Hiilidioksidin talteenotto kivihiilivoimalassa. Energinen Selkämeri seminaari Pori 5.10.2010 Mikko Iso-Tryykäri



Samankaltaiset tiedostot
CCS:n kehitysnäkymiä. Hiilitiedon seminaari Joonas Rauramo, Fortum Power

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin soveltaminen Suomen olosuhteissa. CCS-seminaari, Espoo, Tutkija Sebastian Teir, VTT

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Hiilidioksidin varastointi

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

mahdollisuuksia meille? KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 2011 Antti Tourunen, VTT klo 12-17, Hotelli Rantasipi Laajavuoren auditorio

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Kysymyksiä ja vastauksia hiilidioksidin geologista varastointia koskevasta direktiiviehdotuksesta

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

CCS teknologiat. Antti Tourunen & Toni Pikkarainen VTT. CCS-seminaari, Hanasaari,

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Biokaasun jakelu Suomessa

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Keinot pääp. Kolme skenaariota

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

WÄRTSILÄ OYJ ABP YHTIÖKOKOUS BJÖRN ROSENGREN, KONSERNIJOHTAJA

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää?

Ilmasto- ja energiatulevaisuus Tiina Koljonen, VTT

Wärtsilä Oyj Abp. Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2003 Konsernijohtaja Ole Johansson Wärtsilä

Biokaasun jakelu Suomessa

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

CCS:n rooli päästökaupassa

Riikinvoiman ajankohtaiset

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Energiaa ja elinvoimaa

Arvopaperin Rahapäivä 2013

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari

Euroopan energialinjaukset

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Toimintaympäristö: Fortum

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA Dos. Mari Pantsar Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

Aika tehdä teräksestä fossiilivapaata

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke. EnergyVarkaus Seminaari

Päästökaupan toimintaperiaate

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

Wärtsilä Oyj Abp. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2003 Konsernijohtaja Ole Johansson Wärtsilä

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

WÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2008 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

WÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2009 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Energiaa ja elinvoimaa

Päästökauppa selkokielellä

Suurelle valiokunnalle

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö

Wärtsilä Oyj Abp. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2004 Konsernijohtaja Ole Johansson Wärtsilä

Gasum Aamukahviseminaari 1

WÄRTSILÄ KONEPAJASTA TEKNOLOGIAYHTIÖKSI

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Energiamurros - Energiasta ja CO2

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

Transkriptio:

Hiilidioksidin talteenotto kivihiilivoimalassa Energinen Selkämeri seminaari Pori 5.10.2010 Mikko Iso-Tryykäri

Miten saada maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt kuriin? Globaalit CO 2 -päästöt 60 Mrd. tonnia 30 Toteutuneet päästöt IEA perusskenaario 8 kiilaa Lähteet: IEA ETP 2010, Princeton University, Fortum 0 1950 2000 2050

Jokainen yksittäinen kiila vastaa+ 500 kpl Olkiluoto 3 Ydinvoimalaitosta 10 x Suomen pinta-alan kokoista biopolttoaineviljelmää 1 miljoona 2 MW:n tuulivoimalaitosta 2 33 Autoilun puolittamista (tai päästöjen puolittamista kaikista maailman autoista) m 0k 0 80 Maailman hiilivoimalaitosten hyötysuhteen tuplaamista Hiilidioksidin talteenottoa 800 suuressa hiilivoimalassa

Eikä kahdeksan kiilaa ole riittävästi Globaalit CO 2 -päästöt 60 Mrd. tonnia 30 Toteutuneet päästöt IEA perusskenaario 8 kiilaa 6 lisäkiilaa 0 1950 2000 2050 = Arvioitu vaatimus lämpötilan nousun rajoittamiseksi +2 C tasolle Lähteet: IEA ETP 2010, Princeton University, Fortum

Mitä on CCS? Hiilidioksidin talteenotto, kuljetus ja varastointi (Carbon Capture and Storage, CCS) on kolmivaiheinen prosessi, jossa hiilidioksidi: 1. Talteenotetaan fossiilista polttoainetta käyttävältä voimalaitokselta (tai teollisuuskohteesta) 2. Kuljetetaan soveltuvalle varastointipaikalle laivoilla tai putkilla, ja 3. Eristetään pysyvästi ilmakehästä varastoimalla se geologisiin muodostumiin CCS:n avulla suurten polttolaitosten päästöjä voidaan alentaa jopa 90% IEA:n (International Energy Agency) ja IPCC:n (International Panel on Climate Change) mukaan CCS on tärkein yksittäinen teknologia sähköntuotannon CO 2 -päästöjen alentamisessa vuoteen 2050 mennessä Talteenotto Kuljetus Varastointi Kuva: Eric Deraillez

