VASTINE 1(5) 20.11.2015 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA HE 112/2015 VP - HALLITUKSEN ESITYS LAEIKSI MAATALOUSYRITTÄJIEN LOMITUSPALVELULAIN JA TURKISTUOTTA- JIEN LOMITUSPAVELUISTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA STM:n kommentit muiden tahojen esittämiin kannanottoihin Laki maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muuttamiseksi Lakiesityksen muuttuminen lausuntokierroksen jälkeen Hallituksen esitys on muuttunut merkittäviltä osin lausuntokierroksella olleesta lakiesityksestä. Lomituspalveluihin kohdistettujen 20 miljoonan euron hallitusohjelman mukaisten säästötavoitteiden kohdentuminen muuttui merkittävästi lokakuun puolivälissä, vasta lausuntokierroksen jälkeen. Muutaman viikon aikana lakiesitykseen tehtiin merkittäviä muutoksia ja lainsäädäntömuutoksilla haettiin enää 4 milj. euron säästövaikutuksia. Jo pelkästään teknisten muutosten tekeminen oli haastavaa. Lakeihin päädyttiin tekemään aikataulusyistä johtuen vain pakolliset EU säännösten edellyttämät sopeutukset, sekä muutokset säästöjen saavuttamiseksi. Lakiesityksestä poistettiin ensisijaisesti ne esitetyt muutokset, joista koettiin olevan eniten haittaa palvelun käyttäjille eli maatalousyrittäjille. Muutosehdotukset, joita ei ollut pakko tässä vaiheessa toteuttaa, jotka olivat keskeneräisiä tai jotka toivat säästöjä tavoitellun 4 miljoonan euron yli, poistettiin hallituksen esityksestä. Pääsääntöisesti alkuperäiseen lakiluonnokseen tehdyt muutokset ja muutosesitysten poistaminen on nähty hyvänä ja toivottuna ratkaisuna. Lakiesityksen muuttaminen ei ole muuttanut tilannetta kuntien tai kuntatyönantajien kannalta huonompaan suuntaan, kuten valiokunnalle annetussa Kuntaliiton lausunnossa on kommentoitu. Muutosesitysten poistaminen hallituksen esityksestä mm. työturvallisuuden osalta, tarkoittaa nykytilanteen säilymistä. Kuntaliitto ja Kuntatyönantajien liitto vetoaa useassa kohden työryhmän hyväksymään muutosesitykseen tai työryhmässä hyväksyttyyn esitykseen ja kritisoi tiettyjen lainkohtien poistamista lopullisesta hallituksen esityksestä. Lausunnolla ollut lakiluonnos sekä HE 112/2015 on molemmat valmisteltu virkatyönä. Maatalouden lomitusjärjestelmien kehittämistyöryhmä ei tehnyt omaa esitystään lainmuutoksista eli lausunnolla ollut lakiluonnos ei ollut työryhmän hyväksymä eikä työryhmän esitys. Sijaisapu työkyvyttömyyden perusteella (7 ) Sosiaali- ja terveysministeriö ei pidä tarpeellisena pykälän muuttamista. Pykälän sanamuoto sisältää edellytyksen lääkärinlausunnon, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan todistuksen esittämisestä yli 7 päivän sijaisavun saamiseksi työkyvyttömyyden perusteella. Selvityksen ra- Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO www.stm.fi Puhelin 0295 16001 Telekopio 09 6980 709 e-mail: kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi
