KENEN MITTA ON TÄYSI?

50 50 40 40 0 0 20 20 10 10 0 0 10 10 20 20 0 0 40 40 50 50 KENEN MITTA ON TÄYSI? Tutkimus yhteiskunnallisesta ilmapiiristä Suomessa

e2 ja kirjoittajat ISBN 978-952-5895-99-5 Ulkoasusuunnittelu ja taitto: Juha Räty / J-Form Tmi Jäljentämö Jokela ja PDF 2016

Ville Pitkänen, Jussi Westinen KENEN MITTA ON TÄYSI? Tutkimus yhteiskunnallisesta ilmapiiristä Suomessa

Sisältö Saatteeksi Saatteeksi 5 Tiivistelmä tuloksista 6 Tutkimuksen lähtökohdat 7 Tutkimuksen toteutus 8 Huolia ja eriarvoistumista 10 Työntekijät, vasemmistolaiset ja pientuloiset saaneet tarpeekseen 12 Maahanmuuttovastaisuus ja turvallisuuskäsitykset kietoutuvat yhteen 16 Oikeistolaiset, konservatiivit ja perussuomalaiset näkevät uhkakuvia 18 Nuoret ja vasemmistolaiset hyväksyvät laittoman suoran toiminnan 2 Joka viides voisi itse osallistua laittomaan suoraan toimintaan 27 Osa huolettomia, osalla mitta täynnä 1 Päätelmät: tyytymättömyyttä ja uhkakuvia kohti levotonta yhteiskuntaa? Liitteet 7 Lähteet 48 Kysyimme keväällä liki 5000 suomalaiselta näkemyksiä yhteiskunnan ilmapiiristä, demokratiasta, hyvinvoinnista, turvallisuudesta, maahanmuutosta, ympäristöstä, ruokaturvasta ja globaalista vastuusta. Väittämiä oli yhteensä liki 40. Tämä on toinen raportti tuloksista. Tarkastelussa on Suomen yhteiskunnallinen ilmapiiri: ovatko kansalaiset tyytyväisiä vai tyytymättömiä yhteiskunnan tilaan? Millaisiin ryhmiin he jakautuvat asenteidensa perusteella? Lisäksi selvitetään, onko näillä tekijöillä yhteys poliittiseen toimintaan ja onko laittomuuksiin valmiutta. Tulokset ovat hätkähdyttäviä: kahtiajako on voimakas. Se, mistä saimme viitteitä keskusteluilmapiiriä käsittelevän ensimmäisen tutkimuksen yhteydessä, saa vahvistuksen. Tämä raportti kannattaa lukea. Helsingissä, 6.6.2016 Tiimiä kiittäen Karina Jutila johtaja e2 5

Tiivistelmä tuloksista Tutkimuksen lähtökohdat Suomalaisten selkeä enemmistö (74%) kokee, että hyvän elämän edellytykset ovat heikentyneet ja eriarvoisuus uhkaa suomalaista yhteiskuntaa (82%). Kansalaisista vajaa puolet (42%) on tyytymättömiä demokratian toimivuuteen eikä usko, että Suomessa pärjää yhä ahkeruudella ja yritteliäisyydellä (9%). Erityisen tyytymättömiä ovat pienituloiset ja työntekijät sekä itsensä vasemmalle sijoittavat. Tyytymättömyys on hyvin yleistä vasemmistoliiton, eduskunnan ulkopuolisten puolueiden kannattajien ja äänestämättömien joukossa. Yhteiskunnallinen voimattomuus ja heikko tulevaisuudenusko yhdistetään usein maahanmuuttovastaisuuteen, asenteiden kovenemiseen, pelkoihin ja turvattomuuteen Runsas puolet suomalaisista (59%) on sitä mieltä, että valtion tulisi huolehtia ensisijaisesti syntyperäisten suomalaisten toimeentulosta ja että maahanmuutto uhkaa Suomen turvallisuutta (51%). Vajaa puolet (4%) arvioi, että suomalaista kulttuuria tulee suojella muualta tulevilta vaikutteilta ja joka neljäs (26%) kokee maahanmuuttajien kotouttamisen olevan resurssien hukkaamista. Kuusi kymmenestä (59%) on sitä mieltä, että puolustusvoimien roolia sisäisen turvallisuuden ylläpidossa tulisi vahvistaa, jos poliisin voimavarat eivät riitä turvallisuuden ylläpitoon ja että vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa pitäisi tukea nykyistä enemmän Suomessa (56%). Joka viides (21%) on valmis itse osallistumaan asuinalueensa turvallisuuden takaamiseen, jos poliisin voimavarat eivät riitä turvallisuuden ylläpitoon. Näiden väittämien kanssa ovat muita useammin samaa mieltä erittäin konservatiiviset, erittäin oikeistolaiset ja perussuomalaisten äänestäjät. Yhteiskunnallinen tyytymättömyys ei ole kuitenkaan suorassa yhteydessä kansalaisten maahanmuuttoa ja sisäistä turvallisuutta koskeviin käsityksiin, sillä väittämiin yhtyvät osin eri vastaajaryhmät. Esimerkiksi vasemmistolaiset ovat syvästi tyytymättömiä, mutta eivät näe maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyviä uhkakuvia. Suurituloiset, johtajat ja ylemmät toimihenkilöt sekä yliopistokoulutetut eivät ole tyytymättömiä yhteiskunnan tilaan eivätkä koe maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyviä uhkakuvia. Lakeja rikkovaan suoraan toimintaan voisi osallistua joka viides suomalainen. Suomea on pitkään pidetty hyvinvointiyhteiskuntana, jossa ihmiset voivat luottaa julkisiin palveluihin ja turvaverkkoihin. Yhdenvertaisuus on ollut keskeinen periaate, ja konsensus päätöksenteossa vahvaa. Viime vuosina työelämän ja talouden epävarmuudet ovat huolestuttaneet suomalaisia. Puolueiden ja poliitikkojen on arvioitu etääntyneen arjesta, ja kansalaiset kokevat, ettei heitä kuulla tarpeeksi. 1 Tyytymättömyys on kanavoitunut äänestyskäyttäytymiseen. Jämähtäneeseen tilaan ovat halunneet muutosta myös monet niistä, jotka eivät ole aikaisemmin äänestäneet. 2 Yhteiskunnallinen ilmapiiri on kärjistynyt entisestään viime aikoina. Kielenkäyttö on koventunut, protestimieliala vahvaa ja laillisuuden rajoja haetaan. Kuten e2:n tutkimusraportti Provokaatioita ja vastakkainasetteluita osoitti, yhteiskunnallinen keskustelu on polarisoitunut. Tämä raportti on jatkoa edellä mainitulle tutkimukselle. Tarkastelussa ovat seuraavat kysymykset: Minkälainen henkinen ilmapiiri Suomessa on? Minkälaisiin ryhmiin suomalaiset jakautuvat asenteidensa perusteella? Ovatko asenteet yhteydessä valmiuteen edistää tavoitteita myös radikaalein keinoin? 6 7

Tutkimuksen toteutus Kuvio 1: Vastaajien sijoittuminen vasemmisto oikeistoulottuvuudella Eniten vasemmalla Vasemmalla Keskellä Oikealla Eniten oikealla Raportin tulokset perustuvat 4705 henkilön antamiin vastauksiin. Kyselytutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa 15. 21..2016. Kysely piti sisällään 9 yhteiskunnallista väittämää eri aihealueilta (ks. liite 1). Faktorianalyysin jälkeen tarkasteluun otettiin tässä tutkimusraportissa 11 väittämää. Otos edustaa Suomen aikuisväestöä (15 79-vuotiaat), ja tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Yksityiskohtaisemmat tiedot kyselytutkimuksen toteutuksesta on esitetty liitteessä 2. Perinteisten taustamuuttujien (ikä, sukupuoli, ammatti/asema, koulutus, talouden bruttotulot, kotitalouden tyyppi, asuinpaikkakunta, puoluetausta) lisäksi vastaajia pyydettiin sijoittamaan itsensä asteikolle arvoliberaali arvokonservatiivi (0 10) sekä asteikolle vasemmisto oikeisto (0 10). Julkaisun kuvioissa käytetään seuraavaa luokittelua kuvaamaan vastaajien vasemmisto oikeisto-orientaatiota: eniten vasemmalla (0 1), vasemmalla (2 4), keskellä (5), oikealla (6 8), eniten oikealla (9 10). Vastaajien liberaali konservatiivi-orientaatiota kuvaamaan on käytetty seuraavaa luokittelua: erittäin arvoliberaali (0 1), arvoliberaali (2 4), ei arvoliberaali eikä -konservatiivi (5), arvokonservatiivi (6 8), erittäin arvokonservatiivi (9 10). Jakaumat kyseisillä ulottuvuuksilla näkyvät kuvioissa 1 ja 2. Jakaumat puoluekannan mukaan ovat liitteissä ja 4. KAIKKI 5 5 17 6 7 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % Kuvio 2: Vastaajien sijoittuminen arvoliberaali arvokonservatiivi-ulottuvuudella Erittäin arvoliberaali Arvoliberaali Ei arvoliberaali -eikä konservatiivi Arvokonservatiivi Erittäin arvokonservatiivi KAIKKI 12 7 22 2 5 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % Vasemmisto oikeisto-ulottuvuus sekä arvoliberaali arvokonservatiivi-ulottuvuus korreloivat keskenään (korrelaatiokerroin=0,48), sillä vasemmistolaisuus ja arvoliberaalius sekä oikeistolaisuus ja arvokonservatiivisuus linkittyvät toisiinsa. Toisaalta ne eivät kuitenkaan ole täysin päällekkäisiä. Esimerkiksi eniten vasemmalla olevista 86 prosenttia on erittäin arvoliberaaleja tai liberaaleja, mutta eniten oikealla olevista vain 60 prosenttia on erittäin arvokonservatiiveja tai konservatiiveja. Myös itsensä oikealle sijoittavista löytyy siis runsaasti arvoliberaaleja vastaajia. (liite 5.) Hankkeen suunnittelusta, väittämien laadinnasta sekä tilastollisesta analyysista ovat vastanneet e2:n johtaja YTT Karina Jutila sekä tutkijat VTT Ville Pitkänen ja VTT Jussi Westinen. Tutkimusraportin ovat tehneet Westinen ja Pitkänen. 8 9

