NORDIC MINES AB (publ) Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2012

NORDIC MINES AB (publ) Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2012 Ensimmäinen vuosineljännes 2012 Kullan tuotanto lisääntyi vähitellen ja kullan toimitukset jalostamolle käynnistettiin Hallitus toteutti osakkeiden kohdistetun uusannin noin 89 miljoonalla Ruotsin kruunulla yhtiön oman pääoman vahvistamiseksi. Nordic Mines AB:n osake on 2.1. alkaen Tukholman pörssin Mid Cap -listalla. Rahavarat olivat tilikauden lopussa yhteensä 15,3 milj. SEK (41,1 milj. SEK). Lisäksi oli käyttämättömiä luottoja 6,2 milj. SEK. Nettoliikevaihto oli 22,6 milj. SEK (0 milj. SEK). Tulos rahoituserien jälkeen oli -83,4 milj. SEK (-6,1 milj. SEK) ja verojen jälkeen -62,4 milj. SEK. (-4,7 milj. SEK) Tilikauden osakekohtainen tulos laimennusvaikutuksen jälkeen oli -1,77 SEK (-0,12 SEK). Kokonaistulos realisoitumattomat kassavirran vakuudet mukaan lukien oli -77,8 milj. SEK (-4,3 milj. SEK). Tapahtumia taseen laatimisen jälkeen UniCredit AG käytti huhtikuussa 144 000 sille vuoden 2010 aikana osoitetuista merkintäoptioista merkitsemällä yhtä monta uutta osaketta Hallitus päätti huhtikuussa vahvistaa yhtiön likviditeettiä lähinnä uudella hedge-ohjelmalla Toukokuun 8. päivänä julkistettiin uusi laskelma, joka osoittaa Laivan kaivoksen mineraalivarojen kasvaneen neljä miljoonaa tonnia, mikä vastaa kahden toimintavuoden lisäystä. Nordic Mines sai 8.5. Suomen ympäristölupaviranomaisilta aiemmin pyytämänsä luvan johtaa vesivarastostaan sinne kertyneitä liiallisia vesimääriä Nordic Mines on pohjoismainen kaivos- ja malminetsintäyritys. Sen tavoitteena on tulla yhdeksi Euroopan johtavista kullantuottajista ja toimia esikuvana ympäristön huomioimisessa. Yhtiö aloitti vuoden 2011 lopulla kullan tuotannon suomalaisessa Laivan kaivoksessaan. Alueen kultaesiintymä on Pohjoismaiden suurimpia. Malmin määrä on 16,9 miljoonaa tonnia ja kultapitoisuus 1,60 grammaa tonnissa. Malmia etsitään Suomessa ja Ruotsissa. Nordic Mines on perustettu kesäkuussa 2005, ja konsernin oma pääoma 31. maaliskuuta 2012 oli 383 milj. SEK. Konsernissa on nykyään 88 työntekijää, ja sen pääkonttori sijaitsee Uppsalassa. Nordic Minesin osakkeilla käydään kauppaa Tukholman Nasdaq OMX pörssin Mid Cap -listalla. Lisätietoja yrityksestä ja sen toiminnasta on verkkosivustollamme osoitteessa nordicmines.se. Nordic Mines AB (publ) Y-tunnus 556679-1215 Trädgårdsgatan 11, SE-753 09 Uppsala Puh. +46-18-843 45 00 www.nordicmines.se

Toimitusjohtajan lausunto: "Laivan kaivoksen tuotanto lisääntyy asteittain ja tavoitteena on positiivinen kassavirta kesän aikana" Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana jatkettiin rikastamon toiminnan säätämistä ja Laivan kaivoksen tuotannon laajentamista. Kullan tuotanto on kuukausi kuukaudelta lisääntynyt tasaisesti. Sekä tammi- että helmikuussa tuotettiin runsaat 30 kg kultaa, ja maaliskuussa 68 kg. Huhtikuussa, tarkastelujakson jälkeen, tuotettiin arviolta 90 kg kultaa. Arvioimme tuotannon kasvavan kesän aikana noin viiteen kiloon kultaa päivässä. Se merkitsee, että kassavirtamme kääntyy positiiviseksi yhtiön taloudellisista velvoitteista huolimatta. Sen jälkeen työ jatkuu kohti sitä tuotantomäärää, jota varten laitos on suunniteltu. Kuten olemme aiemmissa raporteissamme ilmoittaneet, Laivan kaivoksen tuotanto alkoi noin neljä kuukautta myöhemmin kuin oli suunniteltu. On tärkeää muistaa, että olimme alun perinkin suunnitelleet tuotannon jäävän huomattavasti pienemmäksi säätämisvaiheen aikana, ja että tämä vaihe kestäisi muutamia kuukausia. Suurta poikkeamaa merkitsee tuotannon alun myöhästyminen, joka johtuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Rikastamon komponenttien myöhäiset toimitukset ja vaihdot aiheuttivat useita tuotannon pysähdyksiä syksyn ja talven aikana. Korkeapitoinen CIL-prosessi, jossa suuri osa kullan tuotannosta tapahtuu, otettiin käyttöön helmikuun jälkipuoliskolla, minkä jälkeen pystyimme aloittamaan koko laitoksen säädöt. Kun rikastamon sisäänajovaihe on päättynyt ja tuotanto pyörii suunnitelmien mukaisesti, käytettävyysaste on yli 90 prosenttia. Nyt se on noin 80 prosenttia. Myllyjen säätö on monimutkainen prosessi, joka on kestänyt kauan. Täysimittaisessa tuotannossa myllyjen on tarkoitus käsitellä 250 tonnia tunnissa. Maaliskuun alussa olimme alle 50 prosentissa, mutta kuukauden loppuun mennessä olimme saavuttaneet tavoitekapasiteetista 60 prosenttia. Sen jälkeen kapasiteetin hyödyntämiskykymme on