Ajankohtaista Salpauksesta Sysmän kaupunginvaltuusto 21.12.2020 Martti Tokola ja Päivi Saarelainen 9.12.2020 1
Salpaus - 6. suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä Suomessa Meillä opiskelee aikuista ja nuorta Opettajia ja muuta henkilöstöä 14 000 624 Kampuksia Lahdessa, Asikkalassa ja 5 Heinolassa 33 perustutkintoa 33 ammattitutkintoa 24 erikoisammattitutkintoa Satoja henkilöstö- ja täydennyskoulutuksia 63 milj. toimintatuotot Salpauksesta on moneksi. 1500 solmittua oppisopimusta 87 kansallisuutta opiskelijoissa 455 opiskelijaa saa erityistä tukea Yli 50 % opiskelijoista yli 30-vuotiaita 160 opiskelijaa ja asiantuntijaa kv-vaihdossa 12/2019
12 suurinta ammatillisen koulutuksen järjestäjää Sarake1 Koulutuksenjärjestäjä Ensikertainen suoritepäätös 2020 Ensikertainen suoritepäätös 2019 1 Helsingin kaupunki 9 976 9 976 2 Tampereen kaupunki 8 614 8 614 3 Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (OSEKK) 6 937 7 672 4 Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä 6 791 7 048 5 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 6 553 6 553 6 (7) Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä 6 066 6 066 7 (6) Savon Koulutuskuntayhtymä 5 887 6 171 8 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 5 800 5 780 9 Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä 5 174 5 174 10 Turun kaupunki 5 089 5 089 11 Länsirannikon Koulutus Oy 4 664 5 028 12 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 4 600 4 767 3
Salpaus nyt Korona ei ole heikentänyt kuntayhtymän taloutta lyhyellä aikavälillä päinvastoin Valtionosuuden määräaikaiset harkinnanvaraiset korotukset tuovat lisäresursseja opetukseen Opiskelijavuodet toteutuvat hyvin Opiskelijavuosien ennustettu vuositason toteutuma (2.11. tilanne) on 6 194 Kuluvan vuoden tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä on 6159. Vuonna 2019 toteutui 6109 opiskelijavuotta. 4
90 000 Toimintatuottojen Toimintatuotot 1000 muutos 85 000 84 310 84 546 80 000 78 628 75 000 70 000 65 000 66 170 65 586 60 000 61 726 62 807 60 966 55 000 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TP 2018 TP 2019 TAm 2020 TA 2021
Henkilöstöresurssit Vuoden 2020 alussa 165 opettajaa nimettiin lehtoreiden virkoihin Opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimusasetuksen mukainen kelpoisuus on 92,1 %:lla (tilanne 30.9.2020). Henkilöstökuluista 80 % kohdistuu suoraan opetuksen ja ohjauksen järjestämiseen 6
Salpauksen toimipisteet Toimitilojen vähentäminen on ollut olennainen osa talouden tasapainoa ja resurssien turvaamista perustehtävään. Vuonna 2013 oli toimintaa kuuden kunnan alueella, viidessätoista toimipisteessä. Vuonna 2020 kolmella paikkakunnalla viidessä toimipisteessä. Lahti (3), Heinola ja Asikkala (-40 %, -60 000 m 2 ). Lahden toimipisteet Jokimaankatu 6 Keskustakampus Vipusen kampus Lahti Opiskelijavuodet kampuksittain Lahti Keskustakampus 4071 Vipusen kampus 1415 Jokimaa 145 Asikkala 267 Heinola 419 Villähde, Lahti (Kaarisilta ry) 36 7
Myydyt ja puretut kiinteistöt yht. 61 200 m 2 Kujala, Lahti 7100 m 2 Teinintie, Lahti 5200 m 2 Koulutie 19, Orimattila 5400 m 2 Purettu Opintie 2, Heinola, 4500 m 2 Toimistokartano, Lahti 2700 m 2 Nastopoli, Lahti, 7300 m 2 Heinämaantie, Orimattila 6400 m 2 Sammonkatu, Lahti 8400 m 2 Katsastajankatu 14, Lahti 7600 m 2 Kukonkoivu, Hollola 4000 m 2, Svinhufvudinkatu 7-11 (NELO), Lahti 2600 m 2 (kiinteistö purettu ja tontti myyty)
https://www.youtube.com/watch?v=zfjunlekq10&feature=youtu.be 9
