Vaasan kaupungin teatteri alokiila Vaasan kaupunginteatterin tiedotuslehti 2/2004
Vaasassa 18.8.2004 2 Unta vai rakkautta? Piirros yllä: Rembertus Reinhold, Vaasan kaupunginteatterin ikioma teatterikummitus, entisessä elämässään lahjakas mutta väärinymmärretty ohjaaja. Tässä numerossa paljastuu suuri salaisuus: kummituksemme on ra-kas-tu-nut! Tunteiden palo kohdistuu ihanaan Amelia-neitiin kummitus hänkin, aikanaan loistava näyttelijätär ja edelleenkin suuri diiva Molemmat hahmot vilahtavat lehdessä siellä täällä. Persoonalliset piirrokset ovat lavastaja Liisa Ikosen, joka on onnistunut vangitsemaan näkymättömän paperille. Vaasan kaupungin teatteri Kuva Martti Tiainen Teatterin taikaa Kun teatterissakin usein joudutaan puhumaan rahasta yhtenä teatterin tekemisen edellytyksenä, on kiehtova ajatusleikki vertailla teatterin näytelmätuotantoja siihen tuotannolliseen maailmaan, josta ostamme käyttötavaramme. Kun laadulla tavaramaailmassa useimmiten tarkoitetaan sitä, että tuotetut hyödykkeet ovat ilman yllätyksiä samanlaisia toistensa kopioita, jotka toimivat täsmällisesti ennakoidulla tavalla, teatterissa kaikki on toisin. Näyttämöllä laatu määräytyy usein yllätysten kautta. Kiehtovaa on, että tarina saakin aivan toisen käänteen kuin mitä katsoja sen jatkosta olettaa. Usein kuuluu moitittavan näytelmää siitä, että kaikki on ennalta arvattavissa. Juuri hankitulta kodinkoneelta ei odoteta yllätyksiä. Teatterin tehtävä on ravistaa ja yllättää. Teatteri ei saisi kulkea vain tuttuja polkuja pitkin, vaan meidän pitäisi osata olla uhkarohkeita löytöretkeilijöitä. Toisaalta emme saisi näillä löytöretkillä harhautua niin kauas teatterin yleisöstä, ettei se enää löydä luoksemme. Tämän syksyn avauksessa Neil Simonin näytelmä Muistojani rannikolta on se huumorilla kivetty polku, jota pitkin katsoja löytää tiensä teatteriin. Tony Kushnerin näytelmä Unta vai rakkautta on puolestaan syksyn kiehtovin löytöretki. Olemme luoneet pienestä Julia-näyttämöstämme aivan uudenlaisen tilan, jonne ohjaaja Saana Lavaste työryhmineen on loihtinut esityksen, joka on täynnä yllätyksiä ja teatterin taikaa. Teatteri ei ole tasalaatuinen tavarataivas, vaan häkellyttäväkin kokemus, jossa yksi kiehtovin elämys on se,että käyttöohjeen saa keksiä itse. Markus Packalén teatterinjohtaja 7. vuosikerta Julkaisija Vaasan kaupunginteatteri Päätoimittaja Markus Packalén Toimitussihteeri Kirsi Sand Painosmäärä 42 500 kpl Jakelu: Vaasan kaupungin ja lähiympäristön kotitaloudet Taitto Mainostoimisto Bock's Office Oy Painopaikka UPC Print, Vaasa Kannen kuva: Timo Teräväinen Kuva näytelmästä Unta vai rakkautta? Kuvassa Antti Mikkola ja Miina Maasola. alokiila Vaasan kaupunginteatterin tiedotuslehti 2/2004 Teatterin taikaa 2 Teatterikonkari ja kuopukset luotsaavat uuteen teatterisyksyyn 3 Muistojani rannikolta vie 30-luvun Brooklyniin 4-5 Tony Kushner Unta vai rakkautta? 6 Ohjaaja Saana Lavaste: Kun esitys ottaa syliinsä pienen tilan mahdollisuuksista 7 Tohvelisankarin rouva komediasuosikki jatkaa ohjelmistossa 8 Marikki valloittaa sydämet 9 Mittari mittaa mitalla 10 Kookaburra nauraa 10 Madama Butterfly 11 Huumoria ja huikeita rooleja 12 Näyttelijä Ilkka Aro juhlii 25-vuotista taiteilijauraansa Vastuullinen tehtävä 13 Yleisökilpa 13 Valokuvaaja Jyrki Tervo: Hyvässä teatterikuvassa on ripaus unelmaa, kärjistystä ja vimmaa 14 Romeo-salin istumakartta 15 Kaupunginteatterin henkilökunta 17 Vaasan kaupunginteatterin yhteystiedot 19 Hinnasto 19 Näytäntökalenteri elokuu-joulukuu 2004 20
alokiila Teatterikonkari ja kuopukset luotsaavat UUTEEN TEATTERISYKSYYN! Vaasan Kirkkopuiston Luotsi-patsaalla on koolla hilpeä taiteilijajoukko. Näyttelijä Ilkka Aro, 25-vuotista taiteilijauraansa tänä syksynä juhliva teatterikonkari, on saanut seurakseen teatterin kuopukset. Näyttelijät Miina Maasola ja Antti Mikkola (edessä) ovat tuttuja viime kaudelta ja heidät nähdään keskeisissä rooleissa Tony Kushnerin kiehtovassa uutuusnäytelmässä Unta vai rakkautta? Samassa näytelmässä esittäytyvät myös teatterin uudet näyttelijät Hanna Seppä ja Oskari Perkki (takana), jotka ovat viime keväänä valmistuneet taiteen maistereiksi Teatterikorkeakoulusta. Alkava näytäntökausi Vaasan kaupunginteatterissa on molemmille uran alku,ensimmäinen kiinnitys kiinteään ammattiteatteriin. Näyttelijä Ilkka Aro aloitti näyttämöuransa Joensuun kaupunginteatterissa vuonna 1979. Vaasan kaupunginteatterissa hän on työskennellyt vuodesta 1987. Ilkka Aro on tullut pohjalaisyleisölle tutuksi lukemattomissa näytelmissä. Moni-ilmeinen luonnenäyttelijä on armoitettu humoristi, joka on osannut tarttua myös suuriin ja traagisiin rooleihin hänestä löytyy yhtaikaa Särkelä itte ja Salieri. Ilkka Aro juhlii taiteilijavuosiaan Jack Jeromen roolissa suuren näyttämön uutuudessa, amerikkalaisen Neil Simonin komediassa Muistojani rannikolta. Juhlanäytös on 7. lokakuuta. Lisää juhlanäytöksestä ja kuvasatoa Ilkka Aron teatterivuosilta sivulla 12. 3
Vaasan kaupunginteatteri Neil Simon: MUISTOJANI RANNIKOLTA (Brighton Beach Memoirs) Ohjaus ja lavastus Markus Packalén Puvut Heidi Vähäjärvi-Parkkamäki Ensi-ilta 11.9.2004 Suuri näyttämö Romeo Antti Lang Kuva Jyrki Tervo Sydämellinen ja säihkyvä komedia MUISTOJANI RANNIKOLTA vie 30-luvun Brooklyniin Syksyn uutuus suurella näyttämöllä on tunnetun amerikkalaiskirjailijan N e i l S i m o n i n menestysnäytelmä MUISTOJANI RANNIKOLTA. Sydämellistä huumoria säteilevä komedia kertoo perheestä 30-luvun New Yorkissa. Perhe elää arkeaan huolineen, murheineen ja onnen hetkineen, ja kaikkea tarkkailee ja havainnoi perheen 15-vuotias poika Eugene, joka kirjoittaa muistelmiaan viisitoistavuotiaana! Näytelmän ohjaa ja lavastaa M a r k u s P a c k a l é n ja puvustaa H e i d i V ä h ä j ä r v i - P a r k k a - m ä k i. Ensi-ilta on 11. syyskuuta 2004. Nuori Eugene Morris Jerome kulkee läpi murrosiän kuohujen amerikkalaisessa menestyskomediassa. Hän haluaisi olla italialaissyntyinen baseball-tähti ja kuuluisa kirjailija, mutta kohtalo on heittänyt hänet New Yorkin laitakaupungille keskelle tuiki merkillisen perheen elämää. Taustalla sykkii lamakauden puristuksista irti rimpuileva suurkaupunki, Atlantin takaa kiirivät jo lähestyvän maailmanpalon ensimmäiset kaiut. Isä ajaa öisin taksia, eivätkä perheen raha-asiat ole parhaalla tolalla. Kaiken tämän keskellä Eugene alkaa kiinnostua tytöistä, isoveli menettää pokeripelissä kuukauden palkkansa, ja seinän takana asuva serkkutyttö saa paikan oikeassa Broadway-showssa! Hauskassa ja välillä riipaisevassakin komediassa meille kaikille tutut elämäntilanteet näyttäytyvät nuoren ilkikurisen pojan silmin. Lohtua antaa tieto siitä, että jos osaa nauraa itselleen, peli ei ole vielä menetetty Komedian pääroolissa nuorena Eugenena vierailee Antti Lang. Muissa rooleissa nähdään Ilkka Aro, Kirsi Asikainen, Juha Lagström ja Karoliina Kudjoi sekä Mira Nevala ja Christina Jaatinen Ylioppilasteatteri Rampista. Näyttelijä Ilkka Aro juhlii näytelmässä 25-vuotista taiteilijauraansa perheen isän,jack Jeromen roolissa. Juhlanäytös on 7.lokakuuta. Antti Lang, Mira Nevala. Kuva Jyrki Tervo. 4
