vientitoimintaa. Liikevaihdon ja viennin sekä henkilöstön lukumäärän kehityksen mukaan voitiin laskea seuraavat vaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut: vaikuttavuus liikevaihtoon, vaikuttavuus vientiin ja työpaikan

18 tukihinta (katso arviointikriteerit luku 4.2.3). Tunnusluvun solu jäi taulukossa tyhjäksi, kun tunnuslukua ei voitu laskea. Vaikuttavuutta vientiin ei laskettu, jos yritys ei harjoita vientiä. Työpaikan tukihintaa ei voitu laskea, jos yritykseen ei syntynyt uusia työpaikkoja tai työpaikkojen lukumäärä ei ollut tiedossa. Taulukko 9 Vaikuttavuus liikevaihtoon ja vientiin sekä työpaikan tukihinta KTM:n hallinnonalalla (pl. Tekes) VAIKUTTAVUUS LIIKEVAIHTOON Koko liikevaihdon muutos Hankkeen vaikutukseen suhteutettu liikevaihdon muutos VAIKUT- TAVUUS VIEN- TIIN TYÖPAIKAN TUKI- HINTA (MK) Kaikki työpaikat vaikutuk- Hankkeen seen suhteutetut työpaikat TUKIMUOTO 1 Kehitysalueen 34,31 20,59 17 083 34 167 2 investointituki 2,19 1,53 0,14 256 722 366 745 uusi 3 " 5,96 4,17 0,86 58 141 83 059 uusi 4 " 7,60 6,84 0,47 78 291 86 991 5 " 8,33 1,67 39 063 156 250 6 " 1,47 1,47 0,27 428 571 857 143 7 " 5,39 5,39 2,88 357 500 357 500 8 " 37,83 18,91 6,17 81 000 81 000 9 " 8,86 105 000 10 " 12,97 6,68 56 801 11 " 28,96 20,14 36 105 12 " 46,25 12,72 16 218 32 435 13 " 22,65 22,04 148 485 uusi 14 " 7,35 4,07 15 Pienyritystuki 3,36 3,36 79 333 105 778 uusi 16 " -7,35 0 17 " 4,46 87 500 18 " 7,78 7,78 5,56 45 000 87 500 19 " 24,84 11 756 20 " 88,13 80,11 21 Kehittämistuki 12,16 0,18 0,81 22 " 21,30 6,39 0,00 58 688 293 440 23 " 14,78 7,39 20 909 41 818 uusi 24 " 269,72 3 800 25 " 22,19 4,44 4 205 4 205 26 Kansainvälistymistuki 0 0 27 " 165,98 16,60 0,49 4 764 23 820 28 " 185,64 6,97 29 " 45,09 4,51-13,53 5 544 11 088 30 " 6,64 2,19 5,31 113 000 226 000 Yhteensä 1 094,84 126,13 149,44 2 113 480 2 848 939 KESKIARVO 36,49 6,31 8,30 88 062 167 585 KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) hankkeiden keskiarvo vaikuttavuudessa liikevaihtoon oli 36,49 mk ja vaikuttavuudessa vientiin 8,30 mk eli liikevaihto kasvoi keskimäärin 36,49 mk ja vienti 8,30 mk

