8 Nordea Pankki Suomi Oyj! Parturi-Kampaamo Mäkitorpantie 23 puh 752 4939 HIERONTA J-P SILEN Kivalterintie 16, OULUNKYLÄ hierontaa myös iltaisin ja viikonloppuisin AJANVARAUS puh. 045-67 44 122 Säästä hyvän päivän varalle Kun pienikin summa siirtyy säännöllisesti erilliselle tilille, säästöt karttuvat kuin itsestään. Tule konttoriimme tekemään säästösopimus. Säästöjen turvin hyviä päiviä on helppo viettää. Säästäminen avaa mahdollisuuden myös kanta- tai avainasiakkuuteen. Käpylän konttori Mäkelänkatu 91 Oulunklän konttori Kylänvanhimmantie 91 TÄHÄN MUSTAPEKKA Pakilan konttori Pakilantie 56! Peukaloruuvissa Hannele Luukkainen 1. Miten kauan olet asunut nykyisillä asuinseuduillasi? Miten kuvailisit itseäsi muutamalla sanalla? Olen syntyperäinen stadilainen, juureni ovat 50-luvun Sörkassa Aleksis Kiven kadulla. Oulunkylään muutin vuonna 1973 ja Maunulaan Metsälän rajalle vuonna 1979 eli olen asunut näillä kulmilla jo liki 30 vuotta. Olen epätyypillinen poliitikko. Olen rohkea, rehellinen ja oikeudenmukainen. Elämäntehtävänäni on maailman parantaminen, epäkohtiin tarttuminen ja heikompien puolustaminen olivatpa ne sitten ihmisiä tai eläimiä. 2. Jos Sinulle jäisi ilta vapaaksi, mitä tekisit? Lempiharrastus? Hmmm - ilta vapaaksi! Lukisin lukemattomia kirjoja. Pääharrastukseni on tietenkin eläin- ja luonnonsuojelu, mutta harrastan minä muutakin kuten Siisti Stadi Liikekeskus Ogel Tärkeätä on töhryjen jatkuva puhdistaminen - ensimmäistä puhdistusta seuraa usein uusi töhry, mutta niiden jatkuva puhdista minen turhauttaa töhrijän. - jos töhryjä ei poisteta, houkuttelee se paikalle uusia töhrijöitä. Alueellinen yhteistyö tuo tehokkuutta - naapuritalojen ja -yhtiöiden keskinäinen yhteistyö lisää tehokkuutta ja jakaa tehtäviä. Ottakaa asia esille yhtiökouksissa. STOP TÖHRYILLE -projektin erityispalveluista apua taloyhtiöille - taloyhtiön kytkeminen mukaan siivous järjestelmään, töhryalttiidein seinien suo jaamiseen ja istutussuunnitelmien tekemiseen on mahdollista. Hannele Luukkainen on tullut tunnetuksi kissanaisena. Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY ja sen Itä- Pakilassa sijaitseva kissatalo ovat Hannelelle tärkeitä asioita. Hannele on HESYn puheenjohtaja. Hän asuu Maunulan ja Metsälän rajalla Pirttipolulla. Hannele on tullut tiedotusvälineiden kautta tutuksi kissaeläinkuosiin pukeutuneena eläinten oikeuksien puolesta puhujana. Kaupunginvaltuuston jäsenenä on nyt menossa neljäs kausi. Viime vuonna Hannele oli valtuuston varapuheenjohtaja, nyt tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Tämän lisäksi Hannele Luukkainen on vaikuttanut myös Arkadianmäellä kansanedustajan tehtävissä eduskuntakaudella 1991-1995. uintia, pyöräilyä, tanssia, valokuvausta, veneilyä ja mökkeilyä sekä maailman kiertämistä. 3. Mikä on tunnuslauseesi, henkinen ohjenuora tai toiminnan peruslähtökohta? Minulla on montakin elämänohjetta: Sadun Aurinko ja Myrskytuuli opetus eli hyvällä saa aikaan enemmän kuin pahalla. Mitä vanhemmaksi tulen sitä paremmaksi elämä muuttuu. Olen kissa, joka putoaa aina tassuilleen. 4. Miksi Sinä olet mukana politiikassa? - Jos näin ei tehdä, syntyy töhry töhryn viereen, toteaa isännöitsijä Pauli Nurmi, jonka yritys isännöi muun muassa Liikekeskus Ogelin ja Maunulan ostoskeskuksen kiinteistöjä. Hän tarkoittaa tällä sitä, että töhryjen välitön ja jatkuva puhdistaminen on ainoa tie kiinteistöjen puhtaana pysymiseen. - Töhryjä syntyy vähemmän ja harvemmin, kun ei ole vanhaa pohjaa, jonka viereen ja päälle tehdään uutta. Töhryjen mukana alueelle tulee myös muuta ilkivaltaa ja kohteen yleisilme rapistuu. Tämä koskee niin liikekiinteistöjä kuin asuintaloja. - Monilla on se käsitys, että töhryjen puhdistaminen on kallista. Minun mielestä se on yllättävän halpaa. Jos puhdistusliikkeen lasku on esimer- Stop töhryille taloyhtiöissä ja asuinalueilla Palveluista sovitaan STOP TÖHRYILLE -projektin kanssa. Ilmoitus poliisille vahingonteosta. - kiinteistöjen ja yksityisten kansalaisten tulee tehdä ilmoitus poliisille uusista isoista töhryistä, vaikka niiden tekijä ei olisikaan tiedossa. Kiinnijääneelle töhrijälle on vaadittava rangaistus ja vahingonkorvaus - on vaadittava kaikki kustannukset, ei ain oastaan teknisiä puhdistuskustannuksia. Töhrintäongelmaa ei saa vähätellä - töhryt ovat rikoksia (Rikoslaki 35. luku) Helsingin kaupungin rakennusvirasto STOP TÖHRYILLE -projekti, Vihdintie 19, 00320 Helsinki. Ilmoitukset puh. 1655631 ja 166 5632, fax 166 5607. Ryhdyin poliittiseksi eläime ksi tehdäkseni eläimellistä politiikkaa 80-luvulla. Olin ollut yli kymmenen vuotta eläinsuojelujärjestön johdossa ja yrittänyt parantaa eläinten asemaa. Aina törmäsin siihen, että vaikka poliitikoilla on valta päättää niitäkin koskevat asiat, he eivät korvaansa lotkauttaneet eläinten hädälle. Vihreissä minua viehätti eniten se, että meillä ei ole ryhmäkuria rasitteena ja lisäksi se, että vihreät ovat ympäristöasioiden edelläkävijöitä. Olen koulutukseni ekonomisti ja pitkän työurani ansiosta erityisen kiinnostunut myös talousasioista. Olen myös puheenjohtajana Suomen Liikenneliitossa, joka on joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttäjien etujärjestö. 5. Mikä pohjoisissa kaupunginosissa kaipaa mielestäsi pikaisimmin korjausta? Poikittainen joukkoliikenne. Odotan Jokeria kuin kuuta nousevaa. Lisäksi Suursuon ostarin paikalle pitäisi rakentaa ns. Matkakeskus, johon tulisi palvelukeskittymä mm. pankki, posti, kirjasto yms. 6. Jos saisit päättää kaksi asiaa, mitä päättäisit? Stadissa säilyttäisin Makasiinit, jotka ovat lunastaneet paikkansa kaikkien kaupunkilaisten monitoimitilana. Täällä pohjoisessa suurpiirissä jouduttaisin Jokeria vuodella, niin että sen liikenne alkaisi jo ensi vuonna. 8. Mitä pidät tärkeimpänä? Minkä asian kimppuun haluaisit vielä käydä? Eläinsuojelupuolella valtuustossa tärkeimmät saavutukseni ovat se, että Helsinkiin perustettiin eläinsuojelueläinlääkärin virka jo 90-luvun alussa ja se, että järjestyssäännön mukaan kissaa ei tarvitse pitää kytkettynä. Liikennepuolelta poimin vain viimeisimmän saavutukseni eli ns. cityfillarit, jotka toteutettiin aloitteeni ansiosta. Yksityiselämäni tärkein asia on perhe: sulho ja kaksi kissaa. Se että vielä viisikymppisenä voi törmätä elämänsä mieheen ja että saa nauttia hänen ja kissojen sulokkaasta seurasta. Haluaisin saada Helsingissä sijaitsevat armeijan hallussa olevat saaret kaupunkilaisten käyttöön ja estää sataman rakentamisen Vuosaareen. 9. Osataanko meillä evästää alueen omia valtuutettuja riittävästi? Minkälaista palautetta toivot? Mielestäni ei, sillä ilmeisesti ei rohjeta ottaa yhteyttä tai sitten otetaan yhteyttä vain ns. oman puolueen valtuutettuihin. Itse olen aina valmis tulemaan asukastilaisuuksiin ja yhteystietonikin ovat julkisia. Esimerkiksi kun valtuustossa käsiteltiin Metsälässä sijaitsevan kirkon omistaman tontin kaavaa, olin aivan ymmällä, kun eräs valtuutettu puhui asukkaiden suulla ja esitti kaavaa palautettavaksi. Kukaan alueen asukkaista tai järjestöistä ei ollut etukäteen ottanut minuun yhteyttä, vaikka asun ihan lähellä. Toivon todella, että asukkaat ja alueen järjestöt kertoisivat näkemyksensä minulle ennen ratkaisevia äänestyksiä, jotta voisin vaikuttaa asioihin. Hannele Luukkainen Pirttipolku 16 A, 00630 Helsinki, puh & fax 7242 931, käpälä 040-547 777 email: hannele.luukkainen@clarinet.fi kiksi 100 euroa, silloin on puhditettu seinäpintaa jo melkoisen paljon. Olen myös sitä mieltä, että työ kanattaa teettää ammattiliikkeellä. Niillä on tietoa, taitoa ja välineet työn oikealla tavalla suorittamiseen. Joitakin kohteita kannattaa käsitellä myös ennakkoon töhryjen poistamista helpottavilla aineilla, jolloin varsinainen puhdistustyö nopeutuu ja tulee halvemmaksi. Ilmoitus poliisille Pauli Nurmi ottaa kantaa myös ilkityöntekijöiden rankaisemiseen. - Jos töhryjen puhdistamisen kustannukset ylittävät vakuutuksen omavastuun, on asiasta aina ilmoitettava poliisille, muutoin ei vakuutusyhtiö käsittele asiaa. Samoin on tehtävä, jos kysymyksessä on törkeä tapaus. Töhrijöiden puumerkit, tagit, ovat tunnistettavissa. Ne ovat kuin tekijöiden sormenjäljet, jotka voidaan vaikka valokuvina liittää rikosilmoitukseen. Vankeus- ja sakkotuomioiden rinnalle Nurmi ottaa sovittelun, joka muun muassa Vantaalla on tuottanut tulosta. Hän kertoo esimerkin, jossa koululainen joutui poliisin haaviin paikan päällä. Poika käy koulun lisäksi myös töissä ja maksaa nyt sovittuna aikana ansioillaan tekemänsä ilkityön. Nurmen mielestä nuoren töhrijän rankaiseminen sovittelun kautta tulee olla selvää tuottavaa työtä. Pienkiinteistöissä se voisi olla esimerkiksi ruohonleikkuuta. Vaikka sovittelu käynnistyisi poliisin kautta, siitä ei toteutuessaan tule merkintää rikosrekisteriin. (AV)
Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit 23.2..2002 9 Maunulan pähkinälehto inventoitu ja rajattu Uudenmaan ympäristökeskus on rajannut kaikki vuosien 1998-1999 inventoinneissa löytyneet luonnonsuojelulain mukaiset luontotyyppikohteet. Rajauspäätökset on tehty jalopuumetsiköstä, viidestä pähkinäpensaslehdosta, tervaleppäkorvesta, viidestä hiekkarannasta ja 16 merenrantaniitystä. Suojellut alueet ovat pienialaisia, mutta luonnon monimuotoisuudelle ja maisemansuojelulle arvokkaita alueita. Helsingissä esiintyy jalopuumetsiköitä, pähkinäpensaslehtoja, tervaleppäkorpia, hiekkarantoja ja merenrantaniittyjä. Suojellut luontotyypit ovat lajistollisesti monimuotoisia ja niitä suojelemalla suojellaan myös useiden harvinaisten ja uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien elinympäristöjä. Suomessa luonnonvaraisina vain Etelä-Suomessa esiintyviä pähkinäpensaslehtoja löytyi Helsingissä vain viisi: Niistä yksi on Maunulassa ja muut Jakomäessä, Pasilassa ja kaksi Viikissä. Luontotyyppikriteerit täyttävässä pähkinäpensaslehdossa kasvaa vähintään kaksi metriä korkeita tai leveitä pähkinäpensaita ainakin 20 kappaletta hehtaarilla yhtenäisellä alueella. Lehdoissa kukkivat mm. valkovuokot, sinivuokot ja kevätlinnunherneet. Pensaskerroksessa kasvavat pähkinäpensaiden lisäksi lehtokuusama ja koiranheisi. Suomessa luonnontilaisia pähkinäpensaslehtoja on säilynyt vain vähän. Niitä on raivattu pelloiksi, nykyään niitä uhkaa muun muassa rakentaminen, hakkuut ja kuusettuminen. Paljon melua Mediakeskuksesta Lauantaina 9.2 joukko tiedonnälkäisiä ja idearikkaita nuoria kokoontui suunnittelemaan maaliskuussa avattavan Nuorten mediakeskuksen ohjelmaa. Oulunkylän nuorisotalo Nuotassa aloittaneet Curly-lehti, radioja TV-toimitukset siirtyivät vuoden vaihteessa Nuotasta Mediakeskukseen. Lönnrotinkadun entisen hattutehtaan tiloihin on nousemassa kaupungin ensimmäinen nuorille suunnattu mediakeskus. Mediakeskuksessa kaikki tehdään yhdessä. Jo tammikuun alussa innokkaat nuoret suuntasivat maalaamaan keskuksen seiniä ja suunnittelemaan sisustusta. Nuori Suomi Sinettiseurat Tehokkaiden tietokoneiden ja editointilaitteiden lisäksi luvassa on mm. leponurkat metropenkkeineen ja katulamppuineen. Kun sisustus ja kohderyhmä oli selvillä, oli aika suunnitella keskuksen toimintaa. Lauantaipäivän aikana yhdessä ideoitiin toimintaa ja katsottiin välissä muutama nuorten tekemä lyhytelokuva. Mediakeskuksen äitihahmo ja johtaja Leena Ruotsalainen oli iloinen siitä, että paikalle oli saapunut paljon mediasta kiinnostuneita ihmisiä. Päivän ideasaldo olikin kiitettävä. - Etenkin elokuvien tekemisestä oltiin kiinnostuneita. Nuoret saavatkin siihen erittäin hyvät puitteet täältä. Mediakeskus avataan viikolla 11 ja kaikki helsinkiläiset nuoret ovat tervetulleita tekemään mediaa. Ovet ovat auki eikä kynnystä ole, sanoo Leena. Mediakeskuksen osoite on Lönnrotinkatu 30 (käynti sisäpihalta). Lena Nelskylä Oulunkylän Kiekko- Kerho ja Husön Ratsastajat järjestävät lauantaina 9.3. koko perheen liikuntaseikkailupäivän Oulunkylän Urheilupuistossa klo 11 14 hiekkakentällä ja klo 11 12.30 jäähallissa. Valtakunnallinen Nuori Suomi-tapahtuma liittyy koululaisten netti-seikkailuun (4.-24.3.) maapallon ympäri. Mukana on yli 165.000 koululaista ympäri Suomea. Liikuntaseikkailulla 6-12-vuotiaita koululaisia kannustetaan liikkumaan päivittäin. Liikuntaseikkailupäivässä 9.3. on hauskaa tehtävää. Ohjelmassa on liikuntatehtävien lisäksi ohjattua taukojumppaa, seurojen infoteltta, ongintaa ja tietysti arpajaiset, joissa jokainen arpa voittaa. Jäähalliin tarvitset luistimet ja kypärän sekä taskulampun, jos osallistut jäädiskoon klo 12 12.30. Tapahtuma on sinettiseurojen, Nuoren Suomen, Citymarket Itä-Keskuksen ja K-Plussan yhteinen juttu. Koko perheen tapahtuman tavoitteena on edistää lapsilähtöistä liikuntaa. Tilaisuus on maksuton. www.nuorisuomi. fi/liikuntaseikkailu, lisätietoja: OKK Nuori Suomi-päällikkö Tiina Paasikunnas, puh. 0400 914 700 Suomen soikein suu Junnu Vainio riimitteli Ågelin, Metsälän ja Henkivartijantien atomisesta pikkujättiläisestä, laulaja-toimittaja-säveltäjästä Matti Jurvasta, jonka suu oli Suomen soikein. Eikä suotta. 