entisestään parantunut, ja on nyt 60 80 prosentissa. Toinen tuotannon tulokseen vaikuttava tekijä on malmin louhinta. Sivukiven osuus malmista on toistaiseksi ollut suunniteltua suurempi. Tämä johtuu siitä, että emme vielä ole saavuttaneet optimaalisia poraus-, räjäytys- ja lastausprosesseja. Rikastamoon syötetyn materiaalin kultapitoisuus oli aluksi noin 0,7 grammaa tonnilta. Nyt kultapitoisuus on 1,2 1,5 grammaa tonnilta. Prosessin saantoprosentti on nykyisellään yli 80, mikä vastaa Laivan kaivokselle vuonna 2010 tehdyn toteutettavuustutkimuksen tavoitetta. Kemiallinen prosessi toimii erittäin hyvin, ja alitamme jo huomattavasti ympäristöluvassa asetetut eri rajaarvot. Tuotannon aloituksen myöhästymisen vuoksi tarkastelujakson tuotot jäivät ennakoitua pienemmiksi. Yhtiön käyttöpääoman vahvistamiseksi toteutimme maaliskuussa kohdistetun uusannin kansainvälisille ja ruotsalaisille sijoittajille. Sen jälkeen hallitus on päättänyt edelleen vahvistaa yhtiön likviditeettiä lähinnä uudella hedge-ohjelmalla vuonna 2015. Jakson päätyttyä olemme myös voineet esittää uuden malmilaskelman, joka osoittaa Laivan kaivoksen mineraalivaran kasvua neljällä miljoonalla tonnilla. Se vastaa kahta toimintavuotta lisää. Ottaen huomioon louhinnan yhteydessä syntyvä malmihukkaa ja raakkulaimennusta arvioidaan Laivan kaivoksen kultapitoisuus 1,6 grammaksi tonnilta. Mineraalivarojen päivityksessä on otettu huomioon keväällä 2010 laaditun toteutettavuustutkimuksen jälkeinen kehitys. Kullan hinta on tarkastelujakson aikana vakiintunut korkeammalle tasolle ja lisääntyneet poraukset ovat osoittaneet esiintymät tiedettyä suuremmiksi. Samalla jotkin kustannukset, kuten dieselin ja reagenssien hinnat, ovat nousseet. Kaiken kaikkiaan tämä johtaa siihen, että hyvällä kannattavuudella louhintaa voidaan jatkaa matalammilla cut-off-pitoisuuksilla pitempään, mikä merkitsee suurempaa kokonaiskassavirtaa. Poraukset osoittavat myös, että esiintymä on edelleen avoinna moneen suuntaan, joten esiintymän laajeneminen entisestään on mahdollista. Laivan kaivos rikastamoineen on suuri investointi, noin 750 milj. SEK, ja siihen kuuluu erittäin monimutkaisia mekaanisia ja kemiallisia prosesseja. Kehitys on osoittanut, että olemme olleet toiminnan aloittamiseen ja tuotannon lisäämiseen tarvittavan ajan suhteen aivan liian optimistisia. Aiemmin raportoidut arviot täysimääräisen tuotannon saavuttamisajankohdasta eivät ole valitettavasti toteutuneet. Tämän vuoksi osakkaittemme ja muiden sidosryhmiemme odotukset ovat muodostuneet liiallisiksi, mitä pahoittelemme. Laivan kaivos on yksi Euroopan suurimmista kultaesiintymistä, joka äskettäin julkistetun malmilaskennan ansiosta kasvaa entisestään. Alkuperäistä aikataulua on lykätty, mutta nyt olemme saavuttaneet merkittävän tuotantotason. Työskentelemme edelleen kohti tavoitettamme tulla yhdeksi Euroopan johtavista kullantuottajista." Nordic Mines Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2012 2 (16)

AVAINLUKUJEN YHTEENVETO Tkr 2012 2011 2011 2010 Investoinnit kiinteään pääomaan 35 151 519 309 Investoinnit mineraaliesiintymiin 5 3 23 21 Kassavirta kauden lopussa 15 41 11 49 Tulos rahoituserien jälkeen -83-6 -33-26 Jakson tulos verojen jälkeen -63-5 -25-4 Vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen tapahtumia Laivan kaivoksen kullantuotanto lisääntyi asteittain vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä. Kultaa tuotettiin kaikkiaan 130 kg, mistä yli puolet, 68 kg, tuotettiin maaliskuussa. Helmikuun puoliväliin asti on kaikki tuotanto perustunut matalapitoiseen CIL-prosessiin. Matalapitoisen CILprosessin saanto oli odotettua parempi. Helmikuun jälkipuoliskolla otettiin käyttöön myös korkeapitoinen CIL-prosessi, mikä näkyy kullan tuotannon lisääntymisenä. Tammi- ja helmikuussa kultaa tuotettiin keskimäärin kilo päivässä, ja maaliskuun lopussa määrä kasvoi kolmeen kiloon päivässä. Harkkojen kultapitoisuus on yli 80 prosenttia. Ne sisältävät myös hopeaa ja kuparia. Vuosineljänneksen aikana tuotantovauhti alitti laitoksen pitkän aikavälin tuotantotavoitteen. Tämä johtuu siitä, että tuotannon aloituksen myöhästyminen hidasti Laivan kaivoksen rikastamon toiminnan säätöä ja tuotannon laajentamista. Myöhäiset toimitukset ja tiettyjen oheiskomponenttien vaihdot haittasivat rikastamon valmistumista. Täysimittaisessa tuotannossa laitoksen on tarkoitus käsitellä noin 250 tonnia tunnissa. Maaliskuun alussa kapasiteetin käyttöaste oli 50 prosenttia, ja kuukauden lopussa se oli noussut noin 