Eettistä elektroniikkaa? Luonto-Liiton opas kulutuselektroniikan ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksiin
Oppaan kirjoittaja: Reetta Kemppi Julkaisijat: Luonto-Liitto ry Annankatu 26 A, 5. krs 00100 Helsinki puh. 09-684 4420 fax 09-684 44222 info@luontoliitto.fi www.luontoliitto.fi ja FinnWatch/makeITfair www.finnwatch.org www.makeitfair.fi Tämä julkaisu on tuotettu Euroopan unionin tuella. Sen sisällöstä vastaavat yksin Luonto-Liitto ja FinnWatch, eikä sen voida katsoa edustavan Euroopan unionin mielipiteitä. Taitto ja kuvitus: Eero Astala Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy, 2009 2
Sisällys Johdanto 4 Tarvetta vai turhuutta? 5 Elektroniikan aineksia 6 Metallin tutkimattomat tiet 8 Kaivosten karut työolot 9 Kaivostoiminta uhkaa ympäristöä 11 Tehtaiden työmyyrät vailla oikeuksia 12 Yritysten yhteiskuntavastuu hidas askel kohti parempaa 13 Jaksatko kantaa ekologisen selkäreppusi? 14 Valmistuksen ilmastovaikutus 16 Kulutuselektroniikan myrkkycocktail 17 Junallinen jätettä mihin se katoaa? 18 Ensin uudelleenkäyttö 20 Ja lopuksi kierrätys 21 Kodin sähkösyöpöt 22 Verkon virtarohmut 23 Näin säästät energiaa 24 Käyttöikä lyhenee kuormitus kasvaa 25 Kohti pidempi-ikäisiä laitteita 26 Ympäristö ykköseksi 28 Reilua elektroniikkaa 29 Kansalaisjärjestöjä ja kampanjoita 30 Lähdeviitteet 31 3
Johdanto Herään usein kännykän hälytykseen. Koulumatkalla saatan kuunnella mp3- soittimesta musiikkia. Opinnoissa entistä suurempi osa päivästäni kuluu tietokoneen ääressä. Iltaisin chattailen netissä kavereideni kanssa, pelaan tietokonepelejä ja katselen dvd-elokuvia. Tähän kaikkeen tarvitsen monta elektroniikkalaitetta. Kulutuselektroniikan kuten kännyköiden ja tietokoneiden käyttö on kasvanut valtavasti viime vuosina. Laitteiden elinkaari alkaa metallikaivoksista ja kulkee tehtaiden ja kauppojen kautta koteihimme. Tässä oppaassa kerrotaan, kuka laitteet on tehnyt, millaisissa oloissa ja mitä metalleja ne sisältävät. Suomalaiset kuluttavat elektroniikkaa enemmän kuin maapallon ihmiset keskimäärin. Kulutuksen vaikutukset ulottuvat maailman toiselle puolelle, sillä laitteet valmistetaan ja tuotannon eri vaiheissa syntyvät jätteet käsitellään usein kehitysmaissa. Elektroniikan valmistukseen tarvitaan myös suuret määrät luonnonvaroja. Siksi meidän on hyvä miettiä elektroniikkalaitteisiimme liittyvää kulutustamme. Tässä oppaassa kerrotaan myös, kuinka kulutuselektroniikkaan liittyviin ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksiin voi vaikuttaa. Kuluttajalla on oikeus tehdä ostovalintoja ja vaatia yrityksiltä entistä vastuullisempaa toimintaa. Pienillä teoilla jokainen voi vaikuttaa siihen, millaisessa maailmassa elämme. Maapallo ei kestä kulutustottumuksiamme. Jos jokainen maailmassa eläisi kuin suomalainen tarvitsisimme neljä maapalloa. 4
Pohdittavaksi: Minkä elektroniikkalaitteen ostit viimeksi? Miksi? Tarvitsetko uuden kännykän, jos siinä on uusi peli, näyttö tai kameratoiminto? Mitä tietokone sinulle merkitsee? Ystäviä, viihdettä, työskentelyvälinettä? Kuinka kauan käytät elektroniikkalaitteita päivässä? Voisitko vähentää aikaa? Jos sulkisit tietokoneesi tunniksi, mitä voisit tehdä sen aikaa? Kysy mummoltasi, miten ennen pärjättiin ilman kännyköitä ja tietokoneita. Mieti, mitä mainostetaan mainoksessa, jonka näet seuraavan kerran. Mihin siinä koitetaan vedota? Onko tuote tarpeellinen? Entä pitkäikäinen? Tarvetta vai turhuutta? Mielikuvamaailman luominen maksaa maltaita Mediamainontaan käytettiin Suomessa vuonna 2008 yli 1,5 miljardia euroa1 eli kaksinkertainen määrä Suomen valtion kehitysyhteistyömäärärahoihin verrattuna.2 Entäpä jos yritykset ohjaisivat osan mainosrahoistaan niiden tuotteita valmistaville kehitysmaiden alipalkatuille työntekijöille? Elämme joka päivä mainonnan ympäröimänä niin kaupungilla kävellessämme, netissä surffaillessamme kuin televisiota katsoessamme. Mainonnan tarkoituksena on tuottaa kuluttajalle uusia tarpeita sekä luoda mielikuvia ja elämäntapaihanteita, jotka saisivat kuluttamaan lisää. Mainonnan avulla pyritään luomaan tuotteesta vanhanaikainen, vaikka se ei vanha olisikaan. Myös muodin ja elinympäristön vaatimukset asettavat paineita uusien tuotteiden ostamiseen jos omistat upeita tavaroita kuten käheitä kännyköitä, sinusta pidetään. Meidän ei tarvitse niellä pureksimatta kaikkea, mitä suuryritykset mainonnan avulla meille tuputtavat. Onnellisuus, tyytyväisyys tai ystävyys ei löydy kaupan hyllyltä, vaikka meille niin väitettäisiin. 5