2(5) jaaminen vain lääkärintodistukseen ei ole perusteltua tilanteessa, jossa yleisesti pyritään eroon turhista lääkärintodistuksista ja pyritään nopeaan ja joustavaan järjestelmän toimeenpanoon. Vuosiloma- ja sijaisapupäivän kesto (8 ) Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 8 :n 3 momenttiin olisi paikallisyksikön järjestämässä lomituksessa perusteltua lisätä säännös mahdollisuudesta pidentää lomituspäivän kestoa eläinsuojelullisesta tai lomittajan työstä suoriutumiseen liittyvästä syystä. Lisäksi eläinsuojelullisista syistä annettujen lomituspalvelujen maksuja koskevaa pykälää (28 a ) toivottiin palautettavaksi. Jos pidentämistilanteessa kyse olisi sijaisapulomituksesta, ennalta määrätyn lomituspäivän keston ylittäviltä lomitustunneilta perittäisiin samansuuruinen sijaisapumaksu kuin pidentämistä edeltäviltä lomitustunneilta. Sosiaali- ja terveysministeriö esittää että 8 :n 3 momenttia muutettaisiin seuraavasti: Lomituspäivän kesto vuosiloma- ja sijaisapulomituksessa määräytyy lomitustunteina siten, että se on lomitettavan maatalousyrittäjän tehtäväosuutta vastaava tuntimäärä maatalousyrityksen kokonaistyöajasta. Lomituspäivän kestoa voidaan tarkistaa, jos se on perusteltua maatalousyrityksen kotieläinten määrässä tai laadussa taikka tuotantomenetelmissä ja -olosuhteissa tapahtuneiden muutosten johdosta. Lomituspäivän kestoa voidaan pidentää paikallisyksikön järjestämän vuosiloma- tai sijaisapulomituksen aikana, jos pidentäminen on perusteltua eläinsuojelullisesta tai lomittajan työstä suoriutumiseen liittyvästä syystä. Lomituspalvelutehtävät (8 b ) Vuosiloma- ja sijausapulomitus rajataan koskemaan vain päivittäin välttämättömiä kotieläinten hoitotöitä. Kasvinviljelijät ja kasvinviljelytyöt jätetään lomituspalvelujen ulkopuolelle ja tällä yksinkertaistetaan lomitusjärjestelmää ja kevennetään paikallisyksikköjen työtä. Lisäksi tällä rajauksella saadaan arviolta 420 000 euron vuosittaiset säästöt, mikä on yli 10 % yhteensä 4 miljoonan euron lainmuutoksilla haettavista säästöistä. Kasvinviljelijöiden ja kasvinviljelytyön säilyttäminen lomituspalvelujen piirissä aiheuttaisi monimutkaisen ja monipolvisen säästölistauksen uudelleen arviointia kokonaisuudessaan eikä lomituspalvelujen yksinkertaistaminen toteutuisi. Lausuntokierroksella olleessa lakiesityksessä lomituspalvelutehtäviä oli rajattu kellonaikojen, tehtävien maksimityöajan, käyntikertojen sekä tuotantotapaan nähden poikkeuksellisten tehtävien perusteella. Lausuntopalautteessa työajan rajaaminen kellonaikojen perusteella koettiin erittäin ongelmalliseksi erityisesti maitotiloilla. Mikäli lausuntokierroksella olleet lomituspalvelutehtävien rajaukset säilytettäisiin, toisi se muutaman milj. euron lisäsäästöt. Valvontakäynnit ja varallaolo (8 c ) Valvontakäynnit ja varallaolo eivät ole hallituksen esityksen mukaan päivittäistä karjanhoitoon liittyvää tehtävää. Valvontakäynnit on määriteltävä jo voimassaolevankin lain mukaan. Hallitusohjelman mukaisten säästötoimien aikaansaamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö ei katso aiheelliseksi muuttaa esitettyä 8 c :ä. Maksullinen lomittaja-apu (16 b ) Sosiaali- ja terveysministeriö ei pidä mahdollisena, että tuettua maksullista lomittaja-apua voitaisiin korottaa 120 tunnista 200 tuntiin vuodessa. Tuettu maksullinen lomitus aiheuttaa valti-
