KARTOITUS FINANSSIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSESTÄ - TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN TULOKSISTA 9.4.2015
1 Kartoitus finanssialan toimintaympäristön kehityksestä Finanssialan Keskusliitto teetti syksyn 2014 aikana poliittisten vaikuttajien parissa tutkimuksen finanssialan toimintaympäristöstä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kunnanvaltuutetut, poliittiset taustavaikuttajat ja eduskuntavaaliehdokkaat. Tutkimuksessa kartoitettiin poliittisten vaikuttajien suhtautumista ja asenteita finanssialan sääntelystä, suomalaisesta työeläkejärjestelmästä, hyvinvointipalveluiden rahoituksesta sekä taloustaitojen opetuksesta. Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy. Sähköpostitse lähetettyyn kyselytutkimukseen osallistui 1222 poliittista vaikuttajaa. Otos kerättiin aikavälillä 22.10. - 17.11.2014. Tässä tiivistelmässä on esitetty tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Kiitämme lämpimästi kaikkia tutkimukseen osallistuneita. Finanssialan toimivuuteen Suomessa ollaan tyytyväisiä, eikä Suomessa toivota otettavan käyttöön muita EU-maita tiukempaa finanssimarkkinoiden sääntelyä Poliittisella kentällä ollaan pääpiirteissään tyytyväisiä finanssialan toimivuuteen Suomessa. Kuviosta 1 nähdään, että suurin osa vastaajista (58 %) kertoo olevansa jokseenkin tai erittäin tyytyväisiä finanssialan toimivuuteen Suomessa. Kuvio 1: Kuinka tyytyväinen olet finanssialan toimivuuteen Suomessa? Kaikki vastaajat, N = 1222. Erittäin tyytyväinen Jokseenkin tyytyväinen En tyytyväinen enkä tyytymätön Jokseenkin tyytymätön Erittäin tyytymätön En osaa sanoa 2% 1 5 0% 20% 40% 60% Poliittiset päättäjät ovat keskimäärin myös tyytyväisiä finanssialan sääntelyn tasoon, sillä suurin osa päättäjistä näkee, että Suomessa ei tulisi luoda lisää sääntelyä finanssialalle. Valtaosa päättäjistä (71 %) näkee myös, että Suomessa ei tulisi ottaa käyttöön muita EUmaita tiukempaa finanssimarkkinoiden sääntelyä (kuvio 2). Tosin tämän kysymyksen vastausjakaumat puolueittain tarkasteltuna heijastelevat muiden finanssialan sääntelyä koskevien kysymysten tavoin oikeisto-vasemmisto akselia. Eniten kannatusta väittämä Suomessa ei tulisi ottaa käyttöön muita EU-maita tiukempaa finanssimarkkinoiden sääntelyä saa keskustan ja kokoomuksen parissa, sen sijaan vasemmistoliiton vastaajien parissa suurempi osa vastaajista on väittämän kanssa erimielisiä. Vasemmistoliitto onkin puolueista ainoa, jossa näin on. Vihreissä ja sosiaalidemokraateissa suhtautuminen on jakaantuneempaa puolueiden sisällä.
