ILMAPUOLUSTUKSEN MUISTOMERKIT KYMENLAAKSOSSA
|
|
- Maija Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ILMAPUOLUSTUKSEN MUISTOMERKIT KYMENLAAKSOSSA Ilmatorjuntaa lähellä olevat vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt ovat ryhtyneet eri puolilla Suomea kokoamaan tietoja ilmatorjuntaan tai ilmapuolustukseen liittyvistä muistomerkeistä. Salpausselän Ilmatorjuntakilta muodosti työryhmän, joka otti tehtäväkseen kaikkien Kymenlaakson alueella sijaitsevien ilmapuolustukseen liittyvien muistomerkkien tietojen kartoittamisen. Työstä vastasi Pentti Toivonen apunaan Seppo Rantalainen. Työryhmä kiersi kesäja syyskaudella 2008 kaikki ne 23 muistomerkkiä, joiden olemassaolosta siihen mennessä oli onnistuttu saamaan tietoja. Kohteet paikannettiin, kuvattiin ja merkittiin kartalle. Jokaiseen kohteeseen liittyvistä tiedoista koottiin pieni tietoisku yksinkertaisine opaskarttoineen. Uusia muistomerkkejä ilmaantui tai paljastettiin vuosina 2009 ja Jälkimmäisenä vuonna tehtiin uudet etsintäkierrokset, joilla edellisten tapaan poimittiin talteen oleellisimmat tiedot. Vaikka lukuisat muistomerkeistä on paljastettu lähivuosina, niillä saatetaan muistaa vuosikymmenten takaisia tapahtumia. Vanhin kohde, jonka kunniaksi paljastettiin muistomerkki, on vuonna 1920 Alpeilla sattunut lentoturma. Siinä menehtyi kahdessa eri onnettomuudessa kolme suomalaista lentäjää ja italialainen mekaanikko. Tämä Alppilentäjien muistomerkki, kivipaasi esittelytauluineen, sijaitsee lentokoneen noutoretkikunnan johtajan, turmassa menehtyneen majuri Väinö Mikkolan kotitalon paikalla Kouvolan Alakylässä. Tämän muistomerkin, kuten Selänpään ja eräiden muidenkin muistomerkkien, taustalla on Kymenlaakson Ilmakilta ry. Sotaa edeltävältä ajalta ovat myös luutnantti Karan ja lentomestari Kankkusen muistokivet. Utin lentokentän yllä vuonna 1937 tapahtuneen yhteentörmäyksen uhrien aseveljet pystyttivät turmassa menehtyneiden muistoksi kivet, joista toinen sijaitsee Hammassyrjänmäessä ja toinen parisen sataa metriä valtatien pohjoispuolella. Valtaosalla muistomerkeistä osoitetaan kunnioitusta sodanaikaisille lento-, ilmatorjunta- ja ilmavalvontajoukoille, niiden toiminnalle ja henkilöstölle. Näistä uusimpia ovat Miehikkälän ja Virojoen alueilla sekä Kotkan Kierikkalassa paljastetut ilmavalvonnan muistolaatat. Kouvolan kasarmialueella Pitkänkasarmin seinässä oleva muistolaatta ja entisen esikunnan lounaiskulmalla kasvava kiltavaahtera sekä Utin DO-turman muistokivi edustavat sodanjälkeistä aikaa. Tiedot on tulostettu yksinkertaisina paperikopioina, joita voidaan luovuttaa aihepiiriin läheisesti liittyville järjestöille tai muille yhteisöille. Tiedot ovat saatavissa killan internetsivuilta myös sähköisessä muodossa, jotta asiasta kiinnostuneet voivat tulostaa ne vaikkapa opasteekseen kiertokäynneille (salpitkilta.karitoivonen.fi). On mahdollista, että jossakin on tai paljastetaan vielä joku sellainen muistomerkki, josta tätä tutkimusta tehtäessä ei ole saatu tietoja. Jos joku tätä lukeva tietää sellaisten olemassaolosta, toivotaan hänen ottavan tekijöihin yhteyttä esim. sähköpostia käyttäen Kouvolassa ilmatorjunnan vuosipäivänä, Pentti Toivonen Seppo Rantalainen
2 ILMAPUOLUSTUKSEN MUISTOMERKIT KYMENLAAKSOSSA: 1. Selänpää, lentokenttä Lentolaivue 24:n 2.Lentueen (samalla Brewster-hävittäjien) muistomerkki 2. Kouvola, kasarmialue Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston muistoreliefi 3. Kouvola, kasarmialue Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston Killan perinnevaahtera 4. Kouvola, kasarmialue 86.Raskaan Ilmatorjuntapatterin muistotykki 5. Kouvola, Lääninpuisto Kouvolan ilmatorjunnan muistotykki 88 RMBK 6. Kouvola, Alakylä Alppilentäjien muistomerkki 7. Koria, sillat Korian siltojen pommitusten muistomerkki 8. Utti, aukio Messerschmitt Bf 109-vitriini 9. Utti, aukio Kotkapatsas, Ilmavoimien kaatuneiden muistomerkki 10. Utti, aukio DC-3:n uhrien muistomerkki 11. Utti, lentokonehalli Mekaanikkokoulun muistolaatta 12. Utti, Hammassyrjä Luutnantti Yrjö Valdemar Karan muistokivi 13. Utti, Vt. 6:n pohjoispuoli Lentomestari Arvo Kankkusen muistokivi 14. Kymin lentokenttä Hävittäjälentolaivue 34:n muistomerkki 15. Kotka, Palotorninvuori Kotkan ilmatorjunnan muistotykki 16. Kotka, Haukkavuori Ilmavalvontalottien muistolaatta 17. Kotka, Haukkavuori Sotilaspoikien ja Kotkan Poikien muistolaatta 18. Hamina, kasarmialue Ilmatorjunnan muistotykki 76 ITK Hamina, Rakinvuori Ilmavalvonnan muistokivi 20. Hamina, Pyhältö Ilmavalvonnan muistokivi 21. Hamina, Kannusjärvi Ilmavalvonnan muistolaatta 22. Hamina, Houvanmäki Ilmavalvonnan muistokivi 23. Savitaipale, Hakamäki 111.Kev.It.Ptrin ja 111.It.KKK:n muistokivi, 24. Miehikkälä, Muurola Ilmavalvonnan muistolaatta, Myllyvuori 25. Miehikkälä, Hurttala Ilmavalvonnan muistolaatta, Haasiankangas 26. Miehikkälä, Saivikkala Ilmavalvonnan muistolaatta, Taarinvuori 27. Virojoki, Klamila Näkötorni ja muistolaatta, Pyölinvuori 28. Virojoki, Nopala Ilmavalvonnan muistolaatta, Pilkanmäki 29. Kotka, Kierikkala Ilmavalvonta-aluekeskuksen muistolaatta, 30. Kouvola, Valkeala Stuka-turman muistomerkki, Jokela 31. Virojoki Torni ja ilmavalvonnan muistolaatta, Pyterlahti (tulossa v. 2011)
3
4
5 1. Selänpään lentokenttä: Lentolaivue 24:n 2.Lentueen muistomerkki paljastettiin Selänpään lentokentän laidalla jatkosodan alussa lentokenttään tukeutuneen Lentolaivue 24:n 2.Lentueen menestyksen kunniaksi muistomerkki. Lentueen päällikkönä toimi kapteeni Leo Ahola. Paljastuspuheen piti kapteeni Aholan poika, Puolustusministeriön kansliapäällikkö, Ilmavoimien aiempi komentaja, kenraaliluutnantti Matti Ahola. Muistomerkkinä on Utin panssarinesteistä valittu kivipaasi, johon on kiinnitetty taiteilija Esa Hyytiäisen suunnittelema kuparilaatta. Laattaan on kuvattuna lentueen käyttämä Brewster-hävittäjä. Merkkiä täydentää sen vieressä oleva taulu, jossa on esitelty lentueen tukikohta, henkilöstöä, kalustoa sekä lisäksi toimintaa jatkosodan alkamispäivänä. Aloitteen muistomerkistä teki Kymenlaakson Ilmakilta.
