Ahti Lappi Neuvostoliiton suurin strateginen ilmaoperaatio epäonnistui Ratkaisutaistelu kotialueella voitettiin
HELSINKI SÄÄSTYI TUHOLTA VAIN KOLMEA SODASSA OLLEEN MAAN PÄÄKAUPUNKIA EI VALLOITETTU EIKÄ MIEHITETTY TOISESSA MAAILMANSODASSA: LONTOO, MOSKOVA, HELSINKI. KAIKKIA POMMITETTIIN. HELSINKIÄ POMMITETTIIN N. 50 KERTAA ILMAPUOLUSTUKSEN HYVYYTTÄ EI MITATA VIHOLLISEN TAPPIOIDEN PALJOUDELLA, VAAN OMIEN TAPPIOIDEN VÄHÄISYYDELLÄ.
SUOMEN KOTIALUEEN STRATEGISET POMMITUKSET 1944 Josif Stalin antoi joulukuussa 1943 käskyn Suomen pommituksista: On välttämätöntä panna Suomen kansa kärsimään, jotta sotilaallinen uhka voitaisiin poistaa luoteissivustalta. NL:N STRATEGINEN ILMAVOIMAYHTYMÄ ADD KÄSITTI NOIN 1000 POMMIKONETTA, TYYPIT IL-4, Li-2, Pe-8, B-25, A-20 IL-4 B-25 Pe-8 Li-2 A-25 Näitä oli vain alle 20 kpl
NL:n strateginen ilmaoperaatio helmikuussa 1944 Suurpommitusten tarkoituksena oli Suomen pakottaminen rauhaan -vrt. Douhet n doktriini. Pommitukset epäonnistuivat joka paikassa. Vuoden 1944 ensimmäinen torjuntavoitto saavutettiin ratkaisutaistelussa kotialueella ilmatorjunnalla.
ILMATORJUNTARYKMENTTI 1 -HELSINGIN PELASTAJA Evl PEKKA JOKIPALTIO -rykmentin komentaja RYKMENTTIIN KUULUI 6.2.1944 -esikunta ja torjuntakeskus -4 raskasta it.patteristoa (12 it.patteria) -1 kevyt it.patteristo (16 itjaosta) -1 valonheitinpatteristo (4 vh.patteria) Koulutuksessa oli 3 raskasta it.patteria. Lisäksi puolustukseen osallistui rannikkopuolustuksen it-yksiköitä (3) ja tilapäisiä it-osastoja. Rykmentissä oli noin 4500 sotilasta, lottaa ja poikaa.
ILMATORJUNTARYKMENTTI 1 RYHMITYS JA TULISUUNNITELMA 6.2.1944 88 It.K/37 RMBK
TORJUNTAKESKUS TORNI -homma hanskassa Torjuntakeskus seurasi ilmatilannetta ja johti taistelua. Torjuntapäällikkönä toimi kapteeni Aake Pesonen.
VALONHEITINPATTERISTON RYHMITYS 15.2.1944
Saksalaisilla oli useita tutkia Suursaaressa, Tytärsaaressa ja Virossa. RAIJAT ja IRJAT hallitsivat ilmatilaa
EI YLLÄTYKSIÄ ENNAKKOVAROITUS AJOISSA RADIOTIEDUSTELU ANTOI VAROITUKSIA 6.2. ei saatu 16.2. ja 26.2. saatiin pari tuntia ennen hyökkäystä ILMAVALVONTA ANTOI TIEDON 6.2. jo 54 minuuttia etukäteen 16.2. jo 49 minuuttia etukäteen 26.2. jo 1½ tuntia etukäteen RAIJAT I JA II HAVAINTOETÄISYYS : 6.2. 95 115 km 16.2. 81 100 km 26.2. 75 108 km ANTOIVAT 4196 TIETOA.
