III.A.7 Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano 383 7 Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano Vankiluku Vankiryhmät. Vuosina 199 27 oli vankiloissa vankeja päivittäin keskimäärin seuraavat määrät: Taulukko 93 Vankien päivittäiset keskimäärät vankiryhmittäin vuosina 199 ja 1999 27 199 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Vankeusvankeja* 2944 2226 2298 2467 2694 282 292 377 2996 2772 Elinkautisvankeja 3 61 6 62 71 86 13 113 13 139 Tutkintavankeja 372 354 376 457 478 492 473 519 463 56 Sakkovankeja 95 12 121 149 19 198 81 179 189 134 Yhteensä 3441 2743 2855 3135 3433 3578 3577 3888 3778 3551 * Vankeusrangaistuksen kokonaisuudistuksen jälkeen 1.1.26 lähtien nuoriso- ja pakkolaitosvankeja ei tilastoida erikseen. Ne sisältyvät vankeusvankien määrään aikasarjassa. Vankilukumäärä kääntyi kasvuun vuoden 1999 jälkeen. Kokonaisvankiluku oli 2 743 vuonna 1999 ja 3 888 vuonna 25. Nousua oli kaikkiaan 41,7 prosenttia. Taulukon erottelemista ryhmistä kasvoivat eniten sakkovangit ja tutkintavangit. Vankiluvun kasvu pysähtyi vuonna 26 ja tilanne pysyi samana vuonna 27. Elinkautisvankien määrä kasvoi kuitenkin edelleen. Muista kasvaneista vankiryhmistä on mainittava ennen kaikkea ulkomaalaiset. Heitä oli vielä 199-luvun alussa laitoksissa 2 3. Määrä kymmenkertaistui kymmenessä vuodessa. Nyttemmin ulkomaalaisia vankeja on noin 3, eli 8 9 prosenttia vankiluvusta. Ulkomaalaisten vankien lukumäärän kasvu näyttäisi taittuneen vuonna 22.
384 Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi 35 3 25 2 15 1 5 Ulkomaalaiset N Ulkomaalaiset % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 Kuvio 141 Ulkomaalaisten vankien lukumäärät ja osuudet kokonaisvankiluvusta Naisten osuus vangeista on kasvanut 199-luvun alun neljästä prosentista 6 7 prosenttiin. 3 25 2 15 1 5 Naisvankeja N Naisia % 8 7 6 5 4 3 2 1 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Kuvio 142 Naisvankien lukumäärät ja osuudet kokonaisvankiluvusta Rikos. Myös vankien rikosjakaumissa on tapahtunut muutoksia. 197-luvun loppupuolella rattijuopumusrikosten suhteellinen osuus pieneni, kun taas 198-luvun alussa varkausrikosten osuus aleni. 199-luvun merkittäviä piirteitä on väkivaltarikosten sekä huumausainerikosten osuuden kasvu.
III.A.7 Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano 385 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 Muu Omaisuus Rattijuop. Huumeet Väkivalta Ryöstö Kuvio 143 Rangaistusvankien päärikos vuosina 1978 27 Valtaosa ulkomaalaisista rangaistusvangeista kärsii tuomiotaan huumausainerikoksista. Taulukko 94 Ulkomaalaisten rangaistusvankien päärikos vuosina 1998 27 (1.5.) Vuosi Väkivalta Ryöstö Omaisuus Rattijuopumus Huumausaine Muu rikos Yhteensä 1998 13 3 1 1 54 5 86 1999 14 5 1 3 43 4 79 2 21 5 17 3 56 14 116 21 27 6 2 1 72 21 147 22 27 7 24 1 117 15 191 23 3 9 19 1 124 14 197 24 27 9 26 1 123 17 23 25 31 15 15 4 94 12 171 26 4 2 2 4 1 29 213 27 5 14 25 4 89 32 214 Rangaistusajat. Rangaistusaikoja voidaan kuvata eri tavoin. Yksi keino on mitata laitoksesta vapautuneiden vankien laitoksessa viettämän ajan pituus. Tämä on luotettavin tapa mitata todellisen laitosajan pituutta.
