Tupakkalaki 1 (6) Tupakoinnin rajoittamisesta taloyhtiöissä Yleistä Tupakointi ja sen kieltäminen herättävät keskustelua taloyhtiöissä. Yhtäältä on kyse jokaisen oikeudesta savuttomaan asumiseen ja elämään. Toisaalta asia nähdään henkilökohtaiseen vapauteen ja yksityiselämän suojaan liittyvänä asiana, jonka rajoittaminen koetaan perusoikeuteen puuttumisena. Tupakointi sinänsä on sallittua, tosin lainsäädännössä tarkasti säädeltyä toimintaa. Nykyisen tupakkalain tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön lopettaminen vuoteen 2040 mennessä. Tupakointiin puuttuminen nykytilanteessa Tupakointia asumisyhteisöissä rajoitetaan monin tavoin. Tupakkalain mukaan tupakointi on suoraan lain nojalla kielletty asunto-osakeyhtiön ja muun asumisyhteisön yhteisissä ja yleisissä tiloissa sekä lähtökohtaisesti myös työyhteisöjen yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa tiloissa. Lisäksi taloyhtiö tai muu asumisyhteisö voi kieltää tupakoinnin yhteisillä parvekkeilla, yhteisellä ulkoalueella ilmanottoaukkojen läheisyydessä sekä lasten leikkialueella. Tupakointi osakashallintatiloissa voidaan kieltää asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä. Tällöin tulee huomioida, että kiellon ottaminen yhtiöjärjestykseen edellyttää kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. Kielto voidaan kuitenkin ottaa yhtiöjärjestykseen jo yhtiötä perustettaessa. Tupakointi vuokrahuoneistossa on puolestaan mahdollista kieltää ottamalla tätä koskeva ehto vuokrasopimukseen. Asia kannattaa huomioida jo sopimuksen laadintavaiheessa, jolloin vuokranantajan neuvottelumahdollisuudet ovat lähtökohtaisesti vahvemmat. Tupakkalainsäädäntö on uudistumassa EU:n tupakkatuotedirektiivin pohjalta. Hallituksen esitys uudeksi tupakkalaiksi pitää sisällään erilaisia mahdollisuuksia kieltää tupakointi riippuen siitä, onko kyseessä yhtiön yleinen tila vai osakashallintainen tila, kuten huoneistoparveke tai varsinainen osakashuoneisto. Taustalla vaikuttaa myös terveydensuojelulaki, joka mahdollistaa tupakoinnin kieltämisen silloin, kun sen voidaan osoittaa aiheuttavan terveyshaittaa. Tupakkalaki Tupakointi on suoraan tupakkalain perusteella ja ilman erillistä kieltoa kielletty asunto-osakeyhtiön tai muun asuinyhteisön asuinkiinteistöjen yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa. Lisäksi asunto-osakeyhtiö tai muu asuinyhteisö voi kieltää tupakoinnin myös hallitsemallaan yhteisellä ulkoalueella rakennuksen ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla. Nämä kiellot koskevat asunto-osakeyhtiön tai muun asuinyhteisön, kuten vuokrataloyhtiön välittömässä hallinnassa olevia tiloja. Yhteisillä parvekkeilla tarkoitetaan sellaisia parvekkeita, joille on pääsy yhtiön yleisten tai yhteisten