70 prosenttiin. Huolto- ja käyttökatkokset ovat myös rajoittaneet rikastamon käytettävyyttä. Tässäkin suhteessa tilanne on asteittain parantunut, ja kauden lopussa käytettävyys oli runsaat 80 prosenttia. Täysimittaisen toiminnan saavuttamisen jälkeen sen arvioidaan kohoavan 90 prosenttiin. Tuotannon tulokseen vaikutti myös malmin louhinta. Raakkulaimennus oli jakson aikana odotettua suurempi. Työ louhintatuloksen parantamiseksi jatkuu. Maaliskuussa Nordic Mines pyysi Suomen ympäristölupaviranomaiselta lupaa johtaa sadevedet rakennustöiden aikana käytettyyn tilapäiseen viemäriin. Syynä ovat viimeksi kuluneen vuoden tavallista suuremmat sademäärät ja patoaltaan vesimäärän kasvu suunniteltua suuremmaksi. Nordic Mines sai 8.5. luvan laskea tarvittaessa ylimääräistä vettä vesivarastostaan. Lupa on voimassa lokakuun 2012 loppuun, jolloin ylimääräisen veden mereen johtavan reitin arvioidaan olevan valmiina. Maaliskuussa toteutettiin kansainvälisille ja ruotsalaisille sijoittajille kohdistettu uusanti, jonka arvo ennen antikustannuksia oli noin 89 milj. Ruotsin kruunua. Tarkoituksena oli vahvistaa Nordic Minesin käyttöpääomaa ja rahoittaa malminetsinnän jatkamista. Pankkikonsortion Standard Bank, UniCredit Bank ja Finnvera kanssa tehtyjen voimassa olevien projektilainasopimusten mukaisesti Nordic Mines maksoi 30.3. lyhennyksiä 6,3 milj. euroa ja korkoja 1,0 milj. euroa. Nordic Mines teki maaliskuussa 2011 termiinisopimukset kaudelle, joka alkaa vuoden 2012 toisesta neljänneksestä ja päättyy vuoden 2015 ensimmäiseen neljännekseen. Sopimukset käsittävät 134 280 unssia kultaa keskimäärin 1 049 euron (1 458 dollarin) hintaan unssilta transaktiokulut mukaan lukien. Koska kullan hinta oli ensimmäisen termiinisopimuksen erääntyessä maaliskuussa 2012 voimassa olevan termiinisopimuksen mukaista hintaa korkeampi, yhtiö joutui sopimuksen perusteella maksamaan erotuksena 2,5 milj. euroa. Tulos Kauden nettoliikevaihto oli 22,6 (0) milj. SEK. Myytyjen tavaroiden valmistuskustannukset olivat 68,5 (0) milj. SEK ja bruttotulos on -45,9 (0) milj. SEK. Negatiivinen bruttotulos johtuu lähinnä siitä, että kullan tuotanto ei ole saavuttanut kauden aikana odotettua tasoa. Tämä johtuu rikastamon säätötoimenpiteiden viivästymisestä. Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen tulos rahoituserien jälkeen oli -83,4 milj. SEK (edellisenä vuonna -6,1 milj. SEK). Hallintokulut olivat 4,5 milj. SEK (2,8 milj. SEK), ja suurimpia kulueriä olivat Laivan kaivoksen tulevaan hallintoon, toimistoon ja sen toimintaan sekä Laiva-hankkeen rahoitusta koskevaan taloudelliseen ja oikeudelliseen konsultointiin liittyvät kustannukset. Nordic Mines AB (publ) Y-tunnus 556679-1215 Trädgårdsgatan 11, SE-753 09 Uppsala Puh. +46-18-843 45 00 www.nordicmines.se

Erääntymättömien termiinisopimusten arvostus 31.3.2012 vallitsevaan markkinahintaan vaikuttaa tulokseen negatiivisesti 14,8 milj. SEK (0 milj. SEK). Koska valtaosa Laivan kaivoksen investointikuluista on euromääräisiä, euron heikkeneminen suhteessa Ruotsin kruunuun on merkinnyt kruunumääräisten investointikulujen pysymistä alkuperäisen suunnitelman puitteissa. Tilanne on tämä huolimatta siitä, että muun muassa ympäristönsuojeluun ja turvallisuuteen liittyvät investointikustannukset ovat lisääntyneet, kuten aiemmin on raportoitu. Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen tulos verojen jälkeen oli -63,0 milj. SEK (-4,7 milj. SEK) ja osakekohtainen kokonaistulos ennen laimennusvaikutusta -1,78 SEK (-0,12 SEK) ja sen jälkeen -1,77 SEK (-0,12 SEK). Nordic Mines ilmoittaa taseessaan laskennallisia verosaamisia vuoden 2010 kolmannesta vuosineljänneksestä alkaen. Laskennalliset verosaamiset 31. maaliskuuta 2012 ovat yhteensä 105,9 milj. SEK (23 milj. SEK). Malminetsintä Nordic Mines suorittaa jatkuvasti järjestelmällistä malminetsintää uusien esiintymien löytämiseksi. Malminetsintä luo edellytykset sille, että Nordic Mines pystyy toteuttamaan visionsa tulla yhdeksi Euroopan johtavista kullantuottajista. Yhtiöllä on tällä hetkellä etsintäluvat viidelle alueelle: Suomessa Laiva, Oltava ja Tormua, ja Ruotsissa Fjälltuna ja Vassbo. Malminetsinnän tarkoituksena on kasvattaa mineraalivarantoa Laivan kaivoksen lähialueilla ja etenkin sen eteläosissa ja avolouhoksen välittömässä läheisyydessä. Porauksia on jakson aikana tehty omilla laitteilla myös Suomen Tormuassa. Muilla alueilla on malminetsintä ollut talviolosuhteiden vuoksi rajallista. MALMINETSINTÄKULUT Tkr 2012 2011 2011 2010 Laivan kaivoksen lähiympäristö 2 270 945 12 252 9 029 Muut alueet Suomessa 1 391 1 645 8 695 8 789 Ruotsi 876 360 2 307 2 810 Yhteensä 4 537 2 950 23 254 20 628 MINERAALIVARANNOT JA MINERAALIVARAT, KEHITYS Määritelmät on esitetty sivulla 16. Nordic Mines Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2012 4 (16)

