Keksijöiden kansa oivalsi varhain, miten tärkeää on suojata tuotteet ja keksinnöt.

1

On juhlavuosi! Ensimmäinen satavuotistaival 1842-1942 Keksijöiden kansa oivalsi varhain, miten tärkeää on suojata tuotteet ja keksinnöt. Ensimmäinen suomalainen patentti Ensimmäisen numeroidun suomalaisen patentin myönsi kesäkuun 29. päivänä 1842 Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Korkeassa Nimessä Hänen asettamansa Suomen Senaatti Mechanicus L. G. Ståhlelle koskien rautaista puhallinkonetta. (Kuva viereisellä sivulla.) Ensimmäinen suomalainen kaupparekisteri-ilmoitus Helsinkiläinen Axel Adolf Pihlgrenin firma merkittiin kaupparekisteriin 2. päivä heinäkuuta 1896. Liikkeen nimeksi tuli Axel Pihlgren ja sen laajaan toimialaan kuului mm. punssin, viinin, viinan ja siirtomaatavaroiden sekä lasi- ja posliinitavaroiden myyminen. Ensimmäinen suomalainen tavaramerkki Rekisterilehti N:o 1 & 2, 1.5.1889: Armollisen asetuksen 11 päivältä Helmikuuta 1889, koskeva tavaraleiman suojelemista, sen 11 :n mukaan on Teollisuushallitus tänä päivänä rekisteriin ottanut allamainituilla numeroilla, erityiseen leimakirjaan, seuraavain rautaruukkien ja metallitehtaiden tavaraleimat N:ot 1: Pinjaisten tehdas Pohjan pitäjässä tavaramerkit naulaja kankirautaa sekä taoksia ja puutarhatyökaluja varten. Ensimmäinen Suomessa rekisteröity yhdistys Suomen Kristillinen Taideseura r.y. merkittiin yhdistysrekisteriin 15.3.1919.

3 Patentti- ja rekisterihallitus syntyi 1942 Itsenäisen viraston aika alkoi 1942, keskellä sodan vuosia. Ensimmäinen PRH:n myöntämä patentti Ensimmäinen patentti myönnettiin 23.2.1942 AGA-BALTIC Aktiebolagin laitteelle automaattista äänenvoimakkuussäätöä varten radiovastaanottimiin yms. Ensimmäinen kaupparekisteri-ilmoitus PRH:een Kalan ja maataloustuotteiden Välitysliike ilmoitettiin kaupparekisteriin 7.1.1942. Omistaja Olli Saarelainen, kotipaikka Helsinki. Ensimmäiset PRH:n rekisteröimät tavaramerkit 17.1. 1942 rekisteröitiin Karwendol -tavaramerkki leipzigilaiselle Vasenol-Werkelle ja Kotipesuaine -tavaramerkki Tampereen Saippuatehtaalle. Ensimmäinen mallisuoja Kiukaat ovat kautta aikojen innostaneet suomalaisia keksijöitä. Rekisterinumerolla 1 sai mallisuojan pyöreä saunankiuas, jonka suunnitteli vuonna 1971 Matti Suuronen. Ensimmäinen hyödyllisyysmalli Suomi otti ensimmäisenä Pohjoismaana käyttöön hyödyllisyysmallin, jota kutsutaan myös pikkupatentiksi. Ensimmäisenä hyödyllisyysmallisuojan sai 3.2.1992 koottava pikkupöytä, jonka suunnittelija on Hannu Karu. Ensimmäiset PRH:n rekisteröimät yhdistykset ja säätiöt Yhdistysrekisteri ja säätiörekisteri siirtyivät oikeusministeriöstä Patentti- ja rekisterihallitukseen 1995. 1.2.1995 rekisteröitiin ensimmäinen säätiö, Mallusjokisäätiö, jonka tarkoituksena on vanhustenhoitotyön edistäminen. Ensimmäisen yhdistyksen rekisteröinti kuvasti hyvin tuolloin elettyä lama-aikaa, kun yhdistysrekisteriin merkittiin Muhoksen Työttömien Yhdistys ry.

4 Sisällys Sisältö... 4 Pääjohtajan katsaus... 4 Patentti- ja rekisterihallitus... 6 Toiminta-ajatus ja visio... 7 Tapahtumakalenteri 2001... 8 Organisaatio... 10 Henkilöstö... 11 PatRek-asiakaspalvelu... 12 Kirjasto- ja informaatiopalvelu... 12 Yritys- ja yhteisölinja... 14 Patentti- ja innovaatiolinja... 16 Tavaramerkki- ja mallilinja... 18 Yhdistysasiain yksikkö... 21 Valituslautakunta... 22 Markkinointi- ja liiketoimintayksikkö... 23 TE-keskusyhteistyö... 25 Viestintä ja yhteiskunta-asiat... 26 INNOSUOMI 2001... 27 Kansainvälinen yhteistyö... 28 Tuotto- ja kululaskelma... 30 Tase... 31 Tilinpäätöslukujen tarkastelua... 32 Tuloksellisuuskatsaus... 34 Yhteystiedot... 35 Pääjohtajan katsaus Vuosi 2001 oli Patentti- ja rekisterihallituksen toimintojen kehittämisen, suunnittelun sekä kansainvälisten asioiden kannalta vilkas. Sähköinen asiointi käynnistettiin patentti- ja innovaatiolinjalla huhtikuussa. Patentti- ja rekisterihallitus on nyt Euroopassa ainoa teollisoikeudellinen virasto, jossa voidaan asioida patenttiasioissa sähköisesti. Sähköisesti voidaan myös antaa välipäätökset ja muut päätökset asiakkaille. Tarkoitus on, että kaupparekisteri ja muut yksiköt siirtyvät asteittain myös sähköiseen asiointiin. Aikaisempina vuosina käynnistettyjen kehittämishankkeiden toteuttamista jatkettiin. Näistä mainittakoon erityisesti evaluointiprosessin antamien virikkeiden ja Balance Score Card -menetelmän toteuttaminen käytännössä, IT-strategian kehittäminen laajapohjaisesti, YTJ-hanke yhteistyössä verohallinnon kanssa ja aluepalvelujen tehostaminen. Palkkausjärjestelmien uudistamisprojektin yhteydessä kartoitettiin myös henkilökunnan mielipiteitä. Tulokset olivat kannustavia: henkilökunta oli motivoitunutta ja piti työtään Patentti- ja rekisterihallituksessa mielenkiintoisena. Tosin palkkaustasoon ei aina olla tyytyväisiä. Myös henkilökunnan TYKY-toimintaa on jatkettu ja kehitetty. Palaute tästä on ollut myönteinen. Graafinen suunnittelu: Kari Eklund DM Oy Kuvat: PRH:n arkisto, liikenne- ja viestintäministeriön arkisto, EPOn arkisto, Luonnonkuva-arkisto, Credo Imagebank ja Heikki Savolainen/ABC-Studio. Paino: Painorauma Oy