HELSINGIN SUURPOMMITUKSET HELMIKUUSSA 1944 POMMIEN LAATU JA MÄÄRÄ Pommityyppi ----------- Pommeja kpl ------------ Pommeja yhteensä Paino tonnia 1.HYÖKKÄYS 6./7.2. 2.HYÖKKÄYS 16./17.2. 3.HYÖKKÄYS 26./27.2. FAB-5000 2 - - 2 10,0 FAB-2000 6-20 26 52,0 FAB-1000 4-3 7 7,0 FAB-500 328 286 621 1235 617,5 FAB-250 1111 902 1431 3444 817,0 FAB-100 2017 1010 1493 4520 452,0 FAB-50 52 96 16 164 82,0 ZAB-100TsK 1618 1258 1376 4252 425,0 ZAB-50 1853 765 222 2840 142,0 YHTEENSÄ 6991 4317 5182 16490 2604,5 SELITE: FAB = räjähdyspommi, ZAB = palopommi Tiedot perustuvat venäläisiin arkistolähteisiin v. 1999
POMMIOSUMAT KANTAKAUPUNGISSA HELMIKUUSSA 1944 KONEISSA OLLEISTA 16 490:STÄ POMMISTA VAIN 530 OSUI KANTA- KAUPUNGIN ALUEELLE JA 270 LÄHIYMPÄRISTÖÖN. ALLE 1 % OSUI ADD:LLE KÄSKETTYI- HIN MAALEIHIN. 15 690 POMMIA (95 %) PUTOSI KOHTEEN ULKOPUOLELLE. POMMITUSTAPPIOT - 434 rakennusta tuhoutui tai vaurioitui (n. 6 % kaikista) - 515 ihmistä kuoli tai haavoittui
TORJUNTA KÄÄNNYTTI POMMIKONEET SELITE: -Pääosa lentoreiteistä kaartaa takaisin ennen oikeaa pomminpudotushetkeä (=punainen ympyrä) -Vain n. 100 konetta tuli läpi.
ILMATORJUNTA OLI TEHOKASTA 6./7.2. 16./17.2. 26./27.2. Laukauksia/rs it 7719 12238 14240 -laukauksia/lento 10,6 31,9 15,9 Laukauksia/kv it 2745 5709 4432 Pommiosumia kpl 331 130 338 Osumia % 4,7 3,0 6,5 Pommeista ei osunut 6.-7.2. 16.-17.2. 26.-27.2. 95,3 % 97,0 % 93.5 % Mitä enemmän ammuttiin, sitä pienemmät tappiot! Rak.vahinko/lento 0,22 0,19 0,21 Henk.tappio/lento 0,54 0,14 0,21
88 MM:N JOHTOPATTERIT AVAINASEMASSA 88 It.K/37 RMB 7. Rask.It.Ptri, Santahamina 8. Rask.It.Ptri, Lauttasaari 9. Rask.It.Ptri, Käpylän ravirata Lisäksi 75 mm:n patteri Viikissä IRJA Lambda-tj.kone
Raijat ja Irjat ilmapuolustuksessa RAIJAT (2) -Lisäsivät varoitusaikaa ja antoivat maalinosoituksia ilmatorjunnalle ja hävittäjille. -Tietoja saatiin myös saksalaisten tutkilta. IRJAT (6) -Tekivät tehokkaan yötorjunnan mahdolliseksi Helsingissä ja Kotkassa. -Paransivat ratkaisevasti sulkuammunnan tarkkuutta mittaamalla maalien lentoreitit ja lentokorkeuden. ITR 1:N IRJA -JOHTOPATTERIT (4) Ampuivat 47 % koko laukausmäärästä. Osuus 70 % kaikista tulitetuista maaleista. - seuranta-ammunnalla yli 500 maalia. - 80 % ammunnoista Irjan avulla. Aiheuttivat pääosan vihollistappioista. TORJUNTAVOITTOA EI OLISI TULLUT ILMAN TUTKIA!
I/JG 302:n lentue osallistui Helsingin ilmapuolustukseen 12.2. 15.5.1944 lentueen päällikkö kapteeni R. Lewens konetyyppi Messerschmitt Bf 109 G-6 (yölentovarustus) osallistui pommitusten torjuntaan 16. 17.2. (ei pudotuksia) ja 26. 27.2. (1/Pe-2, 1/Li-2, 2/?) koulutti suomalaisia yötoimintaan Luftwaffen yöhävittäjät Tallinnasta osallistuivat myös torjuntaan Togon johdolla
ADD:N TAPPIOT HELSINKI, HELMIKUU-44 TAISTELUTAPPIOT 20 KONETTA MUUT TAPPIOT 10 KONETTA NOIN 100 LENTÄJÄÄ 1,5 % LENTOJEN MÄÄRÄSTÄ 5 7 % KONEMÄÄRÄSTÄ Pe-8 VUONNA 1943 ADD SUORITTI 75 000 SOTALENTOA KÄRSI 500 KONEEN TAPPIOT. 1,5 % LENTOJEN MÄÄRÄSTÄ 50 % KONEMÄÄRÄSTÄ TAPPIOIDEN SIETOKYKY OLI HUONOMPI KUIN LÄNSILIITTOUTU- NEILLA!