Elektroniikan aineksia Suurin osa kännyköistä, läppäreistä ja pelikonsoleista valmistetaan kehitysmaissa, joissa työvoima on halpaa. Kehitysmaista saadaan myös suurin osa elektroniikassa tarvittavista raaka-aineista. Kännykät, läppärit, mp3-soittimet, webbikamerat ja pelikonsolit tarvitsevat toimiakseen jopa kolmeakymmentä eri metallia. 3 Koska kulutuselektroniikan myynti kasvaa vauhdilla, myös entistä suurempi osa maailman metalleista päätyy elektroniikkateollisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi: lähes puolet maailman tinasta kuluu piirilevyjen juotteisiin neljännes koboltista käytetään kannettavien laitteiden kuten kännyköiden ja läppäreiden akkuihin 4 6
Mistä kännykkä on tehty? Akun metallit ja mineraalit 9% Koboltti, litium, grafiitti Lasi ja keramiikka 10% Tina 1% Arvometallit 0,11% Kulta, hopea, palladium, platina Muuta 1,9% Metalliseokset 33% Kuparin, raudan ja alumiinin seoksia Muovi 45% Lähde: Nokia www.nokia.com Tuttua kemiantunnilta? Esimerkkejä kulutuselektroniikassa käytetyistä metalleista ja niiden käyttökohteista. Alumiini [Al] elektroniikkalaitteiden pinnat ja johdot Beryllium [Be] liittimet ja piirilevyt Gallium [Ga] kännyköiden näppäimistön valaistus ja kameroiden salamavalot Indium [In] litteänäytöt ja virtapiirit Koboltti [Co] kännyköiden, läppäreiden ja digikameroiden akut Kulta [Au] liittimet ja piirilevyjen koskettimet Kupari [Cu] liittimet, sirut ja tietokoneiden monitorit Nikkeli [Ni] elektroniikkalaitteiden akut ja tietokoneiden kovalevyt Palladium [Pd] keraamiset kondensaattorit, liittimet Platina [Pt] läppäreiden ja televisioiden litteänäytöt, tietokoneiden kovalevyt Tantaali [Ta] kännyköiden, digikameroiden ja läppäreiden kondensaattorit Tina [Sn] piirilevyjen juotteet 7
komponenttien valmistajat laitteita myyvät yhtiöt materiaalija kemikaalivalmistajat metallipörssit, kauppayhtiöt, agentit Metallin tutkimattomat tiet rikastamo, sulattamo Metallien reitit elektroniikkalaitteiden aineksiksi ovat monimutkaiset ja monille tuntemattomat. Kaivoksesta louhittu malmi jalostetaan ensin metalliksi. Rikastamot ja sulattamot sijaitsevat kaivoksen yhteydessä tai hyvinkin kaukana. Esimerkiksi Afrikan kaivosten raakamalmi jalostetaan usein Euroopassa tai Aasiassa. Osan jalostetusta metallista myyvät sellaisenaan eteenpäin metallipörssit, kauppayhtiöt ja agentit. Niiden asiakaskunnasta on kuitenkin erittäin vaikeaa saada tietoa. kaivos Osa metalleista kuljetetaan tuottajilta suoraan materiaali- ja kemikaalivalmistajille. Ne prosessoivat metalleista erilaisia jauheita, lankoja ja kemikaaleja, jotka myydään elektroniikan rakennusosien eli komponenttien valmistajille. Komponenttivalmistajat puolestaan myyvät tuotteensa laitteita valmistaville yhtiöille. Toisinaan tämäkin ketju voi olla vielä monimutkaisempi. 5 8
sissa oloissa. Työntekijät altistuvat muun muassa silmiä ärsyttävälle ja keuhkoja vahingoittavalle mineraalipölylle. Kobolttia kaivetaan paljolti lapsityövoiman avulla. Kongon Katanga-maakunnan kaivoksissa työskentelee arviolta jopa 50 000 lasta, joista nuorimmat ovat 7-vuotiaita. Myös työpäivät venyvät pitkiksi. Esimerkiksi kongolaiset tinankaivajat saattavat viettää parikin päivää kaivostunneleissa näkemättä päivänvaloa. Työn vaaroista huolimatta suuri osa kaivostyöntekijöistä, aikuisista tai lappalani mohan Kaivosten karut työolot Lapsia töissä Katangan kaivoksilla. Monet kehitysmaat ovat riippuvaisia kaivosteollisuutensa tuotoista ja monikansallisten yhtiöiden investoinneista. Raaka-aineita louhitaan usein hinnalla millä hyvänsä. Maailman koboltista yli puolet tulee Sambian ja Kongon demokraattisen tasavallan niin sanotulta kuparivyöhykkeeltä. Kobolttia louhivat näissä maissa niin suuryhtiöt kuin pienkaivajat. Kaivosten työolot ovat usein huonot. Köyhyys pakottaa ihmiset työskentelemään vaaralli- 9
palani mohan sista, ei pysty turvaamaan palkallaan perheelleen toimeentuloa. Pienkaivajat tienaavat usein vain muutaman euron päivässä riippumatta siitä, mitä mineraalia he louhivat. Kaivosteollisuuteen liittyy myös muita ongelmia. Etelä-Afrikassa moni on menettänyt kotinsa ja peltonsa, kun suuryhtiöt ovat pakkosiirtäneet kokonaisia kyliä platinakaivostensa tieltä. Pakkosiirretyt joutuvat usein elämään ilman kunnollista korvausta, asumusta ja työtä. 6 Case Kongo Vaikka Kongon demokraattinen tasavalta on luonnonvaroiltaan yksi rikkaimmista maista, lukeutuvat sen kansalaiset maailman köyhimpiin. YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen asteikolla maa sijoittui vuonna 2008 kolmanneksi alimmalle sijalle.7 Elektroniikkalaitteissa käytettävän tinan ja tantaalin louhinnasta saaduilla tuloilla on rahoitettu ja rahoitetaan edelleen itäisen Kongon vuosia kestänyttä sisällissotaa. Sotilas- ja sissiryhmät valvovat kaivoksia ja kauppareittejä ja anastavat osan kaivannaisista aseostoja varten. Kongon konfliktissa ihmisiä on menehtynyt jo Suomen väkiluvun verran.8 10
