1 Kalevi Yliniemi hallintojohtaja 18.8.2009 SELVITYS KAINUUN JÄTEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN SIIRTÄMISESTÄ KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄLLE Johdanto Määräaikaisen lain Kainuun hallintokokeilusta voimassaolo päättyy 31.12.2012. Kainuun kunnat ovat yhdessä valtion viranomaisten ja Kainuun maakunta kuntayhtymän kanssa aloittaneet valmistelun, jonka tarkoituksena on päättää siitä, miten lakisääteiset kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut ja niiden hallinto järjestetään kokoilun päätyttyä Kainuussa. Kainuun kuntien edustajien kokous päätti 10.3 käynnistää valmistelun seuraavat vaihtoehdot huomioiden: Kainuun hallintokokeilulain vakinaistaminen, maakunnallinen monialainen perinteinen kuntayhtymä ja maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon yhdistäminen. Kokous päätti perustaa valmistelutyötä johtamaan laajan ohjausryhmän ja sille työvaliokunnan, joka se valtuutti aloittamaan työnsä heti. Kokouksessa ja Kainuun maakuntahallituksen tekemän kuntakierroksella on tullut esille, että tulee selvittää olisiko maakuntayhtymän tehtäviksi annettava Kainuun jätehuolto, Kainuun pelastuslaitos ja maatalouselinkeinoon liittyvät kuntien tehtävät ja resurssit. Ohjausryhmän työvaliokunta kokouksessaan 24.6.2009 antoi hallintojohtaja Kalevi Yliniemelle tehtäväksi selvitysmiehenä selvittää pikaisesti ja valmistella asia ohjausryhmän seuraavaan kokoukseen 25.08.2009. Kainuun Jätehuollon kuntayhtymän jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vaala. Jätehuollon kuntayhtymällä ja maakunta -kuntayhtymällä on samat jäsenkunnat. Se, että Vaalan kunta on Kainuun maakunta -kuntayhtymän osajäsen, ei ole ongelma. Vaala voi kasvattaa osajäsenyyttään myös jätehuollon osalta maakunnan liiton toimialan lisäksi. Kainuun Jätehuollon kuntayhtymän tehtävät ja toimiala Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien puolesta jätelaissa kunnan tehtäväksi säädetyn jätehuollon järjestämisestä.
2 Tässä tarkoituksessa kuntayhtymä 1) Huolehtii jätelain mukaisesti kunnalle kuuluvasta jätteen keräyksen järjestämisestä. Jätejakeiden kiinteistökohtaisessa keräilyssä säilytetään kuntayhtymän toimialueella sopimusperusteinen keräilykuljetus kymmenen (10) vuotta kuntayhtymän muodostamisesta eteenpäin. Kuntayhtymä voi täydentää eri jätejakeiden keräilyä omilla järjestelmillään; 2) huolehtii jätelain mukaisesti kunnalle kuuluvasta jätteen kuljetuksen järjestämisestä. Kuljetuksissa pyritään ensisijaisesti sitoumuksiin jo toimivien sopimusten puitteissa. Siirtokuormakuljetuksien maksut peritään siirtokuormausasemien käyttäjiltä; 3) huolehtii jätelain mukaisesti kunnalle kuuluvasta jätteen hyödyntämisen ja käsittelyn sekä kunnalle kuuluvan ongelmajätehuollon järjestämisestä; 4) hyväksyy kuntayhtymän toimialueella sovellettavat jätehuoltomääräykset; 5) hyväksyy kuntayhtymän toimialueella sovellettavan jätemaksutaksan sekä määrää ja maksuun panee jätemaksut. Jätemaksutaksat tasataan käyttäjien kesken tämän sopimuksen määräysten ja periaatteiden mukaisesti; Kainuun jätehuollon kuntayhtymän perussopimus 1.1.2007 6) käyttää jätelaissa kunnalle säädettyä toimivaltaa muissa jätehuoltoon kuuluvissa viranomaistehtävissä; 7) huolehtii kunnallisen jätehuollon suunnittelusta ja kehittämisestä sekä 8) huolehtii jätelain täytäntöönpanoon liittyvistä muista kohdissa 1 5 mainittuihin velvollisuuksiin liittyvistä tehtävistä. Kuntayhtymä voi ottaa hoitaakseen muitakin jäsenkuntien