6 2. Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston muistoreliefi Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo tuli Lahdesta Kouvolaan elokuussa 1968 ja se siirtyi Haminaan vuoden 1990 alussa. Samalla sen organisaatio uudistettiin ja se sai uuden nimen, Kymen Ilmatorjuntarykmentti. Kouvolassa oloajan muistoksi paljastettiin ns. Pitkänkasarmin eteläpäädyssä muistoreliefi. Paljastuspuheen piti patteriston komentaja, everstiluutnantti Erkki Eskelinen. Puheensa päätteeksi hän luovutti reliefin Kouvolan Sotilaspiirille. Piirin puolesta laatan vastaanotti sotilaspiirin päällikkö, everstiluutnantti Tuomo Merjola. Laatan on suunnitellut ja valanut teknikkoyliluutnantti evp Altti Heiskanen. Kasarmialueella sijaitsevat myös muistomerkit 3. Kiltavaahtera ja Raskaan Ilmatorjuntapatterin muistotykki.
7 3. Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston Killan perinnevaahtera Kiltavaahtera sijaitsee Kouvolan vanhalla kasarmialueella, Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston aiemman esikunnan kulmalla. Vaahteran juurella on kivi muistolaattoineen. Vaahtera istutettiin osana Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston Killan 20-vuotisjuhlallisuuksia. Luovutuspuheen piti killan valtuuskunnan puheenjohtaja Martti Lahtinen, joka puheen päätteeksi luovutti vaahteran patteristolle. Lahjan vastaanotti patteriston komentaja, everstiluutnantti Pentti Toivonen Raskaan ilmatorjuntapatterin muistotykki Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo juhli pyöreitä vuosia Patteriston perinnejoukon, Viipurissa perustetun Liikkuvan Ilmatorjuntapatterin käytännön perustamistoimenpiteiden alkamisesta oli tuolloin kulunut 60 vuotta. Juhlan alussa sodan aikana Kouvolan seutua Kuusankosken Eerolan alueelta ja Kouvolan Töröstinmäeltä suojanneen 86.Raskaan Ilmatorjuntapatterin veteraanit luovuttivat patteristolle käytössään olleen, patteriston asepajalla kunnostetun ja nyt kasarmialueen lippukentän keskustaan sijoitetun raskaan 76 mm:n Vickerstykin. Juhlatilaisuudessa patteria edusti, sodanaikaisen päällikkönsä Jaakko Simolinnan johdolla, vajaat 20 veteraania. Lahjan vastaanotti patteriston komentaja, everstiluutnantti Erkki Eskelinen. Tykillä palavat soihdut ja sille lasketaan kukkalaite vuosittain ilmatorjunnan vuosipäivänä, 30. päivänä marraskuuta. Tykkiin kiinnitetyssä laatassa on teksti: 76ITK/16V JATKOSODAN AIKAINEN TYKKI TÖRÖSTINMÄEN PATTERISTA. PYSTYTTIVÄT 86.RASK.IT.PTRIN ASEVELJET JA -SISARET SEKÄ SALPITPSTO PERINNETYKIKSI
8 5. Kouvolan ilmatorjunnan muistotykki 88 RMBK Kouvolan ratapiha ja lähistöllä sijaitsevat Korian sillat olivat talvi- ja jatkosodan pommitetuimpia kohteita Kouvolassa vuodesta 1968 toimineen Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston ja sen yhteistyökumppanin, Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston Kilta ry:n aloitteesta pystytettiin Kouvolan Lääninpuistoon ilmatorjuntamuistomerkiksi saksalaisvalmisteinen 88 mm:n raskas, kiinteä RMBK-ilmatorjuntatykki. Muistomerkki paljastettiin , tasan 50 vuotta siitä, kun ilmatorjuntajoukkomme avasivat ensi kertaa torjuntatulen vihollisen ilmavoimia vastaan. Tässä killan 25-vuotisjuhlavuoden päätapahtumassa esitti tervehdyssanat killan puheenjohtaja, everstiluutnantti evp. Pentti Toivonen todeten mm.: Muistomerkki on tänä vuonna 25 vuotta täyttäneen killan kunnianosoitus niille veteraaneille, jotka täyttivät oman velvollisuutensa puolustaessaan menestyksellisesti elintärkeää Kouvolan liikennesolmua ympäristöineen. Paljastuspuheen piti maaherra Matti Jaatinen, joka itsekin oli sotilaspoikana palvellut pitkään Töröstinmäellä toimineessa raskaassa ilmatorjuntapatterissa. Muistomerkin otti kaupungin puolesta vastaan kaupunginjohtaja Pentti Pesari. Vireillä olevan hankkeen mukaan tykki saatetaan siirtää lähiaikoina Vekaranjärven kasarmialueelle.
9 6. Alppilentäjien muistomerkki Suomen Ilmailuvoimat, kuten puolustushaaraa silloin kutsuttiin, kärsi ensivuosinaan lentokalustopulasta. Vuonna 1920 voitiinerään varakkaan lahjoittajan tuella ostaa Italiasta kaksi Savoia S.9-lentovenettä. Niitä noutamaan lähetettiin Valkealassa syntyneet ohjaajat, majuri Väinö Mikkola ja vänrikki Carl-Erik Leijer. Mikkolan koneessa suunnistajana toimi luutnantti Äly Rae Lemmitty Durchman. Kotimatkalla Leijerin koneessa matkusti italialainen mekaanikko Carlo Riva kello 06 alkanut lento sujui hyvin Sveitsin rajalle asti. Siellä koneiden tiet erosivat ilmeisesti huonon sään takia. Leijer pysyi reitillä, mutta koneen ollessa laskeutumassa Zollikonissa Zürich-järveen se hajosi ilmassa ja syöksyi järveen matkustajien menettäessä henkensä. Mikkolan kone katosi Tödi-vuorelle, josta se löydettiin noin kuukauden kuluttua. Molemmat koneessa olleet olivat menehtyneet. Sveitsissä tehtiin turmien syistä perusteellinen tutkimus. Kummankin koneen tuhoutumisen aiheutti potkurin rikkoutuminen. Tutkimuksen mukaan potkurien rikkoutumisen syyksi todettiin niiden virheellinen suunnittelu ja valmistus. Aluksi itsepintaiset huhut väittivät rikkoutumisen syyksi sabotaasin. Zollikonissa, Zürich-järven rannalla on Sveitsin Suomen ystävien lahjoittama, kuvanveistäjä Henry Mooren teos Kuoleva soturi. Kouvolan Alakylässä sijaitseva muistomerkki pystytettiin Kymenlaakson Ilmakilta ry:n aloitteesta, ja se sijaitsee Väinö Mikkolan kotitalon paikalla.