Salpauksen perustehtävä - alueen hyvinvointi ja kehittyminen PERUSASTEEN PÄÄTTÄVÄT Toisen asteen opiskelupaikka/ mahdollisuus jokaiselle alueen peruskoulun päättävälle nuorelle Oppivelvollisuuden laajentaminen 8/2021 alkaen Opinnot merkittävässä osassa syrjäytymisen ehkäisyssä VAILLA PERUSASTEEN JÄLKEISTÄ TUTKINTOA OLEVAT Aikuisten ja peruskoulun jo aiemmin päättäneiden osuus opiskelijoista kasvaa ALANVAIHTAJAT, TYÖTTÖMÄT JA UUTTA OSAAMISTA HANKKIVAT Oppisopimuskoulutus Yrityksille räätälöidyt yhteiset rekry -koulutukset Työvoimakoulutus ja omaehtoinen koulutus työttömyysetuudella Koulutukset maahanmuuttajille Muunto- ym. koulutukset poikkeustilanteissa (esim. Scania) Työllisyyden kuntakokeilu 10
Opiskelijat ja opiskelijavuodet ikäryhmittäin 2019 Opiskelijamäärä ikäryhmittäin 2019 Opiskelijavuodet ikäryhmittäin 2019 alle 19 v. 25 % yli 30 v. 39 % alle 19 v. 37 % yli 30 v. 52 % 20-24 v. 13 % 25-29 v. 10 % 25-29 v. 10 % 20-24 v. 14 % alle 19 v. 20-24 v. 25-29 v. yli 30 v. alle 19 v. 20-24 v. 25-29 v. yli 30 v. Ikä Opiskelijamäärä Opiskelijavuosia alle 19 v. 3 805 2 361 20-24 v. 2 055 916 25-29 v. 1 620 638 yli 30 v. 8 113 2 509 Yhteensä 15 593 6 424
Opiskelijamäärä jäsenkunnittain (tilannepäivä 16.12.2020) 12
Sysmäläiset opiskelijat Salpauksen eri tutkinnoissa tilannepäivänä 16.12.2020 Yhteensä sysmäläisiä opiskelijoita Salpauksen eri tutkinnoissa 74 henkilöä Sysmä - Autoalan perustutkinto Eläintenhoidon ammattitutkinto Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Liiketoiminnan perustutkinto Logistiikan perustutkinto Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Lähiesimiestyön ammattitutkinto Maatalousalan perustutkinto Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto Pintakäsittelyalan perustutkinto Puuteollisuuden ammattitutkinto Puuteollisuuden perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Ravintola- ja catering-alan perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Tekstiili- ja muotialan perustutkinto Terveysalan ammattitutkinto Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto Turvallisuusalan perustutkinto 13 74 7 10 1 1 1 2 1 5 6 1 1 9 3 2 1 1 5 3 6 1 1 2 1 3
Päättötodistuksen saaneiden peruskoululaisten sijoittuminen vuonna 2020 (Päijät-Häme) Tilanne 4.9.2020 Peruskoulun päättävien määrä Päättötodistuksen saaneet Päättötodistusta vaille jääneet Lukioihin sijoittuneet Ammatillisiin opintoihin sijoittuneet Päijät-Häme Muualle Päijät-Häme Muualle Ammatilliseen valmistavaan koulutukseen sijoittuneet Lukioon valmistavaan koulutukseen sijoittuneet Muuhun koulutukseen sijoittuneet, kuten kansanopistot yms. Asikkala 136 135 1 75 1 57 1 1 0 0 0 Hartola 23 23 0 3 11 5 2 1 0 0 1 Heinola 193 188 5 95 3 84 3 3 0 0 0 Hollola 251 246 5 102 4 117 15 2 1 1 4 Iitti 81 81 0 3 44 10 19 4 0 1 0 Kärkölä 40 39 1 16 2 9 12 0 0 0 0 Lahti 1197 1177 20 686 0 452 0 31 0 0 8 Orimattila 235 226 2 98 4 73 28 9 1 4 0 Padasjoki 28 28 0 16 0 7 5 0 0 0 0 Sysmä 34 33 1 16 2 14 0 0 0 0 0 Yhteensä 2218 2176 35 1110 71 828 85 51 2 6 13 Ilman opiskelupaikkaa olevat 14
Oppiminen oppilaitoksessa ja työpaikoilla Oppilaitoksessa ja työpaikalla tapahtuva oppiminen, eri muodot voi vaihdella joustavasti opintojen edetessä > koulutussopimus (palkaton) > oppisopimus (palkallinen työsuhde) > oma työ (esim. työssä ilman tutkintoa olevat, kesätyö tms.) Oppisopimuksen solmiminen lyhyille jaksoille aiempaa joustavampaa, oppisopimus osana opintoja (mm. "kesä- ja lomaopsot") Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOKS) merkitys. HOKS on jokaisen opiskelijan oma opintosuunnitelma kohti tavoitetta. Peruskoulun jo aiemmin päättäneille kohdennettu jatkuva haku on kiinnostanut hyvin, samoin oppisopimuskoulutus.