yhtymälle antamia ympäristöhuollon tehtäviä yhtymäkokouksen yksimielisellä päätöksellä ja sen asettamilla ehdoilla, jotka voivat koskea muun muassa tehtävien hoidon rahoitusta, Kuntayhtymä ei kuitenkaan huolehdi kuntien vanhojen kaatopaikkojen sulkemisesta ja jälkihoidosta, eikä myöskään puhdistamolietteiden ja ylijäämämaiden käsittelystä. Kuntayhtymän käyttöön jäävistä kaatopaikoista laaditaan selvitykset, joiden perusteella käytöstä poiston vastuut ja muut mahdolliset vastuut jaetaan kuntayhtymän ja aikaisemman toiminnanharjoittajan kesken. Kuntayhtymä tekee vuokrasopimukset tarvitsemiensa käsittelyalueiden käytöstä. Kuntien huolehdittavaksi jää edelleen kunnan ympäristölupaviranomaiselle kuuluvat jätehuollon valvontatehtävät. Näitä ovat lupatehtävät jäteluvissa ja muu valvonta. Kuntayhtymän toiminta järjestetään itsekannattavuuden periaatteen mukaan niin, että yhtymä varautuu maksutuloilla kattamaan toiminnan kaikki kulut. Kuntayhtymän tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen. Linkki jätelakiin: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931072
3 Johtopäätökset: Uudessa maakuntalaissa on määriteltävä Kainuun maakunta -kuntayhtymän tehtävät siten, että niihin kuuluvat jätelain mukaiset kunnille kuuluvat tehtävät muut sen toimialaan kuuluvat tehtävät, jotka halutaan siirtää kunnilta. Jätehuolto kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymä voi ottaa hoitaakseen muitakin jäsenkuntien yhtymälle antamia ympäristöhuollon tehtäviä yhtymäkokouksen yksimielisellä päätöksellä ja sen asettamilla ehdoilla, jotka voivat koskea muun muassa tehtävien hoidon rahoitusta. Maakunta -kuntayhtymä ei ole kuntalain mukaista kuntien yhteistoimintaa, vaan maakunnan asukkaiden itsehallintoon perustuva julkisoikeudellinen yhteisö. Tämän vuoksi sille ei kunnat voi antaa eikä se itse voi ottaa tehtäviä vain maakuntalain rajoissa. Täten Jätehuolto kuntayhtymä on joustavampi organisaatio hoitaa yhteistoimintana kuntien puolesta eritehtäviä. Uudessa maakuntalaissa tulee olla määritellä maakunnan tehtäväksi jätehuoltolain mukaiset kunnalle kuuluvat tehtävät. Tarkoituksenmukaista olisi määritellä laissa tehtävät siten, että olisi mahdollista ottaa maakunnan tehtäväksi myös kuntien niin halutessa kuntien ja teollisuuden sekä elinkeinoharjoittajien tuottaman jätteen kuljetus ja käsittely. Jätehuoltokuntayhtymän talous Kuntayhtymä kattaa menonsa tuloillaan. Kuntayhtymä varautuu rahoittamaan tuloillaan ympäristöhuollon investointeja. Siirtokuormauskuljetusten kustannukset rahoitetaan siirtokuormausasemien käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Tavoitteena on, että kuntayhtymä rahoittaa investoinnit kyseessä olevaa investointia käyttäviltä käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Kuntayhtymä voi hankkia rahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehdoin sijoituksena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa on jäsenkunnille varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnasta. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan ja palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. Palveluiden hinnoittelun perustana on jätelain mukaan määräytyvä omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät Kainuun jätehuollon kuntayhtymän perussopimus 1.1.2007 7 kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Palveluiden hinnoitteluperusteet vahvistaa yhtymäkokous talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Yksikköhintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana talousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja niin, että yksikköhintoja