Huolia ja eriarvoistumista Suomalaisten niukka enemmistö (58%) on sitä mieltä että viimeaikaisista ongelmista huolimatta demokratia toimii Suomessa hyvin ja ongelmia pystytään ratkaisemaan (kuvio ). 41 prosenttia ajattelee päinvastoin. Hieman yli puolet (58%) arvioi, että Suomessa pärjää edelleen yritteliäisyydellä ja ahkeruudella. Neljä kymmenestä (9%) on eri mieltä. Kolme neljästä (74%) arvioi, että hyvän elämän edellytykset ovat heikentyneet viime vuosina. Peräti kahdeksan kymmenestä (82%) on sitä mieltä, että eriarvoistuminen uhkaa suomalaista yhteiskuntaa. Tulokset ovat huolestuttavia: iso osa suomalaisista näkee yhteiskuntakehityksen kielteisenä ja kokee voimattomuutta. Faktorianalyysi liitteessä 6 osoittaa, että edellä mainitut kysymykset linkittyvät toisiinsa. 4 Aineistosta nousee esiin vastaajaryhmiä, jotka ovat tyytymättömiä demokratian toimivuuteen ja kokevat hyvän elämän edellytysten heikentyneen ja eriarvoisuuden uhkaavan yhteiskuntaa. Tyytymättömät ja huolestuneet arvioivat myös, ettei yritteliäisyydellä ja ahkeruudella välttämättä enää pärjää Suomessa. Väittämistä muodostuu yhteiskunnallisen tyytymättömyyden ulottuvuus. Kuvio. Suomalaisten näkemykset yhteiskunnan tilasta (%) Täysin samaa Täysin mieltäsamaa mieltä Osittain samaa Osittain mieltäsamaa mieltä En osaa sanoa En osaa sanoaosittain eri mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin eri mieltä Viimeaikaisista Viimeaikaisista ongelmista huolimatta ongelmista huolimatta demokratia toimii demokratia Suomessa toimii hyvin Suomessa ja 8 hyvin ja 8 50 50 1 1 1 10 10 ongelmia pystytään ongelmia ratkaisemaan pystytään ratkaisemaan Suomessa pärjää Suomessa yhä ahkeruudella pärjää yhä ahkeruudella ja ja 17 yritteliäisyydellä yritteliäisyydellä 17 41 41 10 10 Hyvän elämän Hyvän edellytykset elämän edellytykset ovat heiken-ovatyneet Suomessa tyneet viime Suomessa vuosinaviime vuosina heiken- 24 24 50 50 2 20 2 5 20 5 Ihmisten eriarvoistuminen Ihmisten eriarvoistuminen uhkaa suomalaista yhteiskuntaa aista yhteiskuntaa uhkaa suomal- 44 44 8 28 12 4 2 12 4 0 10 20 0 0 10 40 20 50 0 60 40 70 50 80 60 70 90 100 80 % 90 100 % 10 11

Työntekijät, vasemmistolaiset ja pientuloiset saaneet tarpeekseen Kuviossa 4 on tarkasteltu väestöryhmittäin suomalaisten sijoittumista tyytyväisyys tyytymättömyys-ulottuvuudella. Kuvion 4 lukemat ovat kuvion väittämistä laskettuja keskiarvoja asteikolla 1 5 (1=erittäin vahva tyytyväisyys yhteiskunnan tilaan, 5=erittäin vahva tyytymättömyys). Tyytymättömyys linkittyy erityisesti yksilön sosioekonomiseen asemaan. Pienituloiset ja työntekijät ovat huomattavasti tyytymättömämpiä yhteiskunnan tilaan kuin hyvätuloisimmat ja johtajat. Kuvion ulkopuolelta voidaan todeta, että ammatillisen koulutuksen saaneet ovat selkeästi tyytymättömämpiä kuin yliopistokoulutuksen saaneet. Kyse on kahdesta todellisuudesta: hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat ovat tyytyväisiä yhteiskunnan tilaan toisin kuin pienituloisemmat ja vähemmän koulutetut. Tyytymättömyydellä on myös vahva ideologinen lataus. Eniten vasemmalle itsensä sijoittavat ovat erittäin tyytymättömiä. Itsensä oikealle sijoittavat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä. Sijainti liberaali konservatiivi-akselilla ei ole vastaavassa yhteydessä tyytymättömyyteen. Puoluekanta vaikuttaa voimakkaasti näkemyksiin. Tyytymättömyys on selvästi yleisintä vasemmistoliiton, eduskunnan ulkopuolisten puolueiden kannattajien ja äänestämättömien joukossa. Myös työväestön kannatukseen nojaavien perussuomalaisten ja SDP:n kannattajissa on keskimääräistä enemmän tyytymättömyyttä nykytilaan. Kokoomuksen ja keskustan kannattajat pitävät Suomen tilannetta melko valoisana. Myös RKP:ssä on optimismia. Tyytymättömyydessä ei siis ole kyse hallitus oppositio-asetelmasta. Tyytymättömyys ei ole erityisen vahvasti sidoksissa sukupuoleen tai ikään. Naiset ovat kuitenkin hieman tyytymättömämpiä vallitsevaan tilanteeseen kuin miehet. Rakennemuutosten on arvioitu iskevän voimakkaimmin vähän koulutettuihin työntekijämiehiin. 5 Tästä huolimatta työntekijänaiset ovat tyytymättömämpiä kuin työntekijämiehet. Ikäryhmien välillä on yksi selkeä ero: yli 65-vuotiaat ovat muita tyytyväisempiä yhteiskunnan tilaan. Osin kysymys voi olla siitä, että työelämän epävarmuus ei kosketa vanhinta ikäryhmää ja osin siitä, että suuret ikäluokat ja heitä vanhemmat kokevat, että pahemmistakin tilanteista on selvitty. 6 Asuinpaikka ei heijastu näkemyksiin: esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei olla tyytyväisempiä tai tyytymättömämpiä kuin pienissä kunnissa. 12 1