1898 syntynyt ja jo nuorena poisnukkunut virtuoosimainen esiintyjä oli toinen 30-luvun suurista kevyen musiikin mestareista. Toinen tai ensimmäinen oli Georg Malmsten, joka voittaa Metsälän Matin levytysten määrässä, mutta häviää sanoituksissa ja sävellyksissäkin. Savolaisen legendan Tatu Pekkarisen kanssa irtosi savikiekolle klassikkosävelmiä poikineen. Rikastuipa kotimainen elokuvakin lilliputtikaksikon nuottikynästä, omaperäisestä äänestä ja hemakan hersyvästä ja aidosta maatiaishuumorista. Jurvan ja Pekkarisen teoksia on runsaasti tunnettuja enemmän, mutta levytuottaja Niilo Saarikko kirjautti ne firmalleen tekijännimellä Erkki Salama. Tämän Oulunkyläisen palstatila ei anna myöten jo 1929 mahtavan uransa aloittaneen Maailman Matin lähikuvalle, jota vähän tunnetaan edes Metsälässä laulajan talon hävittyä puskutraktorin tieltä ajat sitten. Sen verran Jokeri voi avata tulevan esirippua, että tarinoi lähitulevaisuudessa Matista mestaristeppaajana ja mestarivakoojana tietysti Suomen puolesta. Maahanpanijaiset v. 1943 olivat mieliinpainuvat. Matti Jurva ei ole tänään unohdettu. Ei päivää ilman soiettua tai laulettua tai sanoitettua Radio Suomessa. Mestari on patsaan väärti kuin Tapsa Rautavaara tai Larin- Kyösti, tuo Hilpeän ja herkän runon suomalainen kreivi. Herra Satumaa laivaili lahden taa Herra Satumaa, Reijo Taipale, täyttää vuosia yhden päivän ihanteensa Tapio Rautavaaran jälkeen. Kahdeksan vuoden paussin jälkeen Miehikkälän Vilkas laivaili lahden taa Ruotsiin ja suomalaishurrit hurrasivat kahdessa konsertissa huikeasti. Reiskan tulituki on järeää kaliiperia: Juha Mäkisen Taifun-orkesteri ja pirunkeuhkoissa itse maestro, säveltäjä-hanuristi Erkki Friman. Reijo on levyttänyt myös Ekin haikeita ja melodisia sävelmiä. Urheilutoimittajat porhaltaa aina vaan Kuppilan Masa, alias radioäänilegenda Matti Hara, ågelilainen 50 vuoden takaa, eläköityi ja keskittyi tutkimaan 20-30-lukujen historiaa entisellä kotiseudullaan. ÅGELIN JOKERI Jokeri on pieni ja kelvä keltanokka veteraanien juttujen rinnalla. Vaatimaton lyhyt, mutta valoton urani, 38 vuotta, kääpiöityy Voitto-Vode Raatikaisen, Antero-Vipu Viherkentän, Urho-Urkki Niemenkarin ja Eino-Eikka Ojasen toimittajalegendojen edessä. Suomen Urheilutoimittajien liiton täyttäessä viime vuoden lopulla 70 vuotta, oli viimeinen perustajajäsen sosiaalineuvos-kirjailija Harri Eljanko siunattu satavuotiaana muistojen kalmistoon. Itä-Pakilan Vode aloitti toimittajana Työkansan Sanomissa 1947. Hän eläköityi Yleisradiosta urheilupomona ja antoi tietä Arto Teroselle. Jutun teko tietenkin jatkuu edelleen. Yhtenä orhina porhaltaa myös Pakilan itä-länsi unilukkari Vipu, yli seitsemänkymppinen punaposki Käpylästä. Ågelin kulmilta, tapaamme Urho Niemenkarin, 85 v., joka pitää meitä lapsinaan. Kynä kestää tämän nyrkkeilyekspertinkin känsäisessä kourassa, kuten Euroopan parhaalla pugilismin tietoniekalla Ilmo Lounasheimolla, 87 v. Nurkka- Patolan kepeäjalka Eikka oli aikanaan kolmen lajin SMsarjapelaaja (koripallo-pesäpallo-käsipallo). Urheilutoimittajia nauretaan yksinkertaisiksi, mutta naurussa on pitelemistä, jos asiaan tutustuu. Suuret kisat ovat kaameaa leikkiä kiireen, paineen ja teknisten ongelmien kanssa. Sanoo Jokeri, joka 1967 lähetti suoraan puhelimella juttuja MM-kisoista kahteen suurlehteen ulkomailla. Oulunkylän uudet urheilutähdet Oulunkyläisen läänissä jepertää monia eri alojen tähtösiä ilman, että Jokerikaan siitä tietää. Se ei ole tavallista. Lehtemme toivottaa mitä lämpimimmin tervetulleeksi Vihreään idylliin Antti Pekanpoika Vasalan, lupaavan mailerin. Isä tunsi lempinimen Mäntsälän kentauri. Pekka löi Mynchenin olympiakisojen lopppukirissä 1500 metrillä Kenian Kipchoge Keinon ja kultaahan se tiesi. Ensimmäinen tartanin tykittäjä sitten Raino Vilenin ja Antti Rajamäen, Teuvan Rivakka Tommi Hartonen hakee Ågelin maastoista kuntoa ja keskittymisrauhaa. Hän jättää tulevat MM-kisat väliin ja valmentautuu omassa opissaan. jalkutien sisupussi Jari Guseff Euroopan mestari v. 2001 1500 metrillä pokkasi vuoden urheilijoiden gaalassa vuoden vammaisurheilijan stipendin ja lautasen. Venäjää luistavasti taitava nuorukainen kiikaroi työpaikkaa. MUISTELEE JOUKO SIITONEN Fabi ystävineen virittämässä liekkiä Tapsan patsashankkeelle 1989. Pitkätukkainen teini-idoli vasemmalla on Kari Tapio, kurtussa Kari Lindkvist, keskellä Sirkka Tammio, herra Satumaa ja mikkiä hallitsee Ågelin Fabi. Kinkeripolulta maailmalle Keskuudessamme on kateudeksemme vauhtipyöriä ja menojen mestareita, jotka eivät pysy paikoillaan kuuden tuuman rautanaula kankusta penkkiin iskettynäkään. Nämä ihmisihmeet ovat nuoriin nahkoihin tehtyjä, eivätkä tuijottele syntymäpäiväkalentereita. Erään tällaisen elohopean tuntee jokainen vanhemman polven ågelilainen. Reijo, Fabi, Kallion (s. 1933) ruuti palaa ja paukkuu tänäänkin, milloin sotajermujen illatsuissa, milloin estradikaronkoissa Annikki Tähden, Erkki Junkkarisen, Kai Lindin ja Arja Tuomarilan antaessa patinaisen ihanaisen nostalgista tulitukea. Eikä auta, välistä on pakko levyttääkin tietysti yleisön pyynnöstä.. Urasta puhuttaessa: se alkoi opettaja Samuli Vireen kotona Kinkeripolulla, jossa soitteli pianoa tuleva kaikkien aikojen vaikutusvaltaisin suomalainen naispoliitikko Mirja Vire-Tuominen, Maailman Rauhanpuolustajien pääsihteeri. Näkkileipää oli nirkoisesti sodan aikana sen jälkeen vähemmän. Samuli lähti siis nälän torjuntaretkille. Uudellemaalle salaisena aseenaan toistametrinen Reijo, joka oli asunut Seurahuoneen ulkohuussissa ja kerännyt hengissä pysyäkseen muiden nassikoiden kanssa kaiken löytämänsä myytäväksi. Tapsa, Tapika (1915) oli kaikkien lemmikki ja suosikki. Fabikin sai pitää kiinni Tapsan koivukepistä ja roikkua siitä, että oikea vetokulma Lontooseen löytyisi. Mutta kyllä Ågelin vekarat sporttasivatkin: pingis oli rautaa Matti Anderzenin äidin talossa, vastapäätä Oke Jokisen taloa Pikkukoskentiellä. Sieltä siirryttiin entiseen Suojeluskunnan taloon. Pojat saivat keinotelluksi saliin tehokkaan lampun ja pallo alkoi erottua. Mailat eivät olleet viimeistä huutoa. Aluksi niitä veistettiin puukolla, kunnes kova Barna astui pöytään. Pallot olivat heikkoja ja niiden kurpruja oiottiin kuumassa vedessä. Pikku puutteet eivät sen ajan poikia jurppineet ja kas, pian oli kiertelijöistä kasvanut B-, A- ja M-luokan taitureita. Mala oli moninkertainen SM-mitalisti ja Suomen maajoukkueen ensimmäinen valmentaja, myöhemmin Ylen lakimies ja Erkon suuri johtaja. Satunnaisia vierailijoita olivat mm. Esa Ellonen ja Kalle Grönblom, tähtisikermän kantakaluja niin ikään. Fabi urheili kaikissa Ågelin seuroissa, eikä lahjakkaana pulittanut jäsenmaksua. Nyt ovat OKU, OTU ja miltei Tähtikin poissa Vireen opettajaperheen elämä päättyi järkyttävästi Lindqvistin kaupan ylikäytävällä. Aviopari menehtyi junan alle päivän välein. Samulin ja ystävällisen perheen Fabi muistaa aina. Varsinkin sen lampaan, joka tuotiin laulupalkintona kotiin Samulin auton takanpenkillä.
10 URHEILUHALLIT OY www.urheiluhallit.fi UIMAHALLIMME OVAT AUKI HELSINGIN URHEILUTALO Helsinginkatu 25 puh. (09) 3488 6418 ma, ke-pe 6.15-8, 14-20, ti 6.15-20, la 7-18, su 10-17 KONTULAN UIMAHALLI Ostostie 4 puh. (09) 301 133 ma, ti 6-8,14-20, ke-pe 6-20, la 7-19, su 10-18 MALMIN UIMAHALLI Pekan raitti 14 Puh. (09) 3290 1300 ma-pe 6-20, la, su 7-20 SILTAMÄEN UIMAHALLI Jousimiehentie 3, Puh. (09) 3487 0506 Ma 14-20, ti-pe 6.30-8, 14-20, la 12-18, su 15-20 TÖÖLÖN URHEILUTALO Topeliuksenkatu 41 a Puh. (09) 3290 1600 ma-pe 6.15-21,la 6.45-20 su 8.45-20 Man kan inte tala om villa Fredriksro utan att samtidigt berätta om Kottby gårds karaktärsbyggnad, där den nu står som en pärla i samhället i hörnet av Djäkne- och Kammakarvägen. Men en högsommardag 1901, mitt i den varmaste skördetiden, utbröt en eldsvåda i Kottby gårds gamla boningshus och mot den brasan kämpade den nybildade frivilliga brandkåren förgäves. Det var en dag med stark sydvästlig vind och dessutom var det ont om vatten i brunnarna den sommaren. Många hus i Åggelby har tidigare stått vid gator i Helsingfors, där de revs för att ge plats åt högre stenhus. Denna möjlighet använde man sig av också vid uppförandet av ett nytt boningshus i stället för det brunna på Kottby gård. Invid Kaisaniemi park hade teologieprofessor Bengt-Olof Lille ända till år 1870 ägt och bebott ett tvåvånings stockhus. När han sedan byggde ett nytt hus vid Mikaelsgatan 27 invid det Böökska lyceet, revs det gamla huset och inköptes av Kottby gårds ägare Axel Lönngren och hans bror trädgårdsmästare Knut Lönngren. Materialet från det rivna huset omfattade både plåttak, stockar och stenfot av granit och allt fraktades med häst och släde till Åggelby. Knut Lönngren hade redan år 1898 inköpt ett jordområde på 2.656 m 2 i Rödja av sin bror Axel. Byggnadsmaterialet från det rivna huset i Kaisaniemi förslog till två hus. Kottby gårds nybygge och villa Fredriksro fick sålunda var sin del av det och husen i VILLA FREDRIKSRO I RÖDJA Med saknad minns vi de gamla åggelbyvillorna, som för länge sedan har fått ge plats åt en modernare bebyggelse. En av de senaste byggnaderna som har försvunnit är villa Fredriksro vid nuvarande Sadelmakarvägen 3. Huset revs år 1998 och kullen i Rödjebacka ser helt annorlunda ut nu. Åggelby stod färdiga år 1902. Rummens placering var då lika i då båda byggnaderna. Trädgårdsmästare Knut Lönngren gifte sig år 1913 med änkefru Viktoria Träskman, född Henriksson på Backas i Helsinge kyrkoby. De nygifta flyttade in i Fredriksro och bebodde en lokal bestående av två salar, matsal, sovrum och kök. Två rum ock kök var uthyrda. Dessutom fanns det två varma vindsrum i övre våningen. På husets östra och norra sida byggdes en glasveranda. Knut Lönngren, som var född år 1874, innehade ända till år 1918 en blomsterhandel vid Mikaelsgatan 5. Han var utbildad trädgårdsmästare och hade studerat i Tyskland. Ännu som pensionerad band han kransar till stora begravningar i Helsinge. Hans hustru Viktoria hade varit sin make behjälplig i blomsterhandeln. Vid släktoch vänkretsens bröllop var hon brudsäta, och det var hon som klädde bruden. Trädgården på Fredriksro var makarnas skötebarn. Vad som inte fanns av buskar och perennaväxter där är inte värda att nämnas. Bärbuskar och äppelträd fanns det också rum för. Många äppelträd frös dock under krigsvintern, såsom de gjorde överallt i Åggelby. Vattenfrågan var ett ständigt problem. Då huset befann sig så högt på kullen grävdes brunnen 100 meter längre ned åt järnvägen. Vattnet var mycket järnhaltigt och överingeniör Th. Tallqvist, som var husets första hyresgäst, inköpte en vattenrenare av porslin dit tjänarinnorna bar vattnet, som sedan filtrerades. År 1911 drog Knut Lönngren vattenledning från brunnen till fastigheten. Med elektrisk pump pumpades vattnet upp i ett 200 liter stort plåtkärl på vinden. Det gällde att i tid stänga av pumpen annars flödade vattnet över. Det gjorde det ändå nu och då. Vattnet var väl inte så rent den tiden. Brunnen fanns på den driftiga butiksinnehavaren Astrid Lindqvists tomt och man tömde allt avfall från butiken på den öppna slaskhögen i omedelbar närhet av brunnen. År 1964 anslöts fastigheten till stadens vattenoch avloppsnät. Knut Lönngren avled i maj 1932. Hans hustru levde som änka i villan 25 år och hade ensam ansvaret för den. Under krigsåren drabbades hon av hyresreglementeringen och måste avstå från sitt sovrum och dela köket med en ung familj. Makarna Lönngren hade inga barn. Fru Viktorias brorsdotter och gudbarn Doris var dock som ett barn i huset. Hon bodde hos gudföräldrarna under sin skolgång i Åggelby svenska samskola och när Viktoria dog år 1957 ärvde hon fastigheten. Doris var då redan gift med konstnären Hans Nummelin, de hade fem barn, som på den ljusa gården hade en ypperlig tummelplats. Efter makens död och då barnen flyttat hemifrån såldes villa Fredriksro och Doris bor nu på Hemgården i Kottby. Då huset revs år 1998 befanns det vara i ett mycket dåligt skick. Det skulle ju ha firat sitt hundraårsjubileum i år och de nu delvis murkna stockarna var gamla redan vid uppförandet. Men visst var villa Fredriksro ett ståtligt hus i Rödja under hela 1900-talet. Den för alla gamla Rödjabor så välbekanta Astrid Lindqvists butik blev nämnd här. Och i samband med den kan väl en rolig historia vara på sin plats. Konstnären, målaren Jarl Falck bodde många år med sin familj i det gamla posthuset öster om