5 Patentti- ja rekisterihallituksessa on vuodesta 1988 lukien työn tuottavuus noussut 80 prosenttia. Nyt tähän kasvuun tuli tauko, jota oli jo osattu odottaakin. Asetettua yleistavoitetta ei aivan saavutettu. On muistettava, että ihminen ei ole mikään sitruuna, josta voidaan aina vaan puristaa lisää mehua. Jo saavutettua tulostavoitetta palveluissa ja tuottavuudessa on kuitenkin pidettävä hyvänä ja uskottava nousuun vielä jatkossa. Kiitän henkilökuntaa hyvästä työpanoksesta. Kansainvälisissä asioissa on jatkuvien EU-, YK- ja lähialueisiin kohdistuvan yhteistyön lisäksi erityisesti työllistäneet yhteisöpatenttiasiat. Vaikka poliittinen konsensus on asiasta periaatteellisella tasolla syntynyt, ovat monet suuret käytännön kysymykset tätä kirjoitettaessa ratkaisematta. Jokainen kansakunta pitää innovaatio- ja keksintöasioita tärkeinä, kuten valtioneuvosto ja eduskunta ovat asiasta lausuneet. Edellytykset näiden asioiden kehittämiselle halutaan turvata jatkossa myös alueellisesti. Suhteet kansainvälisiin järjestelmiin ja erityisesti naapurivaltioihin ovat edelleen kehittyneet myönteisesti. Euroopan kaupparekisterijärjestelmää, EBR, jonka kokoaminen edelleenkin jää kansalliselle tasolle, kehitetään hyvää vauhtia. Patentti- ja rekisterihallitus on tässä kehitystyössä ollut malliesimerkkinä. Kun yhdistysasiat siirrettiin vuonna 1995 oikeusministeriöstä Patentti- ja rekisterihallitukseen, eduskunta lausui ponnessaan, että yhdistyksen perustamiskäsittelyn, joka tuolloin kesti keskimäärin 18 kuukautta, tulee sujua alle kahdessa kuukaudessa. Tähän tavoitteeseen Patentti- ja rekisterihallituksen tuli päästä vuoteen 2002 mennessä ja nyt tämä tavoite on saavutettu. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välisessä tulosohjaussopimuksessa on ensimmäisenä kohtana, että viraston on edelleen kehitettävä suhteitaan eri sidosryhmiin ja asiakkaisiin. Näin on menetelty ja suurena tukena tässä suhteessa on ollut sidosryhmiä edustava johtokunta sekä arvovaltaiset yhdistysasiain neuvottelukunta ja yritysasiain neuvottelukunta. Kansainvälisissä suhteissa, jotka ovat elintärkeitä Patentti- ja rekisterihallituksen toiminnalle, ovat olleet takeena erinomaiset yhteydet kansainvälisiin järjestöihin ja muihin vastaaviin kansallisiin virastoihin ja laitoksiin. Yli puolet nettobudjetoidun Patentti- ja rekisterihallituksen tuloista tulee edelleen ulkomaisilta asiakkailta. Martti Enäjärvi

6 PRH:n johtokunta 17.9.2001 alkaen Patentti- ja rekisterihallitus Nykyinen Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) perustettiin vuonna 1942. Sitä ennen sen tehtäviä hoitivat mm. Suomen Senaatti (talousosasto), manufaktuurijohtokunta, teollisuushallitus ja kauppa- ja teollisuusministeriö. Nyt se kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon alaan ja on tulosohjattu ja tulosbudjetoitu virasto. Patentti- ja rekisterihallitus kerää toimintansa kustannuksia vastaavat tulot asiakkaitten palvelumaksuina. Johtokunta Valtioneuvosto on asettanut Patentti- ja rekisterihallitukselle uuden johtokunnan ajaksi 17.9.2001 16.9.2004. Rehtori Paavo Uronen, puheen johtaja, Teknillinen korkeakoulu Ylijohtaja Risto Paaermaa, vara puheenjohtaja, kauppa- ja teollisuusministeriö Pääjohtaja Martti Enäjärvi, PRH Osastopäällikkö Antti Maijala, Teollisuuden ja Työnantajain keskusliitto TT Lainopillinen asiamies Tytti Peltonen, Suomen Yrittäjät ry Patenttiasiamies Eva Grew, Suomen Patenttiasiamiesyhdistys ry Apulaistarkastaja Eija Peltonen, PRH (henkilöstön edustaja) Johtoryhmä v. 2001 Patentti- ja rekisterihallituksen tuloksesta vastaa pääjohtaja apunaan johtoryhmä: Pääjohtaja Martti Enäjärvi, puheenjohtaja Ylijohtaja Olli Koikkalainen Linjanjohtaja Sirkka-Liisa Lahtinen Linjanjohtaja Pekka Launis Yhdistysrekisterijohtaja Kalevi Sadeluoto Viestintäjohtaja Leo Lehdistö Suunnittelujohtaja Kari Summanen, jotka muodostavat johtoryhmän työ - valiokunnan, sekä Talousjohtaja Raija Järviö Johtaja (kansainväliset ja lakiasiat) Eija Nuorlahti-Solarmo Markkinointipäällikkö Mika Waris Henkilöstöpäällikkö Esko Inkinen Suunnittelija Anna-Liisa Viinikka, henkilöstön edustaja Yhteistyötoimikunta v. 2001 Työnantajan edustajat: Pääjohtaja Martti Enäjärvi, puheenjohtaja Ylijohtaja Olli Koikkalainen, varapuheenjohtaja Linjanjohtaja Pekka Launis sekä Linjanjohtaja Sirkka-Liisa Lahtinen Henkilöstöpäällikkö Esko Inkinen Henkilöstön edustajat, luottamusmiehet: lakimies Päivi Ollila, Akava ry Apulaistarkastaja Riitta Leikas, Patentti- ja rekisterihallituksen henkilökuntayhdistys ry Vanh. tutkijainsinööri Matti Santero, Patenttihallinnon Diplomi-insinöörit ry Apulaistarkastaja Marjut Helminen Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry

7 Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus edistää teknistä ja taloudellista kehitystä ja yhteistyötoimintaa sekä vaalii maan henkistä pääomaa. Patentti- ja rekisterihallitus palvelee myöntämällä patentit, rekisteröimällä hyödyllisyysmallit, tavaramerkit ja mallioikeudet, yritykset ja muut yhteisöt, toiminimet sekä yrityskiinnitykset, käsittelemällä näihin liittyvät asiat ja osallistumalla aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön. Patentti- ja rekisterihallitus tarjoaa alan tietopalveluita ja pyrkii kaikessa palvelutoiminnassaan siihen, että luovuus, yrittäjyys ja yhteisötoiminta voivat maassamme lisääntyä. PRH:n visio 2007 Luovuus, osaaminen, yrittäjyys ja yhteistoiminta ovat asiakkaittemme menestystekijöitä ja maamme teknisen, taloudellisen ja henkisen kehityksen ja hyvinvoinnin perusta. Asiakkaamme luottavat palvelum me oikeusvarmuuteen, yh den ver tai suu teen ja kansain vä lisesti kilpailukykyiseen laatuun ja pystyvät toimimaan PRH:n kautta täysipainoisesti myös kansain välisessä innovaatiojärjestelmässä ja yritystoiminnassa. Palvelumme on nopeaa, joustavaa ja helposti käytettävissä PRH-Innotalossa, alueellisissa palvelupis teis sä ja tieto verkoissa. Olemme Suomen osaavin ja ystä vällisin henkilökunta. Kunnioitam me toisiamme, olemme avoimia ja uudistumme jatkuvasti.