Ammatti johtava asema,01 muu ylempi toimihenkilö,18 toimihenkilö,5 yrittäjä,17 maatalousyrittäjä,01 työntekijä,65 Kuvio opiskelija 4. Yhteiskunnallisen tyytymättömyyden,2 työtön,5 eläkeläinen Kotitalouden bruttotulot TYYTYVÄINEN TYYTYMÄTÖN enintään 20 000 e/vuosi 1 1,5 2 2,5,5,57 4 4,5 5 20 001 40 000 e/vuosi,8 KAIKKI,4 40 001 60 000 e/vuosi, 60 001 90 000 Sukupuoli e/vuosi yli 90 000 e/vuosi Mies Nainen Puoluekanta,19 2,9,2,44 KESK Ikä 18 24 KOK 25 4 PS 5 49 SDP 50 64 VIHR VAS 65 RKP Ammatti KD johtava asema Muu muu ylempi toimihenkilö Ei äänestäisi Ei tiedä, mitä puoluetta toimihenkilö äänestäisi yrittäjä Vasemmisto oikeisto-sijainti maatalousyrittäjä Eniten vasemmalla työntekijä Vasemmalla opiskelija Keskellä työtön eläkeläinen Oikealla Eniten oikealla Kotitalouden bruttotulot Liberaali konservatiivi-sijainti enintään 20 000 e/vuosi 20 001 Erittäin 40 arvoliberaali 000 e/vuosi 40 001 60 Arvoliberaali 000 e/vuosi EI arvoliberaali 60 001 eikä 90 -konservatiivi 000 e/vuosi yli Arvokonservatiivi 90 000 e/vuosi Erittäin arvokonservatiivi Puoluekanta KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD Muu Ei äänestäisi Ei tiedä, mitä puoluetta äänestäisi ulottuvuus väestöryhmittäin,14 2,77 2,66,,44,49,44,5,7,8,09,86,0,17,01,18,8,82,5,46,17,01,65 4,01,2,57,44,5,05,14 2,95,57,8,45,,5,19,44 2,9,18,25 1 1,5 2 2,5,5 4 4,5 5 2,77 2,66,49,5,8,86,0,17,8,82,46 Eniten vasemmalla maatalousyrittäjä,01 4,01 Vasemmalla työntekijä Keskellä opiskelija Oikealla työtön,05,57,65,44,2,5 Eniten oikealla eläkeläinen 2,95,14 Liberaali konservatiivi-sijainti Kotitalouden bruttotulot Erittäin arvoliberaali enintään 20 000 e/vuosi Arvoliberaali 20 001 40 000 e/vuosi EI arvoliberaali eikä -konservatiivi 40 001 60 000 e/vuosi Arvokonservatiivi 60 001 90 000 e/vuosi,45,57,5,8,44,,18,19 Erittäin arvokonservatiivi yli 90 000 e/vuosi TYYTYVÄINEN 2,9,25 TYYTYMÄTÖN 1 1,5 2 2,5,5 4 4,5 5 Puoluekanta KAIKKI KESK 2,77,4 Sukupuoli KOK 2,66 Mies PS Nainen SDP VIHR,2,49,44,5,8 VAS Ikä,86 18 24 RKP 25 4 KD 5 49 Muu Ei äänestäisi 50 64,0,,17,44,44,7,8,82 Ei tiedä, mitä puoluetta äänestäisi 65 Vasemmisto oikeisto-sijainti Ammatti,09,46 Eniten johtava vasemmalla asema,01 4,01 muu ylempi toimihenkilö Vasemmalla,18,57 toimihenkilö Keskellä Oikealla yrittäjä maatalousyrittäjä Eniten oikealla työntekijä Liberaali konservatiivi-sijainti opiskelija Erittäin arvoliberaali työtön Arvoliberaali eläkeläinen EI arvoliberaali eikä -konservatiivi Kotitalouden Arvokonservatiivi bruttotulot,5,44,05,17 2,95,01,65,2,45,5,14,5,44,18 Erittäin enintään arvokonservatiivi 20 000 e/vuosi,25,57 20 001 40 000 e/vuosi 40 001 60 000 e/vuosi 60 001 90 000 e/vuosi yli 90 000 e/vuosi 1 1,5 2 2,5 2,9,5,8,,19 4 4,5 5 SELITE: Keskiarvomuuttuja laskettiin liitteen 5 taulukon pohjalta 2. faktorille voimakkaimmin latautuneista Puoluekanta väittämistä, jotka saivat arvoja välillä 1 5 (1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, KESK=en osaa sanoa, 4=osittain samaa 2,77 mieltä, 5=täysin samaa mieltä). Väittämät uudelleenkoodattiin KOK saman asenteellisen 2,66 orientaation mukaisesti, PS,49 koska osa kysymyksistä latautui negatiivisesti ja osa positiivisesti faktoreille. Yllä SDP,5 olevassa kuviossa vastaaja sijoittui esimerkiksi sitä lähemmäs tyytymättömyyttä, mitä VIHR,8 vähemmän hän uskoo, että Suomessa pärjää yhä ahkeruudella ja yritteliäisyydellä, VAS,86 mitä enemmän hän katsoo hyvän elämän edellytyksien heikentyneen Suomessa viime RKP,0 vuosina, mitä vähemmän hän katsoo, että demokratia toimii Suomessa hyvin ja että KD,17 ongelmia pystytään ratkaisemaan, ja mitä useammin hän katsoo ihmisten eriarvoistumisen uhkaavan suomalaista yhteiskuntaa. Tilastollisesti merkitsevät erot ryhmien Muu,8 Ei äänestäisi,82 välillä on mitattu Bonferronin testillä yksisuuntaisessa varianssianalyysissä. Ei tiedä, mitä puoluetta äänestäisi,46 Vasemmisto oikeisto-sijainti Eniten vasemmalla Vasemmalla Keskellä Oikealla Eniten oikealla Vasemmisto oikeisto-sijainti 4,01 Eniten vasemmalla,57 Vasemmalla 14 15,44 Keskellä,05 Oikealla 2,95 Eniten oikealla,05 2,95,57,44 4,01

Maahanmuuttovastaisuus ja turvallisuuskäsitykset kietoutuvat yhteen suomalainen kulttuuri tulee pistää etusijalle, ovat muita useammin valmiita vahvistamaan puolustusvoimien roolia sisäisessä turvallisuudessa, osallistumaan itse asuinalueensa turvaamiseen ja panostamaan vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Näkemyksiä yhdistää se, että Suomi ja suomalaisuus koetaan olevan jollain tavalla uhattuina. Kokonaisuutta voidaan kutsua uhkakuvaulottuvuudeksi (ks. faktorianalyysin tulokset liitteessä 6). Yhteiskunnallinen voimattomuus ja heikko tulevaisuudenusko yhdistetään usein maahanmuuttovastaisuuteen, asenteiden kovenemiseen, pelkoihin ja turvattomuuteen. 7 Seuraavaksi tarkastellaan näitä kysymyksiä. Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon on tämän tutkimuksen perusteella kahtiajakautunutta (kuvio 5). Runsas puolet (59%) on sitä mieltä, että valtion tulisi huolehtia ensisijaisesti syntyperäisten suomalaisten toimeentulosta. Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimusaineistossa osuus oli noin kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi. 8 Vaikka tutkimukset eivät ole täysin vertailukelpoisia, suomalaisten asettaminen etusijalle ei vaikuta ainakaan voimistuneen vuoden aikana. Vajaa puolet (4%) arvioi, että suomalaista kulttuuria tulee suojella muualta tulevilta vaikutteilta. Runsas puolet (5%) on päinvastaista mieltä. Myös väite maahanmuutto ei uhkaa Suomen turvallisuutta jakaa kansan kahtia 45 prosenttia on samaa ja 51 prosenttia eri mieltä. Joka neljännen (26%) mielestä maahanmuuttajien kotouttaminen on rahan haaskausta. 70 prosenttia on eri mieltä. Maahanmuuttoväittämät korreloivat yleistä turvallisuutta koskevien väittämien kanssa. Niitä tarkastellaan seuraavaksi. Kuusi kymmenestä (59%) on sitä mieltä, että puolustusvoimien roolia sisäisen turvallisuuden ylläpidossa tulisi vahvistaa, jos poliisin voimavarat eivät riitä turvallisuuden ylläpitoon. Selvästi harvempi (21%) on itse valmis osallistumaan asuinalueensa turvallisuuden takaamiseen vastaavassa tilanteessa. Lisäksi runsas puolet (56%) on sitä mieltä, että vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa pitäisi tukea nykyistä enemmän Suomessa. Kansalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon yhdistyy käsityksiin sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Ne suomalaiset, joiden mielestä maahanmuuttoon liittyy uhkia ja joiden mielestä syntyperäiset suomalaiset ja Kuvio 5. Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoa ja turvallisuutta koskeviin asiakysymyksiin (%) 0 10 20 0 40 50 0 10 60 20 70 0 80 40 90 100 50 % 60 70 80 90 100 % Valtion tulisi huolehtia Valtion tulisi huolehtia ensisijaisesti syntyperäisten ensisijaisesti syntyperäisten 0 4 2 0 1 4 2 1 suomalaisten toimeentulosta suomalaisten toimeentulosta Suomalaista kulttuuria tulee suojella Suomalaista 16 kulttuuria tulee 27 suojella 4 0 2 muualta tulevilta vaikutteilta 16 27 4 0 2 muualta tulevilta vaikutteilta Maahanmuutto ei uhkaa Suomen turvallisuutta Täysin samaa mieltä Osittain Täysin samaa samaa mieltä mieltä Osittain samaa mieltä En osaa sanoa Osittain En osaa eri mieltä sanoa Täysin Osittain eri mieltä eri mieltä Täysin eri mieltä Maahanmuutto ei uhkaa 1 2 4 28 2 Suomen turvallisuutta 1 2 4 28 2 Maahanmuuttajien kotouttaminen Maahanmuuttajien 10 16 kotouttaminen 4 7 on rahan haaskausta 10 16 4 7 on rahan haaskausta Jos poliisin voimavarat eivät riitä Jos poliisin voimavarat eivät riitä turvallisuuden ylläpitoon, puolustusvoimien roolia sisäisen turvallisuuden 16 4 8 20 1 turvallisuuden 16 ylläpitoon, puolustusvoimien roolia sisäisen turvallisuuden 4 8 20 1 ylläpidossa tulisi vahvistaa ylläpidossa tulisi vahvistaa Jos poliisin voimavarat eivät riitä Jos poliisin voimavarat eivät riitä turvallisuuden ylläpitoon, olen turvallisuuden itse 7 14 ylläpitoon, 8 olen itse 27 44 valmis osallistumaan asuinalueeni 7 14 8 27 44 valmis osallistumaan asuinalueeni turvallisuuden takaamiseen turvallisuuden takaamiseen Vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa pitäisi tukea nykyistä 18 8 1 20 11 Vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa pitäisi tukea nykyistä 18 8 1 20 11 enemmän Suomessa enemmän Suomessa 0 10 20 0 40 50 0 10 60 20 70 0 80 40 90 100 50 % 60 70 80 90 100 % 16 17