Kaivostoiminta uhkaa ympäristöä Elektroniikkalaitteissa käytettyjen kullan ja kuparin louhimisessa syntyvästä jätekivestä voi liueta ympäristöön myrkyllisiä raskasmetalleja. Ne kulkeutuvat veteen, kasveihin ja eläimiin ja voivat aiheuttaa ihmisille ihosairauksia ja syöpää. Myös osa kobolttiyhtiöistä päästää jätevetensä suoraan jokiin haitaten maanviljelyä alueella. Tinahiekan kaivuu merenpohjasta on puolestaan tuhonnut joidenkin arvioiden mukaan kolmasosan Indonesian tinasaarten, Bankan ja Belitungin, koralleista. 9 Kehitysmailla ei ole riittävää lainsäädäntöä ja voimavaroja valvontaan haittojen kontrolloimiseksi. Elektroniikkateollisuuden tulisikin varmistaa, että sen käyttämät raaka-aineet on valmistettu kestävästi ihmistä ja luontoa kunnioittaen. Avolouhokset jättävät pysyvän arven Suuri osa kaivostoiminnasta tapahtuu avolouhoksissa, koska niissä työskentely on yrityksille halvempaa kuin maanalaisissa tunneleissa. Avolouhokset muokkaavat alueen ympäristöä peruuttamattomasti. Niiden ympäristövaikutuksiin lukeutuvat metsäkadot, pohja- ja pintavesien saastuminen ja virtauksien muuttuminen. reinhard jahn päivi pöyhönen 11
sacom Pohdittavaksi: Kysy kännykkäkauppiaaltasi puhelimesi alkuperästä. Osaako myyjä kertoa, missä kännykkäsi on tehty tai mistä sen osat tulevat? Tehtaiden työmyyrät vailla oikeuksia Elektroniikka-alan suuryhtiöt eivät useinkaan valmista itse tuotteitaan, vaan ovat ulkoistaneet tuotantonsa alihankkijoille. Nämä hoitavat merkkiyhtiöiden puolesta eri osien valmistuksen sekä laitteiden kokoamisen. Elektroniikkateollisuuden alihankintaketjut ovat pitkiä, ja yhtä tuotetta voidaan valmistaa kymmenissä eri tehtaissa pieni osa kerrallaan. Elektroniikkatehtaat ovat siirtyneet halvan työvoiman maihin, joissa työ- ja ihmisoikeuksia rikotaan räikeästi. Esimerkiksi Kiinassa, Filippiineillä, Meksikossa ja Thaimaassa elektroniikkatyöläiset tekevät 11 12-tuntisia päiviä pahimmillaan ilman viikottaista vapaapäivää. Kuukausipalkat riittävät juuri ja juuri elämiseen, jos kotina on kymmenen hengen asuntolahuone ilman yksityisyyttä. Elektroniikkatehtaat eivät yleensä maksa työntekijöilleen lainsäädännön määrittämää minimipalkkaa enempää. 10 Kiinassa lainsäädännön asettamien ylityörajojen rikkominen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Maassa tehdään suomalaisiin verrattuna lähes kaksinkertainen määrä työtunteja, kun ylitöitä paiskitaan usein 100 150 tuntia kuussa. Silti palkkaa saatetaan maksaa vain hieman yli 100 euroa, hiljaisena kautena tätäkin vähemmän. 11 Kovasta työtahdista huolimatta työntekijöitä sakotetaan väsymyksestä ja virheistä, eikä työturvallisuuskaan ole parhaasta päästä. Pääosa kiinalaisista elektroniikkatyöläisistä on nuoria naisia ja maan sisäisiä siirtotyöläisiä hiljaisia työmyyriä. Monissa maissa ei ole kehittynyttä ammattiyhdistystoimintaa, joka puolustaisi työntekijöiden oikeuksia, tai sellaista ei sallita. Esimerkiksi kiinalaisissa tehtaissa vapaat ammattiyhdistykset on kielletty. 12
Lähetä nettikortti suuryritykselle Elektroniikka-alan suuryhtiöt eivät ole jättimäisiä mörköjä, joihin ei voi vaikuttaa. Voit vaatia kännykkätehtaiden työolojen parantamista esimerkiksi lähettämällä elektronisen postikortin kännykkäsi valmistaneelle matkapuhelinyhtiölle osoitteessa www.makeitfair.fi. Yritysten yhteiskuntavastuu hidas askel kohti parempaa Yritysten toimintaa säätelee pääasiassa kansallinen lainsäädäntö. Lisäksi monilla suurilla elektroniikkayhtiöillä on eettiset toimintaohjeet, joissa esimerkiksi kielletään lapsityövoiman käyttö, määritellään ylityön tuntirajat ja luvataan ammattiyhdistystoiminnan toteutuminen usein koko tuotantoketjussa. Yritysten omien sanojen mukaan niiden tuotteet ovatkin eettisiä. Elektroniikkayhtiöt tietävät melko hyvin, mitä niiden omissa tehtaissa tapahtuu, mutta koko alihankintaketjun syövereihin niiden valvonta ei ulotu. Jos alihankkijoihin kiinnitetään huomiota, se tapahtuu yleensä ketjun ensimmäisessä portaassa eli laitteiden kokoonpanotehtaissa. Yhtiöiden suorittamista tarkastuksista huolimatta ongelmat eivät useinkaan korjaannu. Elektroniikka-alan suuryhtiöillä on valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa niiden tuotteita valmistavien ihmisten oloihin. Yritysten tulisi kantaa vastuunsa lupaustensa mukaisesti ja parantaa työ- ja ympäristöoloja koko tuotantoketjussa. Vasta viime aikoina on alettu puhua myös laitteissa käytettävien metallien jäljittämisestä kaivostasolle asti. Aikaa ei kuitenkaan ole hukattavaksi. Kuluttajana voit vaikuttaa suuryhtiöihin, sillä ne ovat riippuvaisia tuotteidensa menekistä. Sinulla on oikeus tietää, missä ja millaisissa oloissa laitteesi ja sen osat on valmistettu. Seuraavan kerran elektroniikkaa ostaessasi voit pyytää myyjää kertomaan merkkiyhtiölle, että tahdot oikeudenmukaisesti tuotettua tavaraa. Kannattaa myös pohtia, olemmeko valmiita maksamaan laitteistamme hieman enemmän. Jos niiden hintoja ei poljettaisi niin alas, saattaisivat kaivos- ja tehdastyöläiset saada työstään kohtuullisen korvauksen. 13
Ekologinen selkäreppu Ekologinen selkäreppu kertoo kiloina sen materiaalimäärän, jonka tavaroiden ja palvelujen tuotanto, käyttö ja jätehuolto ovat kuluttaneet jossakin vaiheessa jossakin päin maailmaa. Reppu sisältää maata, ilmaa, vettä ja kasvi- ja eläinkunnan tuotteita. Mitä kevyempi reppu on, sitä vähemmän luonnonvaroja on tuhlaantunut. Jaksatko kantaa ekologisen selkäreppusi? Luonnonvarojen käyttö kasvaa jatkuvasti. Samalla kasvavat jätemäärät. Osa metalleista voi loppua vielä omana elinaikanamme, jos kulutus jatkuu nykyisellä vauhdilla. Luonnonvarojen kulutusta voi mitata ekologisen selkärepun avulla. Keskivertosuomalaisen ekologinen selkäreppu pai- naa 40 tonnia vuodessa, eli kahden ison rekan verran. Kodin elektroniikkalaitteiden selkäreppu painaa yhteensä 10 tonnia. 12 Kännykän reppu, noin 118 kiloa, onkin usein painavampi kuin omistajansa. 13 Elektroniikan ekologinen selkäreppu on raskas, koska kaivannaisista syntyy tonnikaupalla jätekiveä. Kulta painaa repun metalleista kaikista eniten. Kaivoksessa syn- 14
Yhden tietokoneen valmistaminen kuluttaa sarvikuonon painon verran luonnonvaroja. Lähde: makeitfair. 1 500 litraa vettä (= määrä, jonka ihminen tarvitsee kuukaudessa Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan) 240 kg fossiilisia polttoaineita + 22 kg kemikaaleja = 1,8 tonnia > sarvikuonon paino tyy ainakin 100 kiloa jätettä, jotta yhden kännykän piirilevyyn saadaan sen tarvitsema pienenpieni kultahippunen. 14 Elektroniikan ekologista selkäreppua voidaan osittain keventää kierrättämällä. Suomessa vuosittain myydyistä matkapuhelimista voisi saada kierrättämällä talteen noin 30 kiloa kultaa. 15 Tämä määrä riittäisi satoihin tuhansiin uusiin piirilevyihin. 16 Elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistus kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin laitteiden käyttö. Siksi on usein parempi käyttää samaa laitetta pidempään ja korjauttaa se, kuin vaihtaa vähemmän energiaa kuluttavaan uudempaan malliin. 15
Valmistuksen ilmastovaikutus Elektroniikan valmistuksessa, muun muassa kaivostoiminnan ja kuljetusten yhteydessä, syntyy myös kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkiksi yhden tietokoneen valmistus kuluttaa energiaa 5300 kilowattituntia eli saman verran kuin sähkösaunan lämmittäminen kaksi kertaa viikossa seitsemän vuoden ajan. 17 Elektroniikkalaitteiden raaka-aineet ja komponentit ovat usein kiertäneet parin maanosan verran maapalloa, ennen kuin valmis tuote tulee Suomen kauppoihin. On myös mahdollista, että niistä syntyvät jätteet kuljetetaan uudelleen toiselle puolelle maapalloa. Myös kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää kierrättämällä. Esimerkiksi platinaryhmän metallien talteenotto ja kierrätys aiheuttaa yli 90 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin niiden kaivuu ja rikastus. Parasta ympäristölle olisi tietenkin käyttää samaa laitetta mahdollisimman pitkään. 16
Kulutuselektroniikan myrkkycocktail Kulutuselektroniikka sisältää monia myrkyllisiä aineita, jotka voivat aiheuttaa vakavia terveyshaittoja niitä käsitteleville työntekijöille ja ympäristölle. Näiden aineiden käyttöä on pyritty rajoittamaan sekä lainsäädännön avulla että vapaaehtoisesti. Moni elektroniikka-alan suuryhtiö onkin vähentänyt myrkyllisten aineiden, kuten elohopean ja lyijyn, käyttöä laitteissaan tai lopettanut sen. Kaikkien vaarallisten ai- neiden poistaminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Laitteissa käytetään yhä esimerkiksi myrkyllisiä palonestoaineita. Suomessa elektroniikkajäte määritellään ongelmajätteeksi. Se käsitellään länsimaissa yleensä valvotuissa oloissa. Osa elektroniikkajätteestä kuljetetaan kuitenkin määräysten vastaisesti kehitysmaihin, joissa jäte käsitellään usein ilman suojaimia. Työtä tekevät myös lapset, joille myrkyille altistuminen on erityisen vaarallista. 17