8 T a p a h t u m a k a l e n t e r i 26.2. Kiinan kansantasavallan patenttiviraston valtuuskunta vieraili pääjohtaja Wang Jingchuanin johdolla.. 27.2. Henkilökunta vietti laskiaistiistaita TYKY-ohjelman merkeissä. 5.3. Säätiötyöryhmä jätti loppuraporttinsa pääjohtaja Martti Enäjärvelle. 17.4. Ensimmäinen sähköinen patenttihakemus vastaanotettiin klo 8.31. Hakemuksen jätti Patenttitoimisto Kolster Oy Ab. 26.4. WIPO:n henkisen omaisuuden päivää vietettiin ensimmäistä kertaa. 21.5. juhlittiin Manufaktuuripäivää. Toimitusjohtaja Kirsti Paakkanen kiitteli PRH:ta brändejä esittelevän näyttelyn tekemisestä Innogalleriaan. 1.6. Ministeri Kimmo Sasi avasi YTJ-tietopalvelun Säätytalolla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. 5.6. Innotalossa järjestettiin seminaari mallisuojan tulevaisuuden haasteista. Ristomatti Ratia piti muotoilijan puheenvuoron.

9 12.6. Merkittävä brändi näyttely avattiin Innogalleriassa. Linjanjohtaja Sirkka-Liisa Lahtinen puhui avajaisissa tavaramerkeistä ja brändeistä. 4.9. Ministeri Sinikka Mönkäre vieraili PRH:ssa ja samalla myös VAL:n 25-vuotisjuhlissa Innotalossa. 20.11. vietettiin valtakunnallista Innopäivää. Tasavallan presidentti Tarja Halonen jakoi INNOSUOMI-palkinnot ja totesi niiden edustavan monipuolisesti suomalaista osaamista. Varusmiesten keksintökilpailu INNOINT järjestettiin jo kolmannen kerran. 22.11. PRH esitteli rekistereitään Rekisterit auki! tapahtumassa Helsingissä Lasipalatsissa. 22.11. Korkein hallinto-oikeus tutustui PRH:n toimintaan ja Innotaloon. 27.11. Keksijä Pertti Pasanen ja muita innovaattoreita -näyttely avattiin Innogalleriassa. Tuotekehittelijä Raimo Kaukinen työskenteli 15 vuotta Pasasen kanssa. 4.12. Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen alusti aiheesta Kansalaisjärjestöjen rooli tulevaisuudessa yhdistysasiain neuvottelukunnan kokouksessa.

10 Organisaatio Johtokunta Johtamisen tuki Suunnittelujohtaja Kari Summanen Talousjohtaja Raija Järviö Kansainväliset ja lakiasiat, johtaja Eija Nuorlahti-Solarmo Henkilöstöpäällikkö Esko Inkinen Pääjohtaja Martti Enäjärvi Yritys- ja yhteisölinja Ylijohtaja Olli Koikkalainen Kaupparekisteri Yrityskiinnitykset Taseet ja tilinpäätökset Säätiöt Johtoryhmä Patentti- ja innovaatiolinja Linjanjohtaja Pekka Launis Patentit Integroidut piirit Hyödyllisyysmallit Viestintä ja yhteiskunta-asiat Viestintäjohtaja Leo Lehdistö Tavaramerkki- ja mallilinja Linjanjohtaja Sirkka-Liisa Lahtinen Tavaramerkit Mallioikeudet Pääjohtajan sihteeristö Pääjohtajan sihteeri Tuula Hirvonen Yhdistysasiainyksikkö Johtaja Kalevi Sadeluoto Sisäinen tarkastus Kirjasto ja informaatiopalvelu Kirjasto- ja informaatiopalvelupäällikkö Ritva Sundquist YT-toimikunta Markkinointi ja liiketoiminnot Markkinointipäällikkö Mika Waris Valituslautakunta PatRek-asiakaspalvelu Asiakaspalvelupäällikkö Marja Sinkkonen TE-keskukset Kaikki PRH-palvelut Keksintöasiamiehet Aluepalvelut Maistraatit yritys- ja yhteisöasiat Uusyrityskeskukset neuvonta Kauppakamarit neuvonta