10
11 7. Korian siltojen pommitusten muistomerkki Rantaraitilla, Korian siltojen tuntumassa, paljastettiin siltojen pommitusten muistoksi ja niiden puolustajien kunniaksi muistomerkki. Kahden kivipaateen pystytetyn metallipylvään päässä on kummassakin 100 kilon miinapommi. Kivipaateen on lisäksi kiinnitetty laatta. Luonnoksen muistomerkille laati Martti Lantta ja sen toteuttivat pienin muutoksin Pentti Taiminen ja Raimo Mikkola. Paljastuspuheessaan hankkeen puuhamies Kimmo Jokiranta totesi mm. seuraavaa: Me kaikki tiedämme talvisodan ihmeen. Eräs iso ihme on myös näiden taustalla olevien vanhojen siltojen säilyminen talvi- ja jatkosodan pommituksissa. Nämä sillat olivat strategisesti hyvin tärkeät. Silloinen vihollisemme yritti yrittämistään tuhota näitä siltoja siinä työssään kuitenkaan onnistumatta. Itse asiassa siltoihin ei tainnut tulla kuin yksi osuma. Sekin vaurioitti lähinnä kaidetta. Niinkin läheltä tosin piti, että pommi meni siltojen välistä. Korian sillat olivat yksi pommitetuimmista pienialaisista kohteista Suomessa viime sotiemme aikana. Noin 800 pommia, joista suurimmat 500 kg:n pommeja.
12 8. Messerschmitt Bf 109-vitriini Ilmavoimille ostettiin jatkosodan loppupuolella Saksasta 162 Messerschmitt-hävittäjää. vuonna. Vuonna 1954, jolloin tyyppi poistui käytöstä, pystytettiin Uttiin MT-507 niiden hävittäjälentäjien ja huoltohenkilöstön muistoksi, jotka taistelivat tällä konetyypillä menestyksellisesti moninkertaista vihollista vastaan. Vuonna 1970 vaihdettiin em. koneen tilalle MT-452, jolle valmistui lasivitriini vuonna Kohteet 9, 10 ja 11 löytyvät seuraavilta sivuilta
13 9. Kotkapatsas, Ilmavoimien kaatuneiden muistomerkki 7.9. vuonna 1997 pystytettiin Utin lentokentän laidalle virolaisen taiteilijan ja lentäjäveteraanin Kalju Reitelin suunnittelema pronssinen kotka. Se pystytettiin kunnianosoitukseksi kaikille ilmailun parissa henkensä ja terveytensä menettäneille. Kolme vuotta myöhemmin, , paljastettiin Kotka-patsaan taustalla viisi graniittilaattaa, joihin on kaiverrettu Ilmavoimissa palvelleiden, sotien aikana lentoturmissa henkensä menettäneiden 466 uhrin nimet.
14 10. DC-3:n uhrien muistomerkki Lokakuun 3. päivänä vuonna 1978 kello syöksyi kuljetuskone DO-10 heti Rissalan lentokentältä noustuaan Juurusveteen ja tuhoutui. Koneen kolmihenkinen miehistö ja kaksitoista matkustajaa saivat välittömästi surmansa. Kuljetuslentolaivueen kone oli Douglas DC-3 -matkustaja-koneen kuljetuskoneversio C-47A. Koneen matkustajista 11 oli Maanpuolustuskurssi 60:n edustajia, jotka oli aamulla lennätetty Utista lähteneellä koneella Helsingistä Kuopioon. Lennon jälkeen kone palasi Uttiin, jossa se huollettiin. Paluukuljetusta varten kone lensi takaisin Rissalaan, jossa se oli puolisen tuntia ennen paluulennolle lähtöä. Rissalasta otettiin mukaan kahdenneksitoista matkustajaksi eräs Helsinkiin matkalla ollut kansanedustaja. Tapahtuma-aikana vallitsi kohtalainen ja ajoittain puuskainen lounaistuuli. Taivas oli pilvinen ja satoi heikosti.. Näkyvyys oli 10 km. Onnettomuuden perussyy oli oikean puolen moottorin rikkoutuminen. Kartta: Katso kohteen 8. esittelysivu. 11. Mekaanikkokoulun muistolaatta Vanhan lentokonehallin, rakennus 47 oven vieressä on laatta. jossa lukee: MEKAANIKKOKOULU-LENTOJOUKKOJEN TEKNILLINEN KOULU-TOIMI TÄÄLLÄ vv LAATAN PYSTYTTI LENTOTEKNIIKAN KILTA RY. Laatan kiinnittivät runsaslukuisen vierasjoukon läsnä ollessa Ilmavoimien Teknillisen koulun henkilökunnan ja oppilaiden edustajat sekä Lentotekniikan killan puheenjohtaja. Puheenjohtaja E. Jäske luovutti lopuksi laatan ja sen kiinnittämiseen käytetyn avaimen varuskunnan komentajalle, everstiluutnantti E. Penttilälle. Juhlatilaisuus jatkui mm. seppeleenlaskuin sekä tutustumis- ja esitelmätilaisuuksin.
15 12. Luutnantti Yrjö Valdemar Karan muistokivi Karan muistoksi pystytetty kivipaasi sijaitsee Utin lentokentän laidalla Hammassyrjänmäessä. 13. Lentomestari Arvo Kankkusen muistokivi Kankkusen muistokivi sijaitsee valtatie 6:n pohjoispuolella, miltei samalla tasalla kuin Karan muistokivi. 12. Karan muistokivi Tapahtumien taustaa: 13. Kankkusen muistokivi ja laatta Kolme Gloster G.28 Gamecock II-konetta oli harjoituslennolla Utin lentokentän koillispuolella. Luutnantti Yrjö Kara lensi GA-47:llä toimien maalikoneena lentomestari Arvo Kankkusen toimiessa GA-56:lla hyökkääjänä. Kolmas lentäjä odotti vuoroaan. Kankkunen lensi noin 500 metriä maalikoneen yläpuolella, josta lähti puolivaakakierteen kautta syöksyyn lähestyen Karan konetta takaa. Syöksy jatkui jyrkässä kulmassa, jolloin GA-56:n oikean puolen siivet osuivat Karan koneeseen heti ohjaamon taakse. Koneet syöksyivät ohjaamattomina maahan ja kumpikin lentäjä sai välittömästi surmansa. Lentäjätoverit pystyttivät myöhemmin kummankin koneen maahansyöksypaikalle muistokiven.
16 14. Hävittäjälentolaivue 34:n muistomerkki Kotkan satama läheisine merialueineen oli talvi- ja jatkosodissa rannikkomme pommitetuimpia kohteita. Kotkan vahvan ilmatorjunnan lisäksi aluetta suojattiin hävittäjin. Erityisesti jatkosodan loppuvaiheissa pommitukset kiihtyivät niin, että osia Hävittäjälentolaivue 34:stä sitoutui Kotkan puolustamiseen. Koneet tukeutuivat Kymin lentokenttään. Muistomerkki sijaitsee metsikössä paikallisen ilmailumuseon edustalla.
17 15. Kotkan ilmatorjunnan muistotykki Kotkan Palotornin vuorella paljastettiin 2. päivänä kesäkuuta 1982 sodanajan ilmatorjunnan muistotykki, 88 mm:n saksalaisvalmisteinen RMB. Muistomerkin luovutuspuheen piti hankkeen aloitteen tekijä, sodan aikana Kotkan ilmatorjunnassa palvellut ekonomi John Hongelin. Kotkan kaupungin puolesta muistomerkin otti vastaan kaupunginjohtaja P.E.Sutela. Muistomerkkialueen valmistelutöistä vastasi kaupunginarkkitehti Lauri Heinäsen johtama muistomerkkitoimikunta. Tykin kunnostamisesta ja asentamisesta vastasi Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo. Tykki sijaitsee paikalla, jossa sijainnut ilmatorjuntajaos menetti vihollisen pommituksessa toisen tykeistään ja kaatuneina 10 sotilasta. Kuvassa on muistolaatoista toinen. Toisessa laatoista voidaan lukea teksti: ISÄNMAAN PUOLESTA JA KOTISEUDUN VARJELEMISEKSI Kotkan Haukkavuoren näkötornin luota löytyvät myös muistomerkit 16. Ilmavalvontalottien muistolaatta sekä 17. Sotilaspoikien ja Kotkan Poikien muistolaatta.