banan. Han handlade i fru Lindqvists butik, men när han gick dit använde han sällan den tillåtna järnvägsövergången utan sneddade från sitt hörn över järnvägsskenorna. Där fanns visserligen en skylt med texten Vid vite förbjudet att beträda bangården och en gång bötfälldes han. Han betalade, gick till Lindqvists butik och tog samma väg tillbaka över skenorna. Då stod vakten där igen och bötfällde honom på nytt. Till detta protesterade han hårt och ansåg att de nyss betalda böterna borde ha berättigat till tur och retur. Britta Holmlund Fakta Doris Nummelin MÄKELÄNRINTEEN UINTIKESKUS Mäkelänkatu 49 Puh. (09) 3484 8800 ma-pe 6.15-21, la 8-20, su 9-20 KEVÄÄN JUMPPAKAUSI ON ALKANUT KYSY TUNTIOHJELMAT UIMAHALLEISTA Ensimmäiset meikäläiset rahat lyötiin Suomen Turussa jo 1000-luvulla. Ne olivat bysanttilaisten kolikoiden kömpelösti tehtyjä kopioita. Arvon mittana ja vaihdon välineenä ne kuitenkin jo tuolloin toimivat. Turun rahapajassa lyötiin vuosina 1410-1558 Ruotsin rahaa. Niiden arvo perustui balttilaiseen rahanarvoon. Etelä- Suomessa käytettiin useimmiten Tallinnan ja muiden Baltian maiden rahoja. Käytössä oli mm kuusiainen, joka vastasi kuutta Ruotsin penninkiä. Venäjän vallan aikana Suomessa olivat aluksi käytössä rupla ja kopeekkaa. Niiden rinnalla käytettiin vielä pitkään myös Ruotsin rahaa. Vuonna 1865 saatiin markka ja penni, joita nyt suurella surulla haudataan. Nahkoja, seteleitä, kolikoita Raha ei vanhassa suomalaisessa yhteiskunnassa ollut samassa asemassa kuin nyt. Ei se ollut yleisesti käytössä. Elettiin luontaistaloudessa. Tuotteita vaihdettiin toisiin tuotteisiin. Muun muassa oravannahat ja muutkin turkikset olivat käypää rahaa. Sana raha on lainautunut suomeen pari tuhatta vuotta sitten jostakin germaanisesta kielestä, jossa se lienee alunperin ollut muodossa skraha tai skraho ja tarkoittanutta kuivunut eläimen nah- Meillä on nyt euro. Vähitellen siihen on totuttava niin meillä kuin muuallakin EU-maissa. Joistakin tuntuu siltä, että markan mukana suomalaiset menettivät osan omaa sieluaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että ei markka ole ensimmäinen rahamme. Suomen rahan historia on pitkä. Kaikki alkoi oravannahasta jä näyttää tällä hetkellä päättyneen euroon. Suomen rahan vaiheikas tie ORAVANNAHASTA EUROON kaa, nahankappaletta ja kirjaa, erityisesti lakikirjaa. Ruotsissa se on tarkoittanut nahkakantista asiakirjaa. Sana raha elää vielä alkuperäisessä muodossaan mm seuraavanlaisessa kansanrunon pätkässä: Oravat oroille nosta, rahat rannoille ajele. Liekö ranta tarkoittanut tässä kauppapaikkaa? Sana raha on tarkoittanut suomen kielessä myös kihloja ja eräissä sukukielissä jopa rakasta. Lähisukukielessämme vepsässä raha mamkohud tarkoittaa äiti-kultaa. Niin on rahaa aina rakastettu. Nykyään raha kuitenkin on seteleitä ja kolikoita. Sana seteli on lainautunut kieleemme ruotsista, jossa se on muodossa sedel. Ruotsiin se on tullut alasaksasta ja siihen latinasta, jossa se on tarkoittanut pientä paperinpalaa. Kuten niin monet muut latinan sanat tämäkin on lainautunut kreikasta, jossa se oli muodossa skhide ja tarkoitti puulevyä. Jos seteli onkin lainaa, on kolikko omaperäinen sana. Se on johdettu verbistä kolista. Kolikkohan kolisee. Markat ja pennit Markka on vanhassa kirjakielessä tarkoittanut paitsi rahaa, myös painoyksikköä. Sukukielessämme virossa margapuu tarkoittaa vieläkin puntaria. Sana markka tulee suomeen skandinaavisista kielistä. Muinaisnorjassa sana mork tarkoitti naulan painoista hopeapalaa. Elias Lönnrot toi sanan nykyisen merkityksen kieleemme. Sana penni on samaa sanaperhettä kuin saksan pfennig, englannin penny ja ruotsin pengar. Vanhassa Raamatun kielessä se tarkoitti roomalaista hopearahaa. Ja mine otin ne colmekymmende Hopia penningit, Mikael Agricola kirjoitti Uuden testamentin käännöksessään Money ja taalat Englanninkielisissä maissa rahasta käytetään yleisnimitystä money. Sanan lähtökohta on latinan sana moneta. Se oli Juno-jumalan lisänimi. Junoa palvottiin Kapitolissa, jossa oli myös rahapaja. Vähitellen moneta alkoi tarkoittaa rahapajaa ja myöhemmin rahaa. Amerikkalaisten dollari eli taala on lyhennelmä sanasta Joachimsthaler. Ensimmäiset taalerit lyötiin vuonna 1519 Böömissä, Erzgebirgen Joachimstalin kaivoksen hopeasta. Pian tämän jälkeen sana tunnettiin myös pohjoismaissa. Se oli rahayksikön nimenä Ruotsissa, siis myös Suomessa vuosina 1534-1776. Sana taala lienee vakiintunut suomen kieleen Amerikassa käyneiden suomalaisten tuomana Punnat ja kruunut Punta, englannin pound on myös lähtöisin latinasta. Se oli siellä muodossa pondos ja tarkoitti painoa. Vasta myöhemmin se sai muutamissa kielissä rahayksikön merkityksen. Suomessa se on merkinnyt myös veneen ankkurikiveä. Verbi punnita on tämän saman sanan johdannainen. Monissa maissa rahayksikön virkaa hoitaa kruunu. Tämäkin sana on tullut latinasta. Latinan sana crona tarkoitti seppelettä. Se oli hallitsija merkki, joka vähitellen alettiin rakentaa myös metallista. Vuodesta 1857 kruunun kuvaa on lyöty pohjoismaisiin rahoihin. Se teki rahasta virallisemman tuntuisen. Edustihan se kuningasta siis valtiovaltaa eli kruunua. Ruotsin pienemmän rahayksikön, äyrin lähtökohta lienee latinan sanassa aureus, joka tarkoittaa kultakolikkoa. Nyt meillä joka tapauksessa on euro. Euro on maskuliininen, miehinen. Markka taas oli feminiininen, naisellinen. Näinhän useimmissa indoeurooppalaisisa kielissä asia on. A-päätteiset substantiivit ovat feminiinejä, o-päätteiset maskuliineja. Euron sadasosa cent tulee latinan sanasta cemtun eli sata. Seppo Seppälä
Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit 23.2.2002 11 Kolumni Esterin Serkku Suomalainen yhteiskunta on rakentunut kahden elättäjän mallille. Siihen ovat johtaneet historialliset ja poliittiset syyt sekä - ei vähiten - elämisen yleinen kalleus ja asuntopolitiikan poukkoilevuus. Suurin osa alle kouluikäisten äideistä käy kokopäivätöissä. Toisin kuin esimerkiksi muissa Skandinavian maissa, missä osa-aikatyö on perinteisesti ollut yleisempää. Tosin meillä on tilanne jossain määrin muuttunut laman mukanaan tuomien pätkätöiden takia, mutta tämä muutos ei ole ollut se, mitä perheissä on haluttu. Naisten joukottainen siirtyminen työelämään teki tarpeelliseksi lasten päivähoidon järjestämisen. 70-luvun alussa saimmekin päivähoitolain. Tämä merkitsi naisille aivan ratkaisevaa mahdollisuutta oman uran luomiseksi, mutta myös uudenlaista elättäjyysvastuuseen siirtymistä. Lasten kannalta tapahtunut muutos merkitsi toisaalta järjestettyä, turvallisesti ohjattua hoitoa, mutta myös varhaista sopeutumista isoon ryhmään ja sen vaatimiin hoitorutiineihin. Lapsiperheitten kiireinen aamuralli hoitoon viemisineen ja työhön kiirehtimisineen on niin lapsia kuin vanhempiakin stressaavaa. Illan suussa sama rumba vedetään toisin päin, tarhalta ja työpaikalta kotiin. Mutta minne unohtuivat pienet koululaiset, nämä 7-8 vuotiaat, vasta hiljattain tarhan turvallisesti ilmapiiristä isoon, ehkä muutama sadan oppilaan kouluun siirtyneet? Koulun aloitus on joka suhteessa iso muutos koko perheelle, saati sitten koulutulokkaalle. Aikaisemmin tultiin kotiin illan suussa yhdessä isän tai äidin kanssa, mutta nyt on selviydyttävä yksin koulutiestä ja sitten vielä tyhjästä kodista. Kyllä 7-8 vuotias osaa ottaa jääkaapista välipalaa ja soittaa tarkistuspuhelun kännykällä isän tai äidin työpaikalla. Kun vielä vääntää videot päälle, on lapsi saanut jonkinlaista seuraakin. Kaikki hyvin? Professori Lea Pulkkinen Jyväskylän yliopistosta on monen muun asiantuntijan kanssa varoittanut liian monista yksin vietetyistä tunneista. Tottahan nokkela lapsi tekemistä keksii, mutta ei välttämättä sellaista mikä on hänen kehitykselleen hyvää ja turvallista. Äskettäin Helsingin Sanomat julkaisi haastattelututkimuksen, missä kysyttiin koululaisilta kaipaavatko he ohjattua toimintaa iltapäivän tunneiksi. Aika moni vastasi, ettei sellaisesta välittänyt. Niinpä. Jos lapselta kysytään haluaako hän päivälliseksi jätskiä ja karkkia vai mieluummin silakkalaatikkoa, on vastaus etukäteen selvä. Ei lapsella ole kykyä eikä kokemusta arvioida kaikkia itseään koskevia asioita. Koululaisten iltapäivätoiminnasta on keskusteltu meillä jo pitkään. Suurimpia iltapäiväkerhojen järjestäjiä ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja seurakunnat. MLL:a on yli 350 kerhoa, joissa käy noin 9000 lasta vuosittain. Mutta missä ovat loput? Assalla ja ostarissako? Koululaisten iltapäivätoiminta on liian isoa asia vapaaehtoistoiminnalla hoidettavaksi. Tämä palvelumuoto vaatii yhteiskuntaa ottamaan sille kuuluvaan vastuun. Ja kiireesti. Oman alueen yritykset tutuksi Porasto ei myy poranteriä Oy Porasto Ab on yksityinen palveluyritys, jonka vahvoja osaamisalueita ovat eläkepalvelut, vakuutusmatemaattiset palvelut, kirjanpito ja atk-palvelut. Poraston palveluksessa on 63 eläke- ja atk-alan ammattilaista, eläkeasiain esittelijöitä, rekisterinhoitajia, atk-suunnittelijoita, matemaatikoita, kirjanpitäjiä jne. Liikevaihto on reilu 4 miljoonaa euroa eli 25 mmk Poraston toiminnan käynnistämisestä on tänä vuonna kulunut 35 vuotta. Nykymuotoisena osakeyhtiönä Porasto on toiminut vuodesta 1977. Poraston perusti aikanaan matemaatikko Kauko Poranen. Poraston toimitalo valmistui syksyllä 1984 Larin Kyöstin tie 8:an. Talo on käynyt viimeaikoina ahtaaksi ja tästä syystä lisätilaa on vuokrattu naapuritalosta ja paineita lisävuokraamiseen on tälläkin hetkellä. Poraston työntekijät tulevat päivittäin hyvin laajalta alueelta. Lyhin työmatka on Oulunkylän torilta ja pisin Tampereelta. Työntekijät käyttävät Oulunkylän palveluja vilkkaasti. Lounaspaikat, hammaslääkärit, Ogelin liikkeet, leipomo jne ovat tulleet tutuiksi. Porasto on eläkekassojen ja säätiöiden piirissä johtava palvelutalo. Yritys tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön, Vakuutusvalvontaviraston, Eläketurvakeskuksen, Eläkesäätiöyhdistyksen, Vakuutuskassojen Yhdistyksen ja Työeläkevakuuttajat TELAn kanssa. Yrityksen edustajia on asiantuntijana mukana eläkelakien valmistelutyössä. Oma eläkekassa tai säätiö on hyvä tapa järjestää työntekijöiden työeläketurva. Säätiöiden taustalla on suuria kansainvälisiä pörssiyhtiöitä ja kaikille kansalaisille palveluja tuottavia yrityksiä, kuten Suomen Posti, VR ja Yleisradio. Oma eläkelaitos on myös monella pienemmällä yrityksellä. Eläkekassat ovat useimmiten saman alan yritysten yhteisiä eläkelaitoksia. Poraston asiakkaana on mm. Apteekkien Eläkekassa, Bensiinikauppiaitten Eläkekassa, Osuuspankkien Eläkekassa ja Eläkekassa Tapio. Kaikkiaan Poraston asiakkaat hoitavat yli 115 000 työssäkäyvän suomalaisen lakisääteisen eläketurvan. PULMU-kuulumisia Pohjois-Helsingin lähimmäistyö PULMU ry:n tytöt ovat ahkeroineet ikäihmisten apuna alkuvuoden. Valkoinen PUL- MUn kotipalvelun auton töttero on vilahdellut alueella. Perinteisen kotityön lisäksi kiireitä on aiheuttanut kauppaostosten kotiinkuljetuspalvelu. Kolme kertaa viikossa, maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina kuljetetaan kauppaostoksia Liikekeskus Ågelin Spar-kaupasta, käydään apteekkiasioilla, pesulassa tai kirjastossa. Kauppaostosten kuljetuksia varten PULMUun on palkattu myös ensimmäinen miespuolinen työntekijä. - PULMUn Raha-automaattiyhdistyksen tukemat projektit Oma apu ja OMPAS jatkuvat, projektien vetäjä Laura Parviainen kertoo. Oma aputoiminnan avulla aktivoimme alueen ikäihmisiä tulemaan mukaan yhteiseen toimintaan. Kerhoissa ja keskusteluhetkissä on mielenkiintoinen ohjelma ja mukavaa ajankulua. Kaikki alueen ikäihmiset ovat lämpimästi tervetulleita Oma apu-ryhmiin. - OMPAS-toiminta on tarkoitettu omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen. Sen tarkoituksena on auttaa läheisestään huolta pitäviä saamaan tarpeellisia hengähdyshetkiä raskaan hoitotyön lomassa. Yleensähän sijaishoidosta veloitetaan. OMPAS-projektin avulla vapaahetkien rahoitukseen saa palveluseteleitä, jotka kattavat 40 prosenttia sijaishoidon hinnasta. Pohjoinen sosiaalikeskus myöntää tämän päälle oman tukensa ja niin palvelusetelin ja kaupungin tuen ansiosta sijaishoidosta jää vain pieni osa itselle maksettavaksi. Kokeilun tarkoituksena on selvittää, millä tavalla palvelusetelit soveltuvat omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa tukemiseen. - Kolmivuotisen OMPAStoiminnan piiriin pääsevät kaikki Oulunkylän ja Itä-Pakilan alueella asuvat omaishoidettavat ja heidän hoitajansa. Siis myös sellaiset omaishoitajat, jotka eivät vielä saa omaishoidon tukea. Omaishoitajat saavat PULMUsta listan alueen lomituspalvelujen tuottajista. PULMU järjestää palveluseteliasiat kuntoon ja asiakkaat saavat itse valita, keneltä he sijaishoidon sitten