Mineraalivarannot ja mineraalivarat Raahen lähistöllä sijaitsevan Laivan kaivoksen kultaesiintymä on yksi Pohjoismaiden suurimmista. Jakson päättymisen jälkeen, 8.5.2012, julkistettiin päivitetty laskelma mineraalivaroista ja mineraalivarannoista Laivan alueella vuoden 2011 aikana suoritettujen kairausten perusteella. Uuden laskelman mukaan todetut ja todennäköiset mineraalivarat, eli louhintasuunnitelman käsittämän malmin määrä, on 16,9 miljoonaa tonnia. Malmin kultapitoisuus tonnia kohden on keskimäärin 1,60 grammaa, mikä vastaa 26 960 kiloa kultaa. Tämä on 4 miljoonaa tonnia enemmän kuin aiemmassa arviossa, jossa malmivarojen määräksi oli arvioitu 12,9 miljoonaa tonnia ja kultapitoisuudeksi 1,85 grammaa tonnilta. Kasvanut mineraalivara vastaa kahden vuoden lisätuotantoa täydellä tuotantokapasiteetilla. Laivan kaivoksen laitokset on mitoitettu kapasiteetille, joka on jopa 10 kg kultaa vuorokaudessa toiminnan ollessa täysimittaista. Uuden malmilaskelman mukaan, joka perustuu päivitettyihin kullan hintoihin, käyttökustannuksiin ja alkaneesta tuotannosta saatuihin kokemuksiin, keskimääräiseksi tuotantomääräksi arvioidaan 8 kg kultaa päivässä. Ilmoitetut mineraalivarat perustuvat kullan 750 euron unssihintaan, joka on noin 40 prosenttia nykytasoa alempi. Ilmoitettujen mineraalivarojen lisäksi on muita todettuja ja todennäköisiä mineraalivarantoja, joiden määrä on 7,2 miljoonaa tonnia ja keskimääräinen pitoisuus 1,89 grammaa tonnilta. Kultamarkkinat ja kullan hinta Kullan hintakehitys jatkui nousevana vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä, vaikka kehitys on jonkin verran maltillistunut. Kullan hinnaksi noteerattiin 30.3.2012 1 661 dollaria unssilta ja 1 245 euroa unssilta. Tämä merkitsee dollareissa 5,5 prosentin tai euroissa 2,3 prosentin hinnannousua vuodenvaihteen 2011/2012 jälkeen, ja dollareissa 16,1 prosentin tai euroissa 23,7 prosentin hinnannousua vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Kullan hinnan nousu johtuu makrotalouden näkymiä koskevan huolestuneisuuden kasvusta maailmassa ja euroalueen velkakriisistä. Taloudellisesti epävarmoina aikoina sijoittajilla on tapana turvautua turvallisena sijoituskohteena pidettyyn kultaan. Hinnannousuun vaikutti myös Aasian sekä koruteollisuuden lisääntynyt kysyntä. Nordic Minesille hinta euroissa on tärkein, sillä yrityksen pääasialliset tuotot ja kustannukset ovat euromääräisiä. Laiva-hanketta koskevassa maaliskuussa 2010 julkaistussa kannattavuusselvityksessä todettiin, että kultakaivos on kannattava, kun kullan hinta on 530 euroa unssilta. KULLAN HINTAKEHITYS EUR/unssi 2 000 1 600 1 200 800 400 0 Kulta, EUR Kulta, USD USD/unssi Tapahtumia taseen laatimisen jälkeen UniCredit AG päätti käyttää 144 000 kaikkiaan 200 000 merkintäoptiostaan, jotka sille oli osoitettu projektilainojen ottamisen yhteydessä vuonna 2010. Jokainen optio antaa oikeuden merkitä yhden osakkeen kurssiin 31,42 SEK. Merkintäoptioiden hyödyntäminen aiheuttaa Nordic Minesin osakemäärään 0,39 prosentin laimennusvaikutuksen. Nordic Minesin hallitus päätti huhtikuussa vahvistaa yhtiön likviditeettiä. Tämä suunnitellaan toteutettavaksi lähinnä uuden hedge-ohjelman avulla. Toukokuun 8. päivänä julkistettiin Laivan kaivoksen mineraalivaroista uusi laskelma, joka osoittaa neljän miljoonan tonnin kasvua. Kullan hinnannoususta ja lisääntyneistä tuotantokustannuksista sekä malmirajoihin vaikuttavista louhintateknisistä tekijöistä johtuu, että keskimääräinen pitoisuus on hieman laskenut (katso myös kohta Mineraalivarannot ja Mineraalivarat). Muita taloudellisia tietoja Rahavirta ja taloudellinen asema Toiminnasta ja käyttöpääoman muutoksista tuleva rahavirta oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä -63,1 milj. SEK, kun se oli edellisvuoden samalla jaksolla 47,3 milj. SEK. Rahavirtaan negatiivisesti vaikutti negatiivinen bruttotulos. Konsernin oma pääoma kauden lopussa oli 383,2 milj. SEK (555,1 milj. SEK) ja omavaraisuusaste 29,5 prosenttia (72,7 prosenttia). Rahavarat olivat tilikauden lopussa 15,3 milj. SEK (41,1 milj. SEK) ja käyttämättömät luotot 6,2 milj. SEK. 2 000 1 600 1 200 800 400 0 Nordic Mines Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2012 5 (16)