Oikeistolaiset, konservatiivit ja perussuomalaiset näkevät uhkakuvia Kuviossa 6 tarkastellaan väestöryhmittäin suomalaisten sijoittumista uhkakuvaulottuvuudella. Lukemat ovat kuvion 5 väittämistä laskettuja keskiarvoja asteikolla 1 5 (1=vähäinen uhkakuvien kokeminen, 5=vahva uhkakuvien kokeminen). Miehet näkevät uhkakuvia useammin kuin naiset. Jakauma on päinvastainen kuin tyytymättömyys-ulottuvuudella, sillä naiset ovat miehiä tyytymättömämpiä yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Tulos on hyvin linjassa aiemman tutkimuksen kanssa myös muissa Euroopan maissa miehet pitävät maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta uhkana useammin kuin naiset. 9 Kuvion ulkopuolelta voidaan todeta, että asuinpaikalla on yhteys näkemyksiin. Etelä-Suomen suurimmissa kaupungeissa uhkakuvia näkevien osuus on pienempi kuin muualla. Tulos selittyy osin sillä, että näissä kaupungeissa on keskimääräistä enemmän arvoliberaaleja, jotka näkevät maahanmuuton mahdollisuutena. Erittäin konservatiiviset ja erittäin oikeistolaiset, perussuomalaisten äänestäjät ja äänestämättömät näkevät keskimääräistä huomattavasti useammin uhkakuvia. Äänestämättömät on ainoa ryhmä, joka on hyvin tyytymätön Suomen yleiseen tilaan ja näkee paljon maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyviä uhkakuvia. Yhteiskunnallinen tyytymättömyys linkittyy vahvasti yksilön sosioekonomiseen asemaan, mutta vastaavaa ilmiötä ei ole havaittavissa uhkakuvaulottuvuuden kohdalla. Keskituloiset näkevät uhkakuvia hieman useammin kuin pieni- tai suurituloiset. Työntekijät ja työttömät näkevät keskimääräistä useammin maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyviä uhkakuvia. Maanviljelijöiden joukossa uhkien näkeminen on erittäin yleistä, mutta täysin luotettavien johtopäätösten tekeminen on heidän osaltaan hankalaa pienen ryhmäkoon vuoksi (N=45). Yhteistä uhkakuva- ja tyytymättömyysulottuvuuksille on se, että suurituloiset, johtajat ja ylemmät toimihenkilöt sekä yliopistokoulutetut näkevät muita harvemmin uhkakuvia. Hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevilla on ylipäätään muita vähemmän tässä tutkimuksessa mitattuja huolia. Erittäin liberaalit ja erittäin vasemmistolaiset näkevät muita harvemmin maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyviä uhkakuvia. Erittäin konservatiiviset ja oikeistolaiset ovat päinvastaista mieltä. Erot vasemmisto oikeisto-ulottuvuudella ovat kuitenkin pienempiä kuin arvoulottuvuudella. Puoluekentässä erot ovat isoja. Perussuomalaiset kokevat muita huomattavasti useammin uhkakuvia. Vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kannattajat kokevat muita selkeästi harvemmin uhkakuvia. 18 19

Sukupuoli Mies Nainen Ikä 18 24 25 4 Ammatti johtava KAIKKI asema muu ylempi toimihenkilö toimihenkilö Sukupuoli yrittäjä Mies maatalousyrittäjä Nainen työntekijä Ikä opiskelija 18 24 työtön 25 4 eläkeläinen 5 49 Kotitalouden bruttotulot 50 64 enintään 20 000 e/vuosi 65 20 001 40 000 e/vuosi Ammatti 40 001 60 000 e/vuosi johtava asema 60 001 90 000 e/vuosi muu ylempi toimihenkilö yli 90 000 e/vuosi toimihenkilö Puoluekanta yrittäjä maatalousyrittäjä KESK työntekijä KOK opiskelija PS työtön SDP eläkeläinen VIHR VAS Kotitalouden bruttotulot RKP enintään 20 000 e/vuosi KD 20 001 40 000 e/vuosi Muu 40 001 60 000 e/vuosi Ei äänestäisi 60 001 90 000 e/vuosi Ei tiedä, mitä puoluetta äänestäisi yli 90 000 e/vuosi Vasemmisto oikeisto-sijainti Puoluekanta Eniten vasemmalla KESK Vasemmalla KOK Keskellä PS Oikealla SDP Eniten oikealla VIHR Liberaali konservatiivi-sijainti VAS Erittäin arvoliberaali RKP Arvoliberaali KD EI arvoliberaali eikä -konservatiivi Muu Arvokonservatiivi Ei äänestäisi Ei tiedä, mitä Erittäin puoluetta arvokonservatiivi äänestäisi Vasemmisto oikeisto-sijainti Eniten vasemmalla Vasemmalla Keskellä Oikealla Eniten oikealla Kuvio 5 49 6. Uhkakuvaulottuvuus väestöryhmittäin,44 50 64 65 VÄHÄINEN UHKA- KUVIEN KOKEMINEN 1 1,5 2 2,5,5 4 4,5 5 2,14 2, 2,6 2,1 2,92,01,18,5,07,17 2,76,01,65,2 2,81,5 2,81,14 2,96,0 2,89,57,8, 2,81,19 2,75 2,9 2,92 2,99 2,77,64 2,66,18 2,67,49,1,5 2,91,8,86,0 2,84,17 2,9,8,02,82 2,92,46 2,71 2,56,05 2,87,05 2,8 2,95,2,44,45,5,8,44,18,57,1,25,2,12,,44,7,09,57,44 4,06 KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD Muu Ei äänestäisi Ei tiedä, mitä puoluetta äänestäisi Vasemmisto oikeisto-sijainti KAIKKI Eniten vasemmalla Sukupuoli Vasemmalla Mies Keskellä Nainen Oikealla Eniten oikealla Ikä 18 24 Liberaali konservatiivi-sijainti 25 4 Erittäin arvoliberaali 5 49 Arvoliberaali 50 64 EI arvoliberaali eikä -konservatiivi 65 Arvokonservatiivi Erittäin arvokonservatiivi Ammatti johtava asema muu ylempi toimihenkilö toimihenkilö yrittäjä maatalousyrittäjä työntekijä opiskelija työtön eläkeläinen VÄHÄINEN UHKA- KUVIEN KOKEMINEN 20 21,55 VAHVA UHKA- KUVIEN KOKEMINEN 4,01 1 1,5 2 2,5,5 4 4,5 5 2,14 2, 2,6,05 2,87 1 1,5 2 2,5,1,5 4 4,5 5 Kotitalouden bruttotulot enintään 20 000 e/vuosi 2,84 20 001 40 000 e/vuosi 2,9 40 001 60 000 e/vuosi,02 SELITE: 60 Keskiarvomuuttuja 001 90 000 e/vuosi laskettiin liitteen 5 taulukon pohjalta, 1. faktorille voimakkaimmin latautuneista yli 90 000 e/vuosi väittämistä, jotka saivat arvoja 2,71 välillä 1-5 (1=täysin eri mieltä, 2,92 2=jokseenkin eri mieltä, =en osaa sanoa, 4=osittain samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä). Väittämät Puoluekanta uudelleenkoodattiin saman asenteellisen orientaation mukaisesti, koska osa kysymyksistä KESK latautui negatiivisesti ja osa positiivisesti,05 faktoreille. Yllä olevassa kuviossa vastaaja KOK on sitä lähempänä arvoa paljon uhkakuvia, 2,87 mitä useammin hän katsoo, että valtion PS tulisi huolehtia ensisijaisesti syntyperäisten suomalaisten 4,06 SDP 2,8 toimeentulosta, että maahanmuutto uhkaa Suomen turvallisuutta, että suomalaista VIHR 2,14 kulttuuria tulee suojella muualta tulevilta vaikutteilta ja että maahanmuuttajien kotouttaminen on rahan haaskausta. Lisäksi vastaaja sijoittuu sitä lähemmäs kyseistä ryh- VAS 2, RKP 2,6 mää mitä useammin hän katsoo, että puolustusvoimien roolia sisäisen turvallisuuden KD takaamisessa voitaisiin kasvattaa ja että vastaaja itse on valmis osallistumaan oman Muu,8 asuinalueen turvallisuuden takaamiseen ja että vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa tulisi lisätä. Tilastollisesti merkitsevät erot ryhmien välillä on mitattu Bonferronin Ei äänestäisi,57 Ei tiedä, mitä puoluetta äänestäisi,1 testillä yksisuuntaisessa varianssianalyysissä. Vasemmisto oikeisto-sijainti Eniten vasemmalla 2,1 Vasemmalla 2,56 Keskellä,2 Oikealla,12 Eniten oikealla,55 2,1 2,01 2,8 2,92 2,56,07 2,76,2,12 2,81 2,81 2,96 2,62,0,24 2,89,5 4,06 VAHVA UHKA- KUVIEN KOKEMINEN 1 1,5 2 2,5 2,81 2,75 2,92 2,99,5 4,64 4,5 5,18 2,67,1 2,91,8,57,55,81