11 Koko- ja osa-aikaiset sukupuolen mukaan 31.12.2001 Kokoaikaiset mies 151 Kokoaikaiset nainen 285 Osa-aikaiset mies 6 Osa-aikaiset nainen 37 Yhteensä 479 Henkilöstö Patentti- ja rekisterihallituksessa työskenteli vuoden 2001 lopussa 479 henkilöä. Viraston ylin johto painotti toimintavuonna erityisesti yhteistyöasioita, avoimuutta ja saadun palautteen huomioon ottamista. Patentti- ja rekisterihallituksen YT-toimikunta kokoontui lähes kuukausittain eli 11 kertaa. Samalle vuodelle kohdentuneet VES-neuvottelut sekä Valpas II-palkkauskierros ovat myös pitäneet työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen välisen tilasto- ja muun yhteistyön tiiviinä. Virastossa on tarkennettu rekrytointiin liittyvää ohjeistusta sekä käynnistetty henkilöstötilinpäätökseen (HTP) liittyvien tunnuslukujen kerääminen, analysointi ja seuranta. Joulukuussa toteutetun valtionhallinnon yhteisen Baro-työtyytyväisyyskyselyn tulokset olivat kokonaisuutena myönteiset ja antoivat vankan perustan viraston työolosuhteiden edelleen kehittämiselle. Patentti- ja rekisterihallitus on mukana Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskuksen Investointi tasa-arvoon -projektissa, jonka tavoitteena on saattaa tasa-arvosuunnitelmat konkreettisiksi. Toimintavuoden alusta siirtyivät henkilöstöhallintoon koulutusasiat, missä keskityttiin kahteen tietotekniikkaopetuspakettiin. Myös otettiin käyttöön tapahtumakohtainen koulutuksen suunnittelun, seurannan ja raportoinnin (KOSURA) ATK-sovellus. Työkykyä ylläpitävä, TYKY-toiminta on kokemusten karttuessa lisääntynyt ja monipuolistunut. TYKY-toiminnan tehostumista ovat edistäneet mm. uuden liikuntatilan valmistuminen ja lisääntynyt yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Virkistystoimikunta on ollut aktiivinen järjestämällä tempauksia, retkiä ja yhdessäolotilaisuuksia henkilökunnan viihtyvyyden lisäämiseksi. Henkilöstön ja koko viraston turvallisuusasioihin on panostettu voimakkaasti mm. turvakartoituksella, turvallisuussuunnittelun ajantasaistamisella ja sen osa-alueista tiedottamisella, videovalvontajärjestelmän digitalisoinnilla ja kattavuuden tehostamisella sekä uusituilla valvomojärjestelyillä. Palkkausjärjestelmän kehittämistä jatkettiin Projekti testasi laatimansa tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän ja kokosi 150 henkilön tehtävänkuvat vaativuuden arviointia varten. Myös palkkausjärjestelmän henkilökohtainen osa valmistui testaamisvaiheeseen. Patentti- ja rekisterihallituksessa tehtiin selvitys palkkaus- ja kannustejärjestelmien toimivuudesta. Selvityksen perusteella henkilöstö pitää tärkeänä uudistuksia, jotka nykyistä herkemmin ottavat huomioon henkilöiden hyvät työsuoritukset ja työn vaativuuden sekä uudistuksia, jotka takaavat nykyistä oikeudenmukaisemmat palkkasuhteet henkilöstön kesken. Henkilöstön ikärakenne 31.12.2001 alle 24-vuotiaita 25-34 35-44 45-54 yli 55-vuotiaita Henkilöstön määrä henkilötyövuosina 2001 Johtamisen tuki Markkinointi- ja liiketoimintayksikkö Patentti- ja innovaatiolinja Kirjasto- ja informaatiopalvelu Tavaramerkki- ja mallilinja Yritys- ja yhteisölinja Yhdistysrekisteri Henkilöstö koulutusasteen mukaan Tutkijakoulutusaste 9 Ylempi ja alempi korkeakouluaste sekä alin korkea-aste 260 Keskiaste 122 Perusaste 88 Yhteensä 479 Korkeakoulututkinnon suorittaneista 80 lakimiehiä ja 79 diplomi-insinöörejä

12 PatRek-asiakaspalvelu Patentti- ja rekisterihallituksen kaikki peruspalvelut ovat PatRek-asiakaspalvelussa, joka toimii Innotalon katutasossa. Itsepalvelutiloissa asiakkaat voivat tutkia tietokannoista rekisterejä myös omatoimisesti ja tehdä CD ROM-levyiltä tiedonhakuja sekä tutustua julkisiin asiakirjoihin. KAIKKI SÄHKÖISESTI PRH sähköisen asioinnin kehityksen kärjessä! PatRek-asiakaspalvelussa kävi vajaa 90 000 asiakasta. Erilaisia jäljenteitä otettiin itsepalveluna noin 30 000 kappaletta. Itsepalvelutiloissa kävi päivittäin noin 120 asiakasta. PatRek-asiakaspalvelusta noudettiin erilaisia maksullisia tietopalvelutuotteita kuten rekisteriotteita, todistuksia ja asiakirjajäljennöksiä noin 35 000 kappaletta. Yritys- yhteisötietojärjestelmän (YTJ) käyttöönotto keväällä 2001 oli suuri haaste asiakaspalvelun henkilöstölle ja asiakkaille. Asiakkaat ja henkilöstö joutuivat totuttelemaan uusiin toimintatapoihin ja lomakkeisiin. Asiakkaiden neuvonnan tarve lisääntyi ja monipuolistui. Ensimmäistä kertaa asiakkaat voivat ilmoittautua samalla lomakkeella sekä kaupparekisteriin että verohallinnon rekistereihin. Vuonna 2001 kiinnostus julkisia asiakirjoja kohtaan on lisääntynyt. Viranomaiset, yhteisöt ja yksityishenkilöt kysyvät kaupparekisterin, säätiörekisterin ja yhdistysrekisterin tietoja ja asiakirjoja aiempaa enemmän. Kotisivujen suosio kasvaa Kertomusvuonna Patentti- ja rekisterihallituksen kotisivulla www.prh.fi rekisteröitiin 464 000 käyntiä. Eniten käyntejä, 132 145 käyntiä, oli edellisten vuosien tapaan kaupparekisterin sivuilla. Kaikki Patentti- ja rekisterihallituksen ilmoitus- ja hakulomakkeet ovat saatavana myös kotisivun kautta. Lomakkeet ovat kahdessa yleisesti käytetyssä tiedostomuodossa, jotta mahdollisimman monet voisivat niitä käyttää. Lomakkeita ladattiin sivuilta kertomusvuonna 217 068. Huhtikuusta lähtien kauppa- ja säätiörekisterien lomakkeet ovat olleet saatavilla yritys- ja yhteisötietojärjestelmän Internet-sivuilta (www.ytj.fi). Vuonna 2001 avattiin kotisivuilla kaksi uutta palvelua: Mallinetti ja NettiYREKA. Näihin palveluihin pääsee Patentti- ja rekisterihallituksen kotisivun kautta veloituksetta. Kirjasto- ja informaatiopalvelu Kirjasto- ja informaatiopalveluyksikkö on laaja teollisoikeudellinen ja tekninen erikoiskirjasto, joka ylläpitää Suomessa ainutlaatuista kotimaisten ja ulkomaisten patenttijulkaisujen kokoelmaa sekä tieteellistä kirjastoa. Kirjasto- ja informaatiopalveluyksikkö palvelee virastoa ja ulkopuolisia asiakkaita hankkimalla ja välittämällä teollisoikeuksiin liittyvää tietoa ja kirjallisuutta. Kirjaston kokoelmissa oli vuoden 2001 lopussa noin 29 miljoonaa patenttijulkaisua yli 40 maasta. Kokoelmat karttuivat vuoden aikana yli miljoonalla uudella julkaisulla. Osa kokoelmasta on CD ROM levyillä. Levyjä oli vuoden lopussa 10 500. Ne sisälsivät lähes 11 miljoonaa julkaisua. Kirjaston lukusalissa kävi yli 2 000 asiakasta. Asiakkaiden yhteydenottoja kirjasto- ja informaatiopalveluyksikköön tuli vuoden aikana lähes 30 000. Julkaisujen välitys sähköistyi Kirjasto- ja informaatiopalveluyksikön jäljennepalvelu siirtyi sähköiseen julkaisujen välitykseen. Asiakkaille välitettiin julkaisuja mikromuotoisista, paperi- ja CD ROM kokoelmista joko sähköpostitse tai suuremmissa tilauksissa CD ROM levyillä. Edelleen julkaisujen sähköiseen välitykseen liittyen kehiteltiin yhdessä Euroopan patenttiviraston kanssa ESP@CENET järjestelmään liittyvää julkaisujen ostoskorin (WOM, Web Ordering Module) suomalaista versiota. Ostoskoritilaus tulee asiakkaiden käyttöön vuoden 2002 alkupuolella. Lehtiartikkeliarkisto syntymässä Virastoa ja sen toimialaa koskevia lehtiartikkeleita on vuoden 2001 alusta skannattu arkistoksi, joka tulee henkilöstön käyttöön sisäisen verkon, Innonetin kautta vuoden 2002 alusta.

