Kohti onnistunutta imetystä Tietoa imetyksen ensimmäisistä päivistä vauvaa odottavalle perheelle Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 11/2015 Imetyspoliklinikka Päivittäjä AYO, mw
Te odotatte vauvaa. Paljon onnea! Vaikka vauvanne ei ole vielä syntynyt, teidän vanhempien on hyvä lukea tämä esite. Se auttaa teitä valmistautumaan imetykseen. Vauva tarvitsee ruokaa, lämpöä ja läheisyyttä. Imetys on luonnollinen tapa ruokkia vauvaa. Samalla vauva saa kokea hellimistä ja olla lähellä. Äidinmaito on hyvää ravintoa vauvalle. Se sisältää kaikki ravintoaineet, joita vauva tarvitsee kasvamiseen. Puoliso on imetyksessä tärkeä tuki äidille. Sen vuoksi myös puolison on hyvä tietää imetyksestä. Tässä esitteessä kerromme imetyksen ensipäivistä. Kerromme myös, miten voitte auttaa imetystä hyvään alkuun. Voitte saada lisätietoa imetyksestä jo odotusaikana internetistä, esimerkiksi osoitteesta www.imetys.fi. Imetys voi aluksi tuntua vaikealta. Imetys on opittu taito. Imetyksen opettelu kestää muutaman viikon. Opitte yhdessä. 2
Maitoa on valmiina kun vauva syntyy y Äidin rinnat valmistautuvatt imetykseen jo raskauden aikana. Kun vauva syntyy, rinnoissa on pieni määrä maitoa valmiina. Se on juuri sopiva määrä vastasyntyneelle vauvalle. Maitomäärää lisääntyy, kun synnytyksestä on kulunut muutama vuorokau usi. Vauvallaa on hyvä olla äidin iholla Kun vauva syntyy, hänet nostetaan äidin syliin. Tunnet vauvan ihoasi vasten, kun hänet asetetaa an paitasi alle lämpimään. Vauvan läheisyys vaikuttaa niihin hormoneihin, jotka edistävät maidoneritystä. Vauva rauhoittuu ihokontaktissa ja tuntee olonsa turvalliseksi. Vauva kuulee tutun äänesi ja sydämesi lyönnit. Tuoksusi saa hänet rauhoittumaan. Vauva pysyy lämpimänä ja hänen verensokerinsa tasaisena. Voitte aloittaa tutustumisen toisiinne olemalla ihokontaktissa. Kun vauva syntyy, hänet nostetaan äidin syliin. 3
Imetys alkaa pian syntymän jälkeen Kun vauva on levännyt hetken, hän alkaa vähitellen nostaa päätään. Vauva alkaa etsiä rintaa suullaan ja käsillään. Usein vauva löytää itse äidin rinnan, mutta joskus hän tarvitsee hieman apua. Seuraa vauvan viestejä ja ohjaa hänet lähemmäksi rintaa. Vauva saa arvokkaita maitotippoja rinnasta ensimmäisen imetyksen aikana. Vauva pääsee kokeilemaan ja harjoittelemaan imemistä. Saat kätilöltä ohjausta ja apua, jos tarvitset. Tutustuminen jatkuu vierihoidossa Vastasyntyneellä on suuri tarve olla äidin lähellä. Vierihoidossa vauva on lähelläsi ympäri vuorokauden. Kun siirrytte synnytyssalista vuodeosastolle, vauva on äidin ihoa vasten. Voit pitää vauvaa iholla niin kauan kuin haluat. Vauva voi välillä olla myös puolison ihoa vasten. Näin tulette toisillenne tutummiksi ennen kotiin lähtöä. Te vanhemmat vietätte tiiviisti aikaa yhdessä ja hoidatte vauvaanne. Opettelette tuntemaan ja tulkitsemaan vauvan viestejä ja vauvan käyttäytymistä. 4
Vauva imee rintaa omaan tahtiin Maitoa erittyy parhaiten, jos vauva saa ensimmäisten päivien aikana imeä rintaa usein. Vauvan on hyvä imeä rintaa omaan tahtiin niin usein kun hän haluaa ja niin pitkään kuin hän haluaa. Vastasyntynyt imee rintaa ainakin muutaman kerran myös öisin. Vauva ilmoittaa omilla viesteillään, että hän haluaa imeä rintaa. Vauva hamuilee suullaan, liikehtii, lipoo huuliaan tai imee nyrkkiään. Vauva kannattaa ottaa jo tässä vaiheessa rinnalle. Näin vauvan saa paremmin imemään. Jos vauva alkaa itkeä, häntä voi olla vaikeampi rauhoittaa ja saada imemään rintaa. Kun vastasyntynyt haluaa rinnalle, se ei aina tarkoita nälkää. Vauva voi myös haluta olla lähellä. Kosketus on vauvalle hyvin tärkeää. Kosketuksen avulla vauva huomaa, että vanhemmat ovat lähellä. Vauvat ovat erilaisia. Toisilla on suurempi tarve imemiseen ja läheisyyteen kuin toisilla. 5