386 Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi Taulukko 95 Vapautuneiden rangaistusvankien laitoksessa suorittama aika vuosina 199 27 Rangaistusajan pituus 199 1996 1998 2 21 22 23 24 25 26 27 enintään 3 kk yli 3 kk 6 kk yli 6 kk 1 v. yli 1 v 2 v. yli 2 v. Yhteensä % N 53,6 19,9 14,9 7,3 4,3 43,2 21,5 17,5 1,8 6,9 6112 4455 44,6 17,4 16,8 12,4 8,7 3898 51,3 17,5 13,9 1,3 7,1 3984 49,4 18, 15,3 1,9 6,4 486 49,5 17,3 15,3 11,1 6,8 441 48,6 16,5 16,2 11,3 7,5 4546 47,3 18,6 15,1 11,9 7,1 4637 46,5 17,5 15,3 12,7 8,2 4662 4,4 18,4 16,7 15,2 9,2 4844 46, 18,1 14,9 13,8 7,2 4627 Yli 1 v. rangaistuksia 714 789 824 691 77 791 853 881 971 1185 973 Yli kahden vuoden laitosaikojen osuus kasvoi vuosina 1992 1998 kaksinkertaiseksi. Samalla kaikkein lyhyimpien aikojen osuus alentui. Vuonna 1999 tilanne tasaantui ja vuonna 2 lyhyiden (enintään 3 kk) vankeusrangaistusten osuus kasvoi. Taustalla on mitä ilmeisimmin lyhyisiin vankeusrangaistuksiin keskittyneen yhdyskuntapalvelun käytön väheneminen. Pitkien vankeusaikojen (sekä yli 2 v. että 1 2 v.) osuus ja määrä ovat kasvaneet vuodesta 22 lähtien viimeistä tarkasteluvuotta 27 lukuunottamatta. Rangaistuskäytännön viimeaikaiset muutokset ottaisi paremmin huomioon menetelmä, jolla kuvataan laitoksessa rangaistustaan vielä suorittavien vankien odotettavissa olevaa laitosaikaa. 14 12 <6 kk 2 v- 1 8 6 4 2 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Kuvio 144 Rangaistusvankien ennakoidut laitosajat (poikkileikkaus) 199 27
III.A.7 Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano 387 Myös rangaistusta suorittavien vankien odotettavissa olevan laitosajan pituuksissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia 199-luvulla. Vuosikymmenen alkupuolella vankiloissa istui lähes 1 vankia, joiden laitosaika jäi otaksuttavasti alle 6 kuukauden. Vuoteen 1996 mennessä tämä ryhmä oli kutistunut puoleen. Muutos oli seurausta yhdyskuntapalvelun osuuden kasvusta. Sittemmin ryhmän osuus on hieman noussut vuosina 1998 23, mikä sekin on yhteydessä yhdyskuntapalvelun käytön muutoksiin. Samanaikaisesti 2 vuotta tai tätä pidempään laitoksessa viipyvien määrä nousi vuosina 199 1997 vajaasta 8:sta 1 :een, kääntyen tämän jälkeen lyhyeen laskuun. Laskua seurasi vuosina 2 26 nopea nousu. Tiedot elinkautisten vankien määristä ja murhatuomioista ovat kuviossa 145. 16 14 12 Elinkautiset Murhatuomiot 1 8 6 4 2 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 Kuvio 145 Elinkautisvangit ja murhatuomiot 199 27 Elinkautisvankien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa yli kolminkertaiseksi. Murhatuomioiden määrä on pysynyt pääosin 1 2 välillä, joten muutos on seurausta ennen kaikkea syyntakeisuusarviointien kiristymisestä (ks. edellä jakso 3.A.5). Kansainväliset vertailut. Seuraavasta kuviosta ilmenee väkilukuun suhteutettu vankiluvun kehitys neljässä pohjoismaassa vuosina 195 1997. Mukaan on liitetty myös vertailutieto poliisin tietoon tulleista rikoslakirikoksista samalta ajalta.
388 Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi 2 Vankiluku 195-1997 (/1 h) 14 Poliisin tietoon tulleet rikoslakirikokset 195-1997 (/1 h) 18 16 14 12 DEN FIN NOR SWE 12 1 8 DEN FIN NOR SWE 1 8 6 6 4 4 2 2 195 1954 1958 1962 1966 197 1974 1978 1982 1986 199 1994 195 1954 1958 1962 1966 197 1974 1978 1982 1986 199 1994 Kuvio 146 Vankiluku ja poliisin tietoon tullut rikollisuus pohjoismaissa 195 1997 Neljässä vuosikymmenessä Suomen vankiluku aleni tasaisesti noin kolmannekseen aikaisemmasta. Samalla saavutettiin yhteispohjoismainen taso. Vankiluvun dramaattisestakin muutoksesta huolimatta pohjoismaiden rikollisuuskehitykset ovat seurailleet toisiaan. Kuvioista havaittava pohjoismaisten rikosprofiilien samansuuntaisuus ja vankiprofiilien erilaisuus kertoo konkreettisesti