Jakson aikana toteutettiin 1 750 000 uuden osakkeen kohdistettu uusanti, jonka laimennusvaikutus on 5 prosenttia, yhtiökokouksen aiemmin myöntämän valtuutuksen nojalla. Anti kohdistettiin kansainvälisille institutionaalisille sijoittajille ja arvostetuille ruotsalaisille sijoittajille 51 kruunun hintaan osakkeelta. Tästä Nordic Minesille aiheutui antikustannuksia 89 milj. SEK. Segmenttiraportointi Toiminta jakautuu seuraaviin segmentteihin: Kullan tuotanto, Laivan kaivos Malminetsintä Hallinto Segmenttikohtaiset raportit ovat sivulla 12. Investoinnit Jakson aikana tehtyjen investointien määrä oli 37,9 milj. SEK, kun vastaava määrä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä oli ollut 154,4 milj. SEK. Työntekijät Keskimääräinen työntekijämäärä oli jakson aikana 89 (18) henkilöä. Nordic Minesin työntekijöiden määrä oli kauden päättyessä 88 henkeä, kun vuoden 2011 vastaavana ajankohtana määrä oli ollut 18 henkeä. Ruotsissa työskentelee 8 henkilöä ja Suomessa 80 henkilöä. Laivan kaivoksen paikallisjohtaja Krister Söderholm on nimitetty Nordic Minesin suomalaisen yhtiön Nordic Mines Oy:n varatoimitusjohtajaksi. Tom Söderman nimitettiin uudeksi paikallisjohtajaksi 12.6.2012 alkaen. Tällä hetkellä hän toimii Ruotsissa Garpenbergissä Bolidenin kaivoksen johtajana. Vakavia onnettomuuksia ei ole raportoitu jakson aikana, ja indeksi oli 47,9 LTIFR (Lost Time Injury Frequency) urakoitsijat mukaan lukien. Osakepääoma Nordic Mines AB:n osakepääoma 31.3.2012 oli 36 671 647 SEK, jaettuna 36 671 647 osakkeeseen, joiden nimellisarvo oli 1 kruunu. Oma pääoma oli 383,9 milj. SEK (555 milj. SEK) ja oma osakekohtainen pääoma laimennusvaikutuksen jälkeen 10,41 SEK (15,81 SEK). Nordic Minesin osake Nordic Minesin osake on ollut kaupankäynnin kohteena Tukholman Nasdaq OMX -pörssissä heinäkuusta 2008 alkaen. Osakkeella on käyty 2. tammikuuta 2012 lähtien kauppaa Tukholman pörssin Mid Cap -listalla. Osakkeen tunnus on NOMI ja ISIN-koodi on SE0001672809. Nordic Minesin osake noteerattiin 30.3.2012 hintaan 46,70 SEK (66,25 SEK), mikä vastaa noin 1,713 milj. SEK:n (2,430 milj. SEK) kokonaismarkkina-arvoa. OSAKEKURSSIN KEHITYS SEK 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2009-01-01 2010-01-01 2011-01-01 2012-01-01 Nordic Mines OMX Stockholm Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät Yhtiön toimintaan kohdistuu kaivos- ja malminetsintätoimintaan aina liittyvien riskien lisäksi seuraavia riskejä, joita käsiteltiin yksityiskohtaisesti vuoden 2011 vuosikertomuksen taloudellisia riskejä koskevassa osiossa. Taloudellisten riskien hallintakeinot Konserniin kohdistuu useita taloudellisia riskejä. Tärkeimpiä riskejä ovat valuuttariski, kullan hintariski, luottoriski, likviditeettiriski ja korkoriski. Hallitus ja yritysjohto hallitsevat näitä riskejä pyrkimällä aktiivisesti tunnistamaan, arvioimaan ja sopivin keinoin ehkäisemään edellä mainittuja riskejä. Hallitus pyrkii jatkossakin pitämään yrityksen taloudellisen tilan vahvana. Valuuttariski Kullan hinnat ilmoitetaan dollareina. Tärkeimmän eli Laiva-projektin kulut ovat puolestaan euromääräisiä ja tuloslaskelman tuotot Ruotsin kruunuina. Yhtiö on näin ollen suoraan riippuvainen näiden valuuttojen välisistä vaihtokursseista. Osalta valuuttariskeistä suojaudutaan yrityksen hedge-ohjelmalla. Kullan hintariski Myynti aloitettiin tammikuussa 2012, ja se käsittää vain yhden tuotteen, kultaharkot, jotka sisältävät kultaa, kuparia ja hopeaa. Tämän vuoksi kullan hinnan heikkeneminen vaikuttaa suoraan konsernin voittoon tai tappioon. Katso myös kullan hinnan suojausta koskevat tiedot sivulta 3. Luottoriski Ylimääräiset varat (eli lyhytaikaiset sijoitukset, joita ei sijoiteta toimintaan lyhyellä aikavälillä) sijoitetaan yleensä pankkitalletuksiin hyvämaineisissa pankeissa tai lyhytaikaisiin korkoinstrumentteihin, joihin ei liity merkittävää luottoriskiä. Likviditeettiriski Otetun projektilainan ehtojen mukaisesti on lyhennykset tehtävä vuosineljänneksittäin. Lyhennysaikataulu on vaativa ja vaikuttaa siten Nordic Mines Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2012 6 (16)