Lisäksi tyytymättömyys on yhteydessä turvattomuuteen. Kuvio 7 osoittaa, että erittäin tyytymättömät suomalaiset ( Suomessa ei voi enää pärjätä, eriarvoisuus uhkaa, demokratia toimii huonosti ja päätöksiä ei saada aikaan, hyvään elämän edellytykset ovat heikot ) ovat muita taipuvaisempia näkemään uhkakuvia. Tyytyväiset ja erittäin tyytyväiset sen sijaan näkevät keskimääräistä vähemmän uhkakuvia. Nuoret ja vasemmistolaiset hyväksyvät laittoman suoran toiminnan Kuvio 7. Uhkakuvien kokemisen ja yhteiskunnallisen tyytymättömyyden välinen yhteys KAIKKI Erittäin tyytyväiset (N=201) Tyytyväiset (N=704) Osin tyytyväiset, osin tyytymättömät (N=1282) Tyytymättömät (N=1264) Erittäin tyytymättömät (N=825) VÄHÄINEN UHKAKUVIEN KOKEMINEN VAHVA UHKAKUVIEN KOKEMINEN 1 1,5 2 2,5,5 4 4,5 5 SELITE: Vastaajat on jaettu tyytymättömyys-ulottuvuudella viiteen kategoriaan jakamalla keskiarvomuuttuja osiin. Kategoriat rakentuvat seuraavasti: erittäin tyytyväiset (keskiarvo 1 1.99 asteikolla 1 5), tyytyväiset (2.00 2.74), osin tyytyväiset, osin tyytymättömät (2.75.25), tyytymättömät (.26 4.00) ja erittäin tyytymättömät (4.01 5.00). Seuraavaksi tarkastelemme, onko tyytymättömyydellä tai uhkakuvien näkemisellä yhteys laittoman suoran toiminnan hyväksymiseen ja omaan valmiuteen osallistua toimintaan. Suoran toiminnan muotoja ovat esimerkiksi kansalaistottelemattomuus, väkivallaton vastarinta, laittomat mielenosoitukset tai työtaistelutoimenpiteet, uhkailu, henkilöön kohdistuva väkivalta ja omaisuuden tuhoaminen. Toiminnalla on yhteiskunnallinen tai poliittinen päämäärä. 10 Kynnys laittomaan suoraan toimintaan on ollut Suomessa suhteellisen korkea. Esimerkiksi laittomiin mielenosoituksiin osallistuminen on ollut erittäin harvinaista muihin Euroopan maihin verrattuna. 11 Suomalaisista 1 prosenttia hyväksyy lakejakin rikkovan suoran toiminnan, jos se tehdään omasta mielestä oikean asian vuoksi (kuvio 8). 12 Miesten (4%) ja naisten (28%) välillä ei ole suuria eroja. Selvästi muita useammin suoran toiminnan hyväksyvät 18 24-vuotiaat (49%) ja harvemmin yli 65-vuotiaat (17%). Johtajat ja suurituloisimmat hyväksyvät selvästi muita harvemmin suoran toiminnan. He eivät nähneet myöskään uhkakuvia eivätkä tunteneet suurta tyytymättömyyttä. Hieman keskimääristä enemmän hyväksyntää suora toiminta saa opiskelijoilta, työttömiltä ja työntekijöiltä sekä pienituloisilta. Vasemmistoliiton kannattajista yli puolet (54%) hyväksyy lakejakin rikkovan suoran toiminnan, jos se tehdään heidän mielestään oikean asia vuoksi. Perussuomalaisten ja vihreiden kannattajista noin 40 prosenttia hyväksyy jossain määrin suoran toiminnan. Vähiten ymmärrystä laittomalle suoralle toiminnalle on keskustassa (16%), kokoomuksessa (18%) ja kristillisdemokraateissa (19%). Eduskunnan ulkopuolisten puolueiden kannattajissa (54%) ja äänestämättömissä (48%) on suuri hyväksyntä suoralle toiminnalle. Vasemmalle sijoittuvat hyväksyvät suoran toiminnan huomattavasti muita useammin. Heistä vain kolmasosa suhtautuu kielteisesti siihen. Suora toiminta saa keskimääräistä enemmän hyväksyntää myös arvoulottuvuuden molemmissa ääripäissä eli sekä erittäin arvoliberaaleissa että erittäin arvokonservatiiveissa. 22 2

25 4 11 4 4 22 5 49 6 24 5 0 5 50 64 6 19 5 27 4 65 Ammatti johtava asema 2 15 15 2 25 55 51 muu ylempi toimihenkilö 6 20 2 2 41 toimihenkilö 5 22 5 1 7 yrittäjä 7 27 4 maatalousyrittäjä Kuvio 8. Hyväksyn lakejakin rikkovan suoran toiminnan, jos se tehdään mielestäni oikean asian vuoksi (%) 0 6 2 20 42 työntekijä 12 25 5 27 1 Liberaali konservatiivi-sijainti Kotitalouden bruttotulot opiskelija 10 0 5 26 Erittäin arvoliberaali enintään 20 000 e/vuosi työtön 10 5 27 Arvoliberaali 20 001 40 000 e/vuosi eläkeläinen Täysin 15 samaa mieltä 24 Osittain samaa mieltä En osaa sanoa 55 EI arvoliberaali eikä -konservatiivi 40 001 60 000 e/vuosi Arvokonservatiivi Kotitalouden bruttotulot Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 60 001 90 000 e/vuosi Erittäin arvokonservatiivi enintään 20 000 e/vuosi 12 28 5 28 27 yli 90 000 e/vuosi 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % 20 001 40 000 e/vuosi 6 2 4 28 8 Puoluekanta 40 001 60 000 KAIKKI e/vuosi 78 20 2 4 4 0 28 40 7 KESK 60 001 90 000 e/vuosi 4 21 4 yli 90 000 Sukupuoli KOK e/vuosi 4 18 28 48 Mies 9 25 4 27 5 PS Puoluekanta Nainen 6 22 5 9 SDP KESK 1 15 24 57 VIHR KOK Ikä 15 2 27 54 VAS 18 24 PS 14 1 5 28 4 5 24 2 22 2 RKP 25 4 SDP 11 6 19 4 4 22 42 KD 5 49 VIHR 6 8 24 1 5 0 2 5 26 Muu 50 64 VAS 6 12 19 42 5 27 22 4 21 Ei äänestäisi RKP 65 2 1 15 26 1 25 0 55 41 Ei tiedä, mitä puoluetta äänestäisi KD Ammatti 4 15 4 2 45 Muu 20 4 5 26 16 johtava asema 15 2 51 Ei äänestäisi 22 26 5 24 2 muu ylempi toimihenkilö 6 20 2 2 41 Ei tiedä, mitä puoluetta äänestäisi 7 21 8 1 toimihenkilö 5 22 5 1 7 Vasemmisto oikeisto-sijainti yrittäjä Eniten maatalousyrittäjä vasemmalla 7 15 0 27 6 2 50 20 2 16 4 16 42 Vasemmalla työntekijä 812 26 25 4 5 1 27 0 1 opiskelija Keskellä Oikealla työtön 710 510 20 19 0 7 5 5 28 27 8 26 44 Eniten eläkeläinen oikealla Liberaali konservatiivi-sijainti Kotitalouden bruttotulot 12 15 22 24 5 18 44 55 enintään Erittäin 20 arvoliberaali 000 e/vuosi 912 8 28 5 28 21 27 20 001 40 Arvoliberaali 000 e/vuosi 76 25 2 4 4 28 6 8 EI arvoliberaali 40 001 eikä 60 -konservatiivi 000 e/vuosi 60 001 Arvokonservatiivi 90 000 e/vuosi Erittäin yli arvokonservatiivi 90 000 e/vuosi 7 54 18 4 21 20 16 21 18 4 4 6 21 26 0 27 28 40 46 4 1 48 Puoluekanta 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % KESK KOK 1 15 15 2 24 27 57 54 PS 1 28 4 2 2 SDP 6 19 42 VIHR 8 1 2 26 VAS 12 42 22 21 RKP 1 26 1 0 41 KD 4 15 4 2 45 Muu 20 4 5 26 16 Ei äänestäisi 22 26 5 24 2 Ei tiedä, mitä puoluetta äänestäisi Vasemmisto oikeisto-sijainti 7 21 8 1 Ammatti Muu johtava Ei äänestäisi asema Ei tiedä, mitä muu puoluetta ylempi toimihenkilö äänestäisi toimihenkilö Vasemmisto oikeisto-sijainti yrittäjä Eniten vasemmalla maatalousyrittäjä Vasemmalla työntekijä Keskellä opiskelija Oikealla työtön Eniten oikealla eläkeläinen Vasemmisto oikeisto-sijainti Eniten vasemmalla Vasemmalla Keskellä Oikealla Eniten oikealla Liberaali konservatiivi-sijainti Erittäin arvoliberaali Arvoliberaali EI arvoliberaali eikä -konservatiivi Arvokonservatiivi Erittäin arvokonservatiivi 24 25 20 4 5 26 16 22 15 2 26 5 24 51 2 7 6 20 21 2 8 2 1 41 5 22 5 1 7 7 15 27 50 2 16 4 16 0 8 6 26 2 4 20 1 42 0 12 7 20 25 7 5 27 28 1 8 10 5 19 0 5 26 44 10 12 22 5 5 27 18 44 15 24 55 9 8 21 12 7 28 25 4 5 28 27 6 6 7 2 21 4 6 26 28 8 40 7 5 20 16 4 4 0 40 46 4 18 21 21 27 4 1 4 18 28 48 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % 1 15 24 57 15 2 27 54 1 28 4 2 2 6 19 42 8 1 2 26 12 42 22 21 1 26 1 0 41 4 15 4 2 45 20 4 5 26 16 22 26 5 24 2 7 21 8 1 15 50 2 16 16 8 26 4 1 0 7 20 7 28 8 5 19 44 12 22 5 18 44 9 8 21 7 25 4 6 7 21 6 26 40 5 16 4 46 18 21 27 1 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 %