alokiila Ilkka Aro, Juha Lagström. Kuva Jyrki Tervo. Mitä se on, rakkaus? Rakkaus on illuusio, rakkaus on tauti, katastrofi NEIL SIMON Neil Simon (s. 1927) on yksi maailman suosituimmista näytelmäkirjailijoista. Hän on kirjoittanut yli 30 näytelmää ja 25 elokuvakäsikirjoitusta. Useat hänen näytelmistään on valittu Yhdysvalloissa vuoden parhaaksi näytelmäksi, monet näytelmät on myös palkittu erilaisilla palkinnoilla. Kirjailija sai Pulitzer-palkinnon vuonna 1991. Marvin Neil Simon syntyi 4. heinäkuuta 1927 New Yorkissa. Hän varttui Bronxin työläiskaupunginosassa ja opiskeli pari vuotta New Yorkin ja Denverin yliopistoissa. Kirjailijanuransa hän aloitti suorittaessaan asepalvelusta toimittamalla armeijan lehteä. Palattuaan New Yorkiin armeijan jälkeen hän alkoi yhdessä veljensä Dannyn kanssa kirjoittaa hupailuja ja sketsejä ensin radioon, sitten televisiolle. Ne saivat suuren suosion, ja niitä esittivät mm. sellaiset tähdet kuin Phil Silvers, Gary Moore, Jerry Lewis ja Woody Allen. 50-luvun lopulla veljesten tiet erkanivat. Neil alkoi kirjoittaa teatterille,danny siirtyi elokuva-alalle. Näytelmäkirjailijana Neil Simon nousi 60-luvulta alkaen suuren yleisön suosioon lukuisilla komedioillaan, joista lähes kaikki olivat Broadway-hittejä. Hänen läpimurtonäytelmänsä oli komedia Barefoot in the Park (Paljasjaloin puistossa, 1963). Seuraava menestysnäytelmä oli The Odd Couple (Eripurainen pari, 1965), josta tuli elokuvaversionakin (1968) menestys, pääosissa Jack Lemmon ja Walter Mathau. Muita Simonin näytelmiä ovat mm. Plaza Suite (1968), The Sunshine Boys (Vekkuliveljet, 1972), Chapter Two (1977), Brighton Beach Memoirs (Muistojani rannikolta, 1983) ja Lost in Yonkees (1991). Vuonna 1996 ilmestyi muistelmateosthe Play Goes On. Muistojani rannikolta on omaelämäkerrallinen teos ja kuuluu Simonin 80-luvulla kirjoittamaan komediatrilogiaan. Näytelmän tapahtumaympäristö vie Simonin omaan perheeseen ja nuoruusvuosiin New Yorkiin, aikaan, jolloin Yhdysvallat oli liittymässä mukaan toiseen maailmansotaan. Siinä piirtyy yhtaikaa koskettava ja humoristinen muotokuva kasvavasta pojasta, hänen perheestään ja ympärillä kuohuvasta lama-ajan suurkaupungista. Näytelmä palkittiin New York Critics palkinnolla. Näytelmän pohjalta valmistui myös Gene Saksin ohjaama elokuva Brighton Beach Memoirs vuonna 1986. Neil Simon on komediakirjailija, mutta käsittelee komedioissaan myös vakavia asioita, sillä, kuten hän itse sanoo, elämä on sekä surullista että hauskaa. En voi kuvitella koomista tilannetta, joka ei samalla olisi myös kipeä. Minulla oli aiemmin tapana kysyä itseltäni: Mikä on koominen tilanne? Nyt kysyn: Mikä on surullinen tilanne ja miten voin kertoa sen humoristisesti? Niinpä kirjailija on tarttunut näytelmissään avioliiton ongelmiin, sisaruskateuteen, vanhempien syyllisyydentuntoihin, sukupolvien välisiin ristiriitoihin, vanhenemiseen ja yksinäisyyteen. Hän valaisee elämän eri puolia yhtaikaa niin liikuttavasti ja hauskasti, että yleisö yhtenä hetkenä pyyhki kyyneliään, seuraavana jo hytkyy naurusta. 5
Vaasan kaupunginteatteri Tony Kushner UNTA VAI RAKKAUTTA? Pierre Corneillen näytelmän pohjalta Suomennos Matti Rossi Ohjaus Saana Lavaste Lavastus ja puvut Liisa Ikonen Taikasuunnittelu Tatu Tyni Ensi-ilta 9.9.2004 Pieni näyttämö Julia Miina Maasola, Antti Mikkola Kuva Timo Teräväinen Tony Kushner 6 Varakkaan juristi Pridamantin poika varasti isältään kaiken minkä irti sai ja karkasi kotoa 15 vuotta sitten. Isä ei voi lakata ajattelemasta poikaansa missä hän on nyt, mitä hänestä on tullut? Viimeisenä keinonaan Pridamant uskaltautuu eräänä yönä velho Alcandren luolaan kysymään tältä neuvoa. Velho täyttää Pridamantin toiveen. Luolassa viettämänsä yön aikana isä saa nähdä poikansa ja tämän myrskyisät elämänvaiheet täynnä suurta rakkautta, suurta vihaa ja suurta petollisuutta. Siinä kiehtovat ainekset syksyn uutuusnäytelmään UNTA VAI RAKAUTTA?, joka valmistuu uudistetulle Julianäyttämölle syyskuussa. TULE VELHON LUOLAAN! Upea teatterielämys uudistuneella Julia-näyttämöllä Vaasan kaupunginteatterin pieni Julia-näyttämö on syyskuussa 2004 muuttunut aivan uudenlaiseksi teatteritilaksi. Näyttämölle valmistuu syyskuussa jännittävä näytelmäuutuus Unta vai rakkautta?. Nyt nähdään todellista teatterin taikaa! Katsomo, upea lavastus, valot, äänet Mikä lumous, mikä tunnelma! Kuin velhon luolassa! Säilät säihkyvät! Niin paljon rakkautta! Tule ja hämmästy! Unta vai rakkautta? on päättömän hauska, viisas ja hämmentävä komedia rakkauden laeista. Esityksessä sekoittuvat aikakaudet ja tyylilajit, tosi ja harha; se on taianomainen matka täynnä romantiikkaa, salaisuuksia ja yllättäviä käänteitä. Näytelmä Unta vai rakkautta? perustuu Pierre Corneillen 1639 kirjoittamaan näytelmään L'Illusion comique. Sen on vapaasti sovittanut amerikkalainen näytelmäkirjailija Tony Kushner. Näytelmän ohjaa Saana Lavaste. Lavastuksen ja puvut suunnittelee Liisa Ikonen. Näytelmän illuusioefektit on suunnitellut taikasuunnittelija TatuTyni. Ensi-ilta on 9. syyskuuta 2004 pienellä Julia-näyttämöllä,joka kesän aikana on kokenut suuren muodonmuutoksen. Uudistunut teatteritila luo näytelmälle vaikuttavat puitteet. Upea lavastus, miekkailua kahdessa tasossa, näyttelijät loistavissa puvuissa, yleisö tapahtumien keskellä kuin velhon luolassa. Katsoja saa ikimuistoisen tuntuman teatterin lumoukseen. Vai oliko se sittenkin unta? Rooleissa nähdään Antti Mikkola, Miina Maasola, Marja Myllylä, Sakari Tuominen, Allu Tuppurainen, Lasse Hjelt, Hanna Seppä ja Oskari Perkki.