Kierrätys Kierrätys tarkoittaa jätemateriaalin käyttöä uuden tuotteen valmistuksessa. Kierrätyksessä jäte muokataan, käsitellään tai prosessoidaan toiseen muotoon. Tyypillisiä kierrätettäviä materiaaleja ovat rauta- ja teräsromu, alumiinitölkit, lasipullot, paperi, pahvi, puu ja muovi. Esimerkiksi jotkut kännykänkuoret valmistetaan nykyisin kierrätysmuovista. Kierrätyskelpoisiksi katsotut tuotteet tunnistaa kierrätysmerkistä. Junallinen jätettä mihin se katoaa? Elektroniikkajäte on ongelmajätettä, jonka käsittely on maailmanlaajuinen ongelma. Jos vuosittain tuotetut elektroniikkajätesäiliöt sullottaisiin junaan, sen vaunut kiertäisivät maapallon ympäri. 18 Jätemäärä kasvaa kasvamistaan, kun uusia laitteita hankitaan kiihtyvällä vauhdilla: Kännyköitä myydään tällä hetkellä yli miljardi vuodessa. 19 Muutamassa vuodessa maailmassa arvi- oidaan otettavan käyttöön satoja miljoonia tietokoneita. 20 Jopa tarkoin kontrolloidun Euroopan unionin alueella kolme neljännestä sähkö- ja elektroniikkaromusta katoaa jäljittämättömiin. 21 Osa jätteestä päätyy EUsäännösten vastaisesti kehitysmaihin kuten Kiinaan ja Ghanaan, missä sitä puretaan tai poltetaan usein koko perheen voimin vaarallisissa oloissa. Purkajien lisäksi jätekylien muutkin asukkaat altis- 18
Missä on lähin keräyspisteesi? Lähin sähkö- ja elektroniikkaromun (SER)-keräyspiste löytyy kuntien jätelaitosten ja tuottajayhteisöjen yhteisestä, koko Suomen kattavasta hakupalvelusta: www.kierratys.info. Käyttökelpoinen tavara kannattaa viedä lähimpään kierrätyskeskukseen, jotta se saadaan uudelleenkäyttöön. EU vaatii jätteen hyötykäyttöä Nykyinen EU-lainsäädäntö velvoittaa maahantuojia ja valmistajia hoitamaan sähkö- ja elektroniikkaromun keräyksen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen. Suomessa elektroniikkalaitteiden valmistajat, maahantuojat ja omalla tuotemerkillä laitteita myyvät yhtiöt ovat hoitaneet velvoitteensa liittymällä tuottajayhteisöön, joka kilpailuttaa keräys-, kierrätys- ja jätehuoltopalvelut sekä tekee niistä sopimukset kuntien ja alan yritysten kanssa. Lainsäädäntö nostaa uudelleenkäytön ensisijaiseksi tavoitteeksi kierrätyksen edelle. tuvat vaarallisille aineille. Esimerkiksi johdoissa käytetyn PVC-muovin polttaminen vapauttaa ilmaan supermyrkkyjä, dioksiineja. Käytöstä poistuneita elektroniikkalaitteita ei saa heittää tavallisten roskien sekaan. Kuluttajan vastuulle jää toimittaa laite keräykseen, josta se ohjataan jatkokäsittelyyn. Erilaiset keräyspisteet, jäteasemat ja kierrätyskeskukset vastaanottavat sähkö- ja elektroniikkaromua veloituksetta. Muutamilla laitevalmistajilla on käytössään maksulliset käytettyjen laitteiden noutopalvelut, joista löytyy tietoa firmojen nettisivuilta. Lisäksi joissakin kaupoissa samanmerkkisestä uudesta laitteesta voi saada alennuksen, kun tuo vanhan kierrätykseen. Kaupat vastaanottavat usein myös vanhat paristot ja pienakut. 19
Pohdittavaksi: Tiedätkö, missä on lähin kierrätyskeskuksesi? Löytyykö kodistasi elektroniikkalaitteita, jotka voisi viedä kierrätyskeskukseen? Mieti, voisitko ostaa käytetyn laitteen, vaikkei uuden tuotteen hinta päätä huimaisikaan? Testaa, löydätkö netistä käytettyjä elektroniikkalaitteita myyvän liikkeen tai sivuston. Ensin uudelleenkäyttö Kun kuluttaja on vienyt käytetyn laitteensa keräykseen, jätteenkäsittelijä päättää, kunnostetaanko laite käytettäväksi uudelleen vai puretaanko se kierrätettäväksi. Uudelleenkäyttöön voi soveltua koko laite tai sen osat. Lainsäädännön ensisijaisena tavoitteena on uudelleenkäyttö, vasta sitten tulee kierrätys materiaalina. Suomessa vain murto-osa käytöstä poistuneista elektroniikkalaitteista päätyy uudelleenkäytettäväksi. Moni käytettyjä laitteita kunnostava ja myyvä taho ei saa käsiinsä käyttökelpoisia laitteita kaikilta tuottajayhteisöiltä niin paljon kuin voisi hyödyntää. Käytettyjen laitteiden tarjontaa tulisi parantaa, jotta kuluttaja voisi valita helpommin, ostaako hän käytetyn vai uuden laitteen. Myös tietoa käytettyjen laitteiden myyjistä ja myymälöistä tulisi lisätä. Parhaiten laite saadaan uudelleenkäyttöön, kun se toimitetaan suoraan käytettyjen laitteiden kunnostajalle tai myyjälle kuten kierrätyskeskukselle heti käytön lopettamisen jälkeen. Samalla pitää tuoda myös siihen kuuluvat johdot ja lisävarusteet. Sekä kuluttajan että keräystä hoitavien yritysten tulee käsitellä laitteita varovasti. Käytettyjä laitteita voi myös ostaa esimerkiksi kierrätysmyymälöistä tai -keskuksista, jotka usein myös vastaanottavat ja kunnostavat niitä. Myös internetissä on verkkokauppoja ja keskustelufoorumeita, joilla myydään käytettyjä laitteita. Muutama myyjä käyttää ReUse IT -laatumerkintää takuuna asianmukaisesta tarkastuksesta ja korjauksesta. 20