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi Carbon Capture and Storage, CCS Välivarasto Säiliöalus Poltto Talteenotto savukaasuista Voimantuotanto CO 2 erotus Hiilidioksidi erotetaan polton jälkeen laitoksen savukaasuista Todennäköisin vaihtoehto jälkiasennuskohteisiin Öljy tai kaasu Putkisto CO2 Kuljetus Talteenotto CO2 Happitehdas Poltto Happipoltto Voimantuotanto CO 2 erotus Polttoilma korvataan ilmasta erotettavalla hapella => savukaasuissa korkea CO 2 -pitoisuus Potentiaalinen teknologia uusiin voimalaitoksiin Öljy- ja kaasukentät Varasto Suolavettä Varasto Kaasutus Talteenotto ennen polttoa CO 2 muunto CO 2 erotus Voimantuotanto Polttoaineesta tuotetaan vetyä ja CO 2 erotetaan ennen polttoa Soveltuu erityisesti monituotelaitoksiin (esim. sähkö, lämpö, vety, jne.)

CCS-teknologian odotettu kehityskulku Päästökauppa Eurooppalainen Maailmanlaajuinen CCS osa globaalia päästökauppaa 2008 2010 2015 2020 2025 2050 Alle 30 MW Yli 250 MW 500+ MW CCS Teknologian kehitys Piltottivaihe Suuret pilotit EU:n demo-ohjelma Suuret demonstraatiolaitokset Ensimmäiset kaupalliset hankkeet Business as usual 7

CCS:llä tärkeä rooli globaalien päästöjen vähentämisessä Jopa 20% päästövähennyksistä CCS:llä vuoteen 2050 mennessä CCS:n avulla suurten polttolaitosten päästöjä voidaan alentaa jopa 90% IEA:n mukaan CCS on tärkein yksittäinen teknologia sähköntuotannon CO 2 -päästöjen alentamisessa vuoteen 2050 mennessä Jopa 3400 CCS-laitosta tarvitaan vuoteen 2050 mennessä Vuotuiset investoinnit CCSteknologiaan 30-60 mrd. vuodesta 2015 vuoteen 2050 Demonstraatioprojekteihin osallistuvat yhtiöt saavuttavat edelläkävijäaseman kymmenien miljardien markkinoilla CCS:n osuus päästövähennyksistä noin 20% Vuosittain rakennettava CCS-järjestelmiä: 30-35 hiilivoimalaitokseen 1-20 kaasuvoimalaitokseen Lisäksi teollisuuden CCS-järjestelmät Lähteet:IEA ETP 2010, IEA CCS Roadmap 2009

Varastointikapasiteetti riittää kaikilla mantereilla Kiinassa ja USA:ssa päästölähteet ja varastot hyvin lähellä toisiaan Globaali CO2 varastointikapasiteetti ja varastoinnin ennustettu määrä 2050 Soveltuvat varastointialueet Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko Varastoitu 2050 38 Gt Kapasiteetti 365 Gt Väli- ja Etelä- Amerikka Kapasiteetti 200 Gt Varastoitu 2050 4,6 Gt OECD Eurooppa Varastoitu 2050 15,6 Gt Kapasiteetti 94 Gt Varastoitu 2050 6,8 Gt Kapasiteetti 53 Gt Afrikka Itä-Eurooppa ja entiset neuvostovaltiot Kapasiteetti 170 Gt Lähi-Itä Kapasiteetti 207 Gt Varastoitu 2050 5,3 Gt Varastoitu 2050 10,3 Gt Kapasiteetti 100 Gt Intia Varastoitu 2050 25,9 Gt Kapasiteetti 202 Gt Kiina Varastoitu 2050 11,5 Gt Varastoitu 2050 14,3 Gt Kapasiteetti 90 Gt Kapasiteetti 100 Gt Varastoitu 2050 12,2 Gt OECD Tyynimeri Muu kehittyvä Aasia Lähde: IEA CCS Roadmap Targets (2009); IPCC Special Report CCS