yhtiön juoksevaan likviditeettiin. Konserni on tällä hetkellä käynnistysvaiheessa ja joutuu sen vuoksi tekemään investointeja. Sisäiset tuotot eivät riitä tällä hetkellä näiden menojen rahoittamiseen. Yhtiön kasvu edellyttää sen vuoksi jatkossakin ulkoista rahoitusta. Korkoriski Yhtiölle myönnetyn luoton korko vaikuttaa konsernin tulokseen ja rahavirtaan. Laina-aika on viisi vuotta ja lainan korko on vaihtuva. Korkoriskin rajoittamiseksi Standard Bank Plc:n ja UniCredit Bank AG:n kanssa on tehty puolta lainamäärää koskevat koronvaihtosopimukset, joiden mukaan kiinteä vuotuinen korko on 2,39 prosenttia ja liikkuva osa on sidottu 3 kuukauden euriboriin. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernin tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu EU:n hyväksymiä IFRS-vaatimuksia (International Financial Reporting Standards) sekä Rådet för finansiell rapporteringin (Ruotsin tilinpäätösraportoinnin neuvosto) antamaa konsernitilinpäätöksiä koskevaa täydentävää suositusta RFR 1.3, jossa määrätään, mitä tietoja Ruotsin tilinpäätöslain perusteella tilinpäätöksessä on annettava IFRS:ssä edellytettyjen tietojen lisäksi. Tämä tilinpäätös on laadittu osavuosikatsauksia koskevien IAS 34 -sääntöjen (Interim Financial Reporting) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Ruotsin tilinpäätöslain ja RFR 2.3:n (oikeushenkilöiden tilinpäätökset) mukaisesti. Konsernin tilinpäätöksen laatimisperusteet ovat samat kuin vuoden 2011 tilinpäätöksessä kuvatut. Tulevat taloudelliset katsaukset ja yhtiökokous Yhtiökokous 23.5.2012 Vuoden 2012 toisen vuosineljänneksen katsaus 16.8.2012 Vuoden 2012 kolmannen vuosineljänneksen katsaus 15.11.2012 Tilinpäätöstiedote 2012 14.2.2013 Hallitus ja toimitusjohtaja vahvistavat täten, että tilinpäätöstiedote antaa todenmukaisen kuvan yhtiön ja konsernin taloudellisesta toiminnasta, asemasta ja tuloksesta sekä sisältää tiedot yhtiöön ja konserniyhtiöihin kohdistuvista merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Uppsalassa 9. toukokuuta 2012 NORDIC MINES AB (publ) Lennart Schönning Hallituksen puheenjohtaja Tord Cederlund Hallituksen jäsen Bengt Löfkvist Hallituksen jäsen Thomas Cederborg Hallituksen jäsen Catharina Lagerstam Hallituksen jäsen Kjell Moreborg Hallituksen jäsen Michael Nilsson Toimitusjohtaja Huom! Nordic Minesin on julkaistava nämä tiedot Ruotsin arvopaperimarkkinalain ja/tai rahoitusinstrumenttien kauppaa koskevan lain perusteella. Tiedot luovutettiin julkaistaviksi keskiviikkona 9. toukokuuta 2012. Lisätietoja: Michael Nilsson, TJ, puh: +46 (0)18 843 4501, sähköposti: mille@nordicmines.se Nordic Mines Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2012 7 (16)

Tilintarkastajien lausunto Tilintarkastuskertomus taloudellisten osavuositietojen yleisluontoisesta tarkastuksesta yhteenvetona (osavuosikatsaus), laadittu IAS 34 -määräysten ja Ruotsin tilinpäätöslain 9 luvun mukaisesti. Johdanto Olemme tarkastaneet yleisluonteisesti Nordic Mines AB (publ):n tilinpäätöksen kaudelta 1.tammikuuta 31. maaliskuuta 2012. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla on laatia ja esittää taloudelliset osavuositiedot IAS 34 -määräysten ja Ruotsin tilinpäätöslain mukaisesti. Meidän vastuullamme on antaa lausunto näistä osavuositiedoista yleisluonteisen tarkastuksemme perusteella. Yleisluontoisen tarkastuksen tarkoitus ja laajuus Olemme suorittaneet yleisluonteisen tarkastuksen yleisluonteisesta tarkastusta koskevan standardin (SÖG), 2410 mukaisesti, Taloudellisten osavuositietojen yleisluonteinen tarkastus yrityksen valitsemien tilintarkastajien toimesta. Yleisluonteinen tarkastus koostuu kysymysten esittämisestä ensi kädessä taloudellisista ja vuosikertomuskysymyksistä vastaaville henkilöille, analyyttisen tarkastuksen tekemisestä ja muista yleisluonteisista tarkastustoimenpiteistä. Yleisluonteisessa tarkastuksessa painotetaan eri asioita, ja se on laajuudeltaan huomattavasti suppeampi kuin ISA ja yleisesti hyväksyttyjen tilintarkastuskäytäntöjen mukainen varsinainen tilintarkastus. Tarkastukseen kuuluvien menettelyjen avulla ei ole mahdollista saavuttaa sellaista varmuuden tasoa, jolla saataisiin tiedot kaikista varsinaisessa tilintarkastuksessa mahdollisesti havaittavista olennaisista asioista. Tarkastukseen perustuva lausunto ei näin ollen tarjoa samaa varmuuden tasoa kuin varsinaisen tilintarkastuksen perusteella annettu lausunto. Päätelmä Tekemämme yleisluonteisen tarkastuksen perusteella toteamme, että emme ole havainneet asioita, joiden perusteella meidän olisi syytä epäillä, ettei osavuosikatsausta ole konsernin osalta olennaisilta osin laadittu IAS 34 -määräysten ja Ruotsin tilinpäätöslain mukaisesti ja emoyhtiön osalta Ruotsin tilinpäätöslain mukaisesti. Uppsalassa 9. toukokuuta 2012 Öhrlings PriceWaterhouseCoopers AB Heléne Ragnarsson Auktorisoitu tilintarkastaja Nordic Mines Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2012 8 (16)