alokiila Saana Lavaste Kuva Virpi laakso Ohjaaja Saana Lavaste: Kun esitys ottaa syliinsä pienen tilan mahdollisuuksista Olen aina pitänyt pienistä teatteritiloista. Pienessä teatteritilassa manifestoituvat kaikki ne asiat, jotka tekevät teatterista teatteria eikä esimerkiksi elokuvaa. Nolostuttava, pelottava, jännittävä, kiihottava, herättävä läheisyys ja suojattomuus esitys tulee lähelle,kuulen näyttelijöiden hengityksen, näen heidän silmänsä, näen jos he katsovat minua. Minun on päätettävä katsonko kohti vai käännänkö katseeni. Minun on päätettävä antaudunko vai en. Hyvä esitys ja hyvä näyttelijäntyö saavat minut antautumaan, vaikka en edes päättänyt niin se on teatterille ominainen ihme,se on eräänlaista rakastumista. Haluan hengittää samaan tahtiin näyttelijöiden kanssa, tuntea heidän kanssaan. Pieneen tilaan liittyy usein myös mahdollisuus perusmallista poikkeaviin katsomoratkaisuihin. Pidän katsojana siitä, että tulen esityksen ympäröimäksi, että minut otetaan mukaan esityksen energiaan. Teatterissa katsoja on aina osa esitystä isossa teatterikatsomossa sen joskus unohtaa. Ehkä tähän vaikuttavat elokuvateatteritottumuksemme. Valkokankaan näyttelijän ihmissuhdetilitys ei häiriinny jos kännykkäni soi tai rouskutan pop cornia eturivissä. Valkokankaalla pyörivät Brad Pitt tai Catherine Zeta-Jones eivät loukkaannu, jos minulle tulee nälkä kesken elokuvan ja poistun syömään. Edellä mainituissa tilanteissa teatterinäyttelijä tuntee itsensä joko surkeaksi ja hylätyksi tai vaihtoehtoisesti saa raivokohtauksen. Elokuvatähtienkin hermot ovat riekaleina elokuviensa ensiesityksissä, joissa he ensimmäistä kertaa kuulevat yleisön reaktiot. Mutta kaikissa muissa esityksissä he eivät ole itse läsnä, he ovat vain kauniita kuvia filmillä: koskemattomia, muuttumattomia, tunteettomia yleisön tunnelmille tai mielipiteille. Teatterissa kaikki on toisin joissain hyvin pienissä teatteritiloissa tämä on todella kouriintuntuvaa. Jos olen yksi kahdestakymmenestä katsojasta, minun on mahdotonta olla ottamatta kantaa tilanteeseen. Katsekontakti esiintyjään syntyy väistämättä. Jos ei pidä esityksen energiasta, tilanne voi kieltämättä olla piinallinen. Mutta jos esitys on hyvä, tunne on kuin olisi päässyt osalliseksi yhteisestä riemullisesta salaisuudesta. Näyttelijät ovat hetken aikaa minun. Ja minä olen heidän. He kertovat tarinaansa ja minä kuuntelen. Elämme yhdessä nämä tunnit. Ja kun kokemus on ohi,sen muisto yhdistää meitä. Näytelmän elinkaari voi olla kymmeniä,joskus jopa satoja esityksiä.yksittäinen katsoja näkee kuitenkin tavallisesti vain yhden esityksen. Eikä kukaan katsoja voi nähdä esitystä jossa ei itse ole läsnä (paitsi videolta, jolloin se ei enää ole teatteriesitys). Tämän takia emme koskaan voi tietää, kuinka paljon oma läsnäolomme vaikuttaa. Sanoisin, että esitys elää katsojiensa hengityksen tahdissa. Tämä ei ole liioittelua näyttelijät ovat yhtä suurta korvaa katsojien suuntaan. He haluavat kuulla mikä osuu, mikä naurattaa, mikä itkettää näyttelijä ikään kuin kysyy teoillaan: onko teille käynyt näin, minulle on! Usein pelkkä latautunut, hiiskumaton hiljaisuus on näyttelijälle suuri palkinto. Olen kuullut sellaisenkin sanonnan kuin että yleisö saa itsensä näköisen esityksen. Joskus se on totta hilpeä pikkujouluporukka saa näyttelijät näyttelemään isosti ja rennosti. Jännittävä yleisö saa näyttelijät jännittämään ja päinvastoin! Hiljainen yleisö saa näyttelijät kuuntelemaan ja etenemään tunnustellen hei, onko siellä ketään? Hiljaisia tai kovaäänisiä, itkeviä tai nauravia, nuoria tai vanhoja jos yleisö antautuu esitykselle, se sytyttää näyttelijöihin valon. Siltä se ainakin minulle näyttää.se hetki on maaginen. Tätä jaettua, nyt-hetkistä tilaa minä esityksissä etsin niin tekijänä kuin katsojanakin. Pieni tai suuri tila teatterin tila on yhteinen. Saana Lavaste ohjaaja 7
Vaasan kaupunginteatteri Kirsi Asikainen. Aadolf: Sanopas kaikki, mitä tiedät elämästä! Juulia: Elämästä, mokomasta! Rinnassani on tuskien kerä, jos sen puran, kaikki tiedän Elämä onkin vallan naurettavaa, jos sen vakavasti ottaa. KOMEDIASUOSIKKI JATKAA OHJELMISTOSSA Kuvat Robert Seger Hauskempia ihmisiä kuin miehet, ei ole monta maan päällä. Maria Jotuni TOHVELISANKARIN ROUVA Ohjaus Katariina Lahti (vier.) Lavastus ja puvut Pirjo Liiri- Majava (vier.) Suuri näyttämö Romeo Syksyn uusintaensi-ilta 4.9.2004 Maria Jotunin iskevä ja lennokas komedia TOHVELISANKARIN ROUVA jatkaa ohjelmistossa. Keväällä jo 4500 katsojaa kerännyt näytelmä on hirtehinen kuvaus rakkaudesta, avioliitosta, rahasta ja onnen saalistuksesta. Keskeisinä henkilöinä ovat nahjusmainen Aadolf ja hänen hehkeä Juulia-vaimonsa. Juulia on nainut leskeksi jääneen ja virkansa menettäneen metsäherran Aadolfin vain tämän rikkaan Justusveljen perinnön toivossa. Eräänä päivänä taloon saapuu viesti, että Aadolfin Justus-veli tekee kuolemaa naapuritalossa. Tiedossa on kolmen miljoonan perintöpotti mutta kuka sen saa? Löytyykö testamentti? Absurdissa elämän ja kuoleman piirileikissä rahoja havittelevat niin Aadolf ja Juulia kuin vainajan emännöitsijä ja vihkimätön vaimo Karoliinakin. Tapahtumat kärjistyvät farssiksi ja vallattomaksi ilveilyksi, ja lopulta vainaja yllättää kaikki. Jotunin näytelmän satiiri sivaltaa ihmisen heikkouksia kirpeästi ja kirvoittaa niistä huikeaa älyllistä riemua. Tohvelisankarin rouva on Jotunin suosituimpia komedioita, se valloittaa katsojansa yhä tuoreella ihmiskuvauksellaan, terävällä dialogillaan ja riemastuttavalla huumorillaan. Katariina Lahden ohjaaman näytelmän päärooleja esittävät Kirsi Asikainen (Juulia) ja Allu Tuppurainen (Aadolf). Emännöitsijä Riikan roolia näyttelee vierailijana Eeva-Maija Haukinen. Muissa rooleissa nähdään Karoliina Kudjoi, Antti Mikkola, Ilkka Aro, Miina Maasola, Juha Lagström ja Hannes Lukinmaa, Hanna Seppä ja Oskari Perkki. 8 Eeva-Maija Haukinen, Allu Tuppurainen.