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin tärkeimmät haasteet CCS osa ratkaisua, mutta kehityksen oltava nopeampaa Kattavan ilmastosopimuksen aikaansaaminen ja sitovat ilmastotavoitteet: Erityisesti Aasian kasvavien talouksien kasvu tyydytetään yhä suurelta osin hiilivoimalla Myös Yhdysvalloissa merkittävä osa voimantuotannosta kotimaisen hiilen varassa CCS:llä merkittävä rooli globaaleissa päästövähennyksissä, jos ilmastonmuutokseen halutaan vastata CCS-teknologian kehitys, hinta ja energiatehokkuus: CCS:n kustannustaso >> CO 2 hinta CCS heikentää merkittävästi laitosten energiatehokkuutta (hyötysuhde laskee 6-10 %- yksikköä) Varastointipaikkojen tutkiminen ja kapasiteetin tarkka selvittäminen Kuljetus- ja varastointiinfrastruktuurin luominen Demonstraatiohankkeiden rahoitus => projektien avulla mahdollista laskea hintatasoa Poliittiset ja viestinnälliset haasteet: CCS:n yleinen ja poliittinen hyväksyntä osaksi ilmastonmuutoksen torjunnan keinovalikoimaa Lainsäädännöllinen kehitys ja hankkeiden lupamenettelyjen selkeyttäminen Suuren yleisön tietoisuuden nostaminen ja erityisesti geologisen varastoinnin hyväksyntä

EU:n CCS demonstraatio-ohjelma Euroopan Unionin kokonaistavoitteena on käynnistää vähintään 8 CCSdemonstraatiolaitosta vuoteen 2015 mennessä Tarkoitukseen on varattu 300 miljoonaa päästöoikeutta, joilla tuetaan CCS-hankkeita ja innovatiivisia uusiutuvan energian projekteja (NER300-rahoitus) Hankkeet valitaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen 2011 loppuun mennessä Tuella mahdollisuus kattaa enintään 50% CCS:n aiheuttamasta lisäkustannuksesta Kaikkiaan noin tusina CCS-hankkeita ympäri Eurooppaa kilpailee paikasta demonstraatioohjelmaan EU-tuen saamisen edellytykseksi on asetettu myös jäsenvaltioiden tuki hankkeelle Lisäksi 6 CCS-hankkeelle varattu tukea EU:n elvytyspaketista noin miljardi euroa ~1000 km

EU:n demo-ohjelman aikataulu Vaatimus käyttöönotosta vuonna 2015 erittäin haasteellinen useimmille hankkeille EU:n odotetaan julkaisevan tarjouspyynnön NER300-rahoitukseen liittyen syys-lokakuun taitteessa 2010 Hankkeiden tulee toimittaa hakemukset kansallisille viranomaisille (Suomessa Työ- ja Elinkeinoministeriö) 2010 loppuun mennessä Jäsenvaltiot toimittavat ne hakemukset, joita se tukee Euroopan Investointipankin arvioitavaksi Q1/2011 Hankkeiden valinta EU:ssa vuoden 2011 loppuun mennessä Hankevalinnan jälkeen CCS-hankkeilla 2-3 vuotta aikaa tehdä lopullinen investointipäätös (kuitenkin vaatimus käyttöönotosta vuonna 2015?) NER300-rahoituksella voidaan tukea yhteensä 1-3 hanketta per jäsenmaa (RES ja/tai CCS-hanketta, Meri-Porin CCS-hanke rajat ylittävänä hankkeena ei vähennä Suomen kiintiötä) Tavoiteaika Syyskuu 2010 Joulukuu 2010 Maaliskuu 2011 Joulukuu 2011 Kesäkuu 2012 Joulukuu 2015 EU-prosessi EU:n tarjouspyyntö julkaistaan Hakemus kansallisille viranomaisille Hakemus Euroopan Investointipankkiin (EIB), mukana linjaus kansallisista tuista Projektien valinta EU:ssa Lopullinen investointipäätös Laitosten käyttö alkaa

Demonstraatiohankkeita vireillä ympäri Eurooppaa Potentiaalisia hankkeita EU:n ensimmäiseen rahoituskierrokseen 8-10 Hankkeen kokonaisrahoitus haasteena lähes kaikissa projekteissa Jos Meri-Porin CCS-hanke FINNCAP onnistuu kansallisen rahoituksen saannissa, on menestys EU-prosessissa varsin todennäköistä Yritys Sijainti Voimalaitos Käyttöönotto Polttoaine Talteenottoteknologia Scottish Power UK Longannet 2014 Coal post-combustion Powerfuel UK Hatfield (Yorkshire) 2015 Coal pre-combustion Endesa Spain Compostilla 2015 Coal, petcoke, biomass CFB oxyfuel PGE Poland Belchatow 2015 Lignite post-combustion E.On and Electrabel Netherlands Rotterdam 2015 Coal post-combustion Enel Italy Porto Tolle 2015 Coal post-combustion Vattenfall Germany Jaenschwalde 2015 Lignite oxyfuel Fortum Finland Meri-Pori 2015 Hard coal post-combustion = projektille myönnetty tukea EU:n elvytyspaketista