19 jokaista maksettua tukimarkkaa kohti, kun tunnusluvut laskettiin koko liikevaihdon muutoksesta. Tuen vaikuttavuutta liikevaihtoon kuvaa kuitenkin tarkemmin hankkeen vaikutukseen suhteutettu tunnusluku, joka on keskimäärin 6,31 eli yrityksen liikevaihto kasvoi tuen vaikutuksesta keskimäärin 6,31 mk jokaista maksettua tukimarkkaa kohti. Yhden työpaikan luomiseen tarvittu tuki oli keskimäärin 88 062 mk kaikkien työpaikkojen muutoksesta laskettuna ja 167 585 mk hankkeen vaikutukseen suhteutettuna. Taulukko 10 Keskiarvot vaikuttavuudesta liikevaihtoon ja vientiin sekä työpaikan tukihinnasta tukimuodoittain KTM:n hallinnonalalla (pl. Tekes) VAIKUTTAVUUS LIIKEVAIHTOON Koko liikevaihdon muutos Hankkeen vaikutukseen suhteutettu liikevaihdon muutos VAIKUT- TAVUUS VIEN- TIIN TYÖPAIKAN TUKIHINTA (MK) Kaikki työpaikakutukseen Hankkeen vai- suhteutetut työpaikat TUKIMUOTO Investointituki 16,44 8,14 6,37 129 153 228 366 Pienyritystuki 20,20 3,71 42,84 55 897 96 639 Kehittämistuki 68,03 4,60 0,41 21 901 113 154 Kansainvälistymistuki 80,67 5,83-0,19 41 103 86 969 Kaikki tukimuodot 36,49 6,31 8,30 88 062 167 585 Taulukon 10 mukaan liikevaihdon suurin keskimääräinen kasvu maksettua tukimarkkaa kohti oli kansainvälistymistuella, kun tunnusluvut laskettiin liikevaihdosta. Kun yritysten arviot hankkeen vaikuttavuudesta muutokseen huomioitiin, suurimpaan vaikuttavuuteen ylsi investointituki. Viennissä suurin keskimääräinen kasvu tukimarkkaa kohti oli pienyritystuella. Yksi työpaikka saatiin luotua alhaisimmilla kustannuksilla kehittämistukihankkeissa, kun tunnusluku laskettiin kaikkien työpaikkojen muutoksesta, mutta hankkeen vaikutukseen suhteutettuna siihen päästiin kansainvälistymistuella. Maksetun tuen vaikutusta liikevaihtoon ja vientiin arvioitiin myös korrelaatioiden avulla. Maksetun tuen korrelaatio liikevaihdon muutokseen oli +0,75 ja viennin muutokseen +0,62, joten maksettu tuki vaikutti liikevaihtoon huomattavasti ja vientiinkin kohtalaisen paljon. Investointituki (sisälsi myös pienyritystukihankkeet) korreloi positiivisesti liikevaihtoon (+0,76) ja vientiin (+0,57); investointituella oli huomattava vaikutus liikevaihtoon. Kehittämistukien vaikutus liikevaihtoon oli kohtalainen (korrelaatio +0,53), mutta vientiin sillä ei ollut vaikutusta (korrelaatio -0,02). Maksetun kansainvälistymistuen korrelaatio liikevaihtoon oli +0,55 ja vientiin +0,71 eli tuki vaikutti liikevaihtoon kohtalaisen paljon ja vientiin huomattavasti. Kun korrelaatio lasketaan liikevaihdon muutoksesta, jossa hankkeen vaikutus liikevaihtoon on huomioitu, korrelaatio on vieläkin parempi (+0,82) eli maksettu tuki vaikutti liikevaihtoon huomattavasti.