18 16. Ilmavalvontalottien muistolaatta Jatkosodan päättyessä Lotta Svärd -järjestöön kuului toimivaa jäsentä, joista lähes toimi rintamaoloihin verrattavissa oloissa. Ilmavalvontatehtävissä heitä palveli Lottien panos sodan aikana oli maamme puolustuskyvylle korvaamaton. 17. Sotilaspoikien ja Kotkan Poikien muistolaatta. Suojeluskuntajärjestön osana toiminut suojeluskuntapoika-organisaatio sai uuden nimen, sotilaspojat. Vuonna 1943 saivat vanhemmat sotilaspojat oikeuden kantaa asetta. Kaikkiaan 1600 lukiolaispoikaa palveli sodan loppuaikoina ilmatorjuntajoukoissa, osa myös Kotkassa. Kun suojeluskunnat jouduttiin sodan jälkeen lakkauttamaan, lakkautettiin myös tämä nuoren organisaatio.
19 18. Ilmatorjunnan muistotykki 76 ITK 31 Haminan linnoituksen vallille, kasarmialueen lounaisosaan, on pystytetty neuvostojoukoilta sotasaaliiksi saatu 76 mm:n raskas ilmatorjuntatykki. Muistomerkin tarkoituksesta tai pystytysajasta ei tätä koottaessa ole saatu varmuutta. Ilmeistä on, että se on pystytetty Kymen Ilmatorjuntarykmentin perustamisen, vuoden 1990 jälkeen muistuttamaan rykmentin perinnejoukoista. Tykki muistuttaa Viipurin-aikaisen ensimmäisen perinneyksikön, Liikkuvan Ilmatorjuntapatterin, käyttämää tykkikalustoa ja juuri tätä tykkimallia käytettiin koulutuskalustona sodanjälkeisessä Ilmatorjuntarykmentti 2:ssa.
20 19. Ilmavalvonnan muistokivi, Rakinvuori Jatkosodan päättyessä Lotta Svärd -järjestöön kuului toimivaa jäsentä, joista lähes toimi rintamaoloihin verrattavissa oloissa. Ilmavalvontatehtävissä heitä palveli 2254, osa valvontakeskuksissa ja pääosa ankarissa oloissa mm. erillisissä ilmavalvontatorneissa, puihin rakennetuilla lavoilla jne. Tihein aistiilmavalvontaverkko oli Kaakkois-Suomessa. Ainakin neljän ilmavalvonta-aseman paikalle ovat jälkipolvet pystyttäneet muistomerkkejä, joista uusin kesällä Muistomerkit on esitelty seuraavilla sivuilla.
21 20. Ilmavalvonnan muistokivi, Pyhältö Tälle mäelle talvisodan aikana rakennettu torni lienee valmistunut Sen miehittivät ilmavalvontalotat ja vartiopäällikköinä toimivat suojeluskuntalaiset Anton Peltola ja Anton Lammi. Tarkat tiedot muistomerkistä puuttuvat, mutta se lienee pystytetty paikallisten sotaveteraanien ja heidän naisjaostonsa aloitteesta. Valmistumisajastakaan ei ole muuta tietoa, kuin että se paljastettiin ilmeisesti 1970-luvun lopulla tai seuraavan vuosikymmenen alkupuolella.
22 21. Ilmavalvonnan muistolaatta, Kannusjärvi Kannusjärven seuratalon takana sijaitsevalla mäelle valmistui suojeluskuntavääpeli Vilho Brunilan johdolla rakennettu ilmavalvontatorni. Tornin paikalla, joka sijaitsee Jyrki Suikkasen maalla, paljastettiin sodan ajan ilmavalvontaan osallistuneiden kunnioittamiseksi kallioon kiinnitetty muistolaatta. Sotaveteraanien ja entisten sotilaspoikien aloitteesta syntyneen muistomerkin paljastuspuheen piti Jouko Soihtu. Haminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kalervo Tulokas painotti Suomen maanpuolustuksen tärkeyttä: Tämä arvokas ilmavalvonnan muistolaatan paljastustilaisuus on kiitollisuudenosoitus niille veljille ja sisarille, jotka hoiditte sodan aikana vaativaa tehtävää. Laatta on arvokas ja pysyvä muisto tuleville sukupolville suuriarvoisesta työstä isänmaan, itsenäisyyden ja kotiseutumme hyväksi. Muistomerkkiä täydentää seurantalon sisätiloissa oleva, ilmavalvonnan rakennetta esittelevä muistotaulu.
23 22. Ilmavalvonnan muistokivi, Houvanmäki Muistomerkki on pystytetty vuonna 1983 sotaveteraanien ja entisten lottien aloitteesta, ja sen muurasi Pauli Riivari. Muistomerkki sijaitsee Matti Merisalon mailla. Tällä paikalla sijainneena sodanaikaisena ilmavalvontatornina toimi puunlatvaan rakennettu lava.
24 Kev.It.Ptrin ja 111.It.KKK:n muistokivi Savitaipaleella paljastettiin muistokivi, jolla kunnioitetaan sodan ajan ilmatorjuntaveteraaneja. Paljastuspuheen piti Urho Kokkola, joka luovutti muistomerkin Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston Killalle. Juhlallisuuksiin liittyi Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston alokkaiden vala Hakamäellä. Alueella oli kesällä 1941 perustettu IV Armeijakunnan ilmatorjuntayksiköt 111.Kevyt Ilmatorjuntapatteri ja 111.Ilmatorjuntakonekiväärikomppania. Miehistä suuri osa oli kotoisin Savitaipaleelta tai sen läheisyydestä. Muistomerkkihankkeeseen ryhdyttiin Jaakko Sunisen aloitteesta ja sen toteutti killan Etelä-Karjalan osaston muodostama, Urho Kokkolan johtama toimikunta. Taiteellisena asiantuntijana kuultiin taiteilija Yrjö Kivisaloa. Pituudeltaan 2,5 metrinen, Salpalinjaan kuulunut kivi saatiin Lappeenrannasta Tauno Märkälän mailta. Kiven ylhäältä oheneva muoto kuvaa kolmen ilmatorjuntatykin tulen yhtymistä taivaalla. Kiven laatan lahjoitti ja kiinnitti Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo.
25 MIEHIKKÄLÄN ILMAVALVONNAN MUISTOLAATAT Miehikkälässä paljastettiin kolmen ilmavalvontatornin paikoilla niissä sodan aikana palvelleiden ilmavalvontalottien ja veteraanien työn kunnioittamiseksi sekä paikkakuntien tunnettavuuden lisäämiseksi muistolaatat. Aloitteen laattojen hankinnasta oli tehnyt Kaakonkulman Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Terttu Ravi. Valmisteluissa Ravia avusti taiteilija Veijo Huopainen. Laattojen suunnitteluun osallistui useita henkilöitä. Koska asemien toiminta-aikoja ei onnistuttu selvittämään, laadittiin kaikkiin laattoihin sama teksti. Kustannukset peitettiin yhdistyksen järjestämien iltamien tuottamin varoin sekä lahjoituksin. Tilaisuuksien kunniavartijoina toimi sodan aikana pikkulottina palvelleita henkilöitä sekä perinneyhdistyksen edustajia. 24. Myllyvuori Muurolan Myllyvuorella tilaisuus aloitettiin kello 10. Kallioon kiinnitetyn laatan paljastuspuheen piti maanomistaja Marja Pousi.