Tupakkalaki 2 (6) tilojen kautta, eli muualta kuin pelkästään osakashuoneistosta ja jotka eivät ole osakashallinnassa tai muuten jonkun yksinomaisessa käytössä. Lisäksi tupakkalaki kieltää tupakoinnin mm. perhepäivähoidon sisätiloissa perhepäivähoidon aikana, päiväkotien sisätiloissa ja ulkoalueilla sekä myös työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa. Tupakointi ei kuitenkaan ole kiellettyä työntekijän tai elinkeinon- ja muun ammatinharjoittajan kotona sijaitsevassa työtilassa, tai työtilassa, joka on yksinomaan saman perheen jäsenten ja muiden samassa taloudessa asuvien käytössä. Jos joku rikkoo yllä mainittua tupakkalakiin perustuvaa tupakointikieltoa ja jatkaa tupakointia alueen haltijan tai hänen edustajansa huomautuksesta huolimatta, voidaan hänet tuomita tupakointirikkomuksesta sakkoon (TupakkaL 10:32). Vuokrasuhteet Tupakointi voidaan kieltää niin asuin- kuin liikehuoneistojenkin osalta vuokrasopimuksessa. Kielto voi koskea tupakointia sekä vuokrahuoneistossa että siihen kuuluvalla parvekkeella tai vastaavalla ulkoalueella. Tupakointikielto kannattaa sisällyttää sopimukseen jo vuokrasuhdetta solmittaessa, sillä sen lisääminen vuokrasopimukseen vuokrasuhteen kestäessä saattaa osoittautua hankalaksi kiellon edellyttäessä vuokralaisen suostumusta. Mikäli vuokrasopimukseen on otettu tupakoinnin kieltävä ehto, voidaan katsoa, että vuokralainen on sitoutunut noudattamaan kieltoa siinä missä sopimusta muutoinkin. Kiellon rikkominen voi johtaa vuokrasuhteen päättämiseen irtisanomisen perusteella ja vahingonkorvausvastuuseen, jos huoneisto on tupakoinnin johdosta vahingoittunut. Oikeuskäytännössä tupakointikiellon rikkomisen ei kuitenkaan yleensä ole katsottu muodostavan perustetta purkaa vuokrasopimusta. Poikkeuksellisissa olosuhteissa tämäkin on ollut mahdollista. Turun hovioikeus katsoi ratkaisussaan 7.1.2011/41, että vuokranantajalla oli oikeus purkaa vuokrasuhde. Tapaukseen liittyi kuitenkin monia erityispiirteitä. Vuokrasopimuksessa oli tupakoinnin kieltävä ehto. Vuokralainen jatkoi tupakointia annetusta varoituksesta huolimatta ja tupakointi pystyttiin näyttämään toteen. Kyseessä oli ns. soluasunto ja tupakoinnista aiheutui haittaa myös saman huoneiston toisen huoneen uudelleenvuokraukselle. Hovioikeus katsoi perusteluissaan, että vaikka tupakointi ei olekaan laissa kiellettyä, vuokralainen sitoutuu kunnioittamaan tupakointikiellon sisältävää vuokrasopimusta sopimuksen hyväksyessään.
Tupakkalaki 3 (6) Asunto-osakeyhtiölaki Osakashallintatilan tupakointikielto yhtiöjärjestykseen Tupakoinnin kieltäminen asunto-osakeyhtiön osakashallintaisissa tiloissa, eli esimerkiksi osakehuoneistossa tai huoneistoparvekkeella on mahdollista ottamalla tätä koskeva kielto yhtiön yhtiöjärjestykseen. Kyse on yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, joka tässä tapauksessa edellyttää yhtiökokouksen yksimielistä päätöstä ja lisäksi kirjallisia suostumuksia niiltä osakkeenomistajilta, jotka eivät ole olleet edustettuina asiasta päättävässä yhtiökokouksessa. (KKO 2008:7). Perustajaosakas voi lisätä kiellon yhtiöjärjestykseen jo yhtiön perustamisvaiheessa. Tulevien osakkaiden katsotaan tulevan tietoisiksi tupakointikiellosta jo osakkeita ostaessaan. Hallintaanottomenettely Asunto-osakeyhtiöillä on mahdollisuus puuttua erilaisiin asumishäiriöihin asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn hallintaanottomenettelyn avulla. Hallintaanotto merkitsee käytännössä sitä, että