hankkivat. PULMU on yksi sijaishoidon järjestäjistä. Jos apu tilataan meiltä, meidän kodinhoitajamme voi tulla hoidettavan Moraali ja ajonopeus Lapsina opimme omantunnon, hyviä tapoja ja lakeja pitää noudattaa. Tietysti elämä opettaa viimeistään murrosiässä, että on tyhmää olla liian sidottu normitettuun käyttäytymiseen. Autolla ajossa joudutaan päivittäin ongelmaan nopeuden kanssa. Yleisessä tiedossa on ollut - ennen nykyistä lehtikirjoitteluakin - 10 lisäkilometrin sakoton raja ja 20 lisäkilometrin pikasakkoraja normaalikeleillä. Pitkään ei jokamies eikä varsinkaan nainen juurikaan ylittänyt sallittua nopeutta, mutta ajat ovat muuttuneet. Syyt: -sakotuskäytännön oppiminen, -oman auton todellisen nopeu den parempi tuntemus -näyttövirheet pienempiä - sallittujen nopeuksien lievä alentaminen -auton käytön lisääntyminen ja sitä kautta ajotaidon parantuminen -toisten autojen nopeustavat. Muutokset ovat olleet hitaita. Taistelua on käyty omantunnon ja tyhmäksi leimautumisen välillä. Alussa 1950-luvulla esimerkkiä näyttivät ylirikkaiden pojat isän autolla tuoreella ajokortilla - sakko jäi mitättömäksi. Paljon Tuusulantietä käyttäneenä koin muutama vuosi sitten, että yli puolet (lentokentän) takseista ylitti sakottoman nopeuden, mutta muista vain pieni murto-osa. Taksit tietysti selvästi hyötyvät taloudellisesti lisänopeudesta. Nythän ajotavat ovat laajemmin liukuneet ja tietysti yhden elinalueen huono käyttäytymistapa heijastuu muillekin. Takseilla toimii sakkorysäinformaatio monin tavoin. Sen huomaa, kun joskus ihmettelee niiden hillittyä ajoa ja törmää sitten poliisiin. Tiedämme, että taksinkuljettajat ovat keskimääräistä parempia ajotaidoiltaan ja siksi heidän ajotapansa ei juurikaan ole turvallisuuskysymys. Mutta se on ärsyttänyt - kuten muidenkin kaahareiden käytös - ja yllyttänyt muitakin ylinopeuksiin. Nopeuksien ylitys on johtamassa onnettomuuksien kasvuun, kun ylitykset jäävät vaikeisiin sääoloihin Valtiolla ei kuitenkaan ole varaa riittäviin nykyisentapaisiin nopeusmittauksiin ja sakko- ym. vaara jää pieneksi. Ilman kenttähenkilökuntaa tapahtuva valvonta alkaa pian onnistua, mutta miten saada taksit kuriin ajomoraalia rapauttamasta, sillä kiinteät mittauspaikat ovat heti taksien tiedossa. Arto Salmela PULMUn hallituksen tammikuun kokouksessa oli mukana (vas.) PULMUn toimistonhoitaja Anneli Paloposki, Oulunkylän seurakunnan yhdyskuntatyön edustajana Otso Vilhunen, pohjoisen sosiaalikeskuksen sosiaalityöntekijä Jukka Varanki, Kustaankartanon palvelukeskuksen Jouni Peltomaa (edessä oik.) ja PULMUn pj. Pentti Helo. Hallituksessa on myös alueen ikäihmisten edustaja, palvelukeskus Saunabaarin edustaja, jne. kotiin siksi aikaa, kun hänen vakituinen omaishoitajansa on vapaalla, - Mukaan mahtuu vielä. Toivoisimme, että omaishoitajat lähtisivät liikkeelle ja käyttäisivät mahdollisuuden tuettuun vapaa-ajanviettoon, kun kerran olemme saaneet näin hienon kokeilutoiminnan alueellemme. PULMU on ainoa kokeilussa mukana oleva helsinkiläinen järjestö, Laura Parviainen tähdentää. - Käytännössä asian saa vireille soittamalla PUL- MUn toimistoon puh. 754 3854. Jos me kaikki olemme asiakkaan luona puhelinsoiton aikaan, jättäkää sana puhelinvastaajaan niin me otamme sitten Teihin päin yhteyttä ja pannaan asiat käyntiin, Laura Parviainen kehottaa. Jos Teillä on asiointiavun tai kaupassa käynnin avun tarvetta, ottakaa yhteyttä. Meillä ei nyrpistellä millekään työlle. Meidän kotiavustajamme antavat apua kaikissa sellaisissa töissä ja askareissa, jotka käyvät liian raskaiksi siivouksesta ruuanlaittoon, kylvetykseen, kaupassa käyntiin ja vaikka sanomalehden lukemiseen asti. Topi on löytänyt kodin Niina Pitkäsen luona. Lemmikkieläinten erikoisliike Oulunkylässä Kun astuu Oulunkylässä Siltavuodintie 4:ssä sijaitsevaan lemmikkieläinkauppaan hämmästyy sen tavaravalikoimien runsautta. Tarvikkeet löytyvät myös internetissä www.elainpalvelukeskus.net. Tarvikemyynti on vain osa Eläinpalvelukeskuksen toimintaa, sillä se palvelee asiakkaitaan 0myös eläinvälityksellä, hoitopaikkojen hankkimisella, löytöeläinten sijoituksella, astutuksen välityksellä ja alan infolla. Kysymykseen tulevat koirat, kissat, hevoset, jyrsijät ja muut lemmikkieläimet. Tähän kaikkeen keskuksella on tiedostot ja asianmukaiset tietokoneohjelmat. Liike kuuluu alan markkinointiketjuun. - Käytännössä esimerkiksi koiranpennun hankkiminen tapahtuu niin, että kun asiakkaalla on selvillä haluamansa koirarotu, etsimme hänelle tiedostostamme koiranomistajan, jolla vastaavasti on edessä omasta lemmmikistään luopuminen. Meillä on tiedostossamme myös kennelit. Molempien tahojen kanssa asiakas asioi suoraan. Jos taas lemmikkieläimen tai tarpeettomaksi käyneen tarvikkeen myynnistä on kysymys, löytyy tiedotostamme vastaavasti niiden mahdollisia ostajia, tiivistää viime syksynä Oulunkylässä lemmikkieläinkauppiaana aloittanut Niina Pitkänen liikkeensä toiminta-ajatusta. - Samalla tavoin toimimme myös hoitopaikkojen välityksessä. (AV) Eläintarvike Eläinpalvelukeskus ark. 10-18 la 10-14 Siltavoudintie 4 (postin talo), P. 728 78 58 www.elainpalvelukeskus.net KAIKKI ALAN PALVELUT Myytävät ja Uutta kotia etsivät eläimet Hoitopaikat, yksit. + hoitolat Kasvattajat Rotutietous Löytöeläimet Lemmikkieläinten Tarvikkeet ja Ruoat KOTIINKULJETUS Kysy myös kanta-alennuskorttia! KÄPYLÄN JALKINEKORJAAMO 30 v. kokemus, Koskelantie 46 Avoinna ark 9-17, Puh. 792 185 Autolla oven eteen!
12 Pakilan nuorisotalon Klaara-kahvila-illat Klaara-kahvila on 13 17 vuotiaille tarkoitettu turvallinen ja päihteetön lauantaiillan viettopaikka. Tule Klaara-kahvilaan Pakilan nuorisotalolle klo 20 23 seuraavina lauantai-iltoina: 23.2., 9.3., 23.3., 6.4., 20.4., 4.5., ja 18.5. Klaari Helsinki ja Liikuntavirasto järjestävät perinteisen rusettiluistelun Kalliossa Brahen kentällä lauantaina 2.3.2002 klo.19.00-22.00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Ohjelmassa on mm. muodostelmaluisteluesitys, DJ Mako soittaa musiikkia. Poliisi esittelee virkaautoaan. Lähiöliikuttajat järjestävät hauskat jumppatuokiot. Lahjapöytä. 200 ensimmäiselle tarjolla soppaa, kuumaa mehua ja näkkileipää! Tarjoilusta vastaa Kallion luistinrata ry. Ei haittaa, vaikkei sinulla olisi luistimia, ne järjestetään! Kaikki mukaan! LC Helsinki-Pakila pipotti Klaara-kahvilan 1000:n asiakkaan Viime vuoden viimeisessä Klaara-kahvilaillassa joulukuun puolivälissä LC Helsinki-Pakilan klubiveljet onnittelivat Klaaran tuhannetta asiakasta. Juuri oikealla hetkellä ovesta sisään Pakilan nuorisotalolle astui monesta aikaisemmastakin Klaara-illasta tutuksi tullut pakilalainen nuori Eevi Lundén, jota leijonaveljet muistivat presidentin ojentamalla palkinnolla, Lionspipolla. Nuorisotoiminta on lähellä leijonan sydäntä. Klaara-aktiviteetti aloitettiin presidentti Esa Malmin toimintakaudella tammikuussa vuonna 2000. Klubilla oli jo aikaisemmin yhteistyötä Pakilan nuorisotalon kanssa mm. toimintakaudella 97/98 myönnetyn 9000 mk:n nuoriso-ohjaajien koulutukseen suunnatun ja 98/99 kauden 1500 mk:n Me Elementit -teatteriryhmän tuen muodossa. Klubi on tukenut taloudellisesti monia muitakin nuorisotoiminnan alueita, erityisesti vaihto-oppilaita, mutta käytännön palveluaktiviteetit ovat olleet aikaisemmin vähäisiä. Kontaktit avaavat uusia mahdollisuuksia Klubiin 1997 kutsutulla uudella leijonalla oli kontaktit ja yhteistyötä Pakilan nuorisotalon kanssa jo ennen liittymistään Lions-jär- jestöön. Uusi leijona toi mukanaan luontevan tien aloittaa klubin toimintaperiaatteita tukeva palveluaktiviteetti, jonka klubiveljet näkivät mielekkäänä ja Pakilan Nuorisotalo erittäin suurena apuna ja tukena alueellisen nuorisotoiminnan hyväksi. Nuorisotalon johtaja Anu Mattila esitteli Klaara selviskahvilan toimintaa 3.1.2000 klubikokouksessa. Tässä kokouksessa päätettiin osallistumisesta Klaara Nuorisokahvilan toiminnan tukemiseen niin, että vähintään kaksi leijonaa on läsnä jokaisessa Klaara kahvilaillassa. Klaaran järjestävät nuorisoasiainkeskus, josta erityisesti Torpparinmäen ja Pakilan nuorisotalot, NMKY, Pakilan seurakunta, Klaaripohjoinen, asiakkaana käyvien nuorten vanhemmat, LC Helsinki-Pakila ja alueen vapaaehtoiset aikuiset. Toimintaperiaate on selkeä Klaara-kahvila on 13 17 vuotiaille tarkoitettu turvallinen ja päihteetön lauantai-illan viettopaikka. Toimintaperiaatteena on, kunnioita itseäsi, muita ja ympäristöä. LC Helsinki-Pakila jäsenten tehtävä Klaarassa on lähinnä olla läsnä, aikuisena. Mukavan ajanvieton lisäksi on myyty kahvia, limua, karkkia ja pullaa, paistettu pullaa, hoidettu ulkoalueen valvontatehtäviä ja hoidettu narikkaa. Toiminta alkoi vauhdikkaasti heti alusta pitäen. Ensimmäinen leijonilla tuettu Klaara kahvilailta oli tammikuun lopulla kaksi vuotta sitten. Kahvila aukesi tuolloin klo. 20.00 ja sulki ovensa klo. 23.00. Illan aikana kahvilassa kävi kaikkiaan 90 nuorta asiakasta ja siitä lähtien Klaaralla on ollut paikka LC Helsinki-Pakila klubin palveluaktiviteettina. Ensimmäisen illan jälkeen kahvilan suosio on vaihdellut säistä ja muista samanaikaisista nuorten suosimista tilaisuuksista riippuen. Keskimäärin kahvilassa on käynyt 32 asiakasta/ilta ja läsnä on ollut 8 10 aikuista eri tehtävissä. Klaarassa on tarjolla kahvia, teetä (klubimme tukee ilmaistarjoilua illan ensimmäisille 50:lle asiakkaalle) sekä juuri paistettua herkullisesti tuoksuvaa tuoretta pullaa, piiraita ja muuta kahvilaan kuuluvaan. Ajan saa kulumaan talon antimista nauttien, seurustelemalla, pelaamalla, joskus jopa kahvilakonserttia kuunnellen, karaokeen tai yhteislauluun osallistuen. Kahvilatoimintaa on ideoitu ryhmätöillä ja siellä on kokeiltu erilaisia toimintaa edistäviä asioita. Kaikki järjestävät tahot ovat osallistuneet tiedottamiseen Klaarasta viestinnän eri keinoin tai suoraan nuorille. Kahvilaa on mainostettu kouluissa ja kauppojen ilmoitustaululla, paikallislehdissä ja Pakilan Pakinoissa, kaverilta kaverille vinkkinä sekä sähköisillä medioilla. LC Helsinki-Pakila toteutti yhteistyössä Nuorisoasiainkeskuksen kanssa myös KLAARAvalomainoksen, joka kutsuu asiakkaita Klaaraan. Klaaran mainostamiseksi toteutettiin myös jännät käyntikortit muistuttamaan nuoria mahdollisuudesta viettää lauantai-ilta viihtyisässä, turvallisessa, alkoholi- ja huumevapaassa, nuorten omassa tutussa ympäristössä, jossa on paikalla riittävästi aikuisia, jos nuori haluaa vaikkapa keskustella jostakin mieltä askarruttavasta asiasta. Klaara-kahvilatoiminta on aktiivista päihteiden ja huumeiden käytön vastaista toimintaa. Tällä toiminnalla nuorille tarjotaan mahdollisuus viettää lauantai ilta ilman riskiä turvallisesti, lähellä kotia mutta silti poissa kotoa, kavereiden kanssa. Toimintaan on panostettu paljon Leijonat ovat panostaneet toimintaan jo kolmen toimintakauden aikana. Kaikki nykyiset klubin leijonat ovat hoitaneet aktiviteettivelvollisuutensa ja lähes kaikki ladyt ovat olleet Klaarassa myös mukana. Kahvilailtoja on ollut kaikki- aan 34 kertaa vuoden 2001 loppuun mennessä. Eri kerroilla Klaaraan on osallistunut kaikkiaan 83 veljeä tai ladyä, joten joidenkin on täytynyt meidän 22 aktiiviveljen joukosta osallistua useampiakin kertoja ladyineen. Toimintasuunnitelman mukaan palveluaktiviteettia jatketaan myös kaudella 2001/2002. Kiitokset niille kenelle kiitokset kuuluvat LC Helsinki-Pakila kiittää joustavasta ja sujuvasta yhteistyöstä ennen kaikkea Klaaran reippaita, ystävällisiä ja kohteliaita nuoria Klaaran asiakkaita, jotka ovat tehneet tästä palveluaktiviteetista miellyttävän kokemuksen kaikille siihen osallistuneille. Haluamme myös kiittää Pakilan nuorisotalon johtajaa Anu Mattilaa ja pitkäaikaista Klaara koordinaattoria Ilona Laaksosta sekä Ilonan jatko-opiskelujen takia tehtävän nyt vastaanottanutta, myös pitkäaikaista yhteistyökumppania, Pia Hiltusta sekä muita järjestäjätahoja. Lisäksi kiitämme kaikkia klubimme ladyjä, jotka äidillisellä osaamisellaan, paistotaidoillaan ja tiiviillä osallistumisellaan palvelutoimintaan ovat antaneet merkittävän panoksensa aktiviteettimme onnistumiselle. Lion Pertti Lehtinen Maunulalainen terveydenhoitaja Hilkka Kulmala valittiin helmikuun puolivälissä vuoden 2002 terveydenhoitajaksi. Valinnan perusteena Suomen Terveydenhoitajaliitolla on terveydenhoitajatyön kehittäminen, kansaterveyden edistäminen omassa työssä ja yhteiskunnallinen aktiivisuus. - Valinta on minulle suuri ammattisisarten arvostuksen osoitus. Se on sekä kiitos tehdystä työstä, että myös suuri haaste, sillä nythän minun on jatkettava työskentelyä nimikkeen arvoisesti. Tällaista arvostusta saa vain kerran elämässään, Hilkka toteaa. - Valintaperusteena liitto mainitsi ansiokas terveydenhoitajatyö lasten ja nuorten päihteidenkäytön ehkäisyssä ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. Nykyinen työni Klaari helsinki-projektissa on antanut mahdollisuuden astua uusiin, erilaisiin haasteisiin. Olen joutunut opiskelemaan päihteidenkäyttöön liittyviä kysymyksiä, harjoittelemaan päihdetyötä käytännössä oppilaitoksen sisällä ja kasvamaan kokemuksen kautta ammatillisesti. Kokemusten siirtäminen ja kannustaminen varhaiseen puuttumiseen ovat olleet viime aikoina yhtenä pääpainoalueena työssäni. Enemmän aikaa lapsille - Jos voisin muuttaa jonkun asian maailmassa, antaisin vanhemmille enemmän aikaa olla perheensä ja lastensa kanssa. Järjestäisin lapsille ja nuorille enemmän harrastus- ja vapaaajan paikkoja, joissa he voivat viettää iltapäiviä, iltoja ja masentavia sunnuntai-iltapäiviä turvallisten aikuisten tukemana. - Meidän suomalaisten olisi ehkä hyvä luopua vastuun siirtämisestä muille ja unohtaa ajattelutapa tai toive:, että joku muu jossain muualla tekee jotakin joskus asioitten hyväksi. Toivon, että jospa jokainen pysähtyisi joskus miettimään, mitä minä itse voisin tehdä juuri nyt omalle elämälleni, läheisteni hyvinvoinnille ja yleisesti elämänkululle ja sen valinnoille. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen on tullut esiin sekä median että viranomaisten kautta. Päihteillä oireileminen, aina vain varhemmin alkava tupakointi, lisääntynyt alkoholin käyttö huumekokeilujen yleisyys ja mielenterveydelliset ongelmat, masennus, syömishäiriöt yms. ovat kouluterveydenhoitajalle tuttuja asioita. - Mitä me aikuiset voimme tehdä nuorten hyväksi? Vanhemmuuden vaativiin taitoihin annetaan nykyisin tukea, tarjotaan esimerkiksi varhaisen vuorovaikutuksen tukikeinoja neuvolassa ja järjestetään päiväkodeissa ja kouluissa vanhemmuutta vahvistavaa koulutusta. Mielestäni vanhemmuus ei ole kadonnut, vaan jokaisen vanhemman vanhemmuudentaidot tarvitsevat erilaista rohkaisemista ja tukea. Viranomaisilta tämä vaatii herkkyyttä löytää tukea tarvitsevat Vuoden 2002 terveydenhoitajaksi ja samalla halua kehuihin ja kiitokseen. Rohkaisen vanhempia hakemaan apua - Vanhemmilta toivoisin rohkeutta hakea apua, kun omat keinot käyvät vähiin. Aikuisen on pystyttävä puuttumaan tilanteeseen, kun hän huomaa, että lapsi tai nuori tekee vääriä valintoja. Klaarin turvaverkko-ajattelu sisältää mm. sen, että viranomaiset käyvät moniammatillista keskustelua esim. siitä, miten lapsen päihteiden käyttöön pitäisi puuttua. Toivoisin, että myös vanhemmat keskustelisivat keskenään vaikkapa vanhempainilloissa lasten tupakoinnista, alkoholin hankinnasta, kotiintuloajoista, vapaa-ajanvietosta jne. - Monesti muistutamme myös siitä, että vaikka vanhemmat itse käyttävät alkoholia tai polttavat tupakkaa, se ei vie vanhemmalta velvollisuutta kieltää omalta lapselta tupakointia tai juomista. Tutkimukset todistavat, että vanhempien terveystottumukset ja varsinkin se, että vanhemmat suhtautuvat kielteisesti lasten päihteiden käyttöön ja tupakointiin siirtää nuoren päihteiden käytön aloitusikää ja HILKKA KULMALA pienentää aloittamisriskiäkin selvästi. Toivoisin, että nuoria kuunneltaisiin enemmän ja että heidät otettaisiin mukaan aluesuunnittelussa. Viime lokakuussa me Klaari Helsinki- projektin koordinaattorit Eija Krogerus ja minä teimme Maunulan vaikuttavat nuoret - kehittämishankkeen. Siinä viranomaiset ja alueen yläasteikäiset nuoret keskustelivat, millä tavalla nuorten näkökulma ja ehdotukset oman asuinalueen parantamiseksi voidaan ottaa huomioon. Meillä on tämän hankkeen seuraava kokoontuminen taasensi syksynä. Pohjois-Helsinki tuttua aluetta Vuoden terveydenhoitaja on muuttanut Helsinkiin Etelä- Savosta kaksikymmentä vuotta sitten. Tällä hetkellä Hilkka työskentelee Klaari Helsinki- projektissa koordinaattorina, jossa hänen toimialueenaan ovat ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja osa lukioista. Hilkka toimii myös Helsingin kaupungin huumekoulutusprojektin kouluttajana ns. Klaarin panoksena - Asuimme 80-luvun alkupuolella Itä-Pakilassa ja olemme nyt asuneet Maunulassa yli 16 vuotta, Hilkka kertoo. - Maunulan asioista olen aina ollut kiinnostunut, varsinkin lasten ja nuorten tilanteesta. Olin lähes kymmenen vuotta mukana Maunulan ala-asteen vanhempaintoiminnassa, vuosia vanhempainyhdistyksen puheenjohtajanakin. Maunulan aluefoorumeissa käyn myös riippuen illan aiheesta. Muuten asukastoimintaan en ole osallistunut. Aikaisemmin olin mukana myös Maunulan Naisvoimistelijoiden toiminnassa. - Olen viihtynyt täällä erityisesti alueen luonnon vuoksi. Tärkeänä pidän myös riittävien palvelujen läheisyyttä ja hyvää koulutarjontaa. Maunulan hyvät liikenneyhteydet ovat korostuneet nyt, kun liikun kouluttamassa eri puolilla Helsinkiä ja käytän julkisia kulkuvälineitä. - Fyysinen kunto on päässyt valitettavasti rapistumaan. Sydäntäni lähellä viime aikoina on ollut ammattiyhdistystoiminta. Viime vuonna opiskelin työn ohella ja vasta vuoden vaihteen jälkeen löysin tieni takaisin kirjastoon. Olen intohimoinen lukija! Parhaimpana saavutuksenani pidän isoa perhettä. Olen naimisissa ja minulla on neljä lasta, kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Vanhin on 13-vuotias ja esikoinen jo 19 vuotta. Kotoa löytyy myös koira ja kissa. - Olen ammatissa, josta pidän todella. Olen saanut kokeilla siipieni kantamista erilaisissa työhaasteissa. Viime aikoina olen voinut puhua eri yhteyksissä nuorten elämään ja koulujen toimintaan liittyvistä asioista sekä erityisesti perustason päihdetyöstä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. - Elämässä pidän tärkeänä hyviä ihmissuhteita. Perheellä on tietysti hyvin suuri merkitys, mutta ystävien merkitystä elämän tukijoina ei voi koskaan unohtaa. Usein vain unohtaa kiittää heitä. Ystävien arvokas apu on ollut itselleni merkittävää erityisesti silloin, kun oman uupumuksen keskellä ei meinaa saada elämänvyyhdin sotkuja selvitettyä, Hilkka Kulmala pohtii.
Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit 23.2.2002 13 Puoli kiloa päivässä on Kotimaiset Kasvikset ry:n iskulause tänä vuonna. Asiantuntijoiden mukaan jopa syöpäsairaudet vähenisivät, jos ruokavalio muuttuisi entistä kasvispainotteisemmaksi. Verenpaine, sydän- ja verisuonisairaudet ja painon hallinta helpottaisivat, kun kasviksia syötäisiin enemmän. Tomaatti on vuoden 2002 vihannes. Alkuvuodesta on vietetty sipuliviikkoa. Helmikuussa oli perunaviikko ja maaliskuun alussa vietetään sieniviikkoa. Viimeinen kevätkauden teema viikoista on kurkkuviikko huhtikuun puolivälissä. Perunapitsa Pohja 2,5 dl vettä 25 gr hiivaa (tai yksi kuivahiivapussi) 0,5 tl suolaa 3 rkl öljyä tai muuta rasvaa 6 dl vehnäjauhoja Perunapitsaa ja -hampurilaista Lisää kasviksia ruokalautaselle Täyte: 4 tavallista yleisperunaa 1 iso punasipuli 150 gr juustoraastetta (mozzarella tai emmental tms.) 2 rkl öljyä 2-4 valkosipulin kynttä, jos valkosipuli on mieleen suolaa, mustapippuria maun mukaan jotain tuoreyrttiä, esim. salviaa, rosmariinia tai timjamia Lämmitä vesi käden lämpöiseksi. Liuota siihen hiiva (kuivahiiva sekoitetaan jauhoihin). Lisää suola ja öljy ja vähitellen jauhot. Kohota taikinaa noin 20 minuuttia lämpöisessä, vedottomassa paikassa. Kaulitse pitsapohja tai tee siitä neljä pienempää pitsasta. Levitä pohjalle juustoraaste. Levitä juustoraasteen päälle ohuita peruna- ja punasipuliviipaleita. Murskaa valkosipulin kynnet ja sekoita ne öljyyn. Levitä öljy perunaviipaleille. Ripottele pitsan päälle suolaa ja mustapippuria. Jos lisäät tuoreyrttejä, niitä voi lisätä pitsan päälle juuri ennen paistamista. Paista pitsa 225 asteessa noin 20 minuuttia. Voit ripotella kuuman pitsan päälle tuoretta timjamia. Perunahampurilaiset Pihvit: 2 kananmunaa 2 rkl. soijarouhetta puoli sämpylää 1 iso peruna pala palsternakkaa mustapippuria suolaa Kastike: puoli dl. kermaviiliä 2 rkl majoneesia ruohosipulia ja persiljaa 4 hampurilas-sämpylää valmista chilikastiketta tai ketsuppia 4 siivua cheddar- tai muuta juustoa herkkukurkkua salaattia Riko kulhoon munat, lisää soijarouhe ja murennettu sämpylän puolikas. Anna seoksen turvota hetki. Raasta peruna ja palsternakka joukkoon ja mausta seos. Tee taikinasta neljä pihviä ja paista ne pannulla keskilämmöllä. Tee kastike: Sekoita kermaviilin joukkoon majoneesi ja silputut yrtit. Kokoa hampurilaiset: Laita sämpylän puolikkaalle chilikastiketta tai ketsuppia, sen päälle pihvi ja juustoviipale. Laita nämä sämpylän puolikkaat lautaselle ja lämmitä niitä mikroaaltouunissa tai tavallisessa uunissa niin että juusto alkaa sulaa. Laita pihvin päälle salaattia, kermaviilikastiketta ja tuoretta kurkkua ja aseta toinen sämpylän puolikas koko komeuden päälle. Perunapitsa AIKUISTEN HAMMASHOITO LAAJENEE HELSINGISSÄ Helsingin kaupungin tarjoama aikuisten hammashoito laajeni 2.1.2002 siten, että vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneet helsinkiläiset voivat hakeutua terveyskeskuksen hammashoitoon. Kaupungin hammashoidosta peritään maksu 18 vuotta täyttäneeltä. Hoitoon hakeutuminen Vastaanottoajan voi varata oman asuinalueen hammashoitolasta. Hammashoitoloiden puhelinnumerot löytyvät puhelinluettelosta kohdasta Helsingin kaupunki/terveysvirasto/ terveyskeskukset ja terveysviraston kotisivuilta osoitteesta www.hel.fi/tervv/. Ajanvaraus 0-17-vuotiaille tapahtuu kuten tähänkin asti arkipäivisin klo 8-15. Hammas-hoitolat antavat 18 vuotta täyttäneille vastaanottoaikoja kunkin kuun alusta alkaen vain seuraavalle kuukaudelle. Hammashoitolat ohjaavat osan aikuispotilaista kaupungin kanssa sopimuksen tehneille yksityishammaslääkäreille. Heidän antamastaan hoidosta peritään samat maksut kuin kaupungin omasta hammashoidosta. Helsingin kaupungin hammashoitolat ovat saaneet lisähenkilökuntaa, mutta hoitoon pääsy saattaa kuitenkin ruuhkautua. Kunnalliseen hammashoitoon pääsyn ratkaisee ensisijaisesti hoidon tarve. Siksi ajanvarauksen yhteydessä on syytä tuoda esille syy hoitoon hakeutumiseen. Rintamaveteraanien ja miinanraivaajien hammashoito Rintamaveteraanit ja miinanraivaajat pääsevät terveyslautakunnan päätöksen mukaisesti aina halutessaan kunnalliseen hammashoitoon. Helsingin terveysvirasto Pohjoinen terveyskeskus Hammashuolto www.hel.fi/tervv/ Tule mukaan: HJK j. Malmi 89 takaa Peliaikaa kaikille neljäksi vuodeksi Vuoden 2002 alusta täydellä ryminällä toimintansa aloittava uusi jalkapallojoukkue HJK j. Malmi 89 aikoo ottaa tosissaan mm. SPL:n seuroissa noudatetun kaikki pelaa periaatteen. Seura aikoo pistää vieläkin paremmaksi: kaikille mukaan otettaville 26 pojalle taataan peliaikaa peräti neljäksi vuodeksi eli kunnes he täyttävät 16 vuotta. Uutta HJK j. Malmi 89:n toimintaperiaatteessa on myös se, että mitään edustusjoukkuetta ei koota. Urheilullisista tavoitteista ei silti tingitä. Joukkue osallistuu eri tasoisiin turnauksiin, joihin pojat pelaavat itsensä harjoituksissa. Tällä hetkellä joukkueessa on 13 jo jonkin aikaa futista harrastanutta junioria. Mukaan otetaan vielä lisää poikaa, koska tulevan kesän pelit ovat isonkentän pelejä. Paikkaa porukkaan voi kysyä joukkueen johtaja Kari Pellikalta, numerosta 050-3696474. Harjoituksia pidetään kolme kertaa viikossa, K3 hallilla ja Malmin kauppaoppilaitoksella. Valmennuksesta vastaavat Jari Sorsa 040-7607733 ja Pekka Mukkala 050-5053287. Kuuluisia kummeja HJK j. Malmi 89 pojat saavat ainakin kovan tason henkistä tukea harrastukselleen. Seura on hankkinut kummeikseen nimekkäitä urheilumiehiä ja futisfaneja: NHL-jääkiekkoilija Janne Niinimaa, Elämä on parasta huumetta -yhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Bryggare ja viihdetaiteilija elämäntapajalkapalloilija Jukka Virtasen. HJK j. Malmi 89 komeaa joukkuetta. Ylärivissä vas. Ville Vuoripalo, Sercum Yakar, valmentaja Jari Sorsa, Pasi Pellikka, Samuli Lähteenaho, Petteri Mustasaari, Ville Ahonvala, joukkueenjohtaja Kari Pellikka ja Teemu Laatikainen. Alarivissä vas. Miika Elo, Jonatan Scamans, Petri Mäki, Petteri Mononen, Iiro Sorsa, Niilo Nousiainen. Kuvasta puuttuu Samu Mukkala ja valmentaja Pekka Mukkala. Kuva: Petteri Mustasaaren isä Kummit sparraavat poikia mm. osallistumalla harjoituksiin ja kannustamalla kentän laidalla. Kummit pidetään luonnollisesti myös ajan tasalla poikien edesottamuksista. Henkilökummien lisäksi seura hankkii myös yrityskummeja malmilaisista yrityksistä, joiden kanssa kehitellään uudentyyppisiäkin yhteistyömuotoja. Yrityskummiasiassakin voi ottaa yhteyttä. Leena Niinimaa Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Tukea 62 hankkeelle Kunnossa kaiken ikää -ohjelma tukee 62 paikallista KKI-hanketta yhteensä 259 000 eurolla. Vuoden 2002 ensimmäiseen hankekilpailuun osallistui 182 hanketta ja ne hakivat avustusta yhteensä 1,4 miljoonan euron edestä. Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman toimintaohjelman tavoitteena on auttaa yli 40-vuotiaita säännöllisen liikuntaharrastuksen alkuun, lisätä heidän arkista liikkumistaan sekä luoda pysyviä liikuntapalveluja aikuisten lähipiiriin ja luoda mahdollisuuksia arkiseen liikkumiseen. Helsinkiläisistä tuen piiriin päässeistä hankkeista mainittakoon mm. Alppilan Työttömät Työnhakijat ry:n Kimpassa kuntoon projekti. Hankkeen kohderyhmän muodostavat pitkäaikaistyöttömät, eläkeläiset ja maahanmuuttajat. Hanke jatkaa vuonna 2000 aloitettua toimintaa: kaksi keilailuryhmää, kimppakävelyryhmä, keppijumpparyhmä, luonto- ja patikkaretkiä ja uintiryhmä. Lisäksi se järjestää leikkimielisiä tempauspäiviä. Haluatko päästä eroon liikakiloista? Tule Kuntoliikuntaa lailhduttajille kurssille Etu-Töölön yläasteelle ja lukioon, os. Arkadiankatu 26. Kampin palvelukeskuksessa käynnissä Kunnossa Kimpassa Kampissa pääsi tuen piiriin. Hankkeen kohderyhmänä ovat helsinkiläiset eläkeläiset. Se tavoittele kohderyhmäläisiä palvelukeskuksessa jaettavalla kuukausiohjelmalla, tiedottamalla kaupungin muihin palvelukeskuksiin, kotipalvelu- ja kotisairaanhoidon henkilökunnan kautta sekä paikallisja aluelehtien ilmoituksilla. Hankkeella on yhteensä 26 liikuntaryhmää, joista kuusi on uusia. Kaksi kertaa vuodessa se järjestää liikunta-aiheisen ison tempauksen. Lisäksi hanke kouluttaa vapaaehtoisia liikunnanohjaajia. Läheltä pohjoista suurpiiriä liippaisee Suomen Kansainvälisen Senioritanssin Liitto ry:n hanke Senioritanssia kaikille. Yhteistyöjärjestöinä ovat Suomen Sydänliitto, Hengitysliitto Heli ja Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu. Sydänliiton ja Hengitysliitto Helin toimitalo sijaitsee Oulunkylässä Oltermannintiellä. Hankkeen tavoitteena on lisätä senioritanssin harrastajien määrää laajentamalla toimintaa kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen piiriin ohjaajakoulutuksen avulla. Kevään 2002 aikana koulutetaan 80 uutta ohjaajaa. Koulutetut ohjaajat perustavat senioritanssiryhmiä omissa järjestöissään. Kuntoliikuntaa laihduttajille Kokoontumiset maanantaisin 20.5. asti klo 17-18 ja 18-19 (kaksi eri ryhmää). Ohjaajana liikunnanohjaaja Karoliina Kauppinen. Ilmoimttautumiset puh. 6850 3313. Osanottomaksu koko kevätkaudesta 42 euroa eli 250 mk. Järj. Helsingin Kansalloinen Terveyskasvatusyhdistys ry.
14 PAKILAN SEURANKUNTA MESSU PALOHEINÄN KIRKOSSA SUNNUNTAISIN KLO 11 Repovuorentie 12 2.2. Annele Martin, Satu-Elina Ansas ja Rauno Myllylä 3.3. Herättäjän kirkkopyhä, Pentti Simojoki, Leo Norja, Rauno Myllylä ja Vox Sonora 3.3. Anita Ahtiainen ja Leo Norja 3.3. Annele Martin, Taru Matikainen, Rauno Myllylä ja Vox Sonora 2.3. Palmusunnuntain perhemessu, Satu-Elina Ansas, Elias Muilu ja Rauno Myllylä 3.3. Pitkäperjantain jumalanpalvelus, Leo Norja ja Rauno Myllylä 3.3. Pääsiäispäivän messu, Annele Martin, Satu-Elina Ansas, Rauno Myllylä ja Vox Sonora 17.3. Annele Martin,Taru Matikainen ja Rauno Myllylä. Messun yhteydessä uuden Vox Sonora-kuoron v virsiäänitteen julkistaminen. 4.4. 2. pääsiäispäivän jumalanpalvelus, Taru Matikainen ja Rauno Myllylä 4.4. Elias Muilu, Leo Norja ja Rauno Myllylä Messuun kutsutaan erityisesti rippikoululaisia vanhempineen 4.4. Taru Matikainen ja Antti Kylliäinen 4.4. Leo Norja ja Satu-Elina Ansas PIIRIT, KERHOT JA TAPAHTUMAT PALOHEINÄN KIRKKO Ylistysryhmä maanantaisin klo 19 Lähetyspiiri joka toinen tiistai klo 18 (parillinen viikko) Ilta Raamatun äärellä joka toinen tiistai klo 19 (pariton viikko) Perhekerho tiistaisin klo 15 Eläkeikäistenkerho keskiviikkoisin klo 14 Iltarippikoulu torstaisin klo 17 Aamurukouspiiri perjantaisin klo 9 Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11 Viikkomessu 27.2. klo 14 ; 27.3. klo 14 ja 24.4. klo 14 20.2 20.3. klo 20 keskiviikkoisin Hiljaisuuden ilta, Annele Martin 24.2. klo 17 Israel-ilta, Eine Mattila puhuu aiheesta Juutalaisten ryhmät 3.3. klo 18 Paloheinämessu, Antti Kylliäinen ja nuorten musiikkiryhmä 3.3. klo 18 Lähetyksen lauluseurat Kansanlähetyksen hyväksi 3.3. ja 21.4. klo 17 Sanan ja Rukouksen ilta 2.4. klo 18 Matteus Passio (Bach) Pyhän Laurin kirkossa 3.3. klo 19 Hiljaisen viikon musiikki-ilta, Pergolesi: Stabat Mater, Hannele Soljander-Halme ja Essi-Reetta Halme 3.3. klo 19 Kiirastorstain ehtoolliskirkko, Taru Matikainen, Annele Martin, Elias Muilu, Leo Norja ja Rauno Myllylä 3.3. klo 18 Matteus Passio (Bach) Kannelmäen kirkossa katso erillinen musiikki-ilmoitus 30.3. klo 23 Pääsiäisyön messu ITÄ-PAKILAN SEURAKUNTAKOTI, Yhdyskunnantie 21 Perhekerho keskiviikkoisin klo 10 Kirjallisuuspiiri joka toinen keskiviikko klo 18.30 (parillinen viikko) Eläkeikäistenkerho torstaisin klo 13 Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11 TORPPARINMÄEN KORTTELITALO, Käräjätuvantie 3 Eläkeikäistenkerho maanantaisin klo 13 Martat joka toinen tiistai klo 18 (pariton viikko) Pakilan kirkon kuoro Vox Sonora keskiviikkoisin klo 19 Tied. kanttori Rauno Myllylä p. 566 1314 Perhekerho PARAKISSA torstaisin klo 9.30 31.3. klo 11 Perheiden pääsiäisjuhla 7.4. klo 15 Eläkeikäisten syntymäpäiväjuhlat TORPPARINMÄEN SEURAKUNTAKOTI, Lainlukijantie 10 Kutomakerho keskiviikkoisin klo 19 TORPPARINMÄEN PERUSKOULU, Ylä-Fallintie 54 Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11 PAPPILA, Halkosuontie 5 A 3 Miestenpiiri joka toinen tiistai klo 18 ( parillinen viikko) NUORISOTALO, Lepolantie 19 Perhekerho torstaisin klo 10 Varhaisnuorten oma tiedotuslehti KERTSI jaetaan kaikille 7-13 vuotiaille tytöille ja pojille. Siinä kerrotaan kerhoista, retkistä ja tapahtumista. Tied. Sinikka Simola p. 050 351 0297 R I S T E Y S P A I K A S S A Joka sunnuntai klo 17.00 SANAN, RUKOUKSEN JA YLISTYKSEN ILTA Lapsille pyhäkoulu tilaisuuden aikana www. risteyspaikka.fi Risteyspaikka, Paloheinäntie 9. Tervetuloa! Vox Sonoran Matteus Passiosta kaksi esitystä Pääsiäisen aikaan erottamattomasti kuuluvasta J.S.Bachin Matteus- Passiosta kuullaan tänä vuonna Pakilan kirkon Vox Sonora -kuoron ja solistien esittämänä kaksi esitystä: palmusunntaina Vantaan Pyhän Laurin kirkossa ja pitkäperjantaina Kannelmäen kirkossa. Vox Sonora -kuoro on jatkanut Matteus-Passio -perinnettä yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1995 alkaen. Kuoronjohtaja Rauno Myllylän työstämässä kahden tunnin mittaisessa versiossa kuuullaan upeita solisteja. Nousevia laulutaiteilijoitamme edustavat tämän vuoden Lappeenrannan laulukilpailun miesten sarjan voittaja Arttu Kataja sekä loistotenori Tuomas Katajala. Esityksen muut solistit tulevat Suomen Kansallisoopperasta: Marianne Sjölander, sopraanoaariat, Kristina Haartti ja Ulla Raiskio, alttoaariat sekä Andrus Mitt, Jeesus. Juudaksen ja Pietarin osan laulaa Juha Vintturi. Passion kauniista lapsikuoro-osuudesta vastaa Rudolf Steiner -koulun VI A:n oppilaat. - J.S.Bachin Matteus-Passio on monessa mielessä lajinsa huippu. Se on yksi niistä musiikin harvoista teoksista, jotka heijastavat taiteen ehdotonta, ajatonta täydellisyyttä. Pyhän Laurin kirkossa ja Kannelmäen kirkossa kuultavat kahden tunnin mittaiset esitykset pyrkivät antamaan teoksesta ja sen sisällöstä mahdollisimman monipuolisen kuvan, sanoo Passion johtaja Rauno Myllylä. (AV) Vox Sonoran uusi äänite Pilvimuurista valo välähtää P akilan kirkon kuoro Vox Sonora on omistanut viidennen äänitteensä Pilvimuurista valo välähtää aikamme tunnetuimmalle suomalaiselle virsirunoilijalle, Anna-Maija Raittilalle. Äänitteelle on valittu virsikirjan eri osastoista 18 Anna-Maria Raittilan omaa, hänen suomentamaansa tai muokkaamaansa virttä. - Niissä kaikissa on kuultavissa Hyvän Paimenen hellä ja rakastava ääni, joka seurakunnassaan hoitaa, antaa anteeksi ja kutsuu mukaan työhönsä, tähdentää Rauno Myllylä. - Äänitteessä virret lauletaan vaihtelevina sovituksina erilaisin kokoonpanoin. Kuoro, solistilaulaja ja soittimet vuorottelevat kunkin virren erityisluonne huomioiden. Äänite pyrkii antamaan Anna-Maija Raittilan virsityöstä kuulijalle mahdollisimman monipuolisen kuvan. Toivottavasti ne saavat kuulijansa ottamaan myös virsikirjan esille ja yhtymään lauluun. Se lienee ollut myös aikamme tunnetuimman suomalaisen virsirunoilijan perimmäinen tarkoitus. Vox Sonoran aikaisemmat äänitteet ovat virsiä ja hengellisen musiikin suosikkiklassikoita: Aurinkomme ylösnousi, Kiitos sulle, Jumalani, Hyvä Paimen sekä Siunaa ja varjele meitä. (AV) OULUNKYLÄN SEURAKUNTA Poimintoja Oulunkylän seurakunnan toiminnasta helmi-maalis-huhtikuussa 2002 OULUNKYLÄN KIRKOSSA Afrikkalainen messu su 24.2. klo 10, papit Heikki Järvinen, Liisa Järvinen, kanttori Katja Kivelä, kuoro ja yhtye. Konsertti su 3.3. klo 18, Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Herättäjän kirkkopyhä su 10.3. klo 10, saarnaa prof. Jaakko Elenius, lit. Heikki Järvinen, kantt. Katja Kivelä, Herännäisnuorten kuoro, joht. Hanna Autio. Kahvit ja päiväseurat. Lasten pääsiäiskirkot pe 22.3. ja ma 25.3. klo 8.30, 9.30, 10.30, Hannes Wallin. Kirkko soikoon konsertti palmusunnuntaina 24.3. klo 15. Lukudraama ma 25.3. klo 19 Markuksen mukaan. Lukudraama ti 26.3. klo 19, Matteuksen mukaan. Lukudraama ke 27.3. klo 19, Luukkaan mukaan. Kiirastorstain ehtoollinen to 28.3. klo 19, Erja Yli-Opas, Perttu tapio, kantt. Katja Kivelä, Kumpp-lauluyhtye. Pitkäperjantain hiljainen jumalanpalvelus pe 29.3. klo 10, Heikki Järvinen, Erja Yli-Opas, Katja Kivelä, Chorus Sine Nomine. Pääsiäisyön messu la 30.3. klo 23, Heikki Järvinen, kantt. Maija Pesonen-Kareinen. Pääsiäisen messu su 31.3. klo 10, Kyllikki Jarmala, Paavo Untamala, Katja Kivelä, Pekka Kuukka yksinlaulu. 2.pääsiäispäivän jumalanpalvelus ma 1.4. klo 10, Hannes Wallin, Heikki Järvinen, kantt. Tuukka Toivonen. Päivämatinea ke 24.4. klo 13, Paavo Untamala, laulu, Jenni Henrichsson, piano. Cembalokonsertti su 28.4. klo 18, Pilvi Listo ja barokkiyhtye. Jokaviikkoiset hartaudet: - messu ja pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10, - päivähartaus torstaisin klo 13. OULUNKYLÄN VANHASSA KIRKOSSA Iltamessu ke 6.3. klo 19, Liisa Järvinen, kantt. Maija Pesonen- Kareinen, Maunulan lauluryhmä. Seur. ke 3.4. klo 19. MAUNULAN KIRKOSSA Lauluratas-kuoron konsertti su 24.2. klo 18. johtaa Märt Ratassepp. Puhe Heikki Järvinen. Wanha-Messu su 3.3. klo 18 Vanhan virsikirjan mukaan, av. Adoramus-lauluyhtye, joht. Maija Pesonen-Kareinen. Papit Paavo Untamala, Perttu Tapio. Israel-pyhän messu su 17.3. klo 12, saarnaa Jukka Koistinen (SLS), lit. Heikki Järvinen, Hannes Wallin. Kirkkokahvit. Marianpäivän konsertti su 17.3. klo 18, Jorma Elorinne, laulu, Maija Pesonen-Kareinen, urut, piano. Perheiden pääsiäisilta ma 25.3. klo 18, Hannes Wallin, Maija Pesonen-Kareinen. Lasten pääsiäiskirkot ti 26.3. klo 9 ja 10, Hannes Wallin. Nukkenäyttely pääsiäisen tapahtumista pääsiäisviikolla kirkon aukioloaikoina. Kiirastorstain ehtoollinen to 28.3. klo 19, Heikki Järvinen, Hannes Wallin, Maija Pesonen-Kareinen. Pitkäperjantain Passio, Exultate-kuoro, Kyllikki Jarmala, Perttu Tapio, Maija Pesonen-Kareinen. Pääsiäiskirkko su 31.3. klo 12, Kyllikki Jarmala, Paavo Untamala, Maija Pesonen-Kareinen, Maunulan kirkon musiikkiryhmä. Sairaalamessu su 7.4. klo 18, Kyllikki Jarmala, Heikki Järvinen, Katja Kivelä, Emma Pihkala, viulu. Mukulamessu su 14.4. klo 12, Hannes Wallin, Paavo Untamala, Maija Pesonen-Kareinen. Päivämatinea ke 17.4. klo 13, Paavo Untamala, laulu, J enni Henrichsson, piano. Kevätkonsertti su 21.4. klo 18, Adoramus, Maunulan lauluryhmä, Chorus Sine Nomine, ChorusMM, Anna Pulli, urut. Puhe Hannes Wallin. Vakituiset hartaudet: - messu/jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 12, kerran kuussa klo 18, - aamuhartaus perjantaisin klo 9, - päivähartaus joka toinen tiistai klo 13 (parilliset viikot). SÄHKÖISESTI Oulunkylän seurakunnan tapahtumia voi katsella ja kuunnella ja lukea (omista laitteista riippuen) myös sähköisesti seuraavien osoitteiden kautta: www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/oulunkyla http://kotikirkko.com
Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit 23.2.2002 15 Tuoppini jäljet mä tunnen! HETKIÄ REISSUMIES TAPIO RAUTAVAARAN ELÄMÄSTÄ Pyhäinpäivänä 6.11.1999 nähtiin Helsingissä kantaesitys Jani Uhleniuksen kirjoittamasta laulunäytelmästä Tuoppini jäljet mä tunnen teatteriravintola Nyyrikissä. Onko kyseessä jälleen rillumareikulttuurin ryöstöviljelyä, Rautavaarat ja Helismaat lavalle ties monennenko kerran? Ei välttämättä, sillä tällä kertaa asiaa tarkastellaan laulunäytelmässä uudesta näkökulmasta. Vanheneva Liisa Rautavaara muistelee elämäänsä tunnetun laulajan, filmitähden ja urheilusankarin rinnalla. Mukana on myös pari kuvitteellista naishahmoa, jotka peilaavat tilannetta ihailijan näkökulmasta. Tapio Rautavaaran Leena-tyttären luettua Jani Uhleniuksen tekstin, johon perusmateriaalin keräsi Leo Silolahti, oli suvun päätös selvä. Esitys toteutetaan. Syyskauden 1999 viisi ensimmäistä näytöstä teatteriravintola Nyyrikissä Helsingin Käpylässä olivatkin heti loppuunmyydyt ja nyt esitykset ovat jatkuneet jo lähes 30 kertaa. Esityksen suosio yllätti jopa tekijätkin. Nokialla Tapsan tahdeissa, Tuoppini jäljet mä tunnenesitys nähtiin kesällä 2000. Se toteutettiin Tapio Rautavaara 85 vuotta-teeman juhlanäytelmänä Nokian jäähallissa. Laulunäytelmä sai myös merellisen kasteensa, kun se esitettiin Viking-linjan m/s Cinderellalla viime syksyllä 2000 ja Uudessakaupungissa Gasthaus Pookin vuoro oli elokuussa 2001. Frankfurtissa Saksassa esitys toteutettiin joulukuussa 2001. Kirkon viesti internetkansan ulottuville Maunulan kirkossa käynnistetiin 7.2. Maunulan Kotikirkko -projekti. Kotikirkko-kokeilun tavoitteena on luoda uudenlainen yhteisöviestinnän malli, joka kohottaa paikallista identiteettiä, lisää asukkaiden keskeistä vuorovaikutusta sekä edistää vanhenevan ja syrjäytyneen ikäluokan liittymistä alueyhteisöönsä. Jumalanpalvelusten sekä muiden tapahtumien lähettäminen verkkoon on aloitettu Maunulan kirkosta jo loppiaisena. Ensimmäisenä kirkon piirissä suoritettava kokeilu kestää ainakin vuoden loppuun. Maunulan kirkkoon on rakennettu digitaalinen studio, josta tapahtumat välitetään vapaasti katseltavaksi tietoverkkoon. Kotikirkon suorat ja tallennetut ohjelmat palvelevat maunulalaisten lisäksi myös ulkomailla asuvia suomalaisia. Kirkon perinteisen viestinnän rinnalle on syntymässä uusi tapa olla yhteydessä ihmisiin. Asukkaiden osallistumismahdollisuudet kasvavat, kun verkossa nähtävien ohjelmien suunnittelemiseen ja tuotta- Esityksen musiikista vastaava Jani Uhlenius luonnehtii tuotettaan teatterin keinoin toteutetuksi ravintolaviihteeksi. Taiteilijaprofessori Seela Sellan työvoitto - Näytelmän on ohjannut taiteilijaprofessori Seela Sella. Tarjosimme Liisan roolia ensin Seelalle, joka innostui asiasta, kertoo Leo Silolahti, esityksen Tapio.- Seela näki roolin kuitenkin kuin mittatilaustyönä tehdyksi perheystävälleen Terttu Uhleniukselle. - Olen vuositolkulla yllyttänyt Terttua palaamaan takaisin laulun ja esiintymisen pariin. Tässä näin tilaisuuden, kertoo Seela. - Ehdotin, että jakaisimme roolin. Ensimmäisen esitysten jälkeen työ kuitenkin on kaatunut yksin Tertulle. Terttu Uhlenius kertoo Seela Sellan Trubaduuri Leo Silolahti Suuri yleisö tuntee Leo Silolahden televisiosta urheilutoimittajana. Monille hän on kitaroineen tuttu myös laulajana, juontajana ja viihdyttäjänä. miseen osallistuvat Maunulan asukkaat, Oulunkylän seurakunta, alueen järjestöt, asukasyhdistykset ja koulut. Heillä kaikilla on mahdollisuus käyttää Maunulan kirkkostudiota juhliensa ja tapahtumiensa välittämiseen verkossa. Ohjelmalähetysten lisäksi verkkopalveluun tulee kansalaisten suorat palautekanavat, verkkopappi- ja keskustelupalvelut sekä verkkodiakoniaan erilaiset palvelut. Maunulalaisten yhteinen olohuone - Maunulan kotikirkko tarjoaa alueen asukkaille paikan olla yhdessä ja tuottaa sisältöä verkkoon. Tämän vuoden aikana internetissä voi seurata noin 80 tilaisuutta Maunulan kirkossa, sanoo kirkkoherra Heikki K Järvinen Oulunkylän seurakunnan Kotikirkko -kokeilusta. - Seurakunta haluaa tällä palvelulla tarjota sekä laitoksissa että kotona asuville vanhuksille mahdollisuuden osallistua seurakunnan tilaisuuksiin juuri silloin, kun se heille itselleen parhaiten sopii. Kirkossa tapahtuvat tilaisuudet tallennetaan ja ne ovat asukkaiden katseltavissa 24 tuntia vuorokaudessa. Myös verkkodiakoniaan pyritään löytämään uusia toimintamalleja ja kehittämään palveluverkostoa. Kotikirkko suunnitellaan Nettimaunulan kanssa osaksi Maunulassa rakennettavaa pai- Leksa on syntyperäinen stadin kundi, urheiluseurana 60-70-luvulla Oulunkylän Tähti, jolloin hänen seuratoverinaan oli myös hänen idolinsa jo lapsuusvuosilta Tapio Rautavaara. Lähes koko ikänsä Torpparinmäessä asunut Silolahti teki pitkän päivätyön Urheiluhallit Oy:n palveluksessa. Viime syksynä hän siirtyi ns. vapaaksi taiteilijaksi ja tekee nykyisin mm. urheilutoimittajan töitä niin MTV:n kuin uuden Urheilukanavankin puitteissa. Juonto- ja trubaduurikeikat kuuluvat entistä vahvemmin Leksan ohjelmaan nykyisin. Oma aikansa on vienyt Silolahdelle mieluinen musiikkiteatteri, jonka pariin hän pääsi syksyllä 1999. Oman esikois-cd:nsä Pilvilinna ilmestymisen jälkeen hän aloitti yhdessä kapellimestari Jani Uhleniuksen ja Terttu Uhleniuksen kanssa teatteriravintola Nyyrikissä Käpylässä esiintymisensä Tuoppini jäljet mä tunnen musiikkinäytelmässä. kallisverkkoa. Tavoitteena on, että lähetyksiä voitaisiin seurata myös Kustaankartanon vanhainkodissa ja Suursuon sairaalassa. Kotikirkon myötä maunulalaisille syntyy uusi interaktiivinen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman seurakuntansa hallintoon uuden julkisuuslain edellyttämän avoimuuden hengessä. Kirkon asiakkaat voivat myös tilata messu-, kaste- tai vihkitilaisuuden lähetettäväksi suorana lähetyksenä ystäville ja sukulaisille, joitka eivät pysty osallistumaan tilaisuuteen. Maunulan Kotikirkko -hankkeessa ovat mukana Oulunkylän seurakunta, Helsingin seurakuntayhtymä, Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli, Sitra ja Digita Oy, joka haluaa kokeilla suorien verkkolähetysten jakelua digitv -tekniikalla. Kotikirkon on ideoinut tuottaja Eero-J. Ahonala ja Helsingin seurakuntien verkkotuottaja Ari Tammi. Toteutuksesta vastaa sähköiseen viestintään ja verkkotuotantoihin erikoistunut Old Town Interactive Oy. Maunulan Kotikirkko löytyy osoiteesta www.kotikirkko.com. Katseluun tarvitaan internet -yhteys sekä verkosta ilmaiseksi saatava Real Player tai Windows Media Player -ohjelma. Maunulan kirkko sijaitsee osoitteessa Metsäpurontie 15. (AV) saaneen asiassa työvoiton. - Alussa olin huolissani. Onko ystäväni vinksahtanut, kun tarjoaa minulle puheroolin suoraan pystymetsästä tulevalle henkilölle? Muutaman kerran tuli harjoitusvaiheessa mieleeni viskata roolivihko mäkeen. Mutta kokemus on kuitenkin ollut haastava ja mielenkiintoinen. Tapsan kirjeet Lontoon olympialaisista Näytelmää varten Tapsan tyttäret luovuttivat myös käyttöoikeuden äitinsä jäämistöstä syksyllä 1999 löytyneisiin kirjeisiin. Näitä kirjeitä on myös hyödynnetty laulunäytelmän käsikirjoituksen apuna. Tuoppini jäljet mä tunnen paljastaa mm. mitä Tapio Rautavaara kirjoitti Liisalleen vuonna 1948 Lontoon olympialaisista. Tarina kertoo myös kuka löysi aiheen lauluun Reissumies ja kissa. Laulujen välissä varttunut nainen miettii elämäänsä elokuvien ensilikistäjän suositun filmitähden ja laulajan rinnalla. Uusia lauluja! Tapio Rautavaaran arkistosta ei ole juurikaan löytynyt ennen julkaisemattomia lauluja. Tuoppini jäljet mä tunnen esitykseen on kuitenkin löytynyt mukaan pari laulua, joita Rautavaara itse ei ole levylle laulanut. Nämä ovat Boxerin korttipeli ja Lentokentän kissa. Tuoppini jäljet mä tunnen Hetkiä reissumies Tapio Rautavaaran elämästä Jani Uhleniuksen kirjoittama laulunäytelmä Kustaankartanon Kartano-ravintolassa ke 13.3. klo 13.45 15. Esiintyjät Terttu Uhlenius, Leo Silolahti ja Jani Uhlenius. Musiikin sovitus Jani ja Altti Uhlenius. Ohjaus Seela Sella. Esitys kesto on tunti ja 15 16 laulua. Liput 8 ja 6 euroa. Penti Poukka on virkeä 82-vuotias ja tätä kirjoitettaessa ulkomaan matkalla. Idea kirjan tekemiseen syntyi pikku keskustelussa, jossa kirjoittajan lisäksi olivat mukana mm. virolaissyntyiset isä ja poika Paul ja Peter Raudsepp. Tekijät vei yhteen kiinnostus ja rakkaus Baltian maihin. Raudeseppit vastaavat teoksen kuvista ja ulkoasusta. Teoksen parisataa kuvaa kertovat osin menetetyistäkin ympäristöistä, mutta myös nykyisen kaupunkiympäristön historiasta. Lähes parinsadan kuvan, taulun tai piirroksen joukossa on myös kuvattuna ikimuistettavia tapahtumia. Stadin elämän eri puolet saavat tasapuolisesti tilaa, poliittinen Helsingin kaupungin kestävän kehityksen Kansalaisfoorumissa yhdeksi tavoitteeksi kirjattiin vuorovaikutuksen lisääminen lähimaaseudun kanssa. Oulunkylä-seura sai alkukesällä 1989 määrärahan kaupungin ympäristökeskukselta vuorovaikutushankkeeseen. Osallistuin Uudenmaan Kylä-kaupunki kehitysprojektiin 1990-luvun loppupuolella ympäristöministeriön edustajana. Lähialueelta lumuruokaa Kukkiva asfaltti kertoo Helsingin elämästä 1920- ja 30 luvuilla. Siellä täällä rakentuu tekstiä vanhemmastakin kaupungin historiasta. Entinen Uuden Suomen pitkäaikainen päätoimittaja Pentti Poukka on tarttunut taas kynään ja laatinut omakohtaisen muistelmateoksen. Lukija pystyy eläytymään stadin elämän eri puoliin pari sukupolvea sitten. Uusi arvoteos Helsingistä Kaupunginosa-aktivisti Arto Salmela Maaseutukylien ja kaupunginosan vuorovaikutushanke elämäkin ja Talvisodan alku Stadi rajautuu kantakaupunkiin ja senkin keskeisimpiin osiin, Linnanmäen ja Stadionin eteläpuolelle. Seurasaari oli hiihtokohteena. Pohjoinen suurpiiri ei vielä ole kuvassa mukana, Helsingin pitäjäänhän se kuuluikin. Runsaan A4:n kokoinen, runsaat 140-sivuinen Kukkiva asfaltti on henkilökohtaista elämystä, mutta myös itse koettuja merkittäviä tapahtumia sisältävä arvoteos. Se on mainio lahjakirja ikäihmisille ja kätevä oppiteos muille. Kirja on myytävänä hyvin varustetuissa kirjakaupoissa, vajaat 62 euroa. (AS) Helsinki lähikuntineen on suuri keskus, jonka asukkaille neljännes koko maan peltoalasta tuottaa ravintoa. Eri tuotteissa on erilaiset tuki- ja kuljetusjärjestelmät. Kaupan ryhmittymät vastaavat suoraan tai välillisesti elintarvikkeiden kuljetuksista. Kesällä tuoretuotteet tulevat usein monelta suoratoimittajalta, talvisin pääosin tukun kautta. Muualla Etelä- Suomessa tilanne lähiruuan ja -matkailun osalta on samantapainen kuin Helsingissä. Vaikka Uusimaa on viljavaa maanviljelysmaata, Helsingin lähiseudulla toimii vain muutamia kymmeniä luomutuottajia. Heidän viljelyalueensa ovat yleensä niin pieniä, että sillä ei voi harjoittaa luomutuotteiden rationalisoitua suurtuotantoa. Helsingin lähimaaseudun tuottajilla on hyvät mahdollisuudet lähiruuan tuottamiseen ja heillä on jo olemassa tuotteiden kattavat markkinointiverkostot. Eräs nurmijärveläinen luomutuottaja markkinoi pääosan tuotteistaan kahdelle helsinkiläiselle suurelle päivittäistavarakaupalle. Viljelijä tuo itse tuotteensa myymälään. Järjestely on yksinkertainen ja tehokas. Haastattelin alueemme erään suurehkon kaupungin laitoksen keittiöpäällikköä ja tiedustelin, voisiko hän harkita hankintojen suuntaamista lähimaaseudulle. Kävi ilmi, että hänen keittiössään tarjottava ruoka saapuu ravintolaan niin paljon esikäsiteltynä, että heillä ei ole mitään mahdollisuuksia erityistilauksiin. Muutama kerta taloon oli hankittu mansikoita lähialueelta, mitä helpotti se, että päällikkö asui itse lähimaaseudulla. Lähialueella tuotettu luomuruoka näytti olevan ainoa ruokatyyppi, jota kohtaan alueellamme tunnetaan selvää mielenkiintoa. Oulunkylässä on kuitenkin suuri kauppa, jossa on lähes täydellinen luomutarjonta. MLL:n Oulunkylän paikallisyhdistyksen luomuruokarengas toimii menestyksellisesti. Jos lähialueiden luomuruokaa haluttaisiin markkinoida alueella, siihen soveltuisi paremmin joku muu yhdistys kuin kaupunginosayhdistys. Markkinoita voi virkistää erityistilaisuuksia järjestämällä. Näin tapahtui Oulunkylän ostoskeskuksessakin, jonne uusmaalaisia viljelijöitä värvättiin tuotteita kauppaamaan. Toritapahtuman asiakkaat koostuivat lähinnä ohikulkijoista. Mukana olleet luomutuottajat olivat kuta kuinkin tyytyväisiä järjestämiimme markkinoihin, mutta eivät olleet erityisen innokkaita osallistumaan säännöllisesti järjestettävään luomutoritoimintaan Lähimatkailun opit Uusimaa on monipuolinen maakunta sekä luonnoltaan että kulttuurikohteiltaan. Kestävän kehityksen kannalta lähimatkailun kehittäminen on tärkeää lyhentämässä matkoja ja pienentämässä polttoaineenkäyttöä. Helsingistä järjestetään vuosittain ehkä satoja kiertomatkoja linja-autoilla. Niiden pääkohteita ovat Etelä- ja Väli-Suomen erityisnähtävyydet, yöpymismatkojen (osuus ehkä 10 %) ulottuessa pitemmällekin. Uudenmaan kartanot ovat lisänneet suosiotaan, mutta vain murto-osa matkoista rakentuu varsinaisten maaseutukohteiden (mm. tuotemyynti, kotieläinpiha ja maatalolounas) varaan. Helsingissä ehkä kymmenkunta organisaatiota markkinoi säännönmukaisesti kotimaan bussimatkoja oman toimintansa ulkopuolilisille, myös yksi kaupunginosayhdistys. Oulunkylä-seuralla ei ole mitään perinteitä ko. lohkolla. Ågelissa Kylä-kaupunki -hankkeen aikana järjestetyt bussimatkat lähimaaseudulle olivat subventoituja ja osallistujat pitivät niitä erittäin onnistuneina. Lisää tällaisia matkoja! oli matkalaisten toivomus.