alokiila Astrid Lindgren: Marikki Suom. Emilila Pöyhönen Ohjaus Saana Lavaste Lavastus Veera Laakso (vier.) Puvut Liisa Ikonen Musiikki Martti Tiainen Suomenkielinen kantaesitys 5.11.2004 Suuri näyttämö Romeo kana häämöttävää aikuisuutta itää hänen mielessään. Rohkeutta ja uskallusta on mitattava jatkuvasti kuinka korkealle uskaltaa kiivetä,uskaltaako mennä sinne missä kummitukset asuvat? Kun koko elämänpiiri hahmottuu uudella tavalla, herää myös uusia kysymyksiä: Naapurissa asuva tuleva aviomies Abbe ja hänen perheensä ovat köyhiä mitä on köyhyys? Jos tarvitsee rahaa, voiko ruumiinsa myydä lääketieteelle? Voiko ihminen lentää kuin lintu? Ja onko totta, että kaiken minkä antaa pois saa kymmenkertaisena takaisin? Marraskuu tuo näyttämölle kokonaan uuden, ihmeellisen maailman: suuren satukirjailijan Astrid Lindgrenin maailman. Vaasan kaupunginteatteri esittää suomenkielisenä kantaesityksenä hänen valloittavaan lastenkirjaansa pohjautuvan näytelmän MARIKKI. Uuden suomennoksen tekee Teatterikorkeakoulussa dramaturgiaa opiskeleva Emilia Pöyhönen. Emilia, ohjaaja Saana Lavaste sekä vastavalmistuneet lavastaja Veera Laakso ja pääosanesittäjä Hanna Seppä muodostavat yhdessä nuorta naisenergiaa puhkuvan työryhmän. Näytelmän puvustaa Liisa Ikonen. Näitä entisiä pikkutyttöjä viehättää Marikissa oleva tietty anarkistisuus, rohkeus ja kysymisen vimma. Näytelmän ensi-ilta on 5.11.2004. Astrid Lindgrenin tapa tarkastella lapsen maailmaa on hyvin yksityiskohtainen ja henkilökohtainen. Näkee selvästi, että hän ei aikuisenakaan koskaan unohtanut, miltä maailma näytti lapsen silmin. Se on harvinainen ominaisuus, sanoo Marikki-näytelmän ohjaaja Saana Lavaste. Luulen, että syy Lindgrenin kirjojen suosioon valloittavia hahmoja ja kauniita tarinoita unohtamatta on juuri siinä, että ne antavat aikuisille ja lapsille mahdollisuuden jakaa yhdessä lapsuuden kokemus. Lapsi tunnistaa niissä oman arkensa iloineen ja murheineen just tommostahan se on! Aikuinen taas muistaa vähän haikeana: tosiaan, noinhan se oli! Toivoisin, että Marikki voisi täyttää tämän saman suuren tehtävän myös teatteriesityksenä. Näytelmä on kertomus terhakkaasta Marikista, joka rohkean ja uteliaan mielenlaatunsa ansiosta käy seikkailusta toiseen. Tuleva perheenlisäys ja kasvavaan mahaansa keskittyvä äiti antavat Marikille mahdollisuuden ja velvollisuudenkin kasvaa isoksi tytöksi. Kaipuu ylös, kohti taivasta, kohti uusia seikkailuja, kohti kau- Minä teen kirjan sellaiseksi kuin sen haluaisin olevan, jos itse olisin lapsi. Kirjoitan sisälläni olevalle lapselle. Astrid Lindgren Kuvat Virpi Laakso, Kirsi Sand. 9
Vaasan kaupunginteatteri Teatteripakina Mittari mittaa mitalla Kuten jo muinaiset roomalaiset tiesivät, on näinä huomattavan säästämisen ja uudelleenarvioinnin päivinä ensiarvoisen tärkeää löytää luotettavia mittareita kaikkinaiseen mittaamiseen. Asioiden hinnan tunteminen on olennaista, vaikka arvo saattaisikin jäädä hieman epäselväksi. Eittämättä tämä koskee myös kulttuuripalveluja, joihin myös teatteri mielestäni lasketaan. Näissä merkeissä olenkin rohkaissut mieleni esittääkseni seuraavassa joukon erilaisia tapoja mitata teatteritoiminnan tehokkuutta.katsojamäärät,talousarvion pitävyys tai vaikkapa niinkin huvittava mittari kuin katsojan kokemat elämykset taiteellisesta tasosta puhumattakaan on tästedes julistettu pannaan. 1. Aloittakaamme teatterin kilohinnasta. Olen usein pohtinut miksi Vaasan kaupunginteatterin suuri näyttämö tuntuu vetävän enemmän katsojia puoleensa kuin pieni näyttämö. Tutkimusteni alussa epäilin tämän johtuvan katsomon koosta tai jostain muusta sellaisesta. Nyttemmin olen kuitenkin oivaltanut kysymyksen olevan yksinkertaisesti halvemmasta kilohinnasta. Vaikka teatterimme peruslippu onkin molemmilla näyttämöllä hinnaltaan sama, on katsojalle huomattavasti edukkaampaa käydä suuren näyttämön esityksissä. Pääsääntöisesti satunnainen katsoja voi suuren näyttämön esitystä seuratessaan nähdä mittavamman esiintyjäjoukon liikkuvan näyttämöllä. Enempi on aina parempi, sillä tuotannossa käytetyn lihamäärän noustessa laskee ostoksen kilohinta vastaavassa frekvenssissä. 2. Jatkakaamme teatterin mittaamisesta niin sanotulla Porvoon mitalla.kyseisessä menetelmässähän on perusajatuksena käsitellyllä mittalaitteella saada salaista ja oikeudetonta etua kaupanteon toiselta osapuolelta. Yksinkertaisimmillaan tämä voisi tarkoittaa lippujen myymistä olemattomiin esityksiin, mikä kieltämättä kuulostaa tehokkaalta. Menetelmä saattaa olla kuitenkin eettisesti arveluttava joten älköön sitä nimenomaan seuraamusten pelossa ja teatterin kannalta tässä yhteydessä sen enempää käsiteltäkö. 3. Päättäkäämme mittaamalla teatteria rakennuspiirustusten perusteella. Tällöin meidän on helppoa ruutupaperia ja laskutikkua apunamme käyttäen mitata kaupunginteatterin pituus ja paino, syvyys, leveys sekä paksuus. Tuloksena on niin monta eri lukua, että jostain niistä on tehokkuus voitava luotettavasti mitata. Kuten kohdassa yksi, on tässäkin siis enempi parempi. Päätän tämän lyhyen tutkielmani johtopäätökseen, jonka mukaan kaikkinainen mittaaminen on sitä helpompaa mitä kauemmas tutkittavan kohteen perustehtävästä halutaan irtaantua. Mikäli unohdamme tutkittavan asian arvon,helpottuu hinnan määritys huomattavasti. Summa summarum, voinemme katsoa kulttuuripoliittisen mittadebattimme täten loppuunsaatetuksi. Seuraavaksi siirrymmekin uusien mittareidemme kera ja vallan suvereenisti yhteiskuntaelämän muille saroille pohtimaan esimerkiksi sitä, että tulisiko sotaväellemme maksaa valtiontilinpäätöksen yhteydessä vuotuisia kannustusbonuksia perustehtävässään onnistumisesta. Mielestäni ja mittarieni mukaan ehdottomasti ei. Rauhassa kun on elelty jo yli kuusikymmentä vuotta. Hintatietoisesti Hyvä Veli Heiveröinen Kookaburra -ryhmän vierailu Vaasan kaupunginteatterissa KOOKABURRA NAURAA Käsikirjoitus ja ohjaus: Lasse Hjelt Rooleissa: Henna Halonen (vier., Australia), Sami Paavola, Lis Laviola ja Lasse Hjelt Tuottaja: Laura Käpyaho Toteutus: Työryhmä ja Vaasan kaupunginteatteri Ensi-ilta 28.10.2004 Vaasan kaupunginteatterissa Liput 5 i / 4 I Henna Halonen Huilun laulu. Maisema taulu. Linnut taivaalla riemuitsevat! Satakieli. Lapsenmieli. Leivon lento, ilo rento. Iloitkaa, on kevät, hetket valoon rientävät! Kookaburra nauraa on leikki-ikäisille suunnattu hilpeä runoja loruesitys elämän synnystä. Australian alkuperäiskansojen taruihin perustuvassa sadussa seikkaillaan kookaburralinnun kanssa Australiassa ja nähdään kuinka aurinko, tuli, värit ja vesi syntyvät. Erilaisilla eläimillä on tärkeä tehtävänsä kaiken uuden luomisessa. Kengurun johdolla lopulta myös ihminen pääsee yksinäisyydestään keksiessään ystävyyden merkityksen. Kenguruna vierailee aboriginaalien kanssa työskennellyt Henna Halonen Australiasta. 10 Laura Käpyaho, Sami Paavola, Lis Laviola, Lasse Hjelt. Kuva Kirsi Sand.