4 korottava muutos voi tulla voimaan välittömästi päätösten tultua lainvoimaisiksi. Jätehuollon talous tulee eriyttää maakunta -kuntayhtymän muusta taloudesta. Tällöin siirtymisessä ei tule ongelmia ja jätehuollon talouden perusta ja tila peruspääomineen ja mahdollisine ali-/ylijäämineen pysyy muuttumattomana. Eriyttäminen olisi perusteltua toteuttaa perustamalla jätehuollon kuntayhtymästä maakunta -kuntayhtymän liikelaitos. Tällöin yhtymäkokouksen eli kuntien toimivalta siirtyy osin maakuntavaltuustolle ja osin liikelaitoksen johtokunnalle, jolle kuntalain 87 c :n mukaan kuuluu hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma. Jätehuolto kuntayhtymän talous 2009 ja talousnäkymät Taloudellinen tilanne 31.12.2007: Peruskunnat ovat sijoittaneet kuntayhtymän toiminnan aloittamiseen peruspääomaa yhteensä 896 557 euroa, joka jakaantuu seuraavasti peruskuntien kesken: % Kajaani 42,79 383 681 Kuhmo 12,57 112 672 Suomussalmi 12,40 111 133 Sotkamo 12,26 109 928 Paltamo 4,99 44 764 Vaala 4,60 41 229 Puolanka 4,38 39 243 Hyrynsalmi 3,98 35 659 Ristijärvi 2,04 18 248 100,00 896 557 Kuntayhtymä suorittaa jäsenkuntien peruspääomaosuuksille 12 kuukauden euriborkorkoa vastaavan koron, kuitenkin enintään 10 %. Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 9 Toiminnan taloudellinen toteutuma 2002-2008: Kuntayhtymän taloudellinen toiminta ei ole toteutunut perussopimuksen mukaan. Tulos on ollut alijäämäinen lähes kaikkina tilikausina. Oma pääoma oli vuoden 2008 lopussa negatiivinen eli -77 069 euroa. Edellisien vuosien alijäämää vuoden 2008 tilinpäätöksessä oli 1 066 874 euroa, joka lyheni v. 2008 tuloksella 93 247 euroa, joten alijäämää on nyt 973 627 euroa. Alijäämää on syntynyt lähes joka vuosi, mutta vuotuinen alijäämä on pienentynyt vuodesta 2005 lähtien. Tase 31.12.2008
5 TASE yksikkö = euro 31.12.2008 31.12.2007 VASTAAVAA 5 274 967 4 907 370 Aineettomat hyödykkeet 22 073 24 648 Aineelliset hyödykkeet 5 252 894 4 882 722 Rakennukset ja -rakennelmat 409 290 448 745 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 739 597 3 331 940 Koneet ja kalusto 385 450 172 309 Ennakkomaksut ja keskeneräiset 718 557 929 728 hankinnat Lyhytaikaiset saamiset 553 533 1 147 235 Myyntisaamiset 342 473 952 650 Muut saamiset 0 186 927 Siirtosaamiset 211 061 7 657 Rahat ja pankkisaamiset 9 443 73 784 VASTAAVAA YHTEENSÄ 5 837 943 6 128 389 VASTATTAVAA Oma pääoma Pääomapanokset 896 557 896 557 Edellisten tilikausien ylijäämä - 1 066 874-929 282 (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 93 248-137 592 Tilinpäätössiirtojen kertymä -77 069-170 3167 Poistoero 413 694 438 134 Vieras pääoma Pitkäaikainen 3 761 874 4 011 885 Lainat rahoituslaitoksilta 2 565 874 2 759 895 Lainat julkisyhteisöiltä 1 196 000 1 248 000 Ostovelat 0 3 990 Lyhytaikainen 1 639 445 1 848 687 Lainat rahoituslaitoksilta 904 138 823 535 Lainat julkisyhteisöiltä 52 000 52 000 Ostovelat 472 036 800 421 Muut velat 46 212 22 167 Siirtovelat 165 059 150 564 5 401 319 5 860 572 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 5 837 943 6 128 389 Jätehuollon kuntayhtymä on laatinut taloudentasapainottamisohjelman 2008. Sen mukaan kuntayhtymän talous on tarkoitus alijäämä saada katettua seuraavan 5 6 vuoden aikana. Vuoden 2008 tilinpäätös ja alkuvuoden 2009 talouskehitys ennakoi sitä, että tässä onnistutaan.