26 25. Haasiankangas Hurttalan Haasiankankaalla juhlallisuudet alkoivat kello 12. Paljastuspuheen piti kunnanhallituksen puheenjohtaja Keijo Rinnesalmi. 26. Taarinvuori Saivikkalan Taarinvuorella paljastettu laatta oli kiinnitetty kivipaateen. Kiven, johon laatta kiinnitettiin, oli paikalle toimittanut maanomistaja Jukka Taari. Juhlallisuudet aloitettiin kello 14. Laatan paljastuspuheen piti insinöörieverstiluutnantti Olli Klemola. Paikalla oli myös Lottakanttiini ja Kenttäposti.
27 27. Klamilan ilmavalvontatornin muistolaatta ja näkötorni Klamilan ilmavalvontatorni sijaitsi noin 20 kilometriä Haminasta nykyistä Museotietä itään. Torni rakennettiin vuonna Sen korkeus oli 14 metriä ja sen lava sijaitsi 56 metrin korkeudella merenpinnasta. Talvisodan alussa tornissa toimi neljätoista lottaa pareittain kahden tunnin vuoroissa. Rauhanehtojen mukaan ilmavalvontatornit hävitettiin. Klamilan tornin puut myytiin polttopuiksi. Keväällä 1995 keskusteltiin Klamilan kylätoimikunnassa uuden tornin rakentamisesta entisen paikalle. Paikka oli helppo löytää vanhojen tukirautojen oltua edelleen paikoillaan. Puuttuneiden piirustusten takia torni jouduttiin rakentamaan siitä säilyneen valokuvan perusteella. Torni valmistui kyläläisten ja lintuharrastajien talkootyönä ja lahjoitusvaroin. Sen alaosaan on kiinnitetty muistolaatta. Torni palvelee näkötornina ja lintuharrastajat käyttävät sitä etenkin muuttojen seurannassa.
28 28. Virojoen Nopalan ilmavalvonnan muistolaatta Nopalan kylän Pilkanmäellä paljastettiin sodanaikaisen ilmavalvonta-aseman paikalla muistolaatta. Tapahtuma liittyy osana Terttu Ravin johtaman Kaakonkulman Lottaperinneyhdistyksen projektiin, jonka tavoitteena on ollut muistomerkin aikaansaaminen kaikkien sodanaikaisten ilmavalvonta-asemien paikoille Miehikkälän-Virolahden alueella. Tukea on saatu mm. maanomistajalta ja muilta yksityisiltä lahjoittajilta. Laatta on kiinnitetty kallioon Kari Heimalan omistamalla maalla Tuomas Strömbergin lahjoittamin pultein. Laatta on valmistettu samalta pohjalta kuin Miehikkälän alueen vastaavat muistolaatat. Vuosiluvut tiesi Raimo Paronen. Laatan paljastivat Terttu Ravi ja Kari Heimala. Paljastuspuheen piti maanomistajan poika Lauri Heimala. Juhlavassa tilaisuudessa esiintyivät myös perinnelotta Irja Suni ja Sotilaspoikakuoro. Tapahtumaa seurasi runsas joukko yleisöä. Yleisön käytössä olivat Lottakanttiini sekä Kenttäposti, jossa oli myynnissä myös Nopalan sodanaikaisen tornin valokuvasta tehty kortti.
29 29. Kotkan ilmavalvonta-aluekeskuksen muistolaatta Kotkan Kierikkalassa paljastettiin sodanaikaisen ilmavalvonta-aluekeskuksen sijoituspaikalla muistolaatta. Laatan hankkinut Kierikkalan kyläyhdistys haluaa näin kunnioittaa menneiden sukupolvien ja isänmaan puolustajien työtä. Alueen kaksi luolaa kolmine suuaukkoineen ovat osa valmisteilla ollutta Kymijoki-linjaa. Työ kuitenkin keskeytettiin ja linnoittamisen painopiste siirtyi Salpalinjan rakentamiseen. Sodan jälkeen luolasto oli jonkin aikaa harrastusryhmien käytössä ja viimeisimmät vuodet hylättyinä. Ennen laatan paljastusjuhlallisuuksia kyläyhdistys oli siivonnut luolat ja ympäristön talkoovoimin. Elokuisessa juhlatapahtumassa luolien vaiheista kertoi Esko Pohju, joka myös yhdessä yhdistyksen puheenjohtajan, Maria Kirjavaisen kanssa paljasti laatan. Ohjelmaan sisältyi myös musiikkiesityksiä. Kyläyhdistys tarjosi tilaisuuteen osallistuneelle satapäiselle yleisölle pullakahvit. Kotkan kaupungin kulttuurilautakunta tuki taloudellisesti tapahtuman järjestelyjä.
30 30. Stuka-muistomerkki, Kouvola Kouvolan Valkealassa paljastettiin kahden lentoturmassa henkensä menettäneen nuoren saksalaisen Stuka-lentäjän muistoksi kivipaasi siihen kiinnitettyine laattoineen. Muistomerkin on hankkinut Saarento-Jokelan kyläyhdistys, jota hankkeen aikana on tukenut Kymenlaakson Ilmakilta. Paaden on valmistanut Esa Hyytiäinen. Paljastuspuheen piti kansanedustaja Markku Laukkanen. Neuvostojoukkojen suurhyökkäyksen aikana kesäkuussa 1944 saatiin suomalaisjoukkojen tueksi mm. saksalainen Lento-osasto Kuhlmey. Osasto saapui Suomeen alkaen Malmin lentokentän kautta. Mukana oli tällöin mm. 44 Junkers Ju 87 Stuka syöksypommittajaa, 34 Focke Wulf 190-konetta, joista osa oli hävittäjäpommittajia ja osa hävittäjiä, 2 Messerschmitt Bf 109-tiedustelukonetta sekä kuljetuskoneita. Osasto pudotti Kannaksen alueelle, pääasiassa Talin-Ihantalan torjuntataistelujen tukemiseksi, 1242 pommituslennolla yhteensä noin 765 tonnia pommeja sekä ampui alas 126 viholliskonetta. Osasto menetti kaatuneina 26 lentäjää ja kalustotappiot olivat 38 tuhoutunutta lentokonetta. Heinäkuun 15. päivänä oli kolmen Stukan osasto palaamassa Uttiin. Sumun takia kaksi koneista kääntyi kohti Lappeenrantaa, mutta yksi yritti laskeutua Uttiin. Lähestyminen kuitenkin epäonnistui, kone syöksyi maahan Jokelan alueelle ja koneen 23-vuotiaat lentäjät Karl Stindl ja Friedrich Stanszus saivat surmansa.
31 Jokelan Stuka-muistomerkillä paljastuspuheen piti kansanedustaja Markku Laukkanen.
ILMAPUOLUSTUKSEN MUISTOMERKIT KYMENLAAKSOSSA
ILMAPUOLUSTUKSEN MUISTOMERKIT KYMENLAAKSOSSA Ilmatorjuntaa lähellä olevat vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt ovat ryhtyneet eri puolilla Suomea kokoamaan tietoja ilmatorjuntaan tai ilmapuolustukseen
LisätiedotPIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT
PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta
LisätiedotKokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit
Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotBf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA
Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA G-6 G-6/R6 G-6ZY G-6 G-6AS 1/48 KEHITYS 25 ITÄINEN SUOMENLAHTI LeLv 34 aloitti sotalentonsa Mersuilla maaliskuun 16. päivänä, kun 2.
LisätiedotPIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT
PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 1 Sulkavuori Muistolaatta 6 Vatiala 40 ItK 36 tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 3 Tuomikallio 88ItK
LisätiedotPirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa
Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin
LisätiedotVETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA
VAPAAEHTOINEN VETERAANITYÖ VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA 1939-1945 Talvi- ja jatkosota 1967-2017 Pukkilan Sotaveteraanit 50 vuotta PUKKILAN SOTAVETERAANIT RY Jaakko Karjalainen, 92 vuotta, on Uudenmaan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginmuseon johtokunta MJ/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 24 Helsingin kaupunginmun lausunto ilmatorjunnan muistomerkkitykkiä koskevasta esityksestä HEL 2014-001089 T 10 01 01 06 Päätös Johtokunta
LisätiedotIlmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit
Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Thulin typ D Thulin typ D oli ruotsalainen kaksipaikkainen tiedustelukone, joka on ranskalaisen Morane-Saulnier L - koneen kehitelmä. Suomessa siitä on yleisesti
LisätiedotPäivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus
Kaupunginhallitus 425 13.10.2014 Kaupunginhallitus 437 20.10.2014 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2014 1181/07.02.02.04.00.00/2014 KH 425 Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat
LisätiedotIlmavoimien käyttämät konetyypit 1930-luku
Ilmavoimien käyttämät konetyypit 1930-luku Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi olivat saksalaisia 3 6-paikkaisia kuljetus- ja meritoimintakoneita. Kone oli kehitetty Junkers
LisätiedotIlmavoimien Mannerheim-ristin ritarit
Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit Vuonna 1940 perustettu Mannerheim-risti on arvostetuin suomalainen sotilasansioista myönnetty kunniamerkki. Mannerheim-ristin ritareiksi nimitettiin jatkosodan aikana
LisätiedotDC-2 Hanssin-Jukka MEMORIAL PROJECT
Douglas DC-2 Hanssin-Jukka ILMAVOIMIEN TYÖJUHTA DOUGLAS DC-2 HANSSIN-JUKKA Keski-Suomen Ilmailumuseon varastohallissa Tikkakoskella odottaa entisöintiä lentokoneharvinaisuus, joka tyypiltään on Douglas
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö,
1 Pro Patria taulujen paljastus / Kenraalimajuri Juha Kilpiän puhe 21.5.2017 Kuusankoski Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, Pro Patria Isänmaan
LisätiedotTerijoen hautausmaat. Jaakko Mäkelä
Terijoen hautausmaat Jaakko Mäkelä 12.3.2016 Terijoen hautausmaat Perustettu Nykyinen käyttö Muistomerkki Vanha hautausmaa 1905 metsittynyt 2002 Kuokkalan hautausmaa 1912 hautausmaana 2005 Uusi hautausmaa
LisätiedotIlmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011
Ilmavoimat iskee Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Joroisten lentokenttä 3./LeLv 26:n Fiat-ohjaajia: kers I. Pöysti, ylik O. Paronen, vääp V.
LisätiedotLotta-patsas Kirkkokadulla
Kaupunginhallitus 473 29.10.2012 Kaupunginhallitus 497 12.11.2012 ITSENÄISYYSPÄIVÄN TILAISUUDET 6.12.2012 733/014/2012 KH 473 Kaupungin, seurakuntayhtymän, Maasotakoulun, rajavartiostojen ja järjestöjen
LisätiedotValtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet
Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet 1930 1942 Kapteeni, ST Jussi Pajunen 20.4.2017 1 Ilmauhka ilmavalvonnan kehittämisen peruskivi 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000
LisätiedotMuonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti
42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston
LisätiedotRASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA
RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä toimintakertomuksesta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 Raskas pataljoona 9 ilmatorjuntajoukkueen
LisätiedotKaupunginhallitus Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen / /2017 KH 524
Kaupunginhallitus 524 30.10.2017 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2017 896/07.02.02.04.00.00/2017 KH 524 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Tapahtumatoiminnan
LisätiedotSimolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne
Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko
LisätiedotSISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513
SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23
LisätiedotKaupunginhallitus Kaupunginhallitus Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen /
Kaupunginhallitus 524 30.10.2017 Kaupunginhallitus 537 06.11.2017 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2017 896/07.02.02.04.00.00/2017 KH 524 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotRetki Panssariprikaatiin 10.5.2011
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa
LisätiedotPirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa
Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Alttaritaulu Uuno Alanko 1937 Koristemaalaukset Kangasalan
LisätiedotToimintakertomus vuodelta 2013
Toimintakertomus vuodelta 2013 1 Toiminta-alue Yhdistyksen toiminta-alueena on edelleen Lappeenrannan kaupunki sekä ympäristökunnat, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari. 2 Hallitus, jäsenmäärä puheenjohtaja
LisätiedotKuvalähde: SA-kuva. Ongelmallinen ilmavalvonta Ahvenanmaan ilmavalvonta talvija jatkosodassa ST Jussi Pajunen,
Kuvalähde: SA-kuva. Ongelmallinen ilmavalvonta Ahvenanmaan ilmavalvonta talvija jatkosodassa ST Jussi Pajunen, 9.3.2019 Ahvenanmaan asema ilmavalvonnassa Ahvenanmaa valmistelujen piiriin Ilmavoimien komentaja
LisätiedotLentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg
Lentosotakoulu TIEDOTUSTILAISUUS 13.11. klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. Kaksi HAWK MK66 konetta osui toisiinsa harjoituslennolla Perhon kunnassa Salamajärven
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, herra kenraali, hyvä juhlaväki!
Suomen Rauhanturvaajaliitto ry TIEDOTE 30.6.2013 Julkaisuvapaa 30.6.2013 klo 14.00 Salpalinja oli osoitus peräänantamattomuudesta Torjuntataisteluissa uhrautuvasti taistelleitten sotilaiden tavoin Salpalinjan
LisätiedotKANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN VIETTO LAPPEENRANNASSA Veteraanipäivä Lappeenrannassa alkaa lipunnostolla kello 8.00.
1 (6) Veteraanipäivän vietto Lappeenrannassa 27.4.2017 Ohjelma ja ohjeet osallistujille 18.4.2017 KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN VIETTO LAPPEENRANNASSA 27.4.2017 Keskusta: Kansallista veteraanipäivää vietetään
LisätiedotIitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R
IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,
LisätiedotPerustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.
Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:
LisätiedotPohjois-Espoon ratsastuspolut Kiti Santamala
Pohjois-Espoon ratsastuspolut 29.08.2018 2 Sijainti Pohjois-Espoo kartat.espoo.fi/ 3 Sijainti Pohjois-Espoo Oittaa Nupuri Röylä Reitti kulkee pääsääntöisesti Bodom-järven ympärillä ja sen varrella asustelee
LisätiedotKanneljärven Kuuterselkä
Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai
LisätiedotSOTIEN 1939 1944 MUISTOJA VIROLAHDELLA
SOTIEN 1939 1944 MUISTOJA VIROLAHDELLA Matti Leikkonen ALKUSANAT Vuosi sitten joulukuussa Virolahden Sotaveteraanit ry. teki päätöksen luetteloida ja kuvata kaikki sotien 1939-1944 tapahtumiin liittyvät
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
LisätiedotKuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta
Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja
Lisätiedot25m Pienoispistooli 60 ls sarja H. 25m Pienoispistooli 60 ls sarja H50. 25m Pienoispistooli 60 ls sarja H60
25m Pienoispistooli 60 ls sarja H 1. ylil Meinander, Ari Kym 95 95 96 97 96 99 578 vänr Alanko, Ville- 2. Veikko E-Häm 94 95 96 91 97 96 569 49 3. ylil Talvitie, Marko E-Poh 93 94 90 97 99 96 569 45 4.