20 6.1.2 Yritystukien kokonaisvaikuttavuus Jos kysymyksessä oli uusi yritys, yritystuen perusvaikutusten tunnuslukua (liikevaihdon, viennin ja kannattavuuden muutos) ei laskettu, koska uudet yritykset yltäisivät arviointia vääristäviin positiivisiin arvosanoihin aloitettuaan nollatilanteesta. Viennin muutoksen tunnusluku puuttuu, jos yritys ei harjoittanut vientitoimintaa. Silloin yritystuen perusvaikutukset laskettiin liikevaihdon ja kannattavuuden tunnusluvuista. Työllisyysvaikutukset arvioitiin hankkeen vaikutuksesta syntyneiden työpaikkojen mukaan (yrittäjä esitti arvion hankkeen vaikutuksesta työpaikkojen määrään) ja liikevaihdon muutosta arvioitaessa on huomioitu yrittäjän arvio hankkeen vaikutuksesta liikevaihtoon. Taulukko 11 Yritystukien kokonaisvaikuttavuus -tunnusluvun arviointiluokat KTM:n hallinnonalalla (pl. Tekes) Tuen saajan arvio vaikuttav. Työllisyysvaikutukset Yrit.tuen perusvaik. Hankkeen vaikutukset Tuen merkitys Tukimuoto 1 Kehitysalueen investointituki 3,5 3,5 3 4 5 2 5 4 5 4 3 5 5 4 3 4 4,5 5 3 4 3 5 4,5 3 3,5 3,5 3 6 3,5 4 2,67 3 1 7 4,5 5 4,33 4 3 8 4,5 3,5 4,33 4 4 9 5 5 3,5 3,75 4 10 5 5 4 4,25 1 11 5 5 4,33 4,25 3 12 3,5 3 2,5 4 2 13 4,5 5 5 5 14 5 1 3 4 2 15 Pienyritystuki 2 3 4 5 16 4 2,5 3 3,75 3 17 4,5 5 5 5 5 18 4 3 4 3 4 19 4,5 3 5 3,5 3 20 3,5 3 4,33 3 3 21 Kehittämistuki 3 2,5 3,33 3 5 22 4,5 3 3,33 3,75 3 23 4 54 4 3 24 1,5 4 3,67 2,5 1 25 4 5 2,33 3 5 26 Kansainvälistymistuki 1,5 2 1 5 27 3,5 5 2,67 4 5 28 3,5 3 4,33 4 3 29 3 4 2 3 3 30 4 3,5 3,67 3,75 5 Yhteensä 118 110,5 86,82 111 104

21 Taulukko 12 Yritystukien kokonaisvaikuttavuus -tunnusluvun arviointiluokat keskiarvoina tukimuodoittain KTM:n hallinnonalalla (pl. Tekes) Yrit.tuen perusvaik. Hankkeen vaikutukset Tuen merkitys Tuen saajan arvio vaikuttavuudesta Työllisyysvaikutukset Kokonaisvaikuttavuus Tukimuodot Kehitysalueen investointituki 4,50 4,07 3,47 4,05 3,07 3,83 Pienyritystuki 3,75 3,25 4,27 3,71 3,83 3,76 Kehittämistuki 3,40 3,70 3,12 3,25 3,40 3,37 Kansainvälistymistuki 3,10 3,88 2,93 3,15 4,20 3,45 Kaikki tukimuodot 3,93 3,81 3,47 3,70 3,47 3,68 Tuen saajat arvioivat tuen vaikuttavuuden olleen kiitettävä kehitysalueen investointitukea saaneissa hankkeissa, ja pienyritystukihankkeissakin yllettiin hyvään vaikuttavuuteen. Kehitysalueen investointituella (keskiarvo 4,07) ja kansainvälistymistuella (keskiarvo 3,88) oli positiivisimmat työllisyysvaikutukset. Pienyritystuki saavutti tukimuodoista ainoana hyvän arvosanan yritystuen perusvaikutukset -arviointiluokassa (liikevaihdon ja viennin muutos sekä vaikutus kannattavuuteen). Kehitysalueen investointitukien vaikuttavuus hankkeisiin oli hyvä (keskiarvo 4,05) ja paras tuen merkitys -arvosana oli kansainvälistymistuella. Yritystukien kokonaisvaikuttavuus KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) hankkeissa oli tyydyttävä (keskiarvo 3,68). Hyvään kokonaisvaikuttavuuteen ylsivät tukimuodoista kehitysalueen investointituki ja pienyritystuki, mutta myös kehittämis- ja kansainvälistymistuenkin kokonaisvaikuttavuus oli yli 3,3 eli tyydyttävä. KTM:n hallinnonalan (pl. Tekes) hankkeiden osalta hyvän arvosanan saivat arviointiluokista tuen saajan arvio vaikuttavuudesta (keskiarvo 3,93) ja työllisyysvaikutukset (keskiarvo 3,81). 