ja lopuksi kierrätys Jos laite tai sen osat eivät sovellu uudelleenkäytettäviksi, niistä otetaan talteen hyödylliset materiaalit teollisuuden raaka-aineiksi tai energiantuotantoon. Esimerkiksi tietokoneromun alumiinista valmistetaan kännyköiden häiriösuojauksia. Euroopan parhaat kierrätyslaitokset erottavat elektroniikkaromusta 17 eri metallia ja hyödyntävät jopa 95 prosenttia jätemateriaalista. 22 Niissä käsitellään myös osa Suomessa syntyvästä jätteestä. Esimerkiksi matkapuhelimen materiaalista suurin osa voidaan ottaa talteen ja käyttää uudelleen. Tällä hetkellä vain pieni osa maailman kännyköistä päätyy kierrätykseen. Kaikki kännykät kierrättämällä kasvihuonepäästöt vähenisivät yhtä paljon kuin poistamalla neljä miljoonaa autoa liikenteestä. 23 Myös Suomessa suuri osa käytöstä poistuneista kännyköistä makaa pöytälaatikoissa. Vain noin neljä prosenttia kännykänomistajista kierrättää vanhat puhelimensa. Jos kaikki Suomessa vuosittain myydyt kaksi miljoonaa kännykkää kierrätettäisiin käytön päätyttyä, saataisiin talteen: 30 kiloa kultaa 600 kiloa hopeaa 20 tonnia kuparia runsaasti muovia 24 21
Kodin piilevät energiavarkaat Tiesitkö, että Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmiustiloihin uppoaa helposti tuntuvia osuuksia kodin sähkönkulutuksesta, mikäli laitteiden virtaa ei kytketä katkaisimesta pois tai töpseliä irroteta pistorasiasta. Pöytätietokone ja pelikonsoli ovat suurimpia sähkönsyöjiä. Pistorasiaan unohdettu kännykän laturi saattaa kuluttaa suurimman osan kännykän käyttöön menevästä energiasta.28 Kodin sähkösyöpöt Kotona voivat olla päällä samanaikaisesti kotiteatteri, pelikonsoli ja tietokone. Pistorasioissa saatetaan ladata myös läppärin ja kännykän akkuja. Kulutuselektroniikan osuus kodin energiankulutuksesta onkin kasvanut viime vuosina laitteiden lisääntymisen myötä. Tietokoneet ja viihde-elektroniikka saattavat syödä viidenneksen kodin sähkönkäytöstä. 25 Osuus vaihtelee talotyypin, laitevarustuksen ja asukkaiden määrän mukaan. Esimerkiksi pelikonsolit ovat pahimmillaan melkoisia sähkösyöppöjä. Parin tunnin peli päivässä voi viedä sähköä yhtä paljon kuin jääkaappi keskimäärin. 26 Myös konsolimallien energiankulutuksessa on tuntuvia eroja. Yksi konsolimalli saattaa kuluttaa sähköä virransäästötilassakin lähes kymmenkertaisesti toista enemmän. 27 22
Pidempi ikä tietokoneelle Käyttöjärjestelmän valinta vaikuttaa merkittävästi niin tietokoneen käyttöikään kuin energiankulutukseenkin. Osa uusista käyttöjärjestelmäversioista vaatii enemmän tehoa kuin pari vuotta vanha kone pystyy tarjoamaan, jolloin käyttäjän pitäisi ostaa uusi entistä tehokkaampi masiina aina muutaman vuoden välein. Toisaalta avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmät kuten Linux mahdollistavat vanhojenkin koneiden toiminnan. Verkon virtarohmut Tietokoneen käytön koko energiankulutus ei näy omassa sähkölaskussasi. Ilmaisia hakukonepalveluita nettiin tuottavat yhtiöt omaavat valtavan palvelinkapasiteetin, joka kuluttaa hurjasti energiaa. Hakukoneet helpottavat päivittäistä elämää, mutta esimerkiksi kahteen Google-hakuun kuluu yhtä paljon energiaa kuin teeveden keittämiseen kattilassa. 29 Virtuaalitodellisuus voi temmata tuntikausiksi muihin maailmoihin, mutta joskus bittimaailma vie enemmän sähköä kuin elämä todellisuudessa. On laskettu, että Second Lifen Avatar-virtuaalihenkilö kuluttaa saman verran energiaa kuin todellinen ihminen keskimäärin. 30 Köyhimmissä Afrikan maissa ihminen kuluttaa siis kymmeniä kertoja vähemmän sähköä kuin yksi Avatar. 31 23
Voit testata energiankulutustasi erilaisissa verkkopalveluissa ja -sivustoilla, esimerkiksi osoitteessa www.energianeuvoja.fi Näin säästät energiaa Kulutuselektroniikkalaitteille ei ole olemassa pakollista energiamerkintää toisin kuin pesukoneille ja jääkaapeille. Kuluttajalla tulisi kui- tenkin olla mahdollisuus valita mahdollisimman energiatehokas ja kestävä laite. Esimerkiksi ohjelmistopäivityksiä, jotka pakottavat kuluttajan ostamaan uuden laitteen, tulee voida vastustaa. 24