Opintojen keskeytyminen vuonna 2020 (syksy 2020) Perustutkinnoista negatiivisista syistä eronneiden määrää seurataan kahden eri ikäryhmän osalta, alaikäisten alle 18- vuotiaiden ja 18 29-vuotiaiden osalta. Rajaus 29 ikävuoteen perustuu nuorisolain määritelmään, jossa nuorilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaita. Opinnoista eroamisissa raportoidaan ns. negatiiviset eron syyt, jolloin opiskelijaa ei ole tavoitettu tai hänet on ohjattu muiden palveluiden, kuin opintojen piiriin. Negatiivisten erojen määrät vuonna 2020 (ajanjaksolta 1.1. 4.11.2020): Alle 18-vuotiaat 1,5 %. Tyypillisin negatiivisen eron syy on henkilökohtaiset syyt. 18 29-vuotiaat 12 %. Tyypillisimmät negatiivisen eron syyt ovat, että henkilö katsotaan eronneeksi sekä henkilökohtaiset syyt. Verrattuna koko edellisen vuoden 2019 tilanteeseen, on negatiivisten eroamisten määrä vähentynyt vuonna 2020 (vuoden 2020 luvuista puuttuu vielä marras-joulukuu). Vuonna 2019 alle 18 -vuotiaiden negatiivisia eroja oli 3,2% ja 18-29 -vuotiaiden 14,9 %. Luvut eivät sisällä oppisopimuksella koko tutkinnon suorittavia. Kriittinen kohta opintojen jatkumisessa on usein täysi-ikäisyyden saavuttaminen ja siinä riittävien tukitoimien varmistaminen moniammatillisesti. Koulutuskeskus Salpaus ilmoittaa opintojen keskeytyessä alle 29-vuotiaan nuoren tiedot kaupungin/kunnan Nuorisopalveluihin etsivään nuorisotyöhön.
Oppivelvollisuuden laajentaminen Hallituksen esitys liittyy hallitusohjelman kirjauksiin oppivelvollisuusiän korottamisesta 18 ikävuoteen, ohjauksen vahvistamisesta, toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta sekä toisen asteen valmistavien koulutusten ja nivelvaiheen ohjauksen kehittämisestä. Oppivelvollisuuslaki voimaan 1.8.2021 (koskee ensimmäisen kerran perusopetuksen keväällä 2021 päättäviä vuonna 2005 syntyneitä ja laki tulee voimaan ikäluokka kerrallaan). Suomalaisnuorten koulutus- ja osaamistasoa ja samalla työllisyysastetta nostetaan. Jokaiselle nuorelle taataan toisen asteen tutkinto: noin 16 % ikäluokasta jää tällä hetkellä ilman toisen asteen tutkintoa pelkän peruskoulun oppimäärän suorittaneiden työllisyysaste on noin 40 % Oppivelvollisuuslain tavoitteet: turvata kaikille elämässä ja yhteiskunnassa tarpeellinen perusosaaminen ja sivistys edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää itseään kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaventaa oppimiseroja lisätä koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa 18
Toisen asteen koulutuksen maksuttomuus Oppivelvollisuus päättyy, kun henkilö täyttää 18 vuotta tai tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon, maksuttomuus ensimmäisessä tutkinnossa sen kalenterivuoden loppuun saakka, jona opiskelija täyttää 20 vuotta. Koskee ensimmäisen kerran syksyllä 2021 aloittavia oppivelvollisia opiskelijoita. Opiskelijalle maksuttomia olisivat: opetus ja päivittäinen ruokailu (nykytila) opetuksessa tarvittavat oppikirjat ja muut materiaalit sekä työvälineet, -asut ja -aineet ylioppilastutkinnon suorittamiseksi edellytettävät 5 koetta, myös hylättyjen uusiminen vähintään 7 km koulumatkat koulumatkatukijärjestelmän puitteissa joissakin erityistapauksissa myös majoitus- ja matkakustannukset. Sallitaan myös opiskelupaikan vaihto. Perustellusta syystä maksuttomuusaikaa voidaan myös pidentää, mm. sairaus tai nivelvaiheen koulutuksen suorittaminen. 19