Julia Semjonova ja Roland Liiv. Kuvat Marten Kuningas. alokiila TULOSSA TAMMIKUUSSA 2005! Giacomo Puccini MADAMA BUTTERFLY Ooppera Musiikinjohto Nils Schweckendiek (vier.) ja Ville Enckelmann (vier.) Ohjaus Neeme Kuningas (vier.) Lavastus ja puvut Eija Mizohata (vier.) Ensi-illat 7. ja 8.1.2005 Suuri näyttämö Romeo Vaasan Oopperasäätiön, Vaasan kaupunginteatterin ja Vaasan kaupunginorkesterin yhteistyö. Kaunis ja traaginen MADAMA BUTTERFLY Tammikuussa valmistuu teatterin suurelle näyttämölle italialaisen säveltäjän Giacomo Puccinin upea ja koskettava mestariteos, ooppera MADAMA BUTTERFLY. Eksoottiseen tapahtumaympäristöön sijoittuva ooppera kertoo amerikkalaisen luutnantin ja japanilaisen geishatytön kauniin ja traagisen rakkaustarinan. Oopperan musiikin johtavat Nils Schweckendiek ja Ville Enckelmann, vierailijoita Düsseldorfin Deutsche Oper am Rhein -oopperasta. Teoksen ohjaa Neeme Kuningas Estonia Teatterista. Oopperan lavastaa ja puvustaa Eija Mizohata. Päärooleissa laulavat Julia Semjonova ja Roland Liiv Estonia Teatterista sekä vaasalainen Wivan Fagerudd. Madama Butterflyn ensi-illat ovat teatterin suurella näyttämöllä 7. ja 8. tammikuuta 2005.Teos on Vaasan Oopperasäätiön,Vaasan kaupunginteatterin ja Vaasan kaupunginorkesterin yhteistuotanto. Ooppera kertoo nuoresta Yhdysvaltain laivaston luutnantista, Benjamin Franklin Pinkertonista ja japanilaisesta geishasta. Luutnantin laiva vierailee Nagasakissa Japanissa. Oleskeluaikansa ajaksi Pinkerton ostaa vaimoksi geishatytön Cio-Cio- Sanin. Cio-Cio-San kääntyy miehen vuoksi kristinuskoon ja joutuu oman sukunsa hylkäämäksi. Kun Pinkerton lähtee, hän lupaa palata, mutta ei pidä lupaustaan vaan etsii Yhdysvalloista oikean vaimon itselleen. Cio-Cio-San odottaa uskollisesti miestään ja valmistaa poikaansa tapaamaan amerikkalaisen isänsä. Pinkerton saapuu kolmen vuoden kuluttua amerikkalaisen vaimonsa kanssa. Saatuaan tietää, että hänellä on Cio-Cio-Sanin kanssa yhteinen lapsi, hän vaatii poikaa mukaansa Yhdysvaltoihin. Tapahtumilla on traagiset seuraukset. Cio-Cio San joutuu tekemään äärimmäisen uhrauksen rakastettunsa ja lapsensa vuoksi. MADAMA BUTTERFLYn esitykset tammi-helmikuussa 2005 pe 7.1. 19.00 Ensi-ilta 1. la 8.1. 19.00 Ensi-ilta 2. to 13.1. 19.00 pe 14.1. 19.00 la 15.1. 14.00 to 20.1. 19.00 pe 21.1. 19.00 la 22.1. 14.00 pe 28.1. 19.00 la 29.1. 14.00 to 10.2. 19.00 pe 11.2. 19.00 la 12.2. 14.00 LIPUT Aikuiset 35 l (32 l) Eläkeläiset 32 l (29 l) Opisk., lapset, työttömät 27 l (22 l) 11
Vaasan kaupunginteatteri HUUMORIA JA HUIKEITA ROOLEJA NÄYTTELIJÄ ILKKA ARO juhlii 25-vuotista taiteilijauraansa Charles Dickens: Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut, 1998. Kuva Jyrki Tervo Ilkka Aron 25-vuotistaiteilijajuhla Juhlanäytös Muistojani rannikolta to 7.10. klo 19.00 suuri näyttämö Romeo Maxim Gorki: Pohjalla, Joensuun kaupunginteatteri 1981 Vuodesta 1988 alkaen kuvat Vaasan vuosilta. LIPUT 15 / 13 / 10 Lippumyymälä (06) 325 3961 Studio Ticket 0700-96525 (1 /min + pvm) Juhlinta jatkuu Club 25:ssä näytöksen päätyttyä, n. klo 22.00 os. Raastuvankatu 25, Vaasa. Oscar Wilde: Ihanneaviomies, 1997. Kuva Jyrki Tervo. Anton Tšehov: Lokki, 1988. Ilkka Aro, Tellervo Harkko. Kuva Timo Palm. Kesselring: Arsenikkia ja vanhoja pitsejä, 1996. Riitta-Liisa Helminen, Ilkka Aro, Marjatta Hirvonen. Kuva Jyrki Tervo. Maria Jotuni: Amerikan morsian, 2000. Kuva Jyrki Tervo. Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa, 1990. Ilkka Aro, Allu Tuppurainen. Kuva Mika Putro. Ilmari Turja: Särkelä itte, 1999. Kuva Jyrki Tervo. Peter Shaffer: Amadeus, 2003. Kuva Jyrki Tervo. Edward Taylor: Kolmen naisen koukussa, 2002. Ilkka Aro, Miika Korkiakoski. Kuva Jyrki Tervo. Kuva Hannu Syväoja Hella Wuolijoki: Niskavuoren Heta, 1993. Ilkka Aro, Jaana Ravander. Kuva Mika Putro. 12 Näyttelijä tauolla, Vaasan kesäteatterin Lumikki 1994. Sam Sihvo: Jääkärin morsian, 2003. Kuva Jyrki Tervo.