6.1.3 Tuen saajan arvio rahoittajan toiminnasta hankkeen toteutumisen tukemisessa Haastateltavat arvioivat rahoittajan toiminnan hyväksi (keskiarvo 4,26) hankkeen toteutumisen tukemisessa. KTM:n hallinnonala (pl. Tekes), myöhemmin tässä luvussa käytetään käsitettä TEkeskus, sai arvioinnissa kymmenen kiitettävää arvosanaa ja vain kaksi haastateltavaa antoi tyydyttävän arvosanan 3. TE-keskukselta toivottiin nopeampaa aikataulua hakemusten käsittelyssä (6 kpl). Eräs haastateltavista totesi jopa hankkeen onnistumisen olevan vaakalaudalla, jos käsittely vie useita kuukausia ja toinen piti nopeutta tärkeänä erityisesti kasvaville yrityksille. Käsittelyä toivottiin nopeammaksi myös tilityksissä ja hankkeen tukemisen toivottiin kestävän hankkeen loppuun saakka. Yksi haastateltavista piti oleellisempana neuvojen ja rohkaisun saamista kuin markkamääriä. Haastateltavat totesivat, etteivät pienet yritykset osaa käyttää TE-keskuksen palveluja. Lisäksi he toivoivat investointitukien lisäämistä Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen, neuvontaa hakemusten täyt

22 tämiseen, enemmän perusteluja hakemusten taustalta, koulutusasioiden miettimistä yhdessä ja koulutusrahoitukseen panostamista. Kentällä liikkumista vaadittiin enemmän asiantuntijoiden ajan tasalla pysymisen vuoksi. Haastateltavat toivoivat myös kaikkien yrittäjien laativan selkeitä hankesuunnitelmia [tasapuolisuuden takaamiseksi]. Kilpailukyvyn ylläpitämiseen kaivattiin rahoitusta ja yli 5 miljoonan markan hankkeisiin 50 000 markan markkinointisuunnitelman edellyttämistä. Tukiprosentti todettiin liian alhaiseksi ja hyväksyttävien kustannusten lajeja toivottiin laajennettavaksi. Neljä haastateltavista totesi yhteistyön toimineen erittäin hyvin. Samanlaista (kiitettävää) hankkeen tukemista toivottiin myös mahdollisissa tulevissa hankkeissa. TE-keskus ja Finnvera todettiin välttämättömiksi, ja lisäksi TE-keskukselta toivottiin eteenpäin näkemistä. 6.1.4 Yrityksissä ja niiden toimintaympäristössä hankkeen toteutuksen jälkeen tapahtuneet muutokset Tuen saajat kertoivat, että saadulla tuella oli vaikutusta yrityksessä esimerkiksi tapahtuneisiin seuraaviin muutoksiin: yrityksen toiminta laajentui liikevaihto kasvoi, merkittävää kasvua kysyntä kasvoi, tuottavuus ja kilpailukyky lisääntyi tuotanto kasvoi, uudet tilat, tilojen laajennus tai saneeraus työympäristö parantui, uusia tuotteita tuotepaketteja, oma mallisto markkinoille, tuotenimi, erikoistuminen vahvistui, henkilökunnan määrä lisääntyi kansainvälistyminen aloitettu osakaspohja laajentui ja osakepääomaa lisää, sukupolvenvaihdosprojekti aloitettu, yhtiörakenne muuttui uusia päämiehiä lisää, yrityksen osaaminen kasvoi, liiketoimintasuunnitelma, rekrytointi helpottui, yleinen tunnettavuus kasvoi, omavalvonta päivitetty, ympäristöohjelma tehty, konehankintoja toiminta täysin automatisoitu, isoja asiakkaita, asiakkaat hyväksyivät tuotteen tai saatiin lisää asiakkaita Tuen saajat kertoivat, että saadulla tuella oli välillisesti vaikutusta yrityksessä tapahtuneisiin seuraaviin muutoksiin: yrityksessä tapahtui verkostoitumista tai yritysyhteistyötä alihankinta käynnistyi/lisääntyi yrityksen uskottavuus/tunnettavuus lisääntyi, kansainvälistymistä, mahdollisti pitkäaikaisen toiminnan kehittämisen oman näkökulman määrä lisääntyi, laitekanta modernisoitui yhteismarkkinointi, tuotevaihtoa, laadun tuottokyky lisääntyi, tuotekehitystä, teknologiatietoisuutta