rangaistuspolitiikan rajallisista mahdollisuuksista vaikuttaa rikollisuuden tasoon (ks. tarkemmin Lappi-Seppälä 1998). Yksityiskohtaiset tiedot pohjoismaiden vankiluvuista vuosilta 1999 26 ovat taulukossa 96. Taulukko 96 Keskimääräinen vankiluku pohjoismaissa 1999 26 Kokonaismäärä Suomi Ruotsi Norja Tanska 1 asukasta kohti Suomi Ruotsi Norja Tanska 1999 2 21 22 23 24 25 26 2 743 5 147 2 52 3 669 53 58 56 69 2 855 5 326 2 562 3 58 55 6 57 67 3 135 5 78 2 771 3 455 61 64 57 65 3 434 6 97 2 85 3 621 66 68 63 67 3 578 6 535 2 964 3 865 69 73 65 72 3 577 7 2 3 91 3 982 68 78 68 74 26, pohjoismaiset vankitilastot ja Kristoffersen 28 3 888 7 8 3 174 4 233 74 78 68 78 3 778 7 196 3 3 4 14 Tarkastelujaksolla vankiluku on kohonnut nopeimmin Suomessa ja Ruotsissa. Muutos alkoi Ruotsista ja Suomi seurasi verraten nopeasti perässä. Tanskan vankiluku on myös lähtenyt kasvuun vuodesta 23 lähtien. Norjassa vankiluvun kasvua on osaltaan hillinnyt käyttöönotettu jonotusjärjestelmä. 72 79 71 76
III.A.7 Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano 389 Alla olevasta kuviosta näkyy Suomen tämänhetkinen asema vankilukujen kansainvälisessä vertailussa. 1 2 3 4 5 6 7 8 USA Venäjä Latvia Viro Liettua Puola Tsekki Slovenia Unkari Englanti & Wales Espanja Hollanti Itävalta Portugali Belgia Ranska Saksa Irlanti Ruotsi Sveitsi Tanska Italia Suomi Norja Islanti 287 257 239 231 186 155 147 152 151 117 18 15 95 91 88 76 79 76 76 75 72 71 48 632 751 Kuvio 147 Keskivankiluvut eräissä Euroopan maissa 26/27 Lähde: www.prisonstudies.org ja Kristoffersen 28 (Pohjoismaat) Suomen ja muiden pohjoismaiden vankiluvut ovat kansainvälisessä vertailussa alhaisimmat.
39 Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi Ehdonalainen vapaus Nykyisin jokseenkin kaikki vangit vapautuvat ehdonalaiseen vapauteen. 1 Vuonna 27 vankilasta vapautui 4 627 vankia, joista 4 567 ehdonalaisesti. Perustiedot ehdonalaista vapauttamista koskevista ratkaisuista vuosilta 1997 26 ovat seuraavassa taulukossa. Taulukko 97 Ehdonalainen vapaus ja valvonta 1998 27 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Vapautuneet 3898 3859 3984 486 441 4546 4637 4662 4844 4627 - näistä ehdonalaisesti 3814 3785 3877 393 4237 443 451 4579 4767 4567 - näistä valvontaan 914 878 852 865 878 895 113 978 1167 114 - valvontaan määrätyt % 24 23 22 22 21 2 22 21 24 25 Valvonnassa 1.1. 1197 1247 131 1283 1426 1296 1397 14481456* 1751* * 1.5.26 ja 1.5.27 Valvontaan määrätään vuosittain noin 1 henkilöä. Valvontaan määrättyjen osuus on pysytellyt 2 25 prosentin vaiheilla. Käytössä ei ole systemaattista tietoa siitä, kuinka moni ehdonalaiseen vapauteen päästetyistä menettää ehdonalaisen vapautensa. Kriminaalihuoltoyhdistys kerää tiedot siitä, kuinka moni valvonnassa olevista ehdonalaisesti vapautetuista vuosittain menettää ehdonalaisen vapautensa. Tuomioistuintilastosta vuorostaan näkee, kuinka moneen päärikosperusteiseen rangaistukseen on liitetty määräys aikaisemman ehdonalaisen vapauden menettämisestä. Taulukko 98 Ehdonalaisen vapauden menettäminen 1998 27 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Valvonnassa olevista 281 217 27 289 231 262 324 38 24 186 Päärikostuomion mukaan 1513 1549 1589 1432 1448 1535 165 153 1187.. ja Tilastokeskus Vuosittain noin 2 3 ehdonalaisen valvonnassa olevaa henkilöä menettää ehdonalaisen vapautensa. Syynä on aina uusi rikos. Tuomioistuintilaston mukaan mitaten tapauksia on huomattavasti enemmän (vain osa ehdonalaisesti vapautetuista on valvonnassa, toisaalta tuomioistuintilastossa yksikkönä on tuomiokerran päärikos kun taas Rikosseuraamusviraston tilasto on henkilöpohjainen). 2-luvulla tapauksia on ollut vuosittain noin 1 5. Määrä laski kuitenkin selvästi vuonna 26. 1 Lainsäädännön pääpiirteet on selostettu Rikollisuustilanne 1995 1996, 195.