VASTUULLINEN TEHTÄVÄ Joni Skiftesvik: VASTUULLINEN TEHTÄVÄ Esittää Risto Saarela Ohjaus Markus Packalén Ensi-ilta 9.10.2004 Kulma-kahvila Liput 5 l TOHVELISANKARIN ROUVA Maria Jotunin häijyn hirtehinen huvinäytelmä, jossa rakkaus on teeskentelyä, rahanahneus rehellistä ja avioliitto liiketoimi. Uusintaensi-ilta 4.9.2004 Riemukas kuvaus saaristomeren luotsista Kassusta, joka myöhäissyksyn hurjissa tuulissa yrittää veneellään saarelta mantereelle. Myrsky pakottaa hänet poikkeamaan majakkasaarelle, jota hallitsevat vuosia vihaa pitäneet sukulaiset. Kassu on pulassa, sillä hänellä on veneessä kallis lasti, uskollinen Salme, joka on merisairas ja jonka henkeä sukulaiset väijyvät Joni Skiftesvikin mehukkaan tarinan esittää näyttelijä Risto Saarela. Kuvat Virpi Laakso, Risto Saarela. MUISTOJANI RANNIKOLTA Amerikkalaisessa menestyskomediassa Eugene kulkee läpi murrosiän kuohujen. Välillä riipaisevassakin näytelmässä meille kaikille tutut elämäntilanteet näyttäytyvät ilkikurisen pojan silmin. Ensi-ilta: 11.9.2004 YLEISÖKILPA NÄYTELMÄN NIMET SIKIN SOKIN! Kovin on kiperät knopit! Teatterin taikaa tämäkin? Lehteä toimitettaessa näytelmän otsikoiden kirjaimet menivät sikin sokin! Syntyi anagrammeja, eli otsikoiden kirjaimista muodostui oheinen lista uusia sanayhdistelmiä: KARVANEN ROSVO LAIHTUI TUTTAVA RAUKKA NAI K KARMII V VENLAN TUULISET HÄÄT KOIRANOMISTAJAN LINTU U RAAKA RUOKA ON BRA Etsi ylläolevasta listasta nämä alkuperäiset otsikot: UNTA VAI RAKKAUTTA, MUISTOJANI RANNIKOLTA, TOHVELISANKARIN ROUVA, MARIKKI, KOOKABURRA NAURAA, VASTUULLINEN TEHTÄVÄ Kirjoita kunkin anagrammin viereen oikea alkuperäinen otsikko. Lähetä ratkaisu 30.9. mennessä postitse os. Vaasan kaupunginteatteri / Tiedotus, Pitkäkatu 53 65100 VAASA. Kuoreen merkintä: Yleisökilpa. Vastauksen voit lähettää myös faksilla, puh. (06) 325 3969, tai sähköpostilla VKT@vaasa.fi. Arvomme oikein vastanneiden kesken teatterilippuja. Onnea visaan! Teatteripakettiin sisältyy: - yöpyminen kahden hengen huoneessa - runsas buffet-aamiainen - kuohuviinilasillinen ravintola Amarillossa - teatterilippu Hinta alk. / hlö MARIKKI -LASTENNÄYTELMÄ Astrid Lindgrenin vauhdikas kertomus Marikista ja vielä pienemmästä pikkusiskosta Liisasta ja heidän värikkäästä elämästä Kesäkummussa. Suomenkielinen kantaesitys. Ensi-ilta: 5.11.2004. Ja teatterin jälkeen herkuttelemaan Amarilloon! Tee pöytävarauksesi ajoissa ja valitse herkullinen 3 ruokalajin teatterimenu. Paketit ovat voimassa 31.5.2005 asti. Alkaenhinta on asiakasomistajahinta. Hotellin yhteydessä on runsaasti maksullista sisäpaikoitustilaa. Nimi Osoite Postitoimipaikka Puhelin VAAKUNA VAASA Rewell Center 101, Ylätori, 65100 Vaasa puh. 020 1234 670, www.sokoshotels.fi
Vaasan kaupunginteatteri Jyrki Tervo. Kuva Kirsi Sand. Enkeleitä Broadwayllä, 2001. Allu Tuppurainen. The Bomb, 2001. Aki Hahto. Macbeth, 2002. Karoliina Kudjoi. Valokuvaaja Jyrki Tervo: Hyvässä teatterikuvassa on ripaus unelmaa, kärjistystä ja vimmaa Valokuvaaja J y r k i T e r v o on kuvannut teatteria jo runsaan vuosikymmenen. Teatterikipinä syttyi lehtikuvaajana pitkään toimineessa free lancer -kuvaajassa 90-luvun alussa, jolloin hän teki ensimmäiset teatterikuvat syntymäseudullaan Seinäjoella. Sittemmin vaasalaistunut kuvaaja on kuvannut näytelmiä Vaasan kaupunginteatterille jo kymmenen vuoden ajan. Teatterikuvausta Jyrki Tervo luonnehtii vaikeaksi mutta äärettömän kiinnostavaksi hienointa työssä on lumoutua kuvauksen aikana itse näytelmästä ja viehättyä sen henkilötyypeistä ja hienosta näyttelijäntyöstä. Anna Liisa, 2003. Karoliina Kudjoi, Juha Lagström, Kristina Vahvaselkä. Kuvia ja kuvaajan kommentteja: Enkeleitä Broadwayllä. Harjoituskuva Tässä Enkeleitä Broadwayllä -musikaalin kuvassa Allu Tuppurainen onnistui mielestäni luomaan ihmeen elävän gangsterihahmon. Keskittynyt ilme, veijarimaisuutta, peliluolan henkeä! Ja nopat ilmassa! The Bomb The Bomb -musikaalin kuvaustilanteessa oli hurja meno päällä, ja valaistus oli hieno. Kuva on mielestäni sopivasti kärjistetty, liike ja tunnelma on saatu vangituksi. Macbeth Macbethissa oli monia uskomattoman intiimejä ja latautuneita kohtauksia, kuten tämäkin. Tätä kuvatessa tuli mieleen, että rohkenenko edes kuvata. Karoliina Kudjoi oli niin voimakkaasti eläytynyt rooliinsa, syvällä omassa maailmassaan Anna Liisa Anna Liisa oli kuvaajan unelmajuttu. Kahden näyttelijän käyttäminen yhtaikaa samassa roolissa oli erikoinen ratkaisu. Tässä kuvassa näkyy mielestäni paitsi raju liike ja tunnetila, myös roolihenkilön kaksijakoisuus. 14 Näytelmän valmistavat harjoitukset teatterissa. Tunnelma näyttämöllä on latautunut ja hivenen hermostunut. Repliikit sinkoilevat, musiikki soi Ja näyttämöllä mies mustissa,pitkä,iso ja tumma: valokuvaaja Jyrki Tervo työssään. Makaa koko pituudeltaan lattialla keskellä kiihkeätempoista kohtausta ja räpsii kameralla kuvia lattianrajasta. Ryömii ylös ja hivuttaa kameran lähes kiinni näyttelijän kasvoihin. Väistää kiireesti taakse, kun kohtaus etenee ja miekkailijat syöksyvät estradille Teatterikuvaus on taitolaji ja tavalliseen valokuvaukseen verrattuna todella vaikeaa, sanoo JyrkiTervo. Näyttämön valaistusolosuhteet ovat haastavat valot vaihtelevat paljon. Tilanteet ja tunnelmat muuttuvat hetkessä, ja on oltava koko ajan valppaana. Jokaisella näytelmällä on oma rytminsä. Siihen rytmiin on päästävä mukaan, muuten työ ei suju. Pitää myös pystyä luomaan oma näkökulma näytelmään ja sen eri henkilötyyppeihin. Tätä helpottaa se, että ennen varsinaista kuvausiltaa pääsee katsomaan näytelmän läpimenoharjoituksen, jossa näkee kokonaisuuden. Koetan saada kuvillani esiin jotakin itse näytelmän luonteesta. Haluan seurata tapahtumia läheltä. Siksi kuvatessani liikun itsekin näyttämöllä,keskellä tapahtumia,lähellä ihmisiä,tunnelmia ja tilanteita. Minusta on hienoa kuvata hyvää näyttelijäntyötä, koettaa saada ikuistettua jotakin ulkonaisesti pientä mutta sisäisesti suurta ja syvälle käyvää. Parasta on,kun itse voin lumoutua näytelmästä ja sen henkilöistä. Tällaisia näytelmiä on jäänyt mieleen useita. Villisorsa on yksi niistä. Mieleen on jäänyt myös Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut,jossa Ilkka Aron hyytävä Ralph Nickleby ja Allu Tuppuraisen hulvaton saituri olivat herkullisia hahmoja. Hienoja kuvattavia ovat olleet myös musikaalit Cabaret ja Enkeleitä Broadwayllä. Macbeth oli visuaalisesti upea kuvattava, ja siinä pääsi seuraamaan läheltä näyttelijän voimakasta eläytymistä, samoin Amadeuksessa. Näytelmä Anna Liisa oli oikea teatterikuvaajan unelma. Teknisesti vaikea, mutta lavastuksen ja pukujen pelkistetty graafisuus ja kahden näyttelijän (Karoliina Kudjoi ja Kristina Vahvaselkä) käyttäminen samassa roolissa tekivät siitä jännittävän, surrealistisen kokemuksen. Digitaaliset kamerat ovat mullistaneet valokuvauksen. Myös teatterikuvauksessa uusi tekniikka on tuonut uusia mahdollisuuksia. Työ helpottuu ja aikaa säästyy. Kuvia voi ottaa paljon eikä filmirullia tarvitse vaihtaa normaalissa näytelmäkuvauksessa illan aikana kertyy 1000-2000 kuvaa. Näistä teen itse karsintaa siten, että teatterille tulee valittavaksi n. 200-300 kuvaa. Näistä yleensä päädytään n. 30-35 lopulliseen kuvaan, jotka sitten muokataan digitaalisesti. Digitaalikuvien laatu on yleensä korkea. Mutta tekninen laatu ei yksinään riitä. Hyvässä teatterikuvassa on se jokin se on vangittu silmänräpäys, jossa on ripaus unelmaa, kärjistystä, kontrastia,liikettä ja vimmaa. Teksti Kirsi Sand