13 Kevät

14 Yritysasiainneuvottelukunnan jäsenet vuonna 2001 Pääjohtaja Martti Enäjärvi Ylijohtaja Olli Koikkalainen Linjanjohtaja Sirkka-Liisa Lahtinen Apulaisjohtaja Ulla-Maija Sarkkinen Apulaisjohtaja Sakari Kauppinen Viestintäjohtaja Leo Lehdistö Asianajaja Pekka Sirviö, Suomen Asianajajaliitto Johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät Toimitusjohtaja Markus Aaltonen, Veterator Oy Osastopäällikkö Leena Linnainmaa, Keskuskauppakamari Osastopäällikkö Antti Maijala, Teollisuuden ja Työnantajien keskusliitto Johtaja Ursula Ranin, Nokia Yhtymä Varatuomari Olavi Leppänen, Pellervo-Seura ry. Varatoimitusjohtaja Stig Henriksson, Kaupan Keskusliitto Toimitusjohtaja Ulla Partanen, Operaria Ulla Oy Varatoimitusjohtaja Erkki Kontkanen, Suomen pankkiyhdistys VTT Juhana Vartiainen, Palkansaajien tutkimuslaitos Yritys- ja yhteisölinja Yritys- ja yhteisölinjan keskeisiä tehtäviä ovat kauppa-, säätiö- ja yrityskiinnitysrekisterin pitäminen ja tilinpäätösasioiden julkistaminen ja näihin toimiin liittyvien ilmoitusten ratkaiseminen, joilla useilla on oikeutta luova vaikutus. Lisäksi linja valvoo säätiöiden hallintoa ja päätösten laillisuutta yritysten ja säätiöiden perustamisissa ja niissä tapahtuvissa muutoksissa. Myös tietopalvelu omista rekistereistä on merkittävää. Linjan henkilökunnan määrä on 144, joista 28 prosenttia on lakimiehiä. Linjan yksiköistä tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämisyksikkö sekä kaupparekisteriyksikkö ovat vuoden 2001 loppuun mennessä siirtyneet työskentelemään tiimiorganisaatioissa. Uudistuksen tavoitteena on asiakaslähtöisesti parantaa työmenetelmiä ja nopeuttaa käsittelyä sekä mahdollistaa henkilöstön mukanaolo omien työtehtävien kehittämisessä. Jatkossa aloitetaan myös muiden yksiköiden tiimiyttäminen. Kaupparekisterissä on 495 597 yritystä, säätiörekisterissä 2 632 säätiötä ja yrityskiinnitysrekisterissä 94 168 voimassa olevaa kiinnitystä. Kaupparekisteri Vuonna 2001 kaupparekisterissä käsiteltiin 21 661 uutta toiminimen rekisteröintiilmoitusta ja 65 283 muutosilmoitusta. Tilinpäätösilmoituksia tarkastettiin 69 572. Yrityskiinnitysrekisteri Yritys voi käyttää irtainta omaisuuttaan velkojensa vakuutena hakemalla siihen yrityskiinnityksen. Vuonna 2001 yrityskiinnityshakemuksia käsiteltiin 5 542 kappaletta. Säätiörekisteri Säätiöiden perustamiseen haetaan lupa Patentti-ja rekisterihallitukselta, joka myös valvoo säätiöiden toimintaa. Säätiöiden perustamislupia myönnettiin 47 kpl vuonna 2001. Muutostietoja rekisteröntiin 867 ja vuosiselvityksiä tarkastettiin 2 327. Uusia säätiöitä rekisteröitiin 52 kpl. Patentti- ja rekisterihallitus asetti 5.1.2000 työryhmän selvittämään säätiöasioiden käsittelyn kehittämistä. Työryhmän erityiseksi tehtäväksi tuli selvittää, onko säätiöiden valvonta nykyisellään tarkoituksenmukaista ja riittävää, ja ovatko säätiöiden toimintaan ja toimintaedellytyksiin liittyvät säädökset ajan tasalla. Työryhmä jätti loppuraporttinsa pääjohtaja Martti Enäjärvelle 5.3.2001. Työryhmän esittämiä kehittämistoimia säätiövalvontaan ollaan aloittamassa. Yhteistyöhankkeet Verohallitus ja Patentti- ja rekisterihallitus ottivat käyttöön keväällä 2001 uuden yri-

15 tys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ). Siinä elinkeinonharjoittajien ja säätiöiden tunnisteena käytetään yritystunnusta, joka on niiden ainoa tunnus. YTJ on Verohallituksen kanssa yhdessä ylläpidettävä tietojärjestelmä, joka mahdollistaa tietojen ilmoittamisen yhdellä ilmoituksella molemmille viranomaisille. Yritysten ja yhteisöjen ei tarvitse enää ilmoittaa samoja tietoja erikseen sekä kaupparekisteriin (säätiörekisteriin) että verohallinnon ylläpitämiin rekistereihin, vaan asia hoituu nyt yhdellä ilmoituksella molempien viranomaisten rekistereihin. YTJ on toimivana yksitunnusjärjestelmänä yrityksille harvinaisuus koko EU:ssa. Yritys- ja yhteisölinja yhdessä koko Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa on ollut toteuttamassa yhteistyötä TE-keskusten kanssa. Tavoitteena on joustava asiakaspalvelu siten, että yrittäjille ja yhteisöille on TE-keskuksissa tarjolla viraston peruspalvelut ns. yhden luukun periaatteella. Tietopalvelu Kertomusvuonna KATKA-tietopalvelun käyttäjämäärä nousi yli 9 000. Järjestelmässä on täydelliset tiedot 435 784 elinkeinonharjoittajasta. Kyselyjä KATKA:aan tehtiin 1 256 875 kappaletta. Suurkäyttäjiä ovat veroviranomaiset, poliisi, oikeushallinto ja vakuutuslaitokset. Myös CDlevylle tallennettujen tietojen kysyntä kasvoi merkittävästi. CD-KATKA:a myytiin 310 kappaletta (465 kpl vuonna 2000). Kaupparekisteritietoja on saatavissa myös Internetistä. Sovelluspalvelulla myös Tietoenator Oyj ja Suomen Asiakastieto Oy tarjoavat KATKA-tietopalvelua osana omia yritystietopalvelujaan. Näiden kautta tehdyistä kyselyistä saatiin vuonna 2001 tuloa 1 263 731 markkaa. Vuoden lopulla myös yhtiöiden tilinpäätöstietoja tuli saataville Internetpalvelun kautta. European Business Register (EBR) on 12 eurooppalaisen maan kaupparekisterien yhteinen tietopalvelu, josta saa virallista ja luotettavaa rekisteritietoa kunkin maan yrityksistä. EBR-palvelu antaa kaikille mahdollisuuden saada virallisia yritystietoja ulkomailta kohtuullisin kustannuksin ja omalla kielellä. Tämä palvelu tuli kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2001 aikana. 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 SUORA YHTEYS EUROOPAN YRITYS- MAAILMAAN! Viralliset yritystiedot Euroopasta PRH:n kautta! 0 EUROPEAN BUSINESS REGISTER Käsitellyt kaupparekisteri-ilmoitukset ja keskimääräinen käsittelyaika 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Käsitellyt kaupparekisteri-ilmoitukset Keskimääräinen käsittelyaika (kk)