yhtiökokous päättää huoneiston hallintaanotosta enintään kolmen vuoden ajaksi ja vuokraa huoneiston hallintaanottoajaksi kolmannelle. Hallintaanotto tulee kysymykseen mm. huoneiston huonon hoidon, häiritsevän elämän vieton taikka yhtiöjärjestysmääräyksen rikkomisen perusteella. Hallintaanottomenettelyn kriteerit ovat korkealla. Jos menettelyllä on vain vähäinen merkitys, ei hallintaanottoon tulisi ryhtyä. Hallintaanottomenettelystä tulee aina antaa hallituksen varoitus ja varata mahdollisuus menettelyn oikaisuun ennen asian saattamista yhtiökokouksen enemmistön päätettäväksi. Kiinteistöliiton tiedossa ei ole hallintaanottomenettelyn käyttöä koskevaa oikeuskäytäntöä tupakoinnin osalta. Hallintaanottomenettelyn perusteet ovat kuitenkin siten tiukat, että käytännössä hallintaanottomenettely tupakoinnin tai tupakointikiellon rikkomisen perusteella tulee kyseeseen vain poikkeuksellisesti. Hallintaanottoon liittyy moitekanteen nostomahdollisuus. Moitekanteeseen liittyvän oikeudenkäyntikuluriskin johdosta menettelyyn ei kannata ryhtyä tulkinnanvaraisissa tilanteissa. Terveydensuojelulaki Terveydensuojelulaki sääntelee ennen kaikkea terveydensuojeluviranomaisten toimintaa ja se tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä sellaisten elinympäristössä esiintyvien tekijöiden ehkäiseminen, vähentäminen ja poistaminen, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.
Tupakkalaki 4 (6) Tupakkalain uudistus käsittelyssä Terveydensuojelulaissa on todettu asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset vaatimukset. Mm. asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, ilmanvaihdon ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy esimerkiksi savua tai muuta siihen verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, on vastuullisen tahon ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Vastuullisen tahon määrittely seuraa pitkälti asunto-osakeyhtiölaissa säädettyä kunnossapitovastuunjakoa. Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta kuitenkin aiheutuu asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Terveydensuojelulain mukaan terveydensuojeluviranomaisen antamien määräysten tulee perustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin. Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta. Terveyshaitan toteennäyttäminen tupakansavun kulkeutumisen perusteella on käytännössä ollut vaikeaa. Korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä (mm. KHO 29.2.2012 T 413 ja 432) terveystarkastajan asunnontarkastuksen yhteydessä tekemiin aistihavaintoihin perustuvaa näyttöä terveyshaitasta ei katsottu riittäväksi. Terveydensuojelulakia on sittemmin muutettu. Tiedossamme ei toistaiseksi ole oikeuskäytäntöä tapauksista, joissa terveyshaittaa olisi pyritty näyttämään esimerkiksi nikotiinimittausten perusteella. Tausta Vireillä on tupakkalain kokonaisvaltainen uudistus. Lakiehdotuksesta on annettu hallituksen esitys eduskunnalle. Uudistuksen taustalla vaikuttaa EU:n tupakkatuotedirektiivi, joka on hyväksytty ja julkaistu huhtikuussa 2014. Lakiehdotuksen on tarkoitus tulla voimaan 20.5.2016.