Kuvio 9 osoittaa, että tyytymättömyys- ja uhkakuvaulottuvuuksilla on selvä yhteys suoraan toimintaan. Kaikkein tyytymättömimmät (%) ja eniten uhkakuvia näkevät (5%) hyväksyvät muita huomattavasti useammin myös laittoman suoran toiminnan. Toisaalta myös ne, jotka näkevät vähän uhkakuvia (24%), hyväksyvät suoran toiminnan hieman keskimääräistä useammin. Erittäin tyytyväisillä (9%) on sen sijaan hyvin vähän ymmärrystä suoralle toiminnalle. Joka viides voisi itse osallistua laittomaan suoraan toimintaan Kuvio 9. Lakejakin rikkovan suoran toiminnan hyväksyminen tyytymättömyyden ja uhkakuvien kokemisen mukaan (%) KAIKKI Erittäin tyytyväiset Tyytyväiset Osin tyytyväiset, osin tyytymättömät Tyytymättömät Erittäin tyytymättömät Vähän uhkakuvia näkevät Melko vähän uhkakuvia näkevät Jonkin verran uhkakuvia näkevät Melko paljon uhkakuvia näkevät Paljon uhkakuvia näkevät Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä En osaa sanoa Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 6 15 7 27 45 4 5 7 18 66 2 11 4 26 57 5 14 6 28 46 5 16 7 0 41 1 20 7 24 5 5 19 7 42 1 5 27 51 11 7 45 6 12 7 0 41 14 21 7 27 1 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % SELITE: Vastaajat on jaettu tyytymättömyys-ulottuvuudella viiteen kategoriaan jakamalla keskiarvomuuttuja osiin. Kategoriat rakentuvat seuraavasti tyytymättömyysulottuvuudella: erittäin tyytyväiset (keskiarvo 1 1.99 asteikolla 1 5), tyytyväiset (2.00 2.74), osin tyytyväiset, osin tyytymättömät (2.75.25), tyytymättömät (.26 4.00) ja erittäin tyytymättömät (4.01 5.00). Uhkakuvaulottuvuudella kategoriat ovat: vähän uhkakuvia näkevät (keskiarvo 1 1.99 asteikolla 1 5), melko vähän uhkakuvia näkevät (2.00 2.74), jonkin verran uhkakuvia näkevät (2.75.25), melko paljon uhkakuvia näkevät (.26 4.00) ja paljon uhkakuvia näkevät (4.01 5.00). Suoraan toimintaan voisi osallistua itselleen tärkeän asian vuoksi 21 prosenttia suomalaisista. 1 Nuoret (6%), pienituloiset (0%), opiskelijat (0%) ja työttömät (0%) ovat keskimääristä valmiimpia siihen (kuvio 10). Vasemmistoliiton kannattajakunnassa on eduskuntapuolueista eniten (42%) valmiutta laittomaan suoraan toimintaan. Myös perussuomalaisten (27%) ja vihreiden (26%) joukossa on keskimääräistä enemmän valmiutta lakeja rikkovaan suoraan toimintaan. Keskustan (8%) ja kokoomuksen (12%) riveissä vannotaan tiukimmin laillisuuden nimiin. Eduskunnan ulkopuolisten puolueiden kannattajien (45%) ja äänestämättömien (7%) valmius on vasemmistoliittolaisten tasolla. Jako on siis samanlainen kuin laittoman toiminnan hyväksymisessä. Valmiutta itse osallistua suoraan toimintaan on selvästi keskimääräistä enemmän vasemmalla äärilaidalla (58%) ja erittäin liberaaleissa (6%). Valmius suoraan toimintaan on yleisintä yhteiskunnan tilaan erittäin tyytymättömien (%) ja paljon maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyviä uhkakuvia näkevien (5%) keskuudessa (kuvio 11). Tyytymättömyys on suorassa yhteydessä omaan valmiuteen toimia laittomasti: mitä suurempi tyytymättömyys sitä suurempi valmius suoraan toimintaan. Paljon uhkakuvia näkevien ja suoraan toimintaan mahdollisesti valmiiden joukossa on erityisesti arvokonservatiiveja, jotka suhtautuvat maahanmuuttoon kielteisesti ja haluavat vahvistaa sisäistä turvallisuutta. Keskimääräistä hieman matalampi kynnys suoraan laittomaan toimintaan on myös niillä, joilla on vähän maahanmuuttoon ja turvallisuuteen uhkakuvia (24%). Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi erittäin vasemmistolaiset. Valmius suoraan toimintaan yhdistää siis arvokonservatiiveja ja vasemmistolaisia, mutta oletettavasti näkemykset suoraan toimintaan oikeuttavista asioista eroavat merkittävästi toisistaan. 26 27

Vasemmisto oikeisto-sijainti 5 49 50 64 5 5 15 1 6 6 2 25 41 51 65 Ammatti 2 7 5 2 6 johtava asema muu ylempi toimihenkilö 4 12 12 0 52 48 toimihenkilö 14 8 0 45 yrittäjä 8 15 6 8 maatalousyrittäjä työtön eläkeläinen Kotitalouden bruttotulot enintään 20 000 e/vuosi 20 001 40 000 e/vuosi 40 001 60 000 KAIKKI e/vuosi 60 001 90 000 e/vuosi yli 90 000 Sukupuoli e/vuosi Mies Puoluekanta Nainen KESK KOK Ikä 18 24 PS 25 4 SDP 5 49 VIHR 50 64 VAS RKP 65 KD Ammatti Muu johtava asema Ei äänestäisi muu ylempi toimihenkilö Ei tiedä, mitä puoluetta äänestäisi toimihenkilö 0 20 4 42 Kuvio työntekijä 10. Voisin osallistua lakeja rikkovaan suoraan toimintaan opiskelija itselleni tärkeän asian vuoksi (%) 7 18 8 27 9 10 20 6 27 7 8 22 1 18 9 8 5 21 Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä En osaa sanoa 6 Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 9 21 9 2 8 04 10 15 206 0 0 40 50 60 70 80 90 45 100 % 56 15 12 7 7 27 45 49 4 12 4 28 52 11 6 27 5 8 18 6 27 41 4 12 7 28 49 1 7 24 65 9 2 21 65 11 10 25 17 4 0 8 22 4 9 95 12 19 6 9 0 48 56 1520 6 6 2 2 6 41 59 1 6 25 5 25 28 51 2 711 5 1 2 28 6 57 2 9 10 2 47 15 0 6 16 12 0 52 17 20 11 16 6 12 48 4 14 11 42 14 8 0 45 Vasemmisto oikeisto-sijainti yrittäjä 8 15 6 8 Eniten maatalousyrittäjä vasemmalla 0 14 20 4 44 42 5 17 20 Vasemmalla työntekijä 7 6 18 18 8 1 27 8 9 opiskelija Keskellä Oikealla työtön 6 10 8 5 8 12 20 9 22 5 6 1 26 27 18 48 7 5 9 Eniten eläkeläinen oikealla Liberaali konservatiivi-sijainti Kotitalouden bruttotulot 8 8 17 5 21 7 17 6 52 enintään Erittäin 20 arvoliberaali 000 e/vuosi 98 28 21 9 7 28 2 8 20 001 40 Arvoliberaali 000 e/vuosi EI arvoliberaali 40 001 eikä 60 -konservatiivi 000 e/vuosi 45 56 15 17 12 11 6 6 78 0 28 26 44 45 49 60 001 Arvokonservatiivi 90 000 e/vuosi Erittäin yli arvokonservatiivi 90 000 e/vuosi 4 12 12 11 11 46 1 6 28 8 27 26 27 5 52 40 5 Ammatti Muu johtava Ei äänestäisi asema Ei tiedä, mitä muu puoluetta ylempi toimihenkilö äänestäisi toimihenkilö Vasemmisto oikeisto-sijainti yrittäjä Eniten vasemmalla maatalousyrittäjä Vasemmalla työntekijä Keskellä opiskelija Oikealla työtön Eniten oikealla eläkeläinen Liberaali konservatiivi-sijainti Kotitalouden bruttotulot Erittäin arvoliberaali enintään 20 000 e/vuosi Arvoliberaali 20 001 40 000 e/vuosi EI arvoliberaali eikä -konservatiivi 40 001 60 000 e/vuosi Arvokonservatiivi 60 001 90 000 e/vuosi Erittäin arvokonservatiivi yli 90 000 e/vuosi Puoluekanta KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD Muu Ei äänestäisi Ei tiedä, mitä puoluetta äänestäisi Vasemmisto oikeisto-sijainti Eniten vasemmalla Vasemmalla Keskellä Oikealla Eniten oikealla Liberaali konservatiivi-sijainti Erittäin arvoliberaali Arvoliberaali EI arvoliberaali eikä -konservatiivi Arvokonservatiivi Erittäin arvokonservatiivi 15 0 6 16 17 12 20 0 11 16 52 6 4 12 14 11 48 42 14 8 0 45 8 15 6 8 14 0 20 4 44 42 5 17 20 6 7 18 18 8 1 27 8 9 6 10 8 9 20 6 27 48 7 5 8 12 5 22 1 26 18 5 9 8 8 17 5 7 21 17 52 6 8 9 28 21 9 7 28 2 8 5 4 17 15 6 6 0 28 44 45 6 5 11 12 8 7 26 49 49 4 11 12 6 4 28 26 5 52 12 11 1 6 8 27 27 40 5 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % 1 7 24 65 9 2 21 65 10 17 4 0 9 5 12 6 48 6 20 6 2 6 9 5 25 28 11 1 28 57 2 9 10 2 47 15 0 6 16 17 20 11 16 6 4 14 11 42 14 44 5 17 20 6 18 8 1 8 6 8 9 48 5 12 5 26 5 8 17 7 17 52 8 28 7 28 5 17 6 28 44 6 11 8 26 49 4 11 6 26 5 12 1 8 27 40 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % Puoluekanta KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD Muu Ei äänestäisi Ei tiedä, mitä puoluetta äänestäisi 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % 1 7 24 65 9 2 21 65 10 17 4 0 9 5 12 6 48 6 20 6 2 6 9 5 25 28 11 1 28 57 2 9 10 2 47 15 0 6 16 28 17 20 11 16 6 4 14 11 42