16 Kyliltä kuultua Asuntola Metsälään? Helsingissä on paljon asunnottomia ihmisiä, joita on majoitettu eri puolilla kaupunkia sijaitseviin asuntoloihin. Asuntolapaikkoja on riittämättömästi ja asuntolat ovat heikkokuntoisia. Ongelmaan on haettu vuosikausia ratkaisua, mutta vasta sen jälkeen, kun eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Liisa Paunio antoi Helsingille ukaasin asuntoloiden kuntoon saattamisesta määräajassa, alkoi tapahtua. Sosiaalilautakunta esitti uuden asuntolan rakentamista Mäkelänkadulle. Kaupunkisuunnittelulautakunta piti Sahaajankadun ensisuojan ja asuntolatoimintojen sijoittamista uudisrakennukseen Mäkelänkatu 46 tontille kuitenkin epätarkoituksenmukaisena ja liian hitaana ratkaisuna. Oikeusasiamiehen huomautukset kaupungille edellyttävät nopeampia toimia. Lisäksi Mäkelänkatu 46 sijaitsee asuintalojen, oppilaitoksen ja myös lasten leikkipuiston välittömässä läheisyydessä, kaupunkisuunnittelulautakunta totesi. Pikaista helpotusta ongelmaan on etsiskelty eri puolilta kaupunkia. Yksi ehdolla olleista paikoista on Metsälän teollisuusalueella sijaitseva Läkkisepäntie 7:n kiinteistö. Läkkisepänkujan tilat ovat helposti käyttöön otettavissa. Kulkuyhteydet ja palvelut ovat riittävän lähellä. Metsälä-Seura on vastustanut ajatusta Visuaalinen konsertti Nuoren muusikon Johanna Juholan itse tekemä konsertti Musikantit visuaalinen konsertti kuultiin neljänä esityksenä tammikuun puolivälissä. Johanna Juhola on nuori oulunkyläläinen muusikko. Hän on tuttu monista yhtyeistä kuten esimerkiksi Novjaro, joka sai ensimmäisen palkinnon Piazolla kilpailuissa Italiassa vuonna 2000 tai yhtyeestä T.Vänkä, joka ylsi Suomen mestaruuteen Mäntsälässä. Johanna on esiintynyt sekä kotimaassa ja ulkomailla. Mallisihteeri Helsingin Sanomien Viikkoliitteessä esiteltiin helmikuun alkupuolella suomalaisia super-sihteerejä. Yksi heistä on työministerin sihteeri Sari Sepponen, joka asuu Oulunkylässä. Oulunkylän tyttöä kehuttiin oikein komeasti. Oikein naapurin rintaa nostatti! Niin sitä pitää! Muitakin kunnostautuneita Oulunkyläläinen arkkitehti Lasse Vahtera valittiin viime vuoden lopulla Safan eli Suomen arkkitehtiliiton puheenjohtajaksi. Ulla ja Lasse Vahteran arkkitehtitoimisto sijaitsee Kylänvanhimmankujalla. Rakennusarkkitehti, Oulunkylä-Seuran johtokunnan jäsen Annikki Piilonen oli joulukuussa Kumpulan Kylätilassa keskustelemassa kaupunginosayhdistysten yhteistyöstä ja kaupunginosalehtien rahoituksesta. Tilaisuudessa jämähdettiin pohtimaan Käpylän kahden lehden yhdistymistä yhdeksi lehdeksi. Mutta oli mielenkiintoista nähdä Kylätila entistä ehompana ja tavata uusia ihmisiä, Annikki totesi. Työttömän pluus Onks sulla sisua? Ei kun pastilli poskeen ja eteenpäin. Se on semmoinen menevän mieli. Mitä toimittaa taidan ja ahertaa aion. Sitä toisille tässä en kieli. Eipä jouten jouda tämä työtön olla eikä hölmönä hillua hunningolla. Siellä mittaavat aikaansa kolpakolla. Kaljaa kittaavat vaivaansa tunkiolla. Elämä hukassa ja pöhnässä polla. Mutta mitäs minä moisista, antaa niitten olla. Aina aikani paremmin kulumaan saan. Ei ole fyrkkaa paljon, muttei tarvitakkaan. Fiksu vähäisetkin venyttää piisaamaan. Vaikkei duunit mun roppaani rasita. Eikä liksakaan lompsaani lihota. Silti aion tässä mä herroja haukkua. Enkä surkeena napostella naamaani paukkua Se on semmoinen juttu tää työttömän pluus, että hilpeenä himaan hiipi elämän ihanuus. Siks sisu mulla sielussa saneli näin, että pastilli poskeen ja eteenpäin. Mitä toimittaa taidan ja ahertaa aion. sitä toisille en kieli Ei kun menoksi vaan mä lähden puuhastelemaan. Että semmosta sitte ja silpup lee tilu lilu ja moido matiasco Jukka Koivusilta Taidetta esillä Suursuon sairaalassa Suursuon sairaalassa pidetään vuoden aikana useita taidenäyttelyitä, joissa on esillä sairaalan potilaiden ja henkilökunnan töitä. Helmikuun ajan toimintaterapian käytävää elävöittää kahdentoista taiteenharrastajan viitisenkymmentä taulua. Suurin osa niistä on öljyväritöitä, mutta joukossa on myös akvarelleja, piirustuksia, grafiikkaa ja valokuvia. Näyttelystä vastaava askarteluohjaaja Aija Poutiainen kertoo, että taiteen harrastus on potilaiden keskuudessa kasvanut merkittävästi sen jälkeen, kun osastolle viime syksynä saatiin avarat tilat askarteluohjaajan ja kahden toimintaterapeutin käyttöön. Heidän ohjaamissa ryhmissä ovat syntyneet myös näyttelyssä esillä olevat potilaiden työt. Heistä helmikuun taitelijoita ovat Mirja Hannula, Olavi Montonen, Kalevi Niemelä, Irma Papunen ja Sinikka Petterson. Henkilökuntaa näyttelyssä edustavat Harriet Jacobson, Eeva- Liisa Jääskeläinen, Iia Kallinen, Anu Kettunen, Aila Packalen, Aija Poutiainen ja Heleena Ruohola. Helmikuun ensimmäisenä päivänä toimintaterapian tiloissa pidetyssä näyttelyn avajaisissa kuultiin taitelijoiden ajatuksia ja Leena Saarisen huilusooloja. (AV( Ystävänpäivää juhlittiin Upouusi ja toiminnaltaan vielä tuntematon yhdistys Vanhusten ystävät ry järjesti Malmisalissa ystävänpäivän konsertin. Solistijoukko ja orkesteri olivat vakuuttavia. Väliajalla pankki tarjosi kahvit. Vanhusten ystävät kävivät myös tutustumassa Oulunkylän uuteen asukastalo-seurahuoneeseen. Pikainen tenttaus järjestön toiminnan tavoitteista ei tuottanut tulosta, mutta väliäkö hällä. Kaikenlainen toiminta vanhusten hyväksi on tervetullutta. Helmikuun näyttelyn taiteilijoita yhteiskuvassa näyttelyn avajaisissa (vas.): Aila Packalen, Anu Kettunen, Olavi Montonen, Sinikka Petterson, Toini Ruuskanen ja Irma Papunen. Edessä Aija Poutiainen. Pelivälinemyynti Snadin Oulunkyläntie 3:een Pétanque-pelin harrastajamäärät ovat kasvussa ja kysyntä kunnon aitoihin pelivälineisiin on kasvanut. Oulunkyläntien kentän petankkialue on vain kuulanheiton päässä myymälästä. Liikkeessä on kattava valikoima ranskalaisen kuulapelin pétanquen pelivälineitä virallisista pelikuulista aina mittoihin ja nostomagneetteihin sekä tietysti snadeihin - pelissä tarvittaviin pieniin maalipalloihin asti. Myymälästä saa myös tietoa lajista ja sen historiasta sekä harrastusmahdollisuuksista. Etupäässä pétanque-tarvikkeisiin erikoistunut myymälä on ainoa Suomessa ja harvinainen jopa Skandinaviassa ja laajemminkin. Liikkeen erikoisuutena on pétanque-aiheinen kirjakokoelma. - Järjestämme myös pelitapahtumia ja lajiesittelyjä esimerkiksi yrityksille, Henri Palmqvist ja Päivi Lehtonen kertovat. Liike on avoinna alkuvaiheessa ainoastaan keskiviikkoisin klo 15-18, muulloin sopimuksen mukaan myös viikonloppuisin (puh. 0400-967880). Myöhemmin keväällä ulkopelikauden käynnistyessä aukioloaikoja tarpeen mukaan lisätään. Välineitä myydään myös postimyyntinä ympäri Suomen, ks. Internet-sivut http:// www.nic.fi/~hpl. Pohjois-Helsingin kaupunginosaja asukasyhdistyksiä Metsälä-Seura Puheenjohtaja Jyri Suvanto Henkivartijantie 14 00620 Helsinki puh. 777 2046 Metsälä-Seuran hallitus kokoontuu n. 1,5 kk:n välein. Lisätietoja puheenjohtajalta. Maunula-Seura Puheenjohtaja Raimo Puronen Liesipolku 3 A 00630 Helsinki puh. 724 0933, 040-716 5987 Sihteeri Juhani Kuronen Suorsuontie 10 B 13, 00630 Helsinki puh. 724 8416, 0400 506 397 juhani.kuronen@kolumbus.fi Tietoa yhdistyksen toiminnasta löydät Maunulan kotisivuilta www.kaupunginosat.net/ maunula. Jäseneksi voit liittyä Maunulan Mediapajassa (Metsäpurontie 19-21), josta saat liitymiskaavakkeita. Jäsenmaksu on 7 euroa Oulunkylä-Seura Puheenjohtaja Erwin Woitsch Jokiniementie 4 C 21 00650 Helsinki puh. 757 0501 erwin.woitsch@edu.espoo.fi Jäsenet: Vesa Hongisto, Tea Jarma, Eija Krogerus, Eija Kärnä, Annikki Piilonen, Leena Rautavaara, Maija-Kaarina Saloranta, Juhani Vierimaa, Christina Yrjölä-Lindgren Sihteeri: Tuula Kuuluvainen Liity jäseneksi ilmoittamalla yhteystiedot Anna Laineelle Strömbergintie 12 B 44, 00380 Helsinki, anna.laine@iki.fi tai puheenjohtajalle. Jäsenmaksu 10 euroa. Seuran kotisivut: www.kaupunginosat.net/ oulunkyla Pakila-Seura Puheenjohtaja Matti Enroth Palosuontie 16, 00660 HKI Puh. ilt. 754 1052 Sihteeri Pekka Vartiainen p. 040-501 6652 pekka.vartiainen@saunalahti.fi Pakintalo, Etupellontie 2 00680 HELSINKI (Itä-Pakila) Vahtimestari ja varaukset p. 040 719 6990 Jätä viesti vastaajaan, otamme yhteyttä. Pakila-Seura toimii alueensa asukkaiden hyväksi ja ottaa kantaa aluetta koskeviin suunnitelmiin ja hankkeisiin. Jäseneksi voi liittyä seuran tilaisuuksissa tai maksamalla jäsenmaksun, 10 euroa, Pakila-Seura ry:n tilille 124430-100865. Muista mainita nimi ja osoite. Paloheinän-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys ry Puheenjohtaja Veli-Pekka Kantanen puh. 724 9978 VPJ Margit Annapalo Sihteeri Raimo Sirkka Paloheinän-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys toimii alueen asukkaiden edunvalvojana viihtyvyyden lisäämiseksi aluellisen omaleimaisuuden pohjalta. Asukkaille avoimet kokoukset ovat syys- ja kevätkokous, joista tiedotetaan yhdistyksen vihreällä tiedotteella. Toivotamme kaikki alueen asukkaat tervetulleiksi yhdistyksen toimintaan. Myös yritykset voivat liittyä yhdistyksen kannatusjäseniksi.