Tupakkalaki 5 (6) Yleiset kiellot säilyisivät ennallaan Nykyisen lain sisältämät tupakointikiellot on ehdotuksessa säilytetty pääosin ennallaan. Näin ollen lakiehdotus sisältää kiellon tupakoida asuntoyhteisön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa. Lisäksi asuntoyhteisöllä säilyy mahdollisuus kieltää tupakointi sen omistamissa ja hallitsemissa yhteisissä ulkotiloissa rakennuksen sisäänkäyntien ja ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla. Yhtiö voisi siis jatkossakin päättää esimerkiksi tupakoinnin kieltämisestä yhteisillä parvekkeilla yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Huoneistoparvekkeiden ja -pihojen tupakointikielto mahdolliseksi Lakiehdotukseen on lisätty säädös koskien asuntoyhteisön oikeutta hakea tupakointikieltoa myös asukkaiden hallinnassa oleviin tiloihin. Kieltoa haettaisiin kunnalta, joka voisi määrätä kiellon. Kunnan viranomaisen (käytännössä terveydensuojeluviranomainen) tulisi määrätä tupakointikielto huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin tai huoneistojen sisätiloihin, jos kyseisestä tilasta voi sen rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin. Tupakointikieltopäätöksen hakijana olisi aina asuntoyhteisö. Yksittäinen asukas tai osakas ei siten voisi tehdä tupakointikieltoa koskevia hakemuksia viranomaiselle. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajat, joilla on kymmenesosa yhtiön osakkeista, voivat vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen kutsumista koolle tietyn asian käsittelemistä varten. Osakkaalla on myös oikeus saada pyytämänsä asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Osakkaalla on siten mahdollisuus saada tupakointikieltoa koskeva asia päätösharkintaan yhtiöoikeudellisin keinoin. Hakemuksessa tarkoitetun tilan haltijaa tulee kuulla ennen hakemuksen tekemistä. Lisäedellytykset asuinhuoneistossa tapahtuvan tupakoinnin kieltämiselle Asuinhuoneiston sisätilaan tupakointikielto voitaisiin määrätä vain poikkeuksellisesti. Kielto tulee ehdotuksen mukaan kyseeseen sillä lisäedellytyksellä, että savun kulkeutumista toiseen huoneistoon ei voida rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä. Ennen kiellon hakemista huoneiston haltijalle tulisi edellä mainitun kuulemisen ohella varata tilaisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään. Taloyhtiön tulisi lisäksi aina selvittää, voidaanko savun kulkeutumista estää kohtuullisin kustannuksin esimerkiksi ilmanvaihtoa säätämällä.
Tupakkalaki 6 (6) Muuta lakiehdotuksesta Tupakointikielto voidaan ehdotuksen mukaan perua asuntoyhteisön hakemuksesta, mikäli muuttuneet olosuhteet (esimerkiksi suoritetut korjaukset) olisivat tehneet sen tarpeettomaksi. Kunta voisi tupakointikieltoa koskevasta asiasta päättäessään samalla asettaa uhkasakon kieltopäätöksen tueksi. Mikäli päätöstä ei noudatettaisi, saisi kunta uhkasakkolain perusteella tuomita uhkasakon maksettavaksi. Esimerkkikuvaus tupakointikiellon etenemisestä asunto-osakeyhtiössä (tupakkalakia koskevan muutosehdotuksen toteutuessa) Tupakointikiellon hakemista koskeva asia tulee vireille asuntoosakeyhtiössä (hallituksen omana aloitteena tai osakkeenomistajan aloitteena) Tupakointikiellon hakemista koskevan asian valmistelu hallituksessa, selvitykset ja asianosaisten kuulemiset Yhtiökokouksen päätös tupakointikieltopäätöksen hakemisesta Tarvittaessa täydentävä asukkaiden kuuleminen Asunto-osakeyhtiö hakee tupakointikiellon määräämistä kunnan viranomaiselta Kunnan viranomaisen ratkaisuharkinta ja viranomaispäätös Viranomaispäätökseen liittyy normaalit muutoksenhakukeinot Viranomaispäätöksen rikkomisesta voidaan tuomita uhkasakko Keskeistä lainsäädäntöä: www.finlex.fi Kiinteistöliiton mukaan lakiehdotusta ja sen perusteluja tulisi täsmentää, jotta laki tarjoaisi taloyhtiöille selkeät pelisäännöt tupakointikieltopäätösten tekemiseen. Kiinteistöliitto osallistuukin aktiivisesti lakiehdotuksen käsittelyyn eduskunnassa. Tupakkalaki Terveydensuojelulaki Asunto-osakeyhtiölaki Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta Laki liikehuoneiston vuokrauksesta