Osa huolettomia, osalla mitta täynnä Kuvio 11. Oma valmius lakeja rikkovaan suoraan toimintaan tyytymättömyyden ja uhkakuvien kokemisen mukaan (%) Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä En osaa sanoa Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä % 25 20 KAIKKI 6 15 7 27 45 15 Erittäin tyytyväiset Tyytyväiset 4 5 7 18 66 2 11 4 26 57 10 Osin tyytyväiset, osin tyytymättömät Tyytymättömät 5 14 6 28 46 5 16 7 0 41 5 Erittäin tyytymättömät Vähän uhkakuvia näkevät Melko vähän uhkakuvia näkevät 1 20 7 24 5 5 19 7 42 1 5 27 51 0 HUOLETTOMAT EPÄ- LUULOISET PETTYNEET MITTA TÄYNNÄ Jonkin verran uhkakuvia näkevät 11 7 45 Melko paljon uhkakuvia näkevät 6 12 7 0 41 VALMIUS LAITTOMAAN TOIMINTAAN KASVAA Paljon uhkakuvia näkevät 14 21 7 27 1 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 % SELITE: Vastaajat on jaettu tyytymättömyys-ulottuvuudella viiteen kategoriaan jakamalla keskiarvomuuttuja osiin. Kategoriat rakentuvat seuraavasti tyytymättömyysulottuvuudella: erittäin tyytyväiset (keskiarvo 1 1.99 asteikolla 1 5), tyytyväiset (2.00 2.74), osin tyytyväiset, osin tyytymättömät (2.75.25), tyytymättömät (.26 4.00) ja erittäin tyytymättömät (4.01 5.00). Uhkakuvaulottuvuudella kategoriat ovat: vähän uhkakuvia näkevät (keskiarvo 1 1.99 asteikolla 1 5), melko vähän uhkakuvia näkevät (2.00 2.74), jonkin verran uhkakuvia näkevät (2.75.25), melko paljon uhkakuvia näkevät (.26 4.00) ja paljon uhkakuvia näkevät (4.01 5.00). Suomalaiset voidaan jakaa neljään pääryhmään sen perusteella, kuinka tyytymättömiä he ovat yhteiskunnan tilaan ja miten paljon he näkevät turvallisuuteen ja maahanmuuttoon liittyviä uhkakuvia. Neljä pääryhmää ovat 1. huolettomat, 2. epäluuloiset,. pettyneet ja 4. mitta täynnä olevat. Jaottelun perusteet on esitetty liitteen 7 taulukossa. Huolettomiin kuuluu noin joka kymmenes suomalainen (12%). Nämä suomalaiset ovat tyytyväisiä eivätkä näe uhkakuvia. Taloudelliset huolet eivät paina heitä ja he kokevat olonsa turvallisiksi. Ryhmän tyypillisimpiä edustajia ovat hyvätuloiset ja kokoomuksen kannattajat. Epäluuloisiin kuuluu vain 5 prosenttia suomalaisista. He ovat tyytyväisiä yhteiskunnan tilaan, mutta näkevät maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyviä uhkakuvia. 14 Ryhmän tyypillisimpiä edustajia ovat arvokonservatiivit, oikeistolaiset ja miehet. 0 1

Pettyneisiin kuuluu noin viidennes (21%) suomalaisista. He ovat hyvin tyytymättömiä, mutta eivät koe maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyviä uhkakuvia. Tyypillisimpiä ryhmän edustajia ovat naiset ja erittäin vasemmistolaiset. Mitta täynnä oleviin kuuluu noin viidennes (22%) suomalaisista. He ovat hyvin tyytymättömiä ja näkevät paljon maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyviä uhkia. Äänestämättömät, perussuomalaisten kannattajat ja työntekijät ovat ryhmässä vahvasti edustettuina. Näiden kategorioiden ulkopuolelle jää noin 40 prosenttia suomalaisista. Heitä luonnehtii asenteelliseen välimaastoon sijoittuminen joko tyytymättömyys- tai uhkakuvaulottuvuudella. Valmius laittomaan suoraan toimintaan on yhteydessä edellä kuvattuihin ryhmiin. Huolettomilla on korkein kynnys laittomaan suoraan toimintaan. Epäluuloisillakin on siihen keskimääräistä korkeampi kynnys. Sekä pettyneet että ne, joiden mitta on täynnä, ovat keskimääräistä valmiimpia suoraan toimintaan. Näihin ryhmiin kuuluvista joka neljäs voisi osallistua lakeja rikkovaan suoraan toimintaan itselle tärkeän asian vuoksi. Päätelmät: Tyytymättömyyttä ja uhkakuvia kohti levotonta yhteiskuntaa? Suomalaisten mielestä yhteiskunnan kehitykseen liittyy runsaasti huolestuttavia piirteitä. Iso osa kansalaisista kantaa huolta eriarvoistumisesta ja kokee, ettei edes oma ahkeruus takaa toimeentuloa. Moni kyseenalaistaa demokratian toimivuuden ja järjestelmän kyvyn tuottaa ratkaisuja. Erityisen tyytymättömiä nykytilaan ovat pienituloiset, äänestämättömät ja vasemmistolaiset. Tyytymättömyyden lisäksi moni suomalainen kokee turvattomuutta. Noin puolet liittää maahanmuuttoon uhkakuvia ja haluaisi vahvistaa sisäistä turvallisuutta. Erityisesti äänestämättömät, erittäin konservatiiviset, eniten oikealla olevat ja perussuomalaiset näkevät muita enemmän uhkakuvia. Yhteiskunnallinen tyytymättömyys ei ole suorassa yhteydessä kansalaisten maahanmuuttoa ja sisäistä turvallisuutta koskevien käsitysten kanssa, sillä väittämiin yhtyvät osin eri vastaajaryhmät. Erityisesti vasemmistolaiset kokevat yleistä tyytymättömyyttä yhteiskunnalliseen tilaan, mutta eivät arvioi maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyvän uhkia. Viidennes suomalaista voisi itse osallistua laittomaan suoraan toimintaan. Kaikkein tyytymättömimmillä ja eniten uhkakuvia näkevillä valmius on keskimääräistä suurempaa. Valmiutta on muita enemmän myös nuorilla sekä arvoliberaaleilla ja arvokonservatiiveilla. Erityisesti vasemmistoliiton, mutta myös vihreiden ja perussuomalaisten kannattajat voivat olla valmiita laittomuuksiin. Keskustan ja kokoomuksen äänestäjät, jotka ovat kaikkein tyytyväisimpiä yhteiskunnan tilaan, ovat voimakkaasti laillisuuden kannalla. Osin kysymys on politiikan tekemisen tavasta. Keskustan, kokoomuksen ja myös SDP:n kannattajat ovat perinteisempiä osallistujia politiikassa, kun taas vasemmistoliitolaisille, vihreille ja perussuomalaisille politiikka merkitse suorempia ja nopeatempoisempia osallistumisen muotoja (poliittinen kuluttaminen, mielenosoitukset jne.). 15 2