POIKIA MIESTEN TÖISSÄ KOULUPOJAT PARANSIVAT YKSIKÖIDEN SUORITUSKYKYÄ KOTIALUEEN IT.JOUKOISSA OLI KOVA MIESPULA PUUTTUI YLI 2000 MIESTÄ IT.R 1:N VAJAUS OLI 17 % POIKIA OLI IT.JOUKOISSA JO KESÄLLÄ 1942 JA 1943 KOULUHALLITUS KESKEYTTI LUKION POIKIEN OPETUKSEN 19.2.1944 PM ANTOI VALTUUDET OTTAA 1500 POIKAA IT.JOUKKOIHIN SUURPOMMITUKSEN TORJUNTAAN 26.-27.2. OSALLISTUI IT.R 1:SSÄ 258 POIKAA KESÄKUUSSA RIVISSÄ OLI 404 IT.POIKAA SAMASTA SYYSTÄ OTETTIIN IT.JOUKKOIHIN VH.LOTTIA
MITEN OLISI KÄYNYT, JOS.? JOS KAIKKI POMMIT OLISIVAT OSUNEET KANTAKAUPUNKIIN, OSUMIA OLISI TULLUT 9 METRIN VÄLEIN KAIKKIIN TALOIHIN. N. 10 000 IHMISTÄ OLISI KUOLLUT TAI HAAVOITTUNUT. Hampuri 1943 Dresden 1945
EVERSTI PEKKA JOKIPALTION MUISTELMIA (1967) Yhden yön ilmatorjuntaan meni 25 rautatievaunullista ammuksia, joka merkitsee rahassa suunnilleen 3-4 suuren helsinkiläisen talon hintaa. Tämä on todella vähän, jos ajatellaan kuinka paljon ihmishenkiä ja taloja säästettiin. Erikoisen kiitoksen ansaitsevat ne 400 helsinkiläistä koulupoikaa, jotka toimivat ilmatorjunnan apuna. Samoin valonheitinpatteri, joka tuli mukaan kesällä 1944. Patteriin kuului 125 koulutettua lottaa. He olivat priimaväkeä. Varmasti olisivat pystyneet hoitamaan tehtävänsä myös helmikuussa.
PUOLUSTAJALLA OLI VAHVUUKSIA SUHTEELLISEN PALJON VOIMAA KORKEATASOISTA TEKNIIKKAA HYVÄ JOHTAMISJÄRJESTELMÄ TORJUNTAVOITON AVAIMET VIHOLLISELLA OLI HEIKKOUKSIA KEVYET KONETYYPIT HUONO KOULUTUSTASO EI TUTKAHÄIRINTÄÄ VIHOLLISTAPPIOT EIVÄT OLLEET KOVIN SUURET. TORJUNNAN PELOTUS- VAIKUTUS OLI RATKAISEVA TEKIJÄ.
STALINILTA SALATTIIN TOTUUS? NEUVOSTOLIITON YLIMMÄLLE JOHDOLLE SELVISI VASTA SYKSYLLÄ 1944, ETTEI HELSINKI OLLUTKAAN TUHOUTUNUT POMMITUKSISSA NIIN PAHASTI KUIN OLI LUULTU. SOTILASJOHDON TIEDOSSA SEN TÄYTYI OLLA JO AIEMMIN! ZDANOV TOTUUS SELVISI, KUN VALVONTAKOMISSION PUHEENJOHTAJA ANDREJ ZDANOV JA PÄÄILMAMARSALKKA ALEXANDER NOVIKOV SAAPUIVAT HELSINKIIN SYKSYLLÄ. STALIN SUUTTUI, KUN ASIASTA KERROTTIIN HÄNELLE, JA 6.12.1944 ADD ALENNETTIIN TAVALLISEKSI 18. ILMA-ARMEIJAKSI JA MYÖS SEN KOMENTAJA A. GOLOVANOV JOUTUI EPÄSUOSIOON. NOVIKOV