23 Yritysten toimintaympäristössä ja ulkoisissa tekijöissä tapahtuneita muutoksia olivat: kilpailutilanteen paraneminen yhteistyön lisääntyminen avaintoimijoiden kanssa, markkina-alueen laajentuminen tai tilan riittäminen markkinoilla asiakaskunnan muuttuminen. it-alan taantuma rakentamisen huipun tasaantumiseen yhteydenpidon siirtymiseen sähköisiin verkkoihin, kansainvälistymiseen kilpailun kiristymiseen tai muuttumiseen (20 mainintaa), 6.2 Toimintaympäristötuki Toimintaympäristötuelle on tyypillistä, että se parantaa pk-yritysten toimintaympäristöä pitkävaikutteisesti. Hankkeiden kirjallisesta arvioinnista voidaan poimia esimerkkejä saavutetuista pitkän aikavälin vaikutuksista: Hanke on luonut pohjan hakijan myöhempiin hankkeisiin eli vaikka itse tarkasteltavan hankkeen tavoitteet eivät toteutuneetkaan, voidaan hanketta pitää osana hakijaorganisaation ja alueen yritysten learning by doing -tyyppistä prosessia, joka alkaa kantaa hedelmää vasta useita vuosia itse hankkeen jälkeen. Hanke on kuitenkin toiminut aktivaattorina ja innoittajana alueella ja ilman hanketta moni kehityssykäys olisi ehkä jäänyt toteutumatta. Hankkeella on ollut suuri merkitys alueen kannalta. on synnyttänyt useita muita EU-osarahoitteisia hankkeita ja ollut merkittävässä roolissa Pohjois-Karjalan muovi- ja metallitoimialan kehittymisessä tietotaitoa ja osaamista tarjoten sekä uskottavuutta luoden. Toimintaympäristötukea saaneissa hankkeissa tavoite 6 -ohjelman tavoitteet täyttyivät parhaiten osaamisen rakenteita parannettaessa tai osaamistasoa kohotettaessa. Laadullisen arvioinnin jokaisen kriteerin keskiarvo oli vähintään 3.0 eli toimintaympäristötuki oli vaikuttanut myönteisesti hankkeen laadulle asetettujen tavoitteiden täyttymiseen. Taulukko 13 Toimintaympäristötukea saaneiden hankkeiden laadullisen arvioinnin tulokset Hankkeen vaikutus Arvosana ja keskiarvo Työllisyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä edistävä ja / tai työpaikkoja tyydyttävä 3.0 uudistava Uutta yritystoimintaa synnyttävä ja jalostusastetta nostava ja kilpailukykyä tyydyttävä 3.2 parantava Osaamisen rakenteita parantava / tai osaamistasoa kohottava tyydyttävä 3.5 Kestävän kehityksen periaatteita edistävä sekä maakunnan luonnon- ja tyydyttävä 3.1 kulttuuriympäristöä parantava Kustannus-hyötysuhteeltaan onnistunut ja hankkeella aikaansaadulla toiminnalla tyydyttävä 3.2 jatkuvuutta mahdollistava Tasa-arvoa edistävä tyydyttävä 3.0