Vauva ilmoittaa omilla viesteillään, että hän haluaa imeä rintaa. Vauvan olisi hyvä imeä pelkästään rintaa Vauvan on hyvä harjoitella imemistä usein. Runsas rinnan imeminen lisää maidon eritystä. Tuttipulloja ja tutteja ei suositella imetyksen varhaisvaiheessa. Niiden käyttö vähentää vauvan aikaa rinnalla. Pullosta imeminen on erilaista kuin rinnan imeminen. Maitoa voi erittyä vähemmän ja maitomäärä voi myöhemmin jäädä pienemmäksi. Voit imettää keisarileikkauksen jälkeen Äiti voi imettää vauvaa ensihetkistä lähtien myös keisarileikkauksen jälkeen. Alkupäivinä voit tarvita apua vauvan auttamisessa rinnalle. Hoitajat ja puoliso voivat auttaa sinua. 6
Jos vauva ei ime rintaa, rintoja lypsetään Joskus voi tulla tilanne, jolloin vauva ei heti syntymän jälkeen pääse imemään rintaa. Voi myös olla, että vauva ei halua tai jaksa imeä rintaa. Jos näin on, äiti voi lypsää rintoja itse. Se auttaa käynnistämään maidonerityksen. Saat hoitajilta ohjausta lypsämiseen. Aluksi maitoa tulee vain muutama tippa, mutta määrä lisääntyy hiljalleen, kun päivät kuluvat. Joskus vauva tarvitsee lisämaitoa Vastasyntynyt vauva saattaa tarvita lisämaitoa monista erilaisista syistä. Lisämaito on yleensä äidin omaa lypsymaitoa. Jos et saa lypsettyä omaa maitoa, annamme vauvallesi luovutettua äidinmaitoa. Luovutettu äidinmaito on pastöroitu, eli maitoa on kuumennettu niin, että mahdolliset haitalliset bakteerit ja virukset ovat kuolleet. Voimme antaa vauvalle myös äidinmaidonkorviketta, joka sopii vastasyntyneelle. Myös puoliso voi syöttää vauvalle lisämaitoa. Voit antaa maitoa lusikalla, ruiskulla tai hörppäyksinä suuhun. 7
Kuinka pitkään kannattaa imettää? Äiti voi imettää niin kauan kuin se teille sopii. Vauva tarvitsee yleensä vain äidinmaitoa ensimmäisen puolen vuoden aikana. Tällöin vauvan pitää olla terve ja täysiaikainen. Täysiaikainen vauva on silloin, kun raskaus on kestänyt 37 42 viikkoa. Suomessa suositellaan, että vauvaa imetetään ainakin vuoden vanhaksi saakka. Puolen vuoden jälkeen vauvalle annetaan imetyksen lisäksi kiinteää ruokaa. Kansainväliset suositukset sanovat, että imetys voi jatkua kaksi vuotta tai niin kauan kun se äidille ja vauvalle sopii. Äiti voi imettää niin kauan kuin se teille sopii. 8
Saat tukea omille valinnoillesi Äiti ei ehkä jostain syystä voi tai halua imettää vauvaansa. Haluamme kunnioittaa valintaasi ja annamme sinulle ohjausta osastolla myös tässä tilanteessa. Vauva saa usein syötyä nopeammin pullosta kuin rinnasta. Siksi on hyvä varmistaa että vauva saa olla mahdollisimman paljon vanhempien lähellä. Vauva nauttii siitä, että hän saa olla sylissäsi ja painautua ihoasi vasten. Vauvalle on myös tärkeää, että katsot häntä silmiin. Näin vauva saa kokea läheisyyttä silloinkin, kun häntä ei imetetä. Voit käyttää tuttia, sillä vauvalla on tarve imeä. 9
Lopuksi Te vanhemmat päätätte imetykseen liittyvistä asioista. Löydätte sellaisen tavan imettää, joka sopii teidän perheellenne. Annamme tietoa imetyksestä valintojenne tueksi. Jos imetys mietityttää teitä raskauden aikana, keskustelkaa äitiysneuvolan terveydenhoitajan kanssa. Kotipaikkakunnallanne voi toimia imetystukiryhmä, jonka tapaamissa voitte kuulla muiden vanhempien ajatuksia imetyksestä. Voitte käydä ryhmässä myös raskauden aikana. Lisää tietoa imetyksestä löydätte internetistä. www.imetys.fi Voitte tulla myös juttelemaan imetysohjaajan kanssa synnytyssairaalan imetyspoliklinikalle. Voitte soittaa tai varata ajan. Lähetettä ei tarvita ja voitte tulla jo raskauden aikana. Satakunnan keskussairaalaan imetyspoliklinikka, puhelin 02 627 7538 tai 02 627 7532. Vastaamme puhelimeen keskiviikkoisin kello 8.00 11.00. Vastaanotto on keskiviikkoisin kello 12.00 15.00. 10
Opitte tuntemaan vauvaanne paremmin joka päivä. Opitte myös tulkitsemaan hänen tarpeitaan paremmin. Toivotamme onnellisia päiviä pienokaisen kanssa. Autamme mielellämme imetykseen liittyvissä asioissa! Lisää tietoa imetyksestä saat esimerkiksi imetyspoliklinikalta. Tekijät: Anna Turta, Sari Väistö, SATKS/GYSYO 4/2015 11
YHTEYSTIETOJA Satakunnan keskussairaala Sairaalantie 3, 28500 Pori www.satshp.fi Puhelinvaihde... 02 62771 Imetyspoliklinikka keskiviikkoisin kello 8.00 11.00... 02 627 7538 tai... 02 627 7532 12