3(5) olle kustannuksia, koska palvelu ei ole kustannusneutraali. Tuntimäärän korottaminen 120 tunnista 200 tuntiin toisi valtiolle noin 2,48 miljoonan :n vuosittaiset lisäkustannukset. Tällä hetkellä noin 1670 henkilöä käyttää 120 tuntia maksullista lomittaja-apua vuodessa. Jos samat henkilöt käyttäisivät esitetyn 200 tuntia vuodessa, tarkoittaisi se noin 133 600 lisätunnin kustannuksia vuosittain. Keskimääräinen tuntikustannus on noin 18,50, joten kokonaiskustannus tuntimäärän nostolle olisi arvioilta 2,48 milj. :a. Tilanteessa, jossa hallituksen esityksen muutoksilla tavoitellaan 4 miljoonan euron säästöjä, esitetty muutos pienentäisi lainsäädäntömuutoksilla tavoiteltavan säästövaikutuksen n. 1,62 miljoonaan euroon. Sijaisavun järjestäminen (19 a ) Sosiaali- ja terveysministeriö ei pidä tarpeellisena, että pykälä työnjohdollisista tilakäynneistä lisättäisiin lakiin tai pykälää tulisi jatkotyöstää. Lausunnolla olleessa lakiluonnoksessa ollut sijaisavun järjestämistä koskeva pykälä ei konkreettisesti rajoita yrittäjän oikeutta saada sijaisapua. Pykälän muotoilu on siinä määrin yleinen, että se ei käytännössä muuta nykytilannetta. Paikallisyksiköt järjestävät tälläkin hetkellä sijaisavun niin pian kuin se on mahdollista. Pykälässä ei asetettu mitään konkreettista omavastuuaikaa ja käytännössä riitatilanteessa asia olisi jouduttu ratkaisemaan tapauskohtaisesti pykälästä huolimatta. Lomittajan työturvallisuus (19 b ) Lomittajan työturvallisuutta koskevan pykälän ajatus on sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan kannatettava ja jopa tarpeellinen. Työturvallisuutta koskeva pykälä vaatii kuitenkin jatkoselvityksiä ja jatkotyöstämistä, eikä pykälää voitaisi sellaisenaan soveltaa. Työsuojeluun ja työsuojelun valvontaan liittyvät toimivaltakysymykset ovat edelleen epäselvät. Työryhmätyön aikana näihin kysymyksiin ei saatu selvyyttä. Aluehallintoviraston näkemys on ollut, että aluehallintovirastoilla ei ole resursseja valvoa maatiloja. Toisaalta on tuotu esille näkemys, että valvontalainsäädäntö koskee työnantajan tiloissa tapahtuvaa valvontaa, eikä työsuojelun valvontaa siten voitaisi toteuttaa paikallisyksikön järjestämässä lomituksessa yrittäjän maatilalla. Pykälän sisältö vaatisi myös tarkennusta ja arviota siitä, olisiko työturvallisuusperusteella evättävästä lomituksesta tehtävä valituskelpoinen hallintopäätös. Työnjohdolliset tilakäynnit (19 c ) Sosiaali- ja terveysministeriö pitää mahdollisena, että pykälä työnjohdollisista tilakäynneistä lisättäisiin lakiin, mutta pykälä vaatisi jatkotyöstämistä. Pykäläluonnos ei sisällä sanktiota siitä, että yrittäjä kieltää työnjohdollisen käynnin tilallaan. Näin ollen yhteisesti sopien työnjohdolliset tilakäynnit on mahdollista sopia ilman uutta pykälää ja toisaalta kyseisen pykälän lisääminen lakiin ei rajoita lomitusoikeutta tilakäynnistä kieltäydyttäessä. Maksullisesta lomittaja-avusta perittävä maksu (28 ) Maksullisesta lomittaja-avusta perittävän maksun korotuksesta luopuminen johtaisi siihen, että hallitusohjelman mukaiset säästöt eivät toteutuisi. Eläinsuojelullisista syistä annetuista lomituspalveluista perittävät maksut (28 a ) Eläinsuojelullisista syistä annettujen lomituspalvelujen maksuja koskevaa pykälää toivottiin palautettavan. Sosiaali- ja terveysministeriö esittää että kyseistä pykälää ei lisätä lakiin, mutta asia sisällytetään lakiin muuttamalla 8 :n 3 momentti yllä kohdassa 8 esitetyn mukaisesti.