24 Hankkeiden kokonaisuusvaikuttavuus oli tyydyttävä (hankkeiden kokonaisarvosanojen keskiarvo 3.4) ja hankkeiden alkuperäiset tavoitteet toteutuivat tyydyttävästi (hankkeiden arvosanojen keskiarvo 3.0). Toimintaympäristötuen voidaan siis todeta vaikuttaneen hankkeisiin myönteisesti. 6.3 Energiatuet Energiatukihankkeissa tavoite 6 -ohjelman tavoitteet täyttyivät kiitettävästi kestävän kehityksen periaatteiden edistämisessä sekä maakunnan luonnon- ja kulttuuriympäristön parantamisessa. Tasaarvon edistämisessä tavoitteet toteutuivat heikosti, mikä oli odotettava tutkimustulos energiatukien sisällön vuoksi. Hankkeiden kokonaisuusvaikuttavuus oli hyvä (hankkeiden kokonaisarvosanojen keskiarvo 4,2) ja hankkeiden alkuperäiset tavoitteet toteutuivat hyvin (hankkeiden arvosanojen keskiarvo 4,4). Hankkeiden kirjallisista arvioista kävi ilmi, että hankkeissa oli syntynyt kustannussäästöjä ja myönnetty energiatuki oli nopeuttanut investointien aikataulua. Taulukko 14 Energiatukea saaneiden hankkeiden laadullisen arvioinnin tulokset Hankkeen vaikutus Arvosana ja keskiarvo Työllisyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä edistävä ja / tai työpaikkoja tyydyttävä 3,0 uudistava Uutta yritystoimintaa synnyttävä ja jalostusastetta nostava ja kilpailukykyä tyydyttävä 3,0 parantava Osaamisen rakenteita parantava / tai osaamistasoa kohottava tyydyttävä 3,4 Kestävän kehityksen periaatteita edistävä sekä maakunnan luonnon- ja kiitettävä 4,6 kulttuuriympäristöä parantava Kustannus-hyötysuhteeltaan onnistunut ja hankkeella aikaansaadulla toiminnalla tyydyttävä 3,6 jatkuvuutta mahdollistava Tasa-arvoa edistävä heikko 2,2 6.4 ESR-osarahoitetut hankkeet KTM:n hallinnonalalla (pl. Tekes) Pohjois-Karjalassa Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamat hankkeet arvioitiin liiton lomaketta (liite 2) käyttäen. Hankkeiden vaikuttavuus kokonaisuudessaan tavoite 6 -ohjelmassa ja maakunnan kehittämissä sai arvosanaksi tyydyttävä 3.4. Hankkeiden alkuperäiset tavoitteet toteutuivat tyydyttävästi (keskiarvo 3.4) ja hankkeet arvioitiin laadullisesti myös tyydyttäviksi (keskiarvo 3.2).

25 Taulukko 15 ESR-hankkeiden laadullisen arvioinnin tulokset KTM:n hallinnonalalla (pl. Tekes) Hankkeen vaikutus Arvosana ja keskiarvo Työllisyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä edistävä ja / tai työpaikkoja tyydyttävä 3.4 uudistava Uutta yritystoimintaa synnyttävä ja jalostusastetta nostava ja kilpailukykyä tyydyttävä 3.6 parantava Osaamisen rakenteita parantava / tai osaamistasoa kohottava hyvä 4.0 Kestävän kehityksen periaatteita edistävä sekä maakunnan luonnon- ja välttävä 2.8 kulttuuriympäristöä parantava Kustannus-hyötysuhteeltaan onnistunut ja hankkeella aikaansaadulla toiminnalla hyvä 4.0 jatkuvuutta mahdollistava Tasa-arvoa edistävä heikko 2.2 ESR-hankkeet vastasivat hyvin tavoite 6 -ohjelman tavoitteisiin toiminnan jatkuvuutta mahdollistavien ja osaamista kohottavien vaikutusten osioissa. Tavoitteet täyttyivät kohtalaisesti myös uuden yritystoiminnan ja työllisyyden osalta. Vaikka nuorten ja naisten yrittämisen tukeminen on ESRhankkeiden keskeisiä tavoitteita keskeinen tavoite, tasa-arvoa edistettiin hankkeissa vain heikosti eikä tuella ollut vaikutusta tasa-arvon edistämiseen. 