16 Patentti- ja innovaatiolinja Patenttihakemuksia 2000 2001 Patenttihakemuksia 2903 2660 hakija kotimainen 2579 2390 hakija ulkomainen 324 270 Myönnettyjä patentteja 1939 2047 Suomessa voimaansaatettuja eurooppapatentteja 1405 1833 Hyödyllisyysmallihakemuksia 2000 2001 Hyödyllisyysmallihakemuksia 511 494 hakija kotimainen 495 478 hakija ulkomainen 16 16 Loppuun käsitellyt hakemukset 550 467 näistä rekisteröityjä hyödyllisyysmalleja 508 402 Hakemuksia vireillä vuoden lopussa 185 212 Rekisterissä olevia hyödyllisyysmalleja 3019 3052 Vuonna 2001 eniten patenttihakemuksia tehneet kotimaiset yritykset Nokia Corporation 229 Metso Corporation 178 VTT 61 Sonera Oyj + Sonera Smarttrust 59 Kone Corporation 34 Outokumpu Oyj 33 ABB Oy 23 Kemira Group 23 Sandvik Tamrock 19 Fortum Oyj 17 Orion-Yhtymä Oyj 16 Paroc Group Oy Ab 12 Vaahto Oy 11 Evac International Oy 10 Patentti- ja innovaatiolinjan päätehtävä on patenttihakemuksien kohteina olevien keksintöjen uutuuden ja patentoitavuuden tutkiminen sekä hyödyllisyysmallien ja integroitujen piirien piirimallien rekisteröiminen. Vastaanottavana viranomaisena patentti- ja innovaatiolinja tarkastaa, että kansainväliset patenttihakemukset on muodollisesti laadittu oikein. Linja vastaa myös Suomessa voimaan saatettavien eurooppapatenttien rekisteröinnistä ja julkaisemisesta. Suomessa on myönnetty kertomusvuoden loppuun mennessä 107 668 patenttia. Hyödyllisyysmalleja on rekisteröity 5 196. Patentti voidaan myöntää, kun ensin on tutkittu, että keksintö on uusi ja keksinnöllinen. Tutkimuksen alussa selvitetään maailmanlaajuisesti, mikä on vallitseva tekniikan taso keksinnön kohteena olevalla alalla. Myös vireillä olevat suomalaiset patentti- ja hyödyllisyysmallihakemukset otetaan tutkimuksessa huomioon. Sen jälkeen arvioidaan, onko keksintö uusi tekniikan tason ratkaisuihin nähden ja eroaako se niistä olennaisesti. Jos näin on, patentti voidaan myöntää. Patenttihakemuksia käsittelee Patentti- ja rekisterihallituksessa yli 80 tutkijainsinööriä. Ensimmäisen hakemuksensa Suomessa tehneet hakijat saavat tutkimustuloksen 6-10 kuukauden kuluessa hakemispäivästä. Tulos helpottaa hakijan päätöstä jatkaa hakua ulkomailla etuoikeusvuoden aikana. Hyödyllisyysmallihakemuksissa tutkitaan, että hakemus on tehty muodollisesti oikein. Patentti- ja rekisterihallituksen ei edellytetä selvittävän keksinnön uutuutta tai keksinnöllisyyttä rekisteröinnin yhteydessä. Lievä taantuma toi varovaisuutta patentointiin Tähän asti kotimaiset hakijat ovat vuosi vuodelta tehneet enemmän hakemuksia. Vuosi 2001 oli tässä suhteessa poikkeusvuosi, kotimaisia patenttihakemuksia tuli nimittäin hieman edellisvuotta vähemmän. Tilanne heijastaa maailmantaloudessa vallitsevaa taantumavaihetta. Suomi on edelleen kirkkaasti kärjessä, kun verrataan ns. high tech -alan patenttihakemusten määriä suhteessa asukaslukuun eri maissa. Meillä high tech -hakemukset liittyvät pääasiassa tietoliikennetekniikan keksintöihin, mutta digitaaliseen tietojenkäsittelyyn liittyvien hakemusten määrä on kasvamassa. Paperikonealan vuosi vuodelta korkeana pysyvät hakemusmäärät osoittavat, että Suomi on kehityksen kärjessä tälläkin alalla. Keskustelu yhteisöpatentista jatkuu EU:n komissio teki 1.8.2000 ehdotuksen neuvoston asetukseksi yhteisöpatentista. Tavoite oli saada yhteisöpatentti käyttöön jo vuoden 2001 loppuun mennessä. Koko kertomusvuoden aikana käydyistä tiiviistä keskusteluista huolimatta tavoite jäi saavuttamatta. Valtioiden näkemykset eroavat eniten kielikysymyksessä: pitääkö patenttijulkaisu kääntää kaikille EU-kielille ja perustetaanko EU:n laajuinen tuomioistuin, jota on ehdotettu riitojen ratkaisuun kansallisten tuomioistuimien tilalle. Positiivista neuvotteluissa on ollut kansallisten virastojen merkityksen korostaminen, jossa tavoitteena on taata kaikille eurooppalaisille tasavertainen pääsy patenttijärjestelmän käyttäjäksi. Keskusteluja jatketaan alkaneena vuonna Espanjan puheenjohtajuudella. Kertomusvuotta edeltävänä vuonna tehtiin muutoksia Euroopan patenttisopimukseen ja päästiin WIPO:n johdolla sopimukseen patenttilakien muotoseikkojen harmonisoinnista. Kertomusvuonna uudistettiin PCT-sopimusta. Kaikki nämä tuovat muutoksia patenttilakiin. Muutostöiden valmistelu alkoi kertomusvuonna patentti- ja innovaatiolinjalla. Koska Pohjoismaiden patenttilait ovat jokseenkin samat, sovittiin, että uudistuksista keskustellaan poh-