KONSERNIN KOKONAISTULOS Tkr Liite 2012 2011 2011 2010 Myyntituotot 1 22 646 - - - Myytyjen tavaroiden hankintameno 2-68 550 - - - Bruttotulos -45 904 - - - Myyntikulut 2-156 - - - Hallintokulut 2-4 509-2 789-15 063-11 254 Muut liikekulut -3 474-2 262-2 538-14 722 Liiketulos -54 043-5 051-17 601-25 976 Rahoituserät netto -29 307-1 089-15 734 235 Tulos rahoituserien jälkeen -83 350-6 140-33 335-25 741 Tulovero 20 325 1 484 8 326 21 525 Jakson tulos -63 025-4 656-25 009-4 216 Muiden erien kokonaistulos Kassavirran vakuudet *) 3-14 829 430-157 331 - Jakson valuuttamuuntoerot 3 87-60 -581-686 Muiden erien kokonaistulos jaksolle verojen jälkeen -14 742 370-157 912-686 Jakson kokonaistulos -77 767-4 286-182 921-4 902 Jakson tulos siirrettävissä emoyhtiön osakkaille -63 025-4 656-25 009-4 216-63 025-4 656-25 009-4 216 Kokonaistulos siirrettävissä emoyhtiön osakkaille -77 767-4 286-182 921-4 902-77 767-4 286-182 921-4 902 Keskimääräinen osakkeiden määrä ennen osakeantia, tuhansia 35 359 34 922 34 922 32 064 Keskimääräinen osakkeiden määrä osakeannnin jälkeen, tuhansia 35 538 35 110 35 108 32 088 Jakson tulos osaketta kohden ennen osakeantia, kr -1,78-0,12-0,72-0,15 Jakson tulos osaketta kohden osakeannin jälkeen, kr -1,77-0,12-0,71-0,15 Kokonaistulos osaketta kohden ennen osakeantia, kr -2,20-0,12-5,24-0,15 Kokonaistulos osaketta kohden osakeannin jälkeen, kr -2,19-0,12-5,21-0,15 *) Nordic Mines teki maaliskuussa 2011 sopimuksen, jolla varmistetaan 134 280 unssia eli 36 prosenttia Laivan kaivoksen suunnitellusta tuotannosta vuoden 2015 ensimmäiseen neljännekseen saakka niin, että kullan keskihinta on 1 049 euroa unssilta transaktiokulujen jälkeen. Nordic Mines teki maaliskuussa 2011 puolta lainasummaa koskevan koronvaihtosopimuksen. Koronvaihtosopimuksen kiinteä vuosikorko on 2,39 prosenttia. Vaihtuvakorkoisen osan korko on sidottu 3 kuukauden euriboriin. Kun otetaan huomioon lainanantajan korkomarginaali, tämä vastaa tällä hetkellä 6 prosentin vuosikorkoa alkuperäisen lainan osalta. Nordic Mines Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2012 9 (16)

KONSERNIN TALOUDELLINEN TILANNE 31 maa 31 maa 31 jou Tkr Liite 2012 2011 2011 VARAT Hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet 4 64 900 180 381 60 596 Aineelliset hyödykkeet 5 1 013 494 485 287 989 907 Rahoitusvarat 117 446 31 469 96 046 Hyödykkeet yhteensä 1 195 840 697 137 1 146 549 Vaihto-omaisuus Varastot ja keskeneräiset työt 57 210-54 093 Lyhytaikaiset saamiset 29 166 25 393 29 494 Lyhytaikaiset sijoitukset ja käteinen 15 314 41 093 11 379 Vaihto-omaisuus yhteensä 101 690 66 486 94 966 VARAT YHTEENSÄ 1 297 530 763 623 1 241 515 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma 383 247 555 101 377 256 Pakolliset varaukset 886 Pitkäaikaiset velat 6 535 340 99 326 496 338 Lyhytaikaiset velat 6 378 057 109 196 367 921 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 1 297 530 763 623 1 241 515 MUUTOKSET KONSERNIN OMASSA PÄÄOMASSA Tkr Saldo 1 tammikuuta 2011 34 922 549 983-25 506 559 399 Kokonaistulos Osakepääoma Muut pääomasijoitukset Tasapainoitettu tulos Oma pääoma yhteensä Jakson tulos -4 286-4 286 Valuuttakurssien erot -12-12 Jakson kokonaistulos -4 298-4 298 Oma pääoma 31 maaliskuuta 2011 34 922 549 983-29 804 555 101 Saldo 1 tammikuuta 2012 34 922 549 983-207 649 377 256 Kokonaistulos Jakson tulos -77 767-77 767 Valuuttakurssien erot 10 10 Jakson kokonaistulos -77 757-77 757 Maksutapahtumat osakkaiden kanssa Uusanti 1 750 87 500-89 250 Osakeannin kulut - -5 502 - -5 502 Maksutapahtumat osakkaiden kanssa yhteensä 1 750 81 998-83 748 Oma pääoma 31 maaliskuuta 2012 36 672 631 981-285 406 383 247 Tkr 2012 2011 2011 2010 Kassavirta jatkuvasta toiminnasta ennen liikepääoman muutosta -63 008-3 673-27 084-24 572 Muutos liikepääomassa -78 50 996-26 544 101 014 Kassavirta jatkuvasta toiminnasta -63 086 47 323-53 628 76 442 Kassavirta investointitoiminnasta -37 934-154 358-516 971-337 673 Kassavirta rahoitustoiminnasta 104 955 99 326 533 176 299 473 Jakson muutos käteisessä ja lyhytaikaisissa sijoituksissa 3 935-7 709-37 423 38 242 Käteinen ja lyhytaikaiset sijoitukset jakson alussa 11 379 48 802 48 802 10 560 Käteinen ja lyhytaikaiset sijoitukset jakson lopussa 15 314 41 093 11 379 48 802 Nordic Mines Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2012 10 (16)