6 Jätehuolto kuntayhtymällä katettavaa alijäämää 973 626 euroa ja taseessa on vierasta pääomaa noin 5 400 000 euroa. Toimintatulot v. 2008 olivat 4 036 354 euroa ja vuodelle 2009 talousarvioissa toiminta tulot ovat 4 005 000 euroa. Alijäämä suhteessa toimintatuloja on suuri, mutta suunniteluilla toimenpiteillä ja sillä, että jätekuljetukset voidaan tulevaisuudessa kilpailuttaa, on mahdollista tasapainotta talous jopa suunniteltua nopeammin. Alijäämät on mahdollista kattaa jätehuoltolain mukaisesti toimintatuloilla. Jätehuolto kuntayhtymän liittäminen maakunta -kuntayhtymään keventäisi hiukan hallintoa ja hallintokuluja. Henkilöstö Jätehuollon kuntayhtymällä on omaa henkilöstöä 14. Henkilöstöön sovelletaan KVTES:ta ja sen eläkkeistä vastaa KEVA. Henkilöstön palkkauksessa on käytetty viiteryhmänä alan kunnallisia toimijoita. Henkilöstön tehtäväkohtaiset palkat ovat samalla tasolla kuin maakunta -kuntayhtymän henkilöstön työnvaativuudeltaan vastaavissa tehtävissä. Jätehuolto kuntayhtymän henkilöstön siirtyminen maakunta -kuntayhtymälle ei lisäisi palkkaeroja eikä näin ollen toisi lisämenopaineita Kainuun kuntatalouteen. YHTEENVETO JA SUOSITUS Jätehuollon kuntayhtymä on pieni ja siten Kainuun kuntiin tai kainuulaisten elinoloihin ja palveluihin sen liittämisellä maakunta -kuntayhtymään ei ole suurta vaikutusta. Kainuun kuntatalouteen sillä ei ole mitään merkitystä, koska se toimii ja toimittava vastakin jätelain mukaisesti kattamalla menonsa toimintatuloillaan. Kainuun maakunta ja Jätehuolto kuntayhtymillä on samat jäsenkunnat ja paljolti samoja luottamushenkilöitä. Niiden yhdistäminen olisi siksikin perusteltua. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on maakunnan asukkaiden itsehallintoon perustuva julkisoikeudellinen yhteisö. Tämän vuoksi kaikki maakunnalle siirtyvät tehtävät kaventavat kuntien valtaa. Jätehuolto on luonteeltaan maakunnallista toimintaa. Yhdistäminen on myös juuri sen takia perusteltua: Kootaan yhteen kaikki maakunnan asukkaiden itsehallintoon kuluvat tehtävät samaan maakunnalliseen itsehallinnolliseen yhteisöön. Jätehuolto kuntayhtymän hallinto kevenisi hieman. Kuntayhtymäkokouksien, tarkastuslautakunnan ja hallituksen sijaan tarvittaisiin johtokunta. Se kyllä vähentäisi luottamushenkilöpaikkoja, mutta periaatteessa vaaleilla valittu maakuntavaltuusto ja sen valitsemat eri toimielimet edustavat maakunnan asukkaiden itsehallintoa paremmin kuin kuntien valitsema yhtymäkokous ja sen va-
7 litsemat toimielimet. Hallinnon keventyminen ja maakunta kuntayhtymän yhteisten palveluiden hyödyntäminen vähentäisi jätehuollosta vastaavien hallinnollista työtä. Jätehuolto kuntayhtymän liittäminen selkeyttäisi Kainuun kuntahallintoa. Jätehuollon talous täytyy pitää erillään siitä kuntataloudesta, jossa käytetään verovaroja. Tämän vuoksi jätehuollosta maakunta -kuntayhtymässä olisi tehtävä liikelaitos. Sen yhtiöittämien ei ole perusteltua. Se on selvitetty jo silloin, kun erillinen jätehuollon kuntayhtymä perustettiin. Jätehuollon kuntayhtymä on sen selvittänyt myös lainsäädännön muuttuessa. Henkilöstö siirtyisi liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti vahoina työtekijöinä maakunta -kuntayhtymälle. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan he saisivat tässä yhteydessä viiden (5) vuoden työsuhdeturvan, eli taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla heitä ei voisi irtisanoa. Tästä ei ole kustannusvaikutuksia, sillä ei ole näköpiirissä mitään perusteitakaan tähän. Edellä mainituilla perusteilla suositan, että kuntia edustava ohjausryhmä tekee periaatepäätöksen, että Jätehuolto kuntayhtymä liitetään maakunta - kuntayhtymään vuoden 2013 alusta lähtien. Suositan, että asiaa valmistelemaan asetetaan pieni työryhmä, jossa on talouden, hallinnon ja jätehuollon asiantuntijoita sekä maakunnan asukkaiden itsehallinnon edustajia.