2 Kartoitus finanssialan toimintaympäristön kehityksestä Kuvio 2: Miten suhtaudut seuraaviin finanssialan sääntelyä koskeviin väittämiin? Suomessa ei tulisi ottaa käyttöön muita EU-maita tiukempaa finanssimarkkinoiden sääntelyä 2 4 2 3 1 2 3 3 60% 3 4 30% 10% 3 3 21% 2 10% 10% Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Suomen päätös jäädä rahoitusmarkkinaveron ulkopuolelle saa tukea Osassa Euroopan Unionin jäsenvaltioita on viime vuosina valmisteltu niin sanotun rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa. Näissä maissa rahoitusmarkkinaveroa on tarkoitus kerätä rahoitusmarkkinoilla tapahtuvista osto- ja myyntitapahtumista. Suomi jättäytyi Ruotsin tavoin veron suunnittelusta pois vuonna 2012. Tämä päätös näyttäisi saavan kannatusta myös poliittiselta kentältä. Vastaajista 67 % suhtautuu myönteisesti Suomen päätökseen jäädä rahoitusmarkkinaveron ulkopuolelle (Kuvio 3). Puolueittain tarkasteltuna voimakkaimmin päätöksen kannalla ovat kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta. SDP:ssä mielipiteet asian suhteen ovat jakaantuneet melko tasaisesti, vasemmistoliiton ja vihreiden parissa enemmistö suhtautuu päätökseen kielteisesti. Kuvio 3: Miten suhtaudut Suomen päätökseen jäädä rahoitusmarkkinaveron ulkopuolelle? 31% 3 1 1 2 3 12% 4 2 10% 2 3 20% 21% 4 4 3 2 Erittäin myönteisesti Jokseenkin myönteisesti Jokseenkin kielteisesti Erittäin kielteisesti En osaa sanoa
3 Kartoitus finanssialan toimintaympäristön kehityksestä Vastaajilta kysyttiin myös suhtautumista ehdotukseen kansallisen talletussuojarahaston korvaamisesta euroalueen yhteisellä talletussuojarahastolla. Yhteisestä talletussuojarahastosta korvattaisiin yhteisvastuullisesti tallettajien saatavat minkä tahansa euroalueen maan pankkien mahdollisissa maksukyvyttömyystilanteissa. Tämä esitys saa poliittisen kentän parissa melko tyrmäävän vastaanoton. 71 % kaikista vastaajista suhtautuu ehdotukseen kielteisesti ja jopa 36 % vastaajista suhtautuu ehdotukseen erittäin kielteisesti. Perussuomalaiset erottuvat muista puolueista erityisen kielteisellä suhtautumisella ehdotukseen: 84 % perussuomalaisista suhtautuu siihen jokseenkin tai erittäin kielteisesti. Tosin myös muissa puolueissa suhtautuminen ehdotukseen euroalueen yhteisestä talletussuojarahastosta on selvästi kielteistä. Kuvio 4: Miten suhtaudut ehdotukseen kansallisen talletussuojarahaston korvaamisesta euroalueen yhteisellä talletussuojarahastolla? 1 3 3 2 3 1 3 4 4 2 20% 30% 2 3 2 10% 3 3 1 20% 42% 2 12% 1 6 5 Erittäin myönteisesti Jokseenkin myönteisesti Jokseenkin kielteisesti Erittäin kielteisesti En osaa sanoa Työeläkejärjestelmän hajautettu malli koetaan tärkeäksi Suomessa yksityisen sektorin työeläkkeitä hallinnoidaan hajautetusti useissa eri työeläkeyhtiöissä, eläkesäätiöissä sekä kassoissa, jotka kilpailevat keskenään. Julkisen sektorin eläketurvaa hoidetaan sen omissa työeläkelaitoksissa. Hajautetun mallin tavoitteena on turvata se, että eläkevarat käytetään yksinomaan työeläketurvan rahoittamiseen. Valtaosa vastaajista (82 %) pitää jokseenkin tai erittäin tärkeänä sitä, että suomalainen työeläkejärjestelmä on hajautettu myös tulevaisuudessa. Eri puolueiden välillä ei tämän kysymyksen kohdalla ilmennyt merkittäviä eroja; kaikissa puolueissa yli 60 % vastaajista kokee hajautetun mallin jokseenkin tai erittäin tärkeäksi.