7 YRITYSTUEN VAIKUTTAVUUDEN TULOKSET TEKES-HANKKEISSA 7.1 Liikevaihdon ja viennin sekä henkilöstön lukumäärän kehitys Otoksen 12:ssa hankkeessa syntyi tutkimusajanjakson aikana 63 uutta työpaikkaa (muutos 66,3 %), joista uusia naistyöpaikkoja oli 10 (muutos +90,9 %). Lisäksi turvattujen työpaikkojen lukumäärä kasvoi 102:lla (muutos 51,3 prosenttia) ja turvattujen naistyöpaikkojen neljällä (muutos + 33,3 %). Taulukko 16 Liikevaihdon ja viennin prosentuaalinen muutos Tekesissä Yrityksen liikevaihdon muutos tarkasteluajanjaksona (%) Yrityksen liikevaihdon muutos tarkasteluajanjaksona (mk) Yrittäjän arvio tuen merkityksestä lv. muutokseen (%) Yrittäjän arvio tuen merkityksestä lv. muutokseen (mk) Yrityksen viennin muutos tarkasteluajanjaksona (%) 1 75,5 914000 35 319 900 2 25,9 2200000 25 550 000-140,0 3 47,7 6055615 30 1 816 685 4 3567438 100 3 567 438 uusi 5 na na na na na 6 72,3 29000000 50 14 500 000 100,0 7 29356000 20 5 871 200 uusi 8 34,4 220000 40 88 000 9 61,7 10300000 30 3 090 000 83,3 10 28,9 5900000 30 1 770 000 11 4,2 1786705 80 1 429 364-32,8 12 224,5 131620620 10 13 162 062 37,7 Yhteensä 220920378 46 164 649

26 Keskiarvo 63,9 20 083 670 41 4 196 786 8,0 Otoksen 12:n hankkeen liikevaihto kasvoi tarkasteluajanjakson aikana keskimäärin 63,9 % ja vienti 8,0 %. Otoksessa mukana olleiden yritysten liikevaihdon keskimääräinen kokonaismuutos oli 20 083 670 mk. Tuen merkitys liikevaihdon kasvuun oli keskimäärin. 4 196 786 mk. Viennin muutos -sarakkeeseen jää tyhjiä soluja, koska kaikki yritykset eivät harjoita vientitoimintaa. Liikevaihdon ja viennin sekä henkilöstön lukumäärän kehityksen mukaan laskettiin seuraavat vaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut: vaikuttavuus liikevaihtoon, vaikuttavuus vientiin ja työpaikan tukihinta (katso arviointikriteerit luku 4.2.3). Tunnusluvun solu jäi taulukossa tyhjäksi, kun tunnuslukua ei voitu laskea. Tyhjiksi jääneitä soluja ei huomioitu keskiarvoja laskettaessa. Viennin vaikuttavuutta ei laskettu, jos yritys ei harjoita vientiä. Työpaikan tukihintaa ei voitu laskea, jos yritykseen ei syntynyt uusia työpaikkoja tai työpaikkojen lukumäärä ei ollut tiedossa. Taulukko 17 Vaikuttavuus liikevaihtoon ja vientiin sekä työpaikan tukihinta Tekesissä VAIKUTTAVUUS LIIKEVAIHTOON Koko liikevaihto Hankkeen vaikutukseen suhteutettu liikevaihto VAIKUT- TAVUUS VIENTIIN TYÖPAIKAN TUKIHINTA (MK) Kaikki työpaikakutukseeen Hankkeen vai- suhteutetut työpaikat 1 4,10 1,43 223 000 278 750 2 3,33 0,83-1,06 330 000 1 320 000 3 13,28 3,98 75 989 506 591 4 4,75 4,75 1,98 uusi 5 na na na na 6 26,78 13,39 0,09 22 102 44 204 7 233,39 46,68 211,84 3 494 13 976 uusi 8 1,74 0,70 9 22,89 6,87 2,22 224 999 749 997 10 20,15-18,78 29 280 11 3,57 2,86-0,72 35 724 44 655 12 131,62 13,16 71,59 5 435 54 348 Yhteensä 465,60 94,65 267,16 950 022 3 012 521 Keskiarvo 42,33 9,47 33,40 105 558 376 565 Tekesin hankkeiden keskiarvo vaikuttavuudessa liikevaihtoon oli 42,33 mk ja vaikuttavuudessa vientiin 33,40 mk eli liikevaihto kasvoi keskimäärin 42,33 mk ja vienti 33,40 mk jokaista maksettua tukimarkkaa kohti, kun tunnusluvut laskettiin koko liikevaihdon muutoksesta. Tuen vaikuttavuutta liikevaihtoon kuvaa kuitenkin tarkemmin hankkeen vaikutukseen suhteutettu tunnusluku, joka on keskimäärin 9,47 eli yrityksen liikevaihto kasvoi keskimäärin 9,47 mk jokaista maksettua tukimarkkaa kohti. Yhden työpaikan luomiseen tarvittu tuki oli keskimäärin 105 558 mk kaikkien työpaikkojen muutoksesta laskettuna ja 376 565 mk hankkeen vaikutukseen suhteutettuna.