alokiila ROMEO-SALI ROMEO-SALI NÄYTTÄMÖ 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 1 2 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 2 3 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 3 4 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 4 5 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 5 6 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 6 7 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 7 173 174 175 176 8 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 8 9 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 9 225 226 227 228 10 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 10 11 12 251 252 253 254 277 278 279 280 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 11 292 293 294 295 296 297 298 299 300 301 302 12 13 303 304 305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 318 319 320 321 322 323 324 325 326 327 328 13 14 329 330 331 332 333 334 335 336 337 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 349 350 351 14 15 352 353 354 355 356 357 358 359 360 361 362 363 364 365 366 367 368 369 370 371 372 373 374 15 VASEN OIKEA 15
Vaasan kaupunginteatteri Olemme siellä missä sinäkin. Wärtsilä on johtava laivojen voimajärjestelmien ja offshore-sovellusten toimittaja, jonka asiakkaita ovat varustamot ja telakat. Olemme ainoa alan yritys, jolla on maailmanlaajuinen huoltoverkosto. Tarjoamme asiakkaille koko laivan koneiston huollon sen elinkaaren ajan. Wärtsilä on merkittävä hajautetun energiantuotannon voimalaratkaisujen ja niiden käyttö- ja huoltopalvelujen toimittaja. Lisätietoa Wärtsilästä www.wartsila.com www.wartsila.com 16
alokiila Vaasan kaupunginteatterin henkilökunta 2004-2005 TAITEELLINEN HENKILÖKUNTA Näyttelijät Markus Packalén, teatterinjohtaja Harri Hietikko, hallintojohtaja Liisa Ikonen, skenografi Saana Lavaste, ohjaaja Martti Tiainen, kapellimestari Ilkka Aro HALLINNOLLINEN HENKILÖKUNTA Harri Hietikko, hallintojohtaja Pekka Luoma, tekninen päällikkö Anna-Maija Pöllänen, toimistonhoitaja Kirsi Sand, tiedotus- ja tuotantosihteeri Virpi Laakso, myynti- ja markkinointisihteeri Ritva Koski, lippukassanhoitaja Anna-Lisa Lillback, vahtimestaritoimistoapulainen Janne Lammi, toimistovirkailija TEKNINEN HENKILÖKUNTA Kati Ala-Hiiro, puvustonhoitaja Jaana Ala-Lähdesmäki, tarpeistonhoitajatarpeistonvalmistaja, vanhempainlomalla Minna Broman, lavastemaalari Olli Haakana, valo- ja äänimiesnäyttämömies Outi Halinen, näyttämömies-järjestäjä Kimmo Häyhä, valaistus- ja tehostemestari Sirkka Karhu, ompelija Erkki Kasto, näyttämömies Mia Koski, kuiskaaja-tarpeistonhoitaja Timo Koski, näyttämömestari Kari Kotamäki, näyttämömestari Merja Kärr, kampaaja Pirjo Laine, siistijä Kenneth Lillback, näyttämömies Jarkko Loima, valaistus- ja tehostemestari, työlomalla Juho Lukinmaa, valo- ja äänimiesnäyttämömies Jukka Matkoski, lavastamon esimies Ulla Myllykoski, ompelija Klaus Nikko, lavastamotyöntekijä Anna-Liisa Pahkala, pukija-pukuhuoltaja Sonja Riikonen, tarpeistonhoitajatarpeistonvalmistaja Raimo Salmi, lavastamotyöntekijä Anna Udelius, siistijä Lauri Varismäki, tehostemestari Mari Vehkaoja, kampaaja, vanhempainlomalla Petri Viitanen, järjestäjä-näyttämömies Heidi Vähäjärvi-Parkkamäki, maskeeraaja Teemu Vähänen, valo- ja äänimiesnäyttämömies Kirsi Asikainen Lasse Hjelt Karoliina Kudjoi Juha Lagström Lis Laviola Hannes Lukinmaa Miina Maasola Antti Mikkola Marja Myllylä Oskari Perkki Risto Saarela Hanna Seppä Kuvat: Studio Paschinsky Sakari Tuominen Allu Tuppurainen Olavi Saaristo, järjestäjä-näytteljä 17
18 Vaasan kaupunginteatteri
alokiila VAASAN KAUPUNGINTEATTERI Pitkäkatu 53 65100VAASA Keskus (06) 325 3960 Telefax (06) 325 3969 Lippumyymälä (06) 325 3961 avoinna 16.-28.8. ma-pe klo 11-18 30.8. alkaen ma-pe klo 11-18, la klo 12-18 sekä tuntia ennen esitysten alkua Markkinointi (06) 325 3966 Studio Ticket Ylätori, 65100 VAASA 0700-96525 (1 l /min + pvm) avoinna ma-pe klo 10-17 sekä la 10-14 Email VKT@ vaasa.fi www.vaasa.fi/teatteri TEATTERIN PUKUVUOKRAAMO Sijaitsee teatterirakennuksessa, käynti Rauhankadun puolelta. Avoinna 4.10. alkaen ma ja to klo 15-16. Puh. (06) 325 3960. TEATTERIKAHVILA KULMA Teatterikahvila Kulma sekä toisen kerroksen baari palvelevat Teitä väliajalla. Järjestämme tilauksesta cocktail- ym. tilaisuuksia toiveittenne mukaan. Mahdollisuus tilauksesta myös ruokailuun ennen tai jälkeen teatteriesityksen. Etukäteistilaukset ja tiedustelut kahvila Kulmasta, (06) 312 6325, 050-5720330, esityspäivinä tuntia ennen esitystä sekä tiistaisin klo 13-16.Tarjoilusta huolehtiiteatterinaiset ry. LIPPUJEN HINNAT SYKSYLLÄ 2004 Suluissa ryhmähinta. Huom! Ryhmäalennuksissa ryhmän koko väh. 30 hlöä. PUHENÄYTELMÄT Aikuiset 15 l (13 l) Eläkeläiset 13 l (12 l) Opiskelijat, työttömät, lapset 10 l (8 l) MARIKKI Aikuiset 12 l Eläkeläiset 11 l Lapset, opiskelijat, työttömät 10 l (8 l) BUTTERFLY-OOPPERA Aikuiset 35 l(32 l) Eläkeläiset 32 l(29 l) Opisk., lapset, työttömät 27 l (22 l) Arkipäivän matineanäytökset (ma - pe) alennetuin hinnoin; Puhenäytelmät 9 l Marikki 8 l Lapset, opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset luetaan ryhmän vahvuuteen, mutta alennus myönnetään vain peruslipusta. VIP-illat,yritysten sarjaliput ja tilausnäytökset: tiedustelut teatterin markkinoinnista,puh.