Perusopetuksen järjestäjän velvoitteita Perusopetuksen päättymisen jälkeen velvollisuus hakeutua toisen asteen koulutukseen. tehostettu oppilaanohjaus perusopetuksen 8. ja 9. vuosiluokalla, painopisteenä jatkoopintovalmiudet Perusopetuksen järjestäjän velvoite saattaen vaihtaa oppilas toisen asteen koulutukseen. Ohjausvastuu kesäkuukausien aikana, jos ei ole saanut yhteishaussa tai muutoin opiskelupaikkaa varmistetaan, että on myös aloittanut opinnot toisen asteen oppilaitoksessa ilmoitus asuinkunnalle, jos vielä elokuun lopussa ilman opiskelupaikkaa. 20
Toisen asteen koulutuksen järjestäjän velvoitteita Ohjaus perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa tehostetaan jatko-opintoihin ohjausta nivelvaiheessa myös nivelvaiheesta saattaen vaihtaen tutkintotavoitteisiin opintoihin Keskeyttämisuhka ohjausta keskeyttämistilanteeseen (muut oppimisympäristöt, vaihto toisiin opintoihin, tukitoimien riittävyyden selvittäminen, ohjaus tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin) oppivelvollinen ei voi erota oman ilmoituksensa perusteella, jos ei ole aloittanut uusia opintoja 21
Asuinkunnan velvoitteita Viimesijainen vastuu asuinkunnalla, jos oppivelvollinen nuori jää ilman opiskelupaikkaa tai keskeyttää aloittamansa opinnot selvittää nuoren kokonaistilannetta ja tuen tarvetta yhdessä oppivelvollisen ja tämän huoltajan tai muun laillisen edustajan kanssa ohjataan hakeutumaan koulutukseen tai tarvittaessa hakemaan oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämistä koulukuntoiselle oppivelvollisille osoitetaan viime sijassa opiskelupaikka valmentavassa koulutuksessa, jos ei vapaaehtoisesti hakeudu toisen asteen koulutukseen Palvelujen saatavuuden varmistaminen sekä moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu (huoltaja, asuinkunta, sosiaalitoimi, terveystoimi, peruskoulu, toinen aste jne.). 22
Ammatillisten tutkintojen (pt) sisältöjä työelämävalmiuksista Koulutusneuvottelukunnat ovat yksi välitön kanava työelämäpalautteen antamiseksi yrityksien tahoilta. Neuvottelukuntien jäsenistö koostuu suurelta osin työelämän edustajista. Suorat yhteydenotot esimerkiksi opetusalapäälliköille sekä johtajille. Suorat palautteet työssäoppimista ohjaaville opettajille työelämäkäyntien aikana Tutkintojen perusteisiin sisältyy pakollinen osa 9 osp tutkinnon osa yhteiskunta ja työelämäosaaminen Tutkinnonosan sisällössä painottuu työelämässä toimiminen 2 osp, jossa paino on toimiminen osana työyhteisöä. Tyydyttävän arvosanan saamiseksi on tutkinnoissa esim. kriteerit seuraavia: 23
Opiskeluhuollon palvelut Toimipisteen sijaintikunnan tarjoamat palvelut: Koulutuskeskus Salpauksen toimipisteet Opiskelijamäärä syksy 2020 Työntekijämäärä 1.1.2021 Kuraattori Psykologi Terveydenhoitaja Lääkäri Lahti 4600 5.5 htv 3 htv 6,5 htv + 1 1 htv ( tarve 3-4 htv) Heinola 450 3,5 pv/vk 2,5 pv/vk 5 pv/vk 2 pv/kk Asikkala 200 2 pv/vk 1 pv/vk 2 pv/vk 3 h/kk Lisäksi Salpauksen omat palvelut: - palveluohjaaja (mielenterveys- ja päihdetyö) - toisen palveluohjaajan rekrytointi käynnissä Palveluissa haasteena varattuun aikaan ei tulla paikalle, ei myöskään ilmoiteta Pääpaino yksilötyössä Monialaisen työn osuutta pyritään kasvattamaan (edellyttää opiskelijan suostumusta) 24