27 Maksetun tuen vaikutusta liikevaihtoon ja vientiin arvioitiin myös korrelaatioiden avulla. Maksetun tuen korrelaatio liikevaihtoon oli +0,53 ja vientiin +0,28, joten tuella voidaan todeta olleen vaikutusta molempiin. Kun korrelaatio lasketaan liikevaihdon muutoksesta, jossa hankkeen vaikutus liikevaihtoon on huomioitu, korrelaatio on vieläkin parempi (+0,75) eli maksettu tuki vaikutti liikevaihtoon huomattavasti. Keskimääräisen liikevaihdon kasvun ja keskimääräisen maksetun tuen jakojäännöksenä saatava tunnusluku on 8,69 eli maksettu tuki lähes yhdeksänkertaistui liikevaihdossa. Yritystukien kokonaisvaikuttavuus Tekesissä Yritystukien kokonaisvaikuttavuus Tekesin hankkeissa oli hyvä (keskiarvo 3,82). Kokonaisvaikuttavuuden arviointiluokista hyvän arvosanan saivat tuen saajan arvio vaikuttavuudesta (keskiarvo 3,96), työllisyysvaikutukset (keskiarvo 3,95), hankkeen vaikutukset (keskiarvo 3,92) ja tuen merkitys (keskiarvo 4,25). Vain yritystuen perusvaikutukset -arviointiluokan (liikevaihdon ja viennin muutos sekä vaikutus kannattavuuteen) arvosana oli tyydyttävä (keskiarvo 3,00). Kun kysymyksessä oli uusi yritys, yritystuen perusvaikutusten tunnuslukua (liikevaihdon, viennin ja kannattavuuden muutos) ei laskettu, koska uudet yritykset yltäisivät arviointia vääristäviin positiivisiin arvosanoihin aloitettuaan nollatilanteesta. Viennin muutoksen tunnusluku puuttuu, jos yritys ei harjoittanut vientitoimintaa. Silloin yritystuen perusvaikutukset laskettiin liikevaihdon ja kannattavuuden tunnusluvuista. Työllisyysvaikutukset arvioitiin hankkeen vaikutuksesta syntyneiden työpaikkojen mukaan (yrittäjä esitti arvion hankkeen vaikutuksesta työpaikkojen määrään) ja liikevaihdon muutosta arvioitaessa on huomioitu yrittäjän arvio hankkeen vaikutuksesta liikevaihtoon. Taulukko 18 Yritystukien kokonaisuusvaikuttavuus tunnusluvun arviointiluokat Tekesissä Yritys Tuen saajan arvio vaikuttav. Työllisyysvaikutukset Yrit.tuen perusvaik. Hankkeen vaikutukset Tuen merkitys 1 1,5 3,5 3,5 3 5 2 3 3 2 4,25 2 3 4,5 3 3,5 4 4 4 4,5 2 4 4 5 2,5 2 3 5 6 5 5 3,67 4 5 7 5 5 4,5 5 8 4,5 3 3 5 4 9 4,5 4 3,67 3,75 5 10 3 5 2,67 3 4 11 5 5 2,67 4,25 4 12 4,5 5 3,33 4,25 4