(06) 325 3966. VARATTUJEN LIPPUJEN LUNASTUS. Ryhmien tulee lunastaa varauksensa viimeistään 3 viikkoa ennen esitystä. Yksittäisten lippujen lunastus viimeistään 2 päivää ennen esitystä. Lunastamatta jääneet liput myydään esitystä edeltävänä päivänä.laskutuslisä 5,05 l. HUOM! Madame Butterfly-oopperan osalta 30.10. mennessä varatut liput lähetetään varaajille postiennakolla em. päivämäärän jälkeen. Tämän jälkeen oopperalippuja varaavien ryhmien tulee lunastaa varauksensa viim. 3 viikkoa ennen esitystä. Yksittäisten lippujen lunastus viim. 2 pv ennen esitystä. Hyvät katsojat, saavuttehan esityksiin ajoissa! Esitykset alkavat täsmällisesti. FORCE MAJEURE -tapauksissa, kuten sairastuminen, lakko, tulipalo tms. vaihdamme liput seuraaviin esityksiin tai maksamme rahat takaisin, mutta emme korvaa muita asiakkaille aiheutuvia kuluja.lippujen vaihto tai takaisinlunastus tulee suorittaa kuukauden kuluessa näytännön peruuntumisesta. VAASAN TEATTERIKLUBIN SYKSYN 2004 TOIMINTA Teatteriklubin syyskauden toiminta alkaa jäsenillalla 7.10.klo 18.00 Kulmassa ja näytelmänä klo 19.00 on syksyn uutuusteos komedia rakkauden laeista Unta vai rakkautta?. Toinen jäsenilta on 19.11, jolloin esityksenä on toinen uutuus Muistojani rannikolta, tämä jäsenilta aloitetaan syyskokouksella 17.45. Ilta jatkuu jäseniltana klo 18.00 ja esityksellä klo 19.00. Molempiin jäseniltoihin lipun hintaon10,liput varataanitse teatterinlippukassalta. Teatterimatkalle suuntaamme 16.10. TampereenTyöväenTeatteriin katsomaan Tennessee Williamsin kirjoittamaa näytelmää Tatuoitu ruusu. Näytelmä on ihana tarina rakkauden ylistyksestä,se tarjoaa väriloistoa,kirvoittaa naurun, antaa ajateltavaa sekä luo hyvän mielen, ohjaus Jotaarkka Pennasen. Matkalle lähdetään Teatterin takaa klo 15.30, paluu esityksen jälkeen Vaasaan, matkan hinta 42. Seinäjoelle lähdemme katsomaan Viulunsoittajaa katolla 11.12. päivänäytökseen klo 13.00. Lähtö teatterin takaa 11.30 ja paluu esityksen jälkeen, matkan hinta 33. Ilmoittautumiset Tampereelle 15.9.mennessä ja Seinäjoelle 11.11. mennessä Tarja Autiolle puh. 312 9373 (iltaisin) tai Päivi Moisiolle puh. 041 431 3604. Matkanhintamaksetaanyhdistyksen tilille567008-243782. Kaupunginteatterinmuihinesityksiinjäsenhinnat ovat 12. Uudet jäseniksihaluavat voivat ilmoittautuasihteerille Seuratkaamyöspaikallislehtien toimintapalstoja. Hyvää teatterisyksyä! Vaasan kaupunginteatterin Vip-ilta Vip-ilta on arvokas ja juhlava tapa tarjota asiakkaille, yhdistyksen jäsenille, yhteistyökumppaneille, unohtumaton kulttuurielämys. Vip-iltaan kuuluu: Lasillinen kuohuviiniä ennen esitystä tai väliajalla Teatterilippu esitykseen Väliaikatarjoilu:kahvi/tee ja pieni leivos Käsiohjelma Ilmainen vaatesäilytys Vip-illan hinta puhenäytelmiin: 23 i /hlö Min.10 hlöä Min.10 hlöä. Vip-liput tulisi lunastaa yksi viikko ennen esitystä. Tervetuloa teatteriin! Tiedustelut ja varaukset: Virpi Laakso, puh. 06-325 3966 Vip-illan hinta oopperaan: 43 i /hlö
Vaasan kaupunginteatteri JOUKKOKIRJE NÄYTÄNTÖKALENTERI elokuu-joulukuu 2004 SUURI NÄYTTÄMÖ ROMEO JULIA/ULLAKKO/KULMA SUURI NÄYTTÄMÖ ROMEO JULIA/ULLAKKO/KULMA Elokuu KE 25.8. Näytäntökauden avajaiset 19.00 Syyskuu LA 4.9. TOHVELISANKARIN ROUVA uusintaensi-ilta 19.00 KE 8.9. UNTA VAI RAKKAUTTA? Enn. 19.00 TO 9.9. UNTA VAI RAKKAUTTA? Ensi-ilta 19.00 PE 10.9. MUISTOJANI RANNIKOLTA Enn. 19.00 LA 11.9. MUISTOJANI RANNIKOLTA UNTA VAI RAKKAUTTA? 14.00 Ensi-ilta 19.00 TO 16.9. MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 PE 17.9. MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 LA 18.9. TOHVELISANKARIN ROUVA 14.00 TOHVELISANKARIN ROUVA 19.00 KE 22.9. TOHVELISANKARIN ROUVA 19.00 TO 23.9. TOHVELISANKARIN ROUVA 12.00 TOHVELISANKARIN ROUVA 19.00 PE 24.9. MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 LA 25.9. MUISTOJANI RANNIKOLTA 14.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 14.00 MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 KE 29.9. TOHVELISANKARIN ROUVA 19.00 TO 30.9. TOHVELISANKARIN ROUVA 19.00 Lokakuu PE 1.10. MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 LA 2.10. MUISTOJANI RANNIKOLTA 14.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 14.00 MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 TO 7.10. MUISTOJANI RANNIKOLTA 12.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 12.00 MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 PE 8.10. TOHVELISANKARIN ROUVA 19.00 LA 9.10. TOHVELISANKARIN ROUVA 14.00 VASTUULLINEN TEHTÄVÄ TOHVELISANKARIN ROUVA 19.00 KE 13.10. TOHVELISANKARIN ROUVA 19.00 TO 14.10. TOHVELISANKARIN ROUVA 19.00 (Pajazzo) 17.00 PE 15.10. UNTA VAI RAKKAUTTA? 12.00 MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 LA 16.10. MUISTOJANI RANNIKOLTA 14.00 MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 VASTUULLINEN TEHTÄVÄ (Pajazzo) 17.00 TO 21.10. MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 PE 22.10. MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 LA 23.10. TOHVELISANKARIN ROUVA 14.00 TOHVELISANKARIN ROUVA 19.00 KE 27.10. KOOKABURRANAURAA Enn. 18.00 TO 28.10. KOOKABURRANAURAA Ensi-ilta 18.00 PE 29.10. TOHVELISANKARIN ROUVA 19.00 LA 30.10. MUISTOJANI RANNIKOLTA 14.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 14.00 MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 VASTUULLINEN TEHTÄVÄ (Pajazzo) 17.00 Marraskuu TI 2.11. KOOKABURRA NAURAA 10.00 KOOKABURRA NAURAA 12.00 KE 3.11. KOOKABURRA NAURAA 10.00 KOOKABURRA NAURAA 12.00 TO 4.11. MARIKKI Enn. 12.00 KOOKABURRA NAURAA 10.00 KOOKABURRA NAURAA 18.00 PE 5.11. KOOKABURRA NAURAA 10.00 MARIKKI Ensi-ilta 18.30 KOOKABURRA NAURAA 12.00 TI 9.11. MARIKKI 12.00 KOOKABURRA NAURAA 10.00 KOOKABURRA NAURAA 12.00 KE 10.11. MARIKKI 12.00 KOOKABURRA NAURAA 10.00 MARIKKI 18.30 KOOKABURRA NAURAA 18.00 TO 11.11. TOHVELISANKARIN ROUVA 19.00 PE 12.11. TOHVELISANKARIN ROUVA 19.00 LA 13.11. MUISTOJANI RANNIKOLTA 14.00 MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 TO 18.11. MARIKKI 18.30 KOOKABURRA NAURAA 18.00 PE 19.11. MUISTOJANI RANNIKOLTA 12.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 12.00 MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 LA 20.11. TOHVELISANKARIN ROUVA 14.00 TOHVELISANKARIN ROUVA 19.00 KE 24.11. MARIKKI 12.00 KOOKABURRA NAURAA 10.00 KOOKABURRA NAURAA 12.00 TO 25.11. MARIKKI 12.00 KOOKABURRA NAURAA 10.00 MARIKKI 18.30 KOOKABURRA NAURAA 12.00 PE 26.11. TOHVELISANKARIN ROUVA 19.00 LA 27.11. MUISTOJANI RANNIKOLTA 14.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 14.00 MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 Joulukuu KE 1.12. UNTA VAI RAKKAUTTA? 12.00 TO 2.12. MARIKKI 12.00 KOOKABURRA NAURAA 10.00 MARIKKI 18.30 KOOKABURRA NAURAA 18.00 PE 3.12. MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 LA 4.12. TOHVELISANKARIN ROUVA 14.00 TOHVELISANKARIN ROUVA 19.00 TO 9.12. MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 PE 10.12. MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 LA 11.12. MARIKKI 14.00 KOOKABURRA NAURAA 14.00 MARIKKI 18.30 KOOKABURRA NAURAA 16.00 TO 16.12. MARIKKI 18.30 KOOKABURRA NAURAA 18.00 PE 17.12. MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 LA 18.12. MUISTOJANI RANNIKOLTA 14.00 MUISTOJANI RANNIKOLTA 19.00 UNTA VAI RAKKAUTTA? 19.00 Teatterin joululoma 19.12.2004-2.1.2005. Ei näytöksiä. MUUTOKSET MAHDOLLISIA! VARMISTAKAA ESITYSPÄIVÄT YSTÄVÄLLISESTI PÄIVÄN LEHDISTÄ TAI TEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ. LIPUT Vaasan kaupunginteatteri (06) 325 3961 (06) 325 3966 Studio Ticket 0700-96 525 (1 /min + pvm) Onhan sitä ollut sitä hellää tunnetta minun rinnassani aina.