FINNCAP - Meri-Porin CCS-projekti Fortum suunnittelee CCS-järjestelmän asentamista Meri- Porin 565 MW hiilivoimalaitokselle vuoteen 2015 mennessä Tavoitteena talteenottaa, kuljettaa ja geologisesti varastoida yli 1,25 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuosittain (1,5% Suomen kaikista CO 2 -päästöistä) Pääteknologiatoimittajaksi CO 2 -talteenotossa valittu Siemens Energy Savukaasupesuri käsittelee 50% laitoksen savukaasuista ja talteenottoaste on yli 90%, talteenotto laskee nettotehoa noin 65 MW Laivakuljetus Pohjanmerelle, jossa varastointi öljy- ja kaasukenttään yhteistyössä Maerskin kanssa Esisuunnitteluvaihe 2010-2011, jonka jälkeen tehdään lopullinen investointipäätös Projektin tavoitteena on päästä osaksi EU:n CCSdemonstraatio-ohjelmaa, kansallisen rahoituksen saatavuus Tanskasta, Saksasta ja Suomesta ensiarvoisen tärkeää

Siemensin talteenottoteknologia on ekologinen ja tehokas CO 2 vapaa savukaasu piippuun CO 2 nesteytys ja kuljetus varastoitavaksi CO 2 sitominen savukaasusta CO 2 erotus kemikaalista Savukaasu voimalaitokselta Siemensin pesuriteknologia valittiin ekologisuutensa ja energiatehokkuutensa ansiosta Talteenottolaitos käsittelee 50% laitoksen savukaasuista ja talteenottoaste on 90% (arviolta 1,25+ Mt vuodessa) Samalla vältetään rikkipäästöt käsiteltävistä savukaasuista Siemensin pesuriteknologia on huomattavasti ympäristöystävällisempi kuin muut kemialliseen talteenottoon perustuvat menetelmät (biohajoava, ei kemikaalipäästöjä) Talteenotto alentaa laitoksen nettotehoa noin 65 MW (noin 5 %-yksikköä), koska erotusprosessi sitoo energiaa

Suomessa merkittävä määrä potentiaalisia alihankkijoita 20 Prizztech:in selvitys Suomalaisista alihankkijoista Yritysten määrä 18 16 14 12 10 8 6 Liikevaihto yli 100 MEUR Liikevaihto 10-100 MEUR Liikevaihto 2-10 MEUR Liikevaihto 0-2 MEUR 4 2 0 Osaprosessin järjestelmätoimitukset Laite- ja konepajatoimitukset Suunnittelupalvelun toimitukset Asennus- ja rakentamispalvelun toimitukset CCS teknologian kehitys CCS teknologian hyödyntäminen yhtiön omassa toiminnassa Kotimainen demonstraatiohanke avaisi liiketoimintamahdollisuuksia globaaleilla CCS markkinoilla kymmenille yrityksille Lähde: PrizzTech 2009

Hiilidioksidin laivakuljetus uniikki piirre FINNCAP:issa Hiilidioksidi kuljetetaan Meri-Porista jäähdytettynä nesteenä kahdella tankkerilla Kuljetusetäisyys noin 1800-2000 km ja laivojen koko ~20 000 m 3 Laivauskumppani vastaa laivojen operoinnista Laivateknologia vastaa suurelta osin nykyisiä nestekaasulaivoja Suuri kapasiteetti vaatii uusien alusten rakentamisen Mahdollisuuksia rakentaa CO 2 -laivoja suomalaisilla telakoilla selvitetään Hiilidioksidi puretaan aluksesta suoraan öljynporauslautalle, josta se pumpataan öljykenttään