4(5) Lomituspalvelujen estyminen maksamattomien maksujen vuoksi (30 b ) Lomituspalvelujen estyminen maksamattomien maksujen vuoksi toivottiin palautettavan hallituksen esitykseen. Kyseinen pykälä poistettiin hallituksen esityksestä lausuntopalautteen perusteella. Lausuntopalautteen mukaan esitettiin näkemys, että juuri tällaiset maksuvaikeuksissa olevat yritykset tarvitsevat apua. Lisäksi lausunnoissa tuotiin esiin, että muiden kunnan palvelujen maksujen maksamattomuus ei estäisi palvelun saamista ja yrittäjille toivottiin mahdollisuutta maksujärjestelyihin muiden kansalaisten tavoin. Kunnan velvollisuus palauttaa perusteetta saamansa valtion korvaus (40 a ) Kunnan velvollisuus palauttaa perustetta saamansa korvaus toivottiin palautettavan lausuntokierroksella olleelle tasolle. Perusteetta saadun korvauksen euromääräinen palautus on sama kuin hallituksen esityksen 29 :n 1 momentissa eli palvelun saaneen henkilön on palautettava vastaavassa tilanteessa vastaava euromääräinen summa, joka on arvio paikallisyksikölle aiheutuneesta palvelun kustannuksesta. Muita kysymyksiä Hallinnon rahoituksen riittävyys Lomituspalvelujen hallintomenoihin kohdistuu 1 miljoonan euron säästötoimet. Kyseinen sopeutus toteutetaan siten, että säästöistä 800 000 euroa kohdistuu yhteensä 45 paikallisyksikölle ja 200 000 euroa Melan kustannuksiin. Raha-asiainvaliokunta on vahvistanut lomituspalvelujen paikallishallintokustannuksiin maksettavan valtion korvauksen kokonaismäärän 19.11.2015 olevassa istunnossaan. Nykymallin oikeuttaminen Kuntaliitto ja Kuntatyönantajat esittävät, että nykyisen lomitustoiminnan laillisuus vahvistettaisiin lainmuutoksessa. On esitetty, että lainmuutokseen lisätään sääntely, jolla varmistetaan kuntien oikeudellinen asema tuottaa lomituspalvelu nykyisellä mallilla, kunnes toimeenpanomalli uudistetaan. On epäselvää olisiko tällainen sääntely mahdollista ja antaisiko se kunnille oikeutuksen jatkaa nykymallia, jos tilanne katsotaan EU kilpailulainsäädännön vastaiseksi. Asia tulisi selvittä tarkemmin ja toisaalta lomituksen toimeenpanomalli ollaan aikeissa uudistaa kokonaisuudessaan lähitulevaisuudessa. Tiivistelmä vaikutusarvioinneista Hallituksen esityksen yleisperusteluihin on tehty melko laajat vaikutusarvioinnit. Tässä on tiivistetysti pääkohtia. Hallitusohjelman edellyttämät 20 miljoonan euron säästöt vuonna 2016 kohdennetaan seuraavasti: Säästöistä 19 milj. euroa kohdennetaan valtion talousarvion momentille 33.80.40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin. Loppu 1 milj. euroa kohdennetaan momentille 33.80.50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin. 19 miljoonan euron säästöt lomituspalvelujen kustannuksiin muodostuvat kiihtyvästä maatalouden rakennekehityksestä sekä esitetyistä muutoksista lomituspalvelulakeihin. Vuonna 2015 maatalousyrittäjiä on lomituspalvelujen piirissä arviolta 19 800 ja lomituspäiviä käytetään noin 942 000 päivää. Maatalousyrittäjien määrän oletetaan vähenevän kotieläintuo-
5(5) tannon rakennekehityksen johdosta merkittävästi. Vuonna 2016 maatalousyrittäjiä arvioidaan olevan lomituspalvelujen piirissä 17 800 ja lomituspäiviä käytetään noin 850 000 päivää. Tämän arvioidaan vähentävän lomituspalvelujen kysyntää ja määrärahan tarvetta vuositasolla 15 milj. euroa. Esitetyt lainmuutokset ja rakennekehitys aiheuttaisivat yhteensä noin 33 henkilötyövuoden vuosittaiset säästön paikallishallinnolle. Yhden henkilötyövuoden arvioidaan olevan 40 000 euroa vuodessa, jolloin muutokset vähentäisivät laskennallisesti kustannuksia noin 1,3 miljoonaa euroa. Hallintohenkilöstön sopeuttaminen todennäköisesti toteutuu viiveellä ja lainmuutoksista aiheutuu lisätehtäviä, joten arvioitua säästöä ei välttämättä saavuteta kokonaisuudessaan vuonna 2016. Kotieläinyksikkörajan korotus rajaisi lomituspalvelujen ulkopuolelle arviolta 600 maatalousyrittäjää, joista merkittävä osa on naudanlihan tuotantoa ja hevostaloutta harjoittavia yrittäjiä. Pelkillä kasvinviljelijöillä ei enää uudistuksen jälkeen ole oikeutta lomituspalveluihin. Uudistus koskee tältä osin arviolta vajaata 100 viljelijää. Rakennekehityksen ja lainmuutosesityksen kautta syntyvät säästöt merkitsevät sitä, että maatalouslomittajien tarve lomituspalvelujen tuottamiseen vähenee noin 500 henkilötyövuodella. Voimaantuloaikataulu Lomituspalvelulakien muutokset vuoden 2016 alusta lukien edellyttävät kunnilta nopeita toimenpiteitä, mutta tuleva uudistus on ollut jo pitkään tiedossa, eikä sen toteuttaminen edellytä uusia rakenteita. On kuitenkin tärkeää, että lainmuutokset saadaan voimaan 1.1.2016 alkaen.