4 Kartoitus finanssialan toimintaympäristön kehityksestä Kuvio 5: Kuinka tärkeänä pidät sitä, että suomalainen työeläkejärjestelmä on hajautettu? 12% 4 3 Erittäin tärkeänä Jokseenkin tärkeänä En kovin tärkeänä En lainkaan tärkeänä En osaa sanoa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle halutaan helpommaksi ja houkuttelevammaksi Yksi tutkimuksen yllättävimpiä tuloksia oli se, että poliittisista päättäjistä harva uskoo siihen, että kansalaiset pystyisivät tulevaisuudessa hankkimaan tarvitsemansa hoivapalvelut lakisääteisen eläkkeen turvin, jos he elävät yli 80-vuotiaiksi. Ainoastaan 28 % vastaajista uskoo näin, kun taas 66 % näkee, että tulevaisuudessa eläke ei tule riittämään hoivapalveluiden hankintaan (Kuvio 6). Kuvio 6: Uskotko, että kansalaiset pystyvät tulevaisuudessa hankkimaan tarvitsemansa hoivapalvelut lakisääteisen eläkkeen turvin, jos he elävät yli 80-vuotiaiksi? Kyllä 2 En 6 En osaa sanoa 0% 20% 40% 60% 80% Huoli eläkkeen riittävyydestä näyttäytyykin poliitikkojen halukkuutena helpottaa kansalaisten omaehtoista varautumista vanhuuden varalle. Jopa 75 % vastaajista näkee, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle pitäisi olla nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa. Tämän kysymyksen osalta erot puolueiden välillä ovat pieniä, kaikissa puolueissa valtaosa vastaajista haluaisi tehdä omaehtoisesta varautumisesta helpompaa. Sen sijaan varallisuuden vaikutus kunnallisten hoivapalvelujen asiakasmaksuihin jakaa voimakkaasti mielipiteitä puolueiden välillä (kuvio 7). Nykyisin ainoastaan asiakkaiden tulot vaikuttavat kunnallisten hoivapalveluiden asiakasmaksujen määräytymiseen, ja on esitetty, että näissä tulisi ottaa huomioon myös varallisuus. Valtaosa poliittisesta kentästä näyttäisi kuitenkin vastustavan tätä esitystä. Tutkimukseen vastanneista 59 % oli sitä mieltä, että varallisuutta ei tulisi huomioida asiakasmaksuissa. Vahvimmin tätä mieltä olivat RKP:n, kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan edustajat. Vasemmistoliitto oli tässä kysymyksessä puolueista ainoa, jossa enemmistö näyttäisi kannattavan varallisuuden huomiointia asiakasmaksuissa.
5 Kartoitus finanssialan toimintaympäristön kehityksestä Kuvio 7: Miten suhtaudut seuraaviin väittämiin? Omistusasunnon tai muun varallisuuden ei tulisi vaikuttaa kunnallisten hoivapalvelujen asiakasmaksuihin (nykyisin ne määräytyvät tulojen mukaan) 2 31% 2 2 2 3 2 3 1 2 2 3 3 21% 30% 3 2 2 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Taloustiedon opetuksen lisääminen eri koulutusasteilla saa vahvaa kannatusta Kuviosta 8 nähdään, että kaikista vastaajista yli 70 % kokee, että koulutusjärjestelmämme ei nykyään tarjoa riittävästi eväitä yrittäjyyteen. Näin ajatellaan erityisesti kokoomuksessa (81 %), perussuomalaisissa (75 %), keskustassa (74 %), kristillisdemokraateissa (74 %) ja vihreissä (73 %). Sosiaalidemokraateissa ja vasemmistossa suhtautuminen on jakautuneempaa. Kuvio 8: Miten suhtaudut seuraavaan yrittäjyyskasvatukseen liittyvään väittämään? Koulutusjärjestelmämme tarjoaa nykyään riittävästi eväitä yrittäjyyteen 1 4 20% 1 3 1 51% 2 5 22% 4 2 21% 4 5 2 1 31% 51% 5 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa
6 Kartoitus finanssialan toimintaympäristön kehityksestä Suurin osa vastaajista onkin sitä mieltä, että oman talouden hallinnan ja taloustiedon opetuksen määrää tulisi lisätä eri koulutusasteilla. Sekä peruskoulujen, lukioiden, ammatillisten oppilaitosten että korkeakoulujen ja yliopistojen kohdalla yli 80 % kaikista vastaajista on sitä mieltä, että oman talouden hallinnan ja taloustiedon opetuksen määrää tulisi lisätä. Vastaajat näkivät, että erityisesti toisella asteella, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, talouden hallinnan ja taloustiedon opetusta tulisi lisätä. Kuvio 9: Miten oman talouden hallinnan ja taloustiedon opetuksen määrää tulisi mielestäsi muuttaa eri koulutusasteilla? Peruskouluissa 4 12% Lukioissa 5 Ammatillisissa oppilaitoksissa 6 3 Korkeakouluissa ja yliopistoissa 4 3 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tulisi lisätä merkittävästi Tulisi lisätä jonkin verran Ei tarvetta muutoksille Tulisi vähentää jonkin verran Tulisi vähentää merkittävästi En osaa sanoa Kiitos osallistumisesta Kiitämme sinua lämpimästi tutkimukseen käyttämästäsi ajasta. Jos sinulla herää kysymyksiä tämän selvityksen tuloksista, olethan yhteydessä. Yhteistyöterveisin, Juha Vekkilä Aula Research Oy juha.vekkila@aularesearch.fi puh. 040 821 7842
7 Kartoitus finanssialan toimintaympäristön kehityksestä