Opiskeluhuolto jatkuu Opiskelijoiden haasteet moninaisia - Koulunkäyntiin kiinnittymättömyys jo vuosien haaste osalla opiskelijoita - Opiskelijalla saattaa usein olla pitkä diagnoosilista jo opiskelemaan tullessaan - Traumataustaa, ahdistuneisuutta, masennusta - Näköalattomuutta, osattomuutta, toiminnanohjauksen puutetta, vuokausirytmi sekaisin... - Päihdeongelmia, huumeiden käyttö lisääntynyt - Osalla koronakevät vaikeutti tilannetta, syksyllä korjattu kevään satoa myös opiskeluhuollossa Oppivelvollisuuden laajentuessa toimiva yhteistyö kotipaikkakuntien kanssa ensiarvoisen tärkeää Tarvitaan lisää päihde- ja mielenterveyspalveluja sekä hoitopaikkoja - Positiivista ammatilliset opiskelijat kokevat yksinäisyyttä ja stressiä vähemmän kuin lukioopiskelijat (Kouluterveyskysely 2019) 25
Opiskelijapalautteen vastausprosentit Salpauksessa 1.7.2019-30.6.2020 Ammatillisen koulutuksen aloittaneet Aloituskysely: Keskiarvo 4,1 4,2 Keskihajonta 1,0 1,0 Päättökysely: keskiarvo Salpaus 4,1 Valtakunnallinen 4,1 keskihajonta Salpaus 1,1 Valtakunnallinen 1,0 Raportit otettu 23.9.2020. 27
Ammatilliseen koulutukseen valtakunnallinen työelämäpalautteen kerääminen 1.7.2021 alkaen Työelämäpalaute on määritelty opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 g :ssä yhdeksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien vaikuttavuusrahoituksen perusteeksi Tavoitteena on aloittaa rahoituksen perusteena käytettävän valtakunnallisen työelämäpalautteen kerääminen 1.7.2021 alkaen Työelämäpalautetietoa hyödynnetään monipuolisesti Salpauksen toiminnan kehittämiseen Vaikuttaa vuodesta 2023 alkaen vaikuttavuusrahoituksen laskentaan Työelämäpalautteen tekninen toteutus pohjautuu Arvo, ehoks ja Koski -järjestelmien muodostamaan systeemikokonaisuuteen Työelämäpalautteella halutaan kuulla työelämän kokemuksia koulutuksen järjestäjien tarjoamista palveluista liittyen koulutussopimukseen perustuvan koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen Palautekysymysten teemat liittyvät asiakaslähtöisyyteen, sopimusprosessiin, ohjaukseen ja tukeen sekä vaikuttavuuteen ja laatuun Palautekyselyjä on kaksi Työpaikkaohjaajakysely, joka lähetetään sopimuksessa mainitulle vastuulliselle työpaikkaohjaajalle, joka voi tarvittaessa välittää sen edelleen opiskelijaa käytännössä enemmän ohjanneelle henkilölle. Työnantajakysely, jossa kohderyhmänä ovat koulutussopimuksia ja oppisopimuksia tehneet työnantajat, joilta palaute voidaan kysyä kerran tai kaksi vuodessa. Tämä kysely on koulutuksen järjestäjäkohtainen ja siihen vastaa työnantajan edustaja 28
Sä pystyt mihin vaan! Yhteishaku keväisin. Jatkuva haku avoinna koko ajan, katso lisää https://www.salpaus.fi/ koulutus/jatkuva-haku/ Koulutukset voidaan toteuttaa myös yhteistyössä Hämeen ELYkeskuksen ja TE-palvelujen kanssa