17 joismaisessa työryhmässä ja tavoitteena on tehdä samanlaiset muutokset lakeihin. PRH ensimmäisenä kansallisena virastona sähköiseen asiointiin Patentti- ja innovaatiolinja aloitti patenttihakemusten sähköisen vastaanoton 17.4.2001 ensimmäisenä kansallisena patenttivirastona Euroopassa. Järjestelmä on kehitetty yhteistyössä Euroopan patenttiviraston vastaavan projektin kanssa. Järjestelmä noudattaa suomalaista henkilökorttilakia ja lakia sähköisestä asioinnista hallinnossa. Sähköinen vireillepano on osa laajempaa kokonaisuutta, joka valmistuessaan käsittää koko hakemusprosessin sähköistämisen : vireillepanon lisäksi kirjeenvaihdon hakijan ja viraston välillä, sähköisen hakemuskansion ja mahdollisuuden päästä katsomaan sitä Internetin kautta, julkaisutoimituksen, Patentti- ja Hyödyllisyysmallilehtien julkaisemisen, patentti- ja hyödyllisyysmallirekisterin ja patentti- ja hyödyllisyysmallien julkaisutietokannat. Suurin osa järjestelmästä on jo valmiina. Kertomusvuoden alusta on uudet patenttihakemukset luettu hakemuskansioiden sähköiseen arkistoon. Sähköinen hakemuskansion tarkastus ja julkaisutoimitus alkavat kuluvan vuoden aikana. Kansainväliset patentinhakujärjestelmät Kertomusvuosi oli kuudes vuosi Euroopan patenttijärjestön (EPO) jäsenenä. Liittyminen ei ole vielä vaikuttanut patenttien määrien kasvuun niin paljon kuin liityttäessä arvioitiin. Silti jo lähes puolet kertomusvuonna myönnetyistä patenteista on Suomessa voimaansaatettuja eurooppapatentteja. Tahti tiivistyi loppuvuodesta. Kansainvälisen patentinhakujärjestelmän käyttöaste on edelleen korkea. Kertomusvuonna suomalaiset tekivät 1 156 PCThakemusta, kutakuinkin kaikki ns. Euro- PCT-hakemuksia, eli kansainvälisiä hakemuksia, joita kansainvälisen vaiheen jälkeen jatketaan mm. Euroopan patenttivirastossa. Patenttitiedon levitystehtävässä Internet lisää suosiotaan Patentti- ja rekisterihallituksen vision mukaan palveluiden pitää olla helposti käytettävissä mm. tietoverkoissa. Patenttija innovaatiolinja on järjestelmällisesti pyrkinyt tähän viemällä Internetiin niin rekisteritietoja kuin julkaisuja. Internet-sivujen kävijämäärien voimakkaasta kasvusta päätellen yhä useammat asiakkaat ovat löytäneet tämän tiedonlevityskanavan. PatInforekisteritietokannan ja esp@cenet-julkaisutietokannan lisäksi asiakkaitamme kiinnostavat eniten patentinhakijoille tarkoitettu opas ja patenttikäsikirja. Sähköposti on nousemassa henkilökohtaisen neuvonnan välineeksi. Patenttitieto ei leviä pelkästään siksi, että se on sähköisessä muodossa. Tiedon viemisessä eteenpäin ja sen tulkitsemisessa tarvitaan alan ammattilaisia. Patentti- ja rekisterihallituksella on yhteistyösopimus Keksintösäätiön ja TE-keskusten kanssa. Kun kaikkien 15 TE-keskuksen yrityspalvelupisteissä on nyttemmin keksintöasiamies ja 11 yliopistossa ja korkeakoulussa innovaatioasiamies, on asiakkaittemme käytössä koko maan kattava osaajien verkosto. Hyödyllisyysmalli 10-vuotias Kertomusvuoden lopussa on kulunut 10 vuotta siitä, kun hyödyllisyysmallijärjestelmä käynnistyi. Ensimmäisten vuosien alkuinnostuksesta on tasaannuttu noin 500 hakemuksen vakaalle tasolle. Kertomusvuoden aikana 19.7.2001 rekisteröitiin viidestuhannes hyödyllisyysmalli. Suomalaisten hakijoiden tekemien patenttihakemusten jakauma 2001 Ihmisen perushyödykkeet Työmenetelmät ja kuljetus Kemia ja metallurgia Tekstiili ja paperi Rakennustekniikka Koneenrakennus, valaistus, lämmitys, aseet, räjäyttäminen Fysiikka Sähkö Suomalaisten hakijoiden tekemien hyödyllisyysmallihakemusten jakauma 2001 Ihmisen perushyödykkeet Työmenetelmät ja kuljetus Kemia ja metallurgia Tekstiili ja paperi Rakennustekniikka Koneenrakennus, valaistus, lämmitys, aseet, räjäyttäminen Fysiikka Sähkö