Hiilidioksidin varastointi öljykentässä Pohjanmerellä Hiilidioksidi varastoidaan öljykenttään Pohjanmerellä Laivalla kuljetettu hiilidioksidi pumpataan korkeaan paineeseen ja lämmitetään ennen injektointia maaperään Lopullinen geologinen varastointi tapahtuu yli 1 km syvyydessä merenpohjan alapuolella Öljykentän yläpuolella useita läpäisemättömiä kerroksia, jotka estävät hiilidioksidin vuotamisen ilmakehään Varastointi voidaan toteuttaa olemassaolevilta öljynporauslautoilta, mutta vaatii merkittäviä investointeja Hiilidioksidin avulla on mahdollista myös saada hieman parannettua öljyntuotannon tasoa kentällä

YVA-prosessi Meri-Porin CCS-laitokselle YVA-selostus hyväksyttiin elokuussa 2010 YVA-prosessi käynnistettiin syyskuussa 2009 Arviointiohjelma Lounais-Suomen Ympäristökeskukseen marraskuussa 2009 Hankevaihtoehtona käsiteltiin CCSlaitosta savukaasupesurilla 50%:lle laitoksen kokonaiskapasiteetista Kaksi yleisötilaisuutta, erityinen seurantaryhmä ja asukaskysely, joilla vuorovaikutus yleisön kanssa YVA-selostus jätettiin Länsi-Suomen ELY-keskukseen huhtikuussa 2010 ja se hyväksyttiin elokuussa 2010 Seuraavana askeleena hankkeen ympäristölupaprosessin käynnistäminen www.finncap.fi

Hankkeen vaikutukset lähiympäristössä Suorat vaikutukset CCS-laitoksesta lähiympäristöön melko vähäisiä normaalissa toiminnassa: Laitoksen CO 2 -päästöt ja SO 2 -päästöt vähenevät merkittävästi Vaikutus muihin päästöihin vähäinen Ei merkittävää vaikutusta meluun Jäähdytysveden tarve lisääntyy hieman Kemikaalien ja hiilidioksidin käsittely voidaan toteuttaa turvallisesti: Prosessiteollisuudessa hyväksi todettuja työturvallisuustoimenpiteitä voidaan soveltaa myös CCS-laitokseen Laitokselle käytettävä talteenottokemikaali ei ole myrkyllinen eikä haihtuva ja sitä esiintyy myös luonnossa Hiilidioksidia varastoitu suuressa mittakaavassa mm. Porvoon jalostamolla jo pitkään CO 2 -erotus ja nesteytyslaitteisto sekä välivarasto vaativat merkittävästi lisätilaa Laivakuljetus lisää liikennettä Porin satamassa www.finncap.fi

FINNCAP hyvin EU-aikataulussa Meri-Porin laitteet Hakemus jäsenvaltion viranomaisille Hakemus Euroopan Investointipankkiin Projektien valinta EU-tasolla Investointipäätös Käyttöönotto alkaa Kaupallinen käyttö Laivat CO 2 -vapaa käyttö Varasto 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kumppaneiden valinta FEED, vaihe 1 FEED, vaihe 2 Yksityiskohtainen 21 suunnittelu Rakennusvaihe Käyttöönotto Käyttö Laivojen hankinnan valmistelu

CCS-laitos istuu hyvin voimalaitosympäristöön CO 2 -tankkeri Välivarasto Nesteytyslaitos Talteenottolaitos Savukaasukanava

CO 2 -varastosäiliöitä Kilpilahdessa Lähde: AGA

CO 2 -laiva Kilpilahdessa Lähde: AGA

Johtopäätökset Hiilidioksidin talteenotolla merkittävä rooli globaalien päästövähennysten saavuttamisessa, mikäli 2 ºC tavoite halutaan saavuttaa CCS-teknologiaa on kehitetty aktiivisesti ja nyt suunnitellaan suuren kokoluokan demonstraatiolaitoksia EU:n tavoitteena on olla edelläkävijä CCS-teknologiassa ja toteuttaa vähintään 8 CCS-demonstraatiolaitosta vuoteen 2015 mennessä Fortumin FINNCAP-projekti on teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyinen hanke EU:n demonstraatio-ohjelmaan, kansallista tukea kuitenkin tarvitaan FINNCAP tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden rakentaa suomalaisille yrityksille valmiudet menestyä CCS liiketoiminnassa CCS-laitoksen vaikutukset lähiympäristöön normaalissa toiminnassa vähäiset, pääpaino huolellisessa suunnittelussa ja henkilöstön koulutuksessa

Yhteystiedot Mikko Iso-Tryykäri mikko.iso-tryykari@fortum.com +358 50 453 2650