Pohdittavaksi: Kuinka kauan pidät tietokonetta päällä päivittäin? Onko koneesi päällä vain silloin, kun käytät sitä? Kuinka monta kertaa päivässä käytät hakukonetta? Voitko vähentää energiankulutustasi? Voit säästää energiaa harkitsemalla tarkkaan, millaisen laitteen ostat. Kysy myyjältä laitteen energiankulutuksesta ja virransäästömahdollisuuksista. Kun pöytätietokoneesi on käynnistynyt viimeisen kerran, vaihda se mieluummin läppäriin, joka kuluttaa moninkertaisesti vähemmän sähköä. Pöytäkoneissa vanhemmat keskusyksiköt vievät vähemmän sähköä kuin uudet suurempia tehoja vaativat. Valitse myös mieluummin tuumakokoa pienempi ja tällöin vähemmän energiaa kuluttava näyttö tai televisio. Hillitse myös sähkönkulutusta laitteita käyttäessäsi. Tietokoneet ja muut laitteet kannattaa aina sammuttaa virtanapista käytön jälkeen. Muista sammuttaa myös näyttö. Jos laite on päällä, kannattaa hyödyntää virransäästötiloja kuten näytönsäästäjää. Muistathan, ettei kaikista laitteista saa virtaa pois virtanapista. Tällöin kätevää on kytkeä laitteet jatkojohtoon, jossa on virtakatkaisin. Näin saat sammutettua virran kaikista laitteista yhtä nappia painamalla, eikä töpseleitä tarvitse kiskoa seinistä. 25
Vastuullisen kuluttajan kolme koota: Korjauta Käyttöikä lyhenee kuormitus kasvaa Vaihdamme elektroniikkalaitteemme uusiin entistä nopeammin, mikä lisää huomattavasti ympäristökuormitusta. Esimerkiksi länsimaissa tietokoneen käyttöikä on pudonnut vuosien 1997 2005 välillä kuudesta vuodesta kahteen. 32 Monen laitevalmistajan mukaan tietokoneen pitäisi toimia kuitenkin noin seitsemän vuotta. Käyttöiän lyhenemiseen on kaksi syytä: Joko tuotteet hajoavat aikaisemmin tai markkinat houkuttelevat kuluttajan vaihtamaan laitteen uuteen. Kuluttajat vaihtavat laitteen usein uuteen ennen sen takuuajan umpeutumista. Esimerkiksi tavallisimpien läppäreiden takuuaika on kolmisen vuotta ja kännyköiden kaksi vuotta. Yli kolmasosa suomalaisista kännykän ostajista vaihtaakin puhelimensa uuteen alle kahdessa vuodessa. 33 Jos laite hajoaa takuuajan jälkeen, ei kuluttaja välttämättä ole vastuussa sen korjauskustannuksista. Suomessa ostajalla on oikeus odottaa laitteensa kestävän realistisen ajan. Takuuajan päätyttyä voi siis vielä vedota kestoikään. Kuluttajansuojan mukaan kalliimman laitteen voidaan myös olettaa kestävän halvempia malleja pidempään. 26
Pohdittavaksi: Tiedätkö, miten pitkään kännykkäsi pitäisi kestää? Kuinka usein hankit uuden kännykän tai tietokoneen? Miksi? Tiedätkö, missä voit korjauttaa laitteesi? Käytä loppuun Kohti pidempiikäisiä laitteita Uuden laitteen ostaminen koetaan usein vanhan korjaamista edullisemmaksi ja vaivattomammaksi vaihtoehdoksi. Tähän voivat vaikuttaa uusien laitteiden polkuhinnat sekä tiedon ja varaosien saamisen vaikeus. Yli kolme vuotta vanhaan kännykkään ei löydy enää välttämättä sopivaa muistikorttia. Laitteiden ikää voi pidentää käyttämällä niitä huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti. Jos laite hajoaa, korjauta se mieluummin kuin osta uusi. Elektroniikan valmistajien kotisivuilta löytyy tie- toa tuotteiden huoltopaikoista. Tunnista myös oikeutesi kuluttajana. Jos laite hajoaa hyvin pian takuuajan jälkeen, laitevalmistajan pitäisi periaatteessa vastata korjauskustannuksista. Mitä kauemmin laitevalmistajilta saa varaosia ja laitemalleihin yhteensopivia lisävarusteita, sitä kestävämpään kulutuselektroniikkaan pääsemme. Esimerkiksi yhteensopivat laturit eri malleihin ja merkkeihin on askel kohti parempaa. Kuluttajana sinulla on oikeus vaatia laitevalmistajaltasi kestäviä ratkaisuja. Kierrätä 27
Ympäristö ykköseksi Yritysten tulisi huolehtia siitä, että tuotteiden valmistus ja käyttö kuluttaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Kuluttajat voivat tukea kestäviä ratkaisuja omilla ostovalinnoillaan. Toiset tuotteet ovat ympäristöystävällisempiä kuin toiset. Tällaisia ovat esimerkiksi läppärit tai kännykät, joiden valmistamiseen on käytetty kierrätysmateriaaleja sekä laitteet, jotka ovat energiatehokkaita tai mahdollisimman myrkyttömiä. Osa elektroniikkavalmistajista tutkii kierrätysmateriaalien entistä suurempaa hyödyntämistä laitteissaan. Valitettavasti valmistajat eivät vielä markkinoi ympäristöystävällisimpiä tuotteitaan ensisijaisina vaihtoehtoina. Kuluttajana sinulla on kuitenkin oikeus vaatia myyjääsi selvittämään, mikä tarjolla olevista laitteista on kaikista ympäristöystävällisin. Mikä on vihrein elektroniikkafirma? Greenpeace seuraa suurimpien kulutuselektroniikkayhtiöiden toimia ympäristön hyväksi. Se mittaa laitteissa käytettyjen vaarallisten aineiden vähentämistä, laitteiden energiankulutusta, kierrätystä ja kierrätysmuovin käyttöä sekä valmistuksen energiankulutusta. Esimerkiksi yhä useamman läppärin näyttö säästää energiaa eikä sisällä elohopeaa. Tutustu mittariin sivulla: www.greenpeace.org/electronics 28