LisätiedotKevätretki Tykistöprikaatiin
Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien
LisätiedotSUOMEN ILMAVOIMIEN PERUSTAMINEN Heikki Nikunen
SUOMEN ILMAVOIMIEN PERUSTAMINEN Heikki Nikunen 5.2.2018 Itsenäisyystaistelun tueksi ensimmäiset koneet Ruotsista: Kreivi Eric von Rosenin lahjoittama Morane- Saulnier Parasolista modifioitu Thulin D -tyyppinen
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotRobinson R-44 -helikopterin pakkolasku Valkealassa 3.9.2007
Tutkintaselostus D15/2007L Robinson R-44 -helikopterin pakkolasku Valkealassa 3.9.2007 ES-HRW ROBINSON R-44 Astro Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001
KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin
Lisätiedot87. KEVYT ILMATORJUNTAJAOS VARKAUDESSA
87. KEVYT ILMATORJUNTAJAOS VARKAUDESSA Jaoksen perustaminen ja toiminnan käynnistäminen 87.Kevyyt ilmatorjuntajaos perustettiin kenttäarmeijan 17.6.1941 alkaneen liikekannallepanon yhteydessä. Jaos kuului
LisätiedotMuistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00
Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003
KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin
LisätiedotEP Senioripoliisit. Tapaaminen ti
EP Senioripoliisit Tapaaminen ti 19.9.2017 Kesä, jonka odottelu ei ole vielä päättynyt, on taas kerran kääntynyt syksyyn ja syyskauden ensimmäinen tapaaminen oli ajankohtainen tiistaina 19.9.2017 Årisbergin
LisätiedotTIETÄMÄT. LC Tornio Putaan raivaustalkoilla TORNION TAISTELUN MUISTOMERKKI ESILLE
2011 LC TORNIO PUDAS UUTISIA 3.11.2011 SYKSY Tornion kaupungin alueella on vuonna 2002 julkaistun muistomerkkioppaan mukaan yli 60 erilaista henkilöstä, tapahtumasta, taistelusta tai kaatuneista kertovaa
LisätiedotIlmavoimien 1930-luvun lentokonetyypit
Ilmavoimien 1930-luvun lentokonetyypit Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi olivat saksalaisia 3 6-paikkaisia kuljetus- ja meritoimintakoneita. Kone oli kehitetty Junkers F-13
Lisätiedot1.Rukoileva sotilas Törnävän hautausmaa
Törnävä-Huhtala 1.Rukoileva sotilas Törnävän hautausmaa Rukoileva sotilas on pystytetty talvi- ja jatkosotien muistoksi. Patsaan jalusta on Jyväskylän mustaa graniittia. Itse patsas on valettu pronssiin.
LisätiedotKOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015
KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia
LisätiedotEKL:n Kymen Piirin onkimestaruuskilpailut Haminassa Tervasaarella. Miehet alle 70 v.
EKL:n Kymen Piirin onkimestaruuskilpailut 30.05.2018 Haminassa Tervasaarella Miehet alle 70 v. n:o Nimi 1 Weckström Kari Hamina 1274 2 Partanen Taisto Hamina 1078 3 Takanen Markku Hamina 1002 4 Heinonen
LisätiedotRUOKOLAHDEN ELÄKKEENSAAJAT R.Y. / KALAKERHO
RUOKOLAHDEN ELÄKKEENSAAJAT R.Y. / KALAKERHO Kymen piirin pilkkimestaruuskilpailut 24.3.2015 klo. 10-14 La hto paikka : Putka Kilpailualueena Haapavesi,Saimaa TULOKSET Naiset yli 80 vuotta 1. Asikainen
LisätiedotVuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, Vuohijärvi
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 2/2016 14 Vapaa-ajan asukastoimikunta 13.05.2016 Aika 13.05.2016 klo 16:00-18:45 Paikka Läsnä Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, 47900 Vuohijärvi Luettelon
LisätiedotLuokanopettaja. Luokanopettaja. Ortodoksiuskonnon tuntiopettaja Koulunkäynninohjaaja / iltapäiväkerhonohjaaja
Oppilaat Luokka Oppilasmäärä Opettaja 1-2 Pihlaja 9 Nina 1-Koivu 18 Riikka 1-Kuusi 19 Tiina 2-Mänty 21 Iina 2-Vaahtera 20 Hanna 3A 21 Kristiina 3B 22 Pauliina 4. lk 22 Saara 5. lk 17 Marjo 6. lk 24 Peter
LisätiedotOIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen
OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii
LisätiedotDC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014
DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 Aika 25.11.2014, 16:30 17:45 Paikka Läsnä Ilmailumuseon auditorio Arho Ari Heilala Hannu, puheenjohtaja Jaakkola Mikko Pohjola Kari Pohjonen Ahti, sihteeri
LisätiedotMARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)
MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa
LisätiedotIlmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit
Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Valmet Tuuli II Valmet Tuuli II oli kotimainen kaksipaikkainen koulukone. Sen suunnittelu alkoi jo 1941 ja eri vaiheiden jälkeen esitettiin vaatimus rinnakkaisista
Lisätiedot2. Lipun käytöstä päättäminen Yhdistyksen lipun käyttämisestä julkisissa tilaisuuksissa määrää hallitus.
HELSINGIN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY:N LIPPU- JA MERKKIOHJESÄÄNTÖ I YHDISTYKSEN LIPPU 1. Lipun värit ja mitat Yhdistyksen lippu on pohjaväriltään vihreä, jossa on kullanvärinen yhdistyksen merkki.
LisätiedotReserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen
Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,
LisätiedotVaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
LisätiedotPUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY
PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY Meillä on käsky jyrkin uhmata kuolemaa. Voimalla panssarinyrkin ruhjoa vastustajaa. Meillä ei säi1cytä, meillä ei surraiske ja murra!
LisätiedotERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa
LisätiedotMatkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008
Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,
LisätiedotLÄSNÄOLIJAT 1 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 1 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA JA NÄHTÄVÄNÄPITO 1
KOKOUS Vanhusneuvosto 4.12.2017 KÄSITELLYT ASIAT LÄSNÄOLIJAT 1 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 1 2 N TARKASTAJIEN VALINTA 1 3 N TARKASTUSTAPA JA NÄHTÄVÄNÄPITO 1 4 TERVEISET IKÄÄNTYVÄT MAAHANMUUTTAJAT
LisätiedotMaanpuolustustapahtumat Pohjois-Karjalassa 2015
2015 P-KR Kertausharjoitukset Esikuntaupseeri 0295 423 000 5.1. P-KR 1/15 varusmiehet palvelukseen 8.1. P-KR Tulojuhla 3.2. PKALTSTO Kilta Maanpuolustustapahtumien allakointitilaisuus Torikatu 36 Jari
LisätiedotVIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2017 Kappelineuvosto
1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS Aika tiistai klo 18.30 19.25 Paikka Virojoen seurakuntatalo, 2. krs, Riihitie 2, Virojoki läsnä/poissa Osallistujat Hanski Liisa kappelineuvoston varapj. (x) Niemelä Teuvo kappelineuvoston
LisätiedotTeollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen
Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-
LisätiedotIlmavoimien käyttämät konetyypit 1910-luku
Ilmavoimien käyttämät konetyypit 1910-luku 1 Thulin typ D Thulin typ D on ruotsalainen kaksipaikkainen tiedustelukone, joka on ranskalaisen Morane-Saulnier L - koneen kehitelmä. Suomessa on yleisesti käytetty
LisätiedotTapio Nikkari Elisenvaara nykyisin
Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa
Lisätiedot20 BREWSTER MODEL 239 SUOMEN ILMAVOIMISSA
BW-363 kokoonpanon lopputarkastuksessa Trollhättanissa. Vielä puuttuu spinnerin paikalleen asettaminen. (Ilmavoimamuseo) BW-359 odottelee Trollhättanissa starttia Suomeen, joka tapahtui 21.3.40. 20 BREWSTER
LisätiedotERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa
ERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa 22.-29.4.2018 Su 22.4.2018 Matka lähti Kuopiosta, Rissalan lentoasemalta. Morotettiin porukat ja hypättiin myöhässä olevaan koneeseen. Eväät syötiin suomalaisella
Lisätiedotwww.vaasanteknillinenseura.fi jsa
www.vaasanteknillinenseura.fi VAASAN TEKNILLINEN SEURA RY 5 Toimintasuunnitelma vuodeksi 2015 1 YLEISTÄ Kuten aikaisempinakin vuosina, myös vuoden 2015 aikana järjestämme useita erilaisia tilaisuuksia
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotVenekuntakilpailu Vanniemi
Venekuntakilpailu Vanniemi 13.8.2011 tulos tulos 1 Matti Hiltunen 16 199 gr 9 Pekka Petriläinen 4 348 gr Hannu Pöntinen Keijo Petriläinen 2 Kari Liukko 9 298 gr 10 Jukka Kokkonen 4 030 gr Markku Talonpoika
LisätiedotIitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013
Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,
LisätiedotUtti 6.1.1940. Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940
Utti 6.1.1940 Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940 Talvisota syttyy 30.11.1939 Neuvostoliiton lentojoukkojen konemäärät Suomen rintamalla sodan alussa: 970 pommikonetta 1030 hävittäjäkonetta
LisätiedotMuuttuva funktio, muuttuva konteksti Turun ilmatorjuntapatterit ennen ja nyt
Muuttuva funktio, muuttuva konteksti Turun ilmatorjuntapatterit ennen ja nyt Janne Rantanen Turkuun rakennettiin viime sotien aikana kolme raskasta ilmatorjuntapatteria eri puolille kaupunkia. Patterit
Lisätiedot1. VUODEN 2018 TOIMINNAN PÄÄPIIRTEITÄ TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA TOIMINTA-AJATUS JA STRATEGINEN TAVOITE (pysyvä)
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2018 TOIMINTA-AJATUS JA STRATEGINEN TAVOITE (pysyvä) Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vapaaehtoisen maanpuolustustyön perinnettä, sen säilymistä ja esilläpitoa. Yhdistys vaalii
LisätiedotLohjan Laivurit 40 vuotta
Lohjan Laivurit 40 vuotta Lohjan Laivurit perustettiin keväällä 1976. Aluksi tarkoituksena oli laivurikurssien järjestäminen ja siksi seura liittyi Suomen Navigaatioliiton jäseneksi. Kolme vuotta myöhemmin
LisätiedotTOIMINTA-JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2019
TOIMINTA-JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2019 TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITE (pysyvä) Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vapaaehtoisen maanpuolustustyön perinnettä, sen säilymistä ja esilläpitoa. Yhdistys
LisätiedotNAANTALIN VETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA 1/2014 VETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS /MUISTIO
NAANTALIN VETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA 1/2014 VETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS /MUISTIO AIKA tiistai 4.2.2014 klo 14.00-15.10 PAIKKA Naantalin kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone
LisätiedotToivo Heilä 1905-1940
Erään lentäjän tarina Toivo Heilä 1905-1940 Toivo Heilä syntyi 18.3.1905 Uudenkirkon pitäjässä (aik. ja myöh. Kalanti / nyk. Uusikaupunki) Kotitalo Kytämäellä Heilän pojat Toivo, Pentti, Eero jakosti Yrjö,
LisätiedotTaikinan kylän asukkaat
Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo
LisätiedotKenguru 2012 Benjamin sivu 1 / 8 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa
Kenguru 2012 Benjamin sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta
LisätiedotLAPINLAHDEN TAIDEKATU
LAPINLAHDEN TAIDEKATU Lapinlahden taidekatua ryhdyttiin rakentamaan 1990- luvun alussa, esiin haluttiin tuoda Lapinlahden vahvuus taide- ja kulttuuripitäjänä. Taidekatu alkaa valtatie 5:n ylikulusta ja
LisätiedotVIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2018 Kappelineuvosto
1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS Aika tiistai klo 18.00 19.10 Paikka Virojoen seurakuntatalo, Riihitie 2, Virojoki läsnä/poissa Osallistujat Koivunen Anne kappalainen, puheenjohtaja (x) Hanski Liisa kappelineuvoston
LisätiedotNUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24
1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson
LisätiedotKuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja
TOT-RAPORTTI 8/00 Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja NN oli pysäyttänyt kuorma-autonsa lastausta varten
LisätiedotLAITURIPILKKI v. 2007
LAITURIPILKKI v. 2007 1.12.2007 LAITURIPILKKI Lappeenrannan satama 1 Vuokko Sirkiä 1685 gr 2 Marketta Huustonen 1370 gr 3 Aili Jäppinen 1240 gr 4 Lahja Salmi 1090 gr 5 Varpu Korhonen 1065 gr 6 Mirja Huotilainen
Lisätiedot25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ==============================================================
25m Pienoispistooli erä 1, lauantai 18.8.2012, klo 10:00-11:45 ============================================================== 2. Ltn, Tomi Mustonen H V-S 3. Vänr, Yrjö Munukka H Hel 4. Ylil, Antti Leinonen
LisätiedotHistoriallinen päivä Käräjäkalliolla
Historiallinen päivä Käräjäkalliolla 26.5.2012 Käräjäkallio Puruvedellä on historiallisesti tärkeä monien rajojen kiinnekohtana ainakin 1500luvulta, mahdollisesti jo vuodesta 1323 lähtien. Siitä on muodostunut
LisätiedotMANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme
LisätiedotVaasan patsaita ja muistomerkkejä
Vaasan patsaita ja muistomerkkejä Merikotka Suomen ilmailun muistomerkki sijaitsee Vaskiluodon siltapenkereen kupeessa ns. Halkokarilla. Muistomerkin on tehnyt Kalervo Kallio (1909-1969) ja kivityöt Suomen
Lisätiedot25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ==============================================================
25m Pienoispistooli erä 1, lauantai 18.8.2012, klo 10:00-11:45 ============================================================== 2. Tomi Mustonen H V-S 3. Yrjö Munukka H Hel 4. Antti Leinonen H Kai 5. Jussi
LisätiedotKiltauutiset 3 / 2010
Kiltauutiset 3 / 2010 1 Ilmailumuseo 22.5-2010 Kilta järjesti tutustumiskäynnin Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä olevalle ilmailumuseoon. Siellä tutustuttiin asiantuntevan oppaan johdolla niin
LisätiedotPoikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.
Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan
Lisätiedot