Tämä tutkimus osoittaa, että nuoret (18-24-vuotiaat) eivät ole erityisen tyytymättömiä yhteiskunnan tilaan, ja he näkevät muita harvemmin uhkakuvia. Silti puolet nuorista hyväksyy jossain määrin suoran laittoman toiminnan, jos se tehdään omasta mielestä oikean asian vuoksi. Joka kolmannella nuorella on valmiutta siihen itse. Vielä ei voida päätellä, onko taustalla nuoruuden radikaaliutta, joka väistyy iän mukana vai onko kyse kulttuurista, jossa laillisuus ei ole ehdoton lähtökohta. Äänestämättömät muodostavat kaikilla mittareilla tarkasteltuna hälyttävimmän ryhmän. He ovat tyytymättömiä, näkevät uhkakuvia ja raottavat porttia laittomuuksille. Demokratian kannalta olennaista on, millaisia osallistumisen muotoja äänestämättömät aktivoituessaan omaksuvat. e2:n tutkimusraportissa Provokaatioita ja vastakkainasetteluja havaittiin, että yhteiskunnallisessa keskustelussa aktiivisia ovat poliittiset vastapoolit eli arvokonservatiivit ja arvoliberaalit sekä vasemmisto ja oikeisto. He arvioivat oman tietotasonsa politiikasta muita useammin korkeaksi ja ovat muita hanakampia oikomaan väärinkäsityksiä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Poliittisessa keskustassa moni harkitsee vetäytymistä keskusteluista. Tämä tutkimus osoittaa, että poliittiset vastapoolit erottuvat myös yhteiskunnallisen tyytymättömyyden sekä uhkakuvien näkemisen osalta. Tyytymättömyydessä kytee vasemmistolainen protesti, ja liberaalien ja konservatiivien käsitykset maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyvistä uhkakuvista ovat aivan päinvastaiset. Vastapooleilla on myös muita suurempaa valmiutta radikaaliinkin poliittiseen toimintaan. Poliittiseen keskusta-oikeistoon sijoittuvat, hyvin tyytyväiset ja osallistumispotentiaaliltaan maltilliset kansalaiset näyttävät sen sijaan olevan monissa ristiriidoissa sivustakatsojia. Tutkimuksen piirtämä tilannekuva on huolestuttava. Vaikuttaa siltä, että kansalaiset epäilevät vahvasti hyvinvointiyhteiskunnan ja markkinoiden kykyä taata parempi tulevaisuus. Talous- ja työllisyysnäkymät eivät ennakoi tyytymättömyyden nopeaa laskua. Myös laajempi poliittinen toimintaympäristö on muutoksessa. Kansainvälinen politiikka on jännitteistä ja maahanmuutto kasvaa. Epävarmuudet aiheuttavat levottomuutta eikä ole odotettavissa, että kahtia jakautuneisuus maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyen poistuisi helposti. Suomea ja muita Pohjoismaita on pitkään kuvattu onnellisten ihmisten ideaaliyhteiskunniksi. Tutkija David Arterin mukaan nykyisin Pohjoismaita kuvaa paremmin termi uneasy society, levoton yhteiskunta. Pohjoismaissakin on vaikeuksia jakaa riittävästi hyvinvointia kaikille ja pitää huolta sosiaalisesta tasa-arvosta. Maahanmuuttoon ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat herättäneet levottomuutta ja vastakkainasettelua. 16 Tutkimuksemme vahvistaa, että kansalaisten ajattelussa on piirteitä, jotka perustelevat luonnehdintaa levottomasta yhteiskunnasta. Näistä signaaleista huolimatta suomalainen yhteiskunta on edelleen vakaa ja toimiva. Tyytymättömyyskin kuuluu demokratiaan ja parhaassa tapauksessa se toimii kansalaisia aktivoivana voimana. Niin kauan kuin poliittinen toimeliaisuus kanavoituu rakentavasti, ei kehitys ole huolestuttavaa. Tutkimuksemme vahvistaa kuitenkin, että kansalaisten ajattelussa on piirteitä, jotka perustelevat luonnehdintaa levottomasta yhteiskunnasta. Suomalaisten näkemykset tulevaisuudesta ovat vahvasti polarisoituneet. Päätöksentekijöiden näkökulmasta tilanne on vaikea. Viesti kansalaisten tyytymättömyydestä ja turvattomuudesta tulee ottaa vakavasti. Pelkoja ei tule väheksyä. Jos kansalaiset tulkitsevat, että päättäjät eivät ota heidän huoliaan tosissaan, pessimistinen asenneilmasto voi voimistua entisestään. Pelkoja ja huolia ei tulisi myöskään hyödyntää oman aseman vahvistamiseksi, vaikka houkutus tähän voi olla suuri. Ongelmallista on myös politiikka, joka perustuu kapeasti omaa maailmankuvaa tukeviin faktoihin ja näkökohtiin. Monimutkaiset ongelmat edellyttävät omien katvealueiden ja ristiriitaisten intressien tunnistamista. Tämä on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Jos tyytymättömyys muuttuu näköalattomuudeksi, toivottomuudeksi ja turvattomuudeksi, voi yhteiskunnan potentiaalinen epävakaus kasvaa odottamattomalla tavalla. n 4 5

LIITE 1. 1 Paloheimo 2007; Borg & Grönlund 2011 2 Borg 2012 KYSELYTUTKIMUKSEN VÄITTÄMÄT Pitkänen & Westinen (2016). http://e2.fi/wp-content/uploads/2016/04/provo_net.pdf. 4 Aineistosta tunnistettiin faktorianalyysillä piilevät ulottuvuudet, joissa keskenään korreloivat väittämät muodostavat faktoreita eräänlaisia asiakysymyskokonaisuuksia. 5 vrt. Kriesi ym. 2008; Hooghe & Marks 2009; Teney ym. 2015 6 ks. Purhonen ym. 2008 7 Kriesi ym. 2006; Walter 2010 8 Borg, Kestilä-Kekkonen & Westinen 2015 9 Mudde 2007; Albertazzi & McDonnell (toim.) 2008 10 Käsitekeskustelua suorasta toiminnasta, ks.esim. Carter 197; Martin 1994. 11 Christensen 2011, 44. 12 Liitteen 6 taulukko osoittaa, että kysymys lakejakin rikkovan suoran toiminnan hyväksymisestä ei lataudu vahvasti millekään faktorille. 1 Osuus on yhtä suuri kuin niiden kansalaisten osuus, joilla oli vuoden 2011 vaalitutkimuksessa valmiutta osoittaa kansalaistottelemattomuutta osallistumalla väkivallattomaan laittomaan toimintaan (Borg & Grönlund 2011). 14 vrt. Kriesi ym. 2006; Walter 2010 15 Borg & Grönlund 2011. 16 Arter 2015, 42 47. 1. Viimeaikaisista ongelmista huolimatta demokratia toimii Suomessa hyvin ja ongelmia pystytään ratkaisemaan. 2. Hyvän elämän edellytykset ovat heikentyneet Suomessa viime vuosina.. Pidän ankaria säästötoimenpiteitä perusteltuina julkisen sektorin kuntoon saamiseksi. 4. Valtion pitää taata elämisen mahdollisuudet eri puolilla maata. 5. Suomessa pärjää yhä ahkeruudella ja yritteliäisyydellä. 6. Valtion tulisi huolehtia ensisijaisesti syntyperäisten suomalaisten toimeentulosta. 7. Maahanmuuttajien kotouttaminen on rahan haaskausta. 8. Ihmisten vapaasta liikkuvuudesta maasta toiseen on enemmän hyötyä kuin haittaa. 9. Ihmisten eriarvoistuminen uhkaa suomalaista yhteiskuntaa. 10. Maahanmuutto ei uhkaa Suomen turvallisuutta. 11. Suomalaista kulttuuria tulee vaalia muualta tulevilta vaikutteilta. 12. Kielivähemmistöjen palvelut on säilytettävä nykyisellä tasolla. 1. On Suomen oman edun mukaista hoitaa suhteita Venäjään nykyistä enemmän suoraan kahdenvälisesti. 14. Euroopan unioni sitoo Suomea velvoitteisiin, jotka eivät ole maallemme hyväksi. 15. Jos poliisin voimavarat eivät riitä turvallisuuden ylläpitoon, olen itse valmis osallistumaan asuinalueeni turvallisuuden takaamiseen. 16. Jos poliisin voimavarat eivät riitä turvallisuuden ylläpitoon, puolustusvoimien roolia sisäisen turvallisuuden ylläpidossa tulisi vahvistaa. 17. Vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa pitäisi tukea nykyistä enemmän Suomessa. 18. Naisille pitäisi järjestää pakollista maanpuolustuskoulutusta Suomessa. 19. Olen innostunut keskusteluista ihmisten kanssa, joilla on erilaiset mielipiteet kuin minulla. 20. Koen velvollisuudekseni oikoa väärinkäsityksiä yhteiskunnallisessa keskustelussa. 21. Tahallinen provosointi on mielestäni lisääntynyt suomalaisessa keskustelussa. 22. Henkilökohtaisuuksiin meneminen sosiaalisessa mediassa on aina väärin 6 7