Reilua elektroniikkaa Kaupassa myydään tänä päivänä paljon elintarvikkeita, jotka on tuotettu aiempaa reilummilla ja oikeudenmukaisemmilla pelisäännöillä. Eikö sama oikeudenmukaisuus olisi mahdollista myös elektroniikan ja sen raakaaineiden valmistuksessa? Kun kuluttajat ja kansalaisjärjestöt vaativat, yritykset joutuvat kuuntelemaan ja parantamaan käytöstään. Muutos on hidas, mutta mahdollinen. Oikeudenmukaisuuden puolesta ja ympäristön säästämiseksi sinäkin voit toimia monin eri tavoin! Pienistä puroista syntyy suuri virta. Vaadi ympäristöystävällisempää elektroniikkaa osoitteessa www.greenpeace.org/electronics tai reilumpaa elektroniikan tuotantoa osoitteessa www.makeitfair.fi. Voit myös ottaa suoraan yhteyttä yrityksiin. Vähennä uuden ostamista käyttämällä vanhaa kännykkää tai mp3-soitinta pidempään, hankkimalla käytetyn tietokoneen tai ostamalla yhteisen pelikonsolin naapureiden kanssa. Kysy kaupoissa käytettyjä, ympäristöystävällisiä ja reiluja laitteita. Hanki tietoa ja kerro siitä kavereillesikin. Toimi kansalaisjärjestöjen kampanjoissa. Vaihda pelejä Uuden ostamiselle on vaihtoehtoja. Jos vanhat konsolipelit kyllästyttävät, mieti voisitko vaihdella pelejä kavereidesi kanssa. Näin vanhasta konsolista olisi iloa pidempään eikä uutta tarvitsisi ostaa viimeisimpien pelien takia. Tuunaa kännykkäsi Jos vanha kapula tuntuu tylsältä, mieti voisiko sen kuorta piristää vaikkapa tarroilla. Entä löytyisikö operaattorien nettikaupoista uusia ladattavia pelejä puhelimeen? 29
Kansalaisjärjestöjä ja kampanjoita Luonto-Liitto: www.luontoliitto.fi FinnWatch: www.finnwatch.org Greenpeace: www.greenpeace.fi ja www.greenpeace.org Reilun kaupan puolesta: www.repu.fi Suomen luonnonsuojeluliitto: www.sll.fi Reilua elektroniikkaa -kampanja: www.makeitfair.fi ja www.makeitfair.org Aiheeseen liittyvä verkko-oppimateriaali yläkouluille ja lukioille: www.makeitfair.org/webquest/su/ 30
Lähdeviitteet: 1 Mediamainonnan kasvu hyytyi vuonna 2008, tiedote 28.1.2009, www.tns-gallup.fi 2 Ulkoasiainministeriö, www.formin.fi 3 Gordon, Jeffery W.: Metallien maailma. Malmista metalliksi ja käyttöön. International Council on Metals and Environment 2001 4 MakeITfair, www.makeitfair.org 5 Pöyhönen, Päivi: Kulutuselektroniikan huonosti tunnettu tuotantoketju. Teemajulkaisussa Rajala, Aino (toim.): Rikastettu vai köyhdytetty? Ympäristötarinoita etelän kaivoksista. Siemenpuu-säätiö, Helsinki 2007 6 MakeITfair, www.makeitfair.org 7 YK:n kehitysohjelma UNDP, www.hdr.undp.org/en/statistics 8 MakeITfair, www.makeitfair.org 9 www.antara.co.id/en/arc/2007/ 10 MakeITfair, www.makeitfair.org 11 MakeITfair, www.makeitfair.org 12 Lettenmeier, Michael ja Lähteenoja, Satu: Kaivannaisten ekologinen selkäreppu on raskas. Teemajulkaisussa Rajala, Aino (toim.): Rikastettu vai köyhdytetty? Ympäristötarinoita etelän kaivoksista. Siemenpuu-säätiö, Helsinki 2007. 13 YTV, www.ytv.fi 14 MakeITfair, www.makeitfair.org 15 Vanhat kännykät kopsahtavat surutta laatikkoon, Taloussanomat 7.6.2008, www.taloussanomat.fi 16 MakeITfair, www.makeitfair.org 17 MakeITfair, www.makeitfair.org 18 Greenpeace, www.greenpeace.org: YK:n mukaan sähkö- ja elektroniikkaromua syntyy maailmassa vuosittain 20 50 miljoonaa tonnia eli 5 prosenttia kaikesta kiinteästä yhdyskuntajätteestä. 19 Kännykkävuosi 2008, Tietoviikko 3.3.2009, www.tietoviikko.fi 20 Greenpeace, www.greenpeace.org 21 MakeITfair, www.makeitfair.org 22 Umicore, www.electronicscrap.umicore.com/process 23 Harva vanha matkapuhelin päätyy kierrätykseen, Helsingin Sanomat 8.7.2008 24 Vanhat kännykät kopsahtavat surutta laatikkoon, Taloussanomat 7.6.2008, www.taloussanomat.fi 25 Energiateollisuus ry, www.energia.fi. 26 Energianeuvoja, www.energianeuvoja.fi 27 Greenpeace, www.greenpeace.org 28 Turha laturi pistokkeessa on energiasyöppö, Taloussanomat 28.1.2008, www.taloussanomat.fi 29 Revealed: The environmental impact of Google searches. The Times, 11.1.2009, www.timesonline.co.uk 30 Avatars consume as much electricity as Brazilians, 5.12.2006, www.roughtype.com 31 Human Development Report 2007/2008, UNDP, New York 2007 32 Greenpeace, www.greenpeace.org 33 Nokia Oyj, Recycling survey 2008 31
Osallistu toimintaan! Luonto-Liitto Annankatu 26 A, 5. krs 00100 Helsinki puh. (09) 684 4420 fax (09) 6844 4222 toimisto@luontoliitto.fi www.luontoliitto.fi www.makeitfair.fi