18 Tavaramerkki- ja mallilinja Kansalliset tavaramerkit 2000 2001 Tavaramerkkihakemukset 4397 3872 kotimaiset 2906 2879 ulkomaiset 1491 993 Loppuunkäsitellyt 4428 3715 Hakemuksia vireillä vuoden lopussa 5062 5205 Ennakkotutkimukset 453 456 Käsittelyaika 11 kk 12 kk Suomea koskevat tavaramerkkihakemukset maittain 2001 Kansal. Kansainväl. EU Yht. Maa Yhdysvallat 403 10 11182 11595 Saksa 75 2209 8285 10569 Iso-Britannia 48 116 6141 6305 Ranska 29 827 3171 4027 Italia 7 382 3570 3959 Espanja 7 129 3426 3562 Suomi 2879 2 483 3364 Japani 50 93 2333 2476 Sveitsi 36 991 1019 2046 Alankomaat 29 437 1106 1572 Ruotsi 125 227 959 1311 Tanska 57 108 767 932 Itävalta 0 197 711 908 Belgia 2 188 687 877 Kanada 6 1 705 712 Irlanti 2 4 484 490 Australia 0 4 404 408 Taiwan 5 0 339 344 Luxemburg 3 38 279 320 Portugali 23 297 320 Tavaramerkki Tavaramerkkiyksikkö käsittelee kansalliset tavaramerkin rekisteröintihakemukset ja rekisteröi tavaramerkit sekä ratkaisee, tulevatko tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevan vuonna 1996 allekirjoitetun Madridin pöytäkirjan mukaiset Suomeen kohdistetut kansainväliset rekisteröinnit voimaan Suomessa. Lisäksi yksikkö tekee sekoitettavuustutkimukset oman rekisterinsä osalta yhteisön tavaramerkkihakemuksille. Yksikössä käsitellään myös tavaramerkkien voimassaolon uudistamiset ja muut tavaramerkkirekisterin pitoon liittyvät asiat. Yksikkö antaa tietoja tavaramerkkirekisteristä ja huolehtii neuvontapalveluista. Kansallisessa tavaramerkkirekisterissä on 167 371 merkkiä, joista voimassaolevia on 87 687 kappaletta. Rekisteröinti on uudistettava kymmenvuotiskausittain. Suojaaika on - toisin kuin patenteissa ja malleissa - rajoittamaton. Kolme tapaa rekisteröidä tavaramerkki Nykyisin tavaramerkki voidaan rekisteröidä Suomea varten kolmella tavalla: 1. Perinteinen kansallinen rekisteröintihakemus tehdään Patentti- ja rekisterihallitukselle, joka pitää tavaramerkkirekisteriä 2. Madridin pöytäkirjaan perustuva kansainvälinen rekisteröintihakemus jätetään hakijan oman maan viranomaiselle, joka toimittaa sen Geneveen WIPO:n kansainväliselle toimistolle rekisteröitäväksi. Sieltä Suomea koskeva rekisteröinti toimitetaan edelleen Patentti- ja rekisterihallitukseen käsiteltäväksi. 3. Tavaramerkki rekisteröidään yhteisön tavaramerkkinä, joka rekisteröidään EU:n yhdenmukaistamisvirastossa (OHIM) Espanjan Alicantessa. Tavaramerkkihakemusten määrä kääntyi laskuun Vuosia jatkunut tavaramerkkihakemusten määrän raju kasvu pysähtyi kertomusvuonna ja kääntyi ainakin tilapäisesti laskuun. Huomattava pudotus tapahtui yhteisön tavaramerkkihakemuksissa, joita tehtiin OHIMiin vain 48 856, mikä merkitsi 15 prosentin pudotusta edelliseen vuoteen (57 324). Myös kansallisten hakemusten määrä väheni 12 prosenttia eli hakemuksia tehtiin 3 872 (4 397). Sen sijaan Suomea koskevien kansainvälisten hakemusten määrä kasvoi edelleen ja Suomi nimettiin 6 355 kertaa (6 074 vuonna 2000). Yhteensä siis kertomusvuonna tehtiin 59 083 Suomea koskevaa tavaramerkkihakemusta, mikä merkitsi 13 prosentin vähennystä vuoteen 2000 verrattuna (67 795). Yksikkö kykeni vastaamaan melko hyvin edelleen korkealla tasolla pysyneeseen kysyntään, vaikka edellisen vuoden suoritetasolle ei päästykään. Henkilöstöä ei tarvinnut lisätä kertomusvuonna, koska tietotekniikan avulla on pystytty tehostamaan erityisesti toimistohenkilökunnan työtä. Tietotekniikka on helpottanut myös käsittelijöiden työskentelyä, mutta samalla heille on siirtynyt ehkä liikaa uusia tehtäviä, kuten rekisterimerkintöjen tekemistä ja tietojen syöttämistä järjestelmään. Tämän vuoksi perustettiin kertomusvuonna työryhmä selvittä-

19 mään mahdollisuuksia tehostaa yksikön työskentelytapoja rationalisoinnin, delegoinnin ja tietotekniikan avulla. Tietokanta suosittu uutuus! Edellisvuonna yleisölle avattu mahdollisuus tehdä hakuja tavaramerkin tietokannasta on saavuttanut suuren suosion. Vuoden aikana tehtiin 236 000 kyselyä, mikä merkitsi 40 prosentin kasvua. Järjestelmää ollaan parhaillaan kehittämässä monipuolistamalla hakumahdollisuuksia. Palvelu on edelleen maksuton. Mallioikeus Mallioikeusrekisterissä oli vuoden 2001 lopussa 22 397 mallia, joista voimassaolevia 5 927. Mallioikeuden voimassaoloaika on toistaiseksi 15 vuotta, mutta se tulee pitenemään direktiivin mukaisesti 25 vuoteen. Hakemuksia vähemmän uudistamisia enemmän Mallin rekisteröintihakemusten määrä jäi kertomusvuotena ennätysmäisen pieneksi eli hakemuksia tuli 832 kappaletta (962). Kotimaisten hakemusten osuus tehdyistä hakemuksista oli 42,1 prosenttia. Osittaisena syynä hakemusmäärän laskuun saattaa olla yhteisömallin odottelu. Uudistamishakemusten määrä, 514 kappaletta sen sijaan oli edellisvuotista (473) suurempi, mikä kertoo kiinnostuksen säilymisestä suojamuotoa kohtaan. Vuoden lopussa vireillä oli 647 hakemusta kun edellisen vuoden lopussa vireillä oli 731 hakemusta. Kertomusvuoden aikana rekisteröityjen mallien käsittelyaika pysyi edelleen 9,5 kuukaudessa. Ennakkotutkimusten määrä oli 22 kappaletta (29). Mallioikeuslakia uudistetaan Kertomusvuonna valmisteltiin mallioikeuslain muutosta, jolla toteutetaan lain harmonisointi direktiivin kanssa lainmuutos annettaneen vuoden 2002 alkupuolella. Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama mallioikeustyöryhmä sai 15.6.2001 valmiiksi raporttinsa, jossa toimeksiannon mukaisesti selvitettiin mallioikeuslain muutostarpeita ottaen huomioon mm. EU:n yhteisömallia koskeva asetusehdotus ja mallien kansainvälistä rekisteröintiä koskeva Haagin sopimuksen Geneven asiakirja. Yhteisömallia koskeva neuvoston asetus hyväksyttiin lopulta 12.12.2001. Yhteisömalliasetus tulee voimaan 6.3.2002 ja sen mukaisia hakemuksia alettaneen ottaa vastaan vuoden 2003 kuluessa. Mallinetti valmis Kuluneen vuoden aikana otettiin käyttöön mallien asiakassovellus, mallinetti, joka mahdollistaa mallioikeustiedostojen varsin monipuolisen selailun ja tutkimisen Internetin välityksellä. Palvelu on suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen. Lisäksi sen kansainvälistä käytettävyyttä helpottaa INID-koodisto, joka myös otettiin mallioikeusyksikössä käyttöön kertomusvuoden aikana. Mallinetti: MALLITIETO MUKAVASTI VERKOSTA! Hakujen tulokset teksteinä ja kuvina www.prh.fi Mallioikeusasiat 2001 2000 2001 Rekisteröintihakemukset 962 832 kotimaiset 426 350 ulkomaiset 547 482 Loppuunkäsitellyt rekisteröintihakemukset, 1005 916 näistä rekisteröityjä malleja 765 763 Uudistus- ja muutoshakemukset 600 610 Hakemuksia vireillä vuoden lopussa 731 647 Ennakkotutkimuksia 29 22 Käsittelyaika 9,5 9,5

Kesä 20