KONSERNIN KASSAVIRTA Tkr 2012 2011 2011 2010 Kassavirta jatkuvasta toiminnasta ennen liikepääoman muutosta -63 008-3 673-27 084-24 572 Muutos liikepääomassa -78 50 996-26 544 101 014 Kassavirta jatkuvasta toiminnasta -63 086 47 323-53 628 76 442 Kassavirta investointitoiminnasta -37 934-154 358-516 971-337 673 Kassavirta rahoitustoiminnasta 104 955 99 326 533 176 299 473 Jakson muutos käteisessä ja lyhytaikaisissa sijoituksissa 3 935-7 709-37 423 38 242 Käteinen ja lyhytaikaiset sijoitukset jakson alussa 11 379 48 802 48 802 10 560 Käteinen ja lyhytaikaiset sijoitukset jakson lopussa 15 314 41 093 11 379 48 802 KONSERNIN AVAINLUVUT 2012 2011 2011 2010 Investoinnit kiinteistöihin, Tkr 34 938 151 333 518 880 308 519 Investoinnit mineraaliesiintymiin, Tkr 4 537 2 950 23 254 20 628 mistä investoinnit Laivaan 2 270 945 12 252 9 029 Tulos rahoituserien jälkeen, Tkr -83 350-6 140-33 335-25 741 Tuotto kokonaispääomalle, % Neg Neg Neg Neg Tuotto omalle pääomalle, % Neg Neg Neg Neg Oma pääoma, Tkr 383 247 555 101 377 256 559 399 Taseen loppusumma, Tkr 1 297 530 763 623 1 241 515 606 164 Vakaavaraisuus, % 29,5 72,7 30,4 92,3 Työntekijöitä keskimäärin 89 18 52 16 Vuosityöntekijöiden määrä jakson lopussa 88 20 86 17 Oma pääoma osaketta kohden osakeannin jälkeen, kr 10,41 15,81 10,74 15,97 Osakkeiden määrä, tuhansia 36 672 34 922 34 922 34 922 Osakkeiden määrä osakeannin jälkeen jakson lopussa, tuhansia 36 803 35 110 35 128 35 030 Osakkeiden määrä osakeannin jälkeen keskimäärin, tuhansia 35 538 35 110 35 108 32 088 Kassavirta osaketta kohden, kr 0,11-0,22-1,07 1,10 KONSERNIN AVAINLUVUT VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Tam Maa Lok Jou Hei-Syys Huh-Kesä Tam-Maa Lok-Jou Hei-Syys Huh-Kesä Tam-Maa 2012 2011 2011 2011 2011 2010 2010 2010 2010 Investoinnit kiinteistöihin, Tkr 34 938 93 797 196 016 77 734 151 333 71 811 207 338 28 907 1 318 Investoinnit mineraaliesiintymiin, Tkr 4 537 7 674 8 866 3 696 3 018 4 670 2 391 6 910 6 558 mistä investoinnit Laivaan 2 270 4 274 5 323 1 665 990 2 023-1 164 3 497 4 673 Tulos rahoituserien jälkeen, Tkr -83 350-30 370-3 224 6 394-6 140-9 257-8 427-5 802-2 736 Tuotto kokonaispääomalle, % Neg Neg Neg 0,8 Neg Neg Neg Neg Neg Tuotto omalle pääomalle, % Neg Neg Neg 0,9 Neg Neg Neg Neg Neg Oma pääoma, Tkr 383 247 377 256 389 497 531 803 555 101 559 399 476 055 468 675 474 499 Taseen loppusumma, Tkr 1 297 530 1 241 515 1 248 171 869 618 763 623 606 164 564 588 507 119 503 298 Vakaavaraisuus, % 29,5 30,4 31,2 61,2 72,7 92,3 84,3 92,4 94,3 Työntekijöiden määrä keskimäärin 89 84 61 23 18 16 22 20 12 Vuosityöntekijöiden määrä jakson lopussa 88 86 85 28 20 17 22 23 13 Oma pääoma osaketta kohden osakeannin jälkeen, kr 10,41 10,74 11,11 15,14 15,80 15,97 14,64 14,41 14,59 Osakkeiden määrä, tuhansia 36 672 34 922 34 922 34 922 34 922 34 922 32 522 32 522 32 522 Osakkeiden määrä osakeannin jälkeen jakson lopussa, tuhansia 36 803 35 128 35 069 35 122 35 128 35 030 32 522 32 522 32 522 Osakkeiden määrä osakeannin jälkeen keskimäärin, tuhansia 35 538 35 098 35 107 35 118 35 110 33 285 32 522 32 522 30 025 Kassavirta osaketta kohden, kr 0,11-3,51 2,53 0,13-0,22 0,06-3,70-1,09 5,90 Nordic Mines Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2012 11 (16)

KONSERNIN TOIMINNALLINEN SEGMENTTI Tam Maa Tkr 2012 Tuotot ulkoisilta asiakkailta Kullan tuotanto 22 646 Tuotot yhteensä 22 646 Segmentin tulos Kullan tuotanto -49 254 Hallinto -4 789 Segmentin tulos yhteensä -54 043 Investoinnit Kullan tuotanto 34 938 Etsintätoiminta 4 537 Investoinnit yhteensä 39 475 EMOYHTIÖN KOKONAISTULOS Tkr 2012 2011 2011 2010 Hallintokulut -2 055-2 313-10 707-11 293 Muut liikekulut -2 726-2 305-2 404-14 685 Liiketulos -4 781-4 618-13 111-25 978 Rahoituserät netto 2 023-1 139 15 508 275 Tulos rahoituserien jälkeen -2 758-5 757 2 397-25 703 Tulovero 713 1 490-676 21 507 Jakson tulos -2 045-4 267 1 721-4 196 Keskimääräinen osakkeiden määrä ennen osakeantia, tuhansia 35 359 34 922 34 922 32 064 Keskimääräinen osakkeiden määrä osakeannnin jälkeen 35 538 35 108 35 108 32 088 Tulos osaketta kohden ennen osakeantia, kr -0,06-0,12 0,05-0,13 Tulos osaketta kohden osakeannin jälkeen, kr -0,06-0,12 0,05-0,13 EMOYHTIÖN KOKONAISTULOS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Tam-Maa Lok-Jou Hei-Syys Huh-Kesä Tam-Maa Lok-Jou Tkr 2012 2011 2011 2011 2011 2010 Hallintokulut -2 055-2 559-1 975-3 859-2 313-2 668 Muut liiketuotot - - 353 10 701 - - Muut liikekulut -2 726-11 154 - - -2 305-6 336 Liiketulos -4 781-13 713-1 622 6 842-4 618-9 004 Rahoituserät netto 2 023 7 425 1 698 7 524-1 139-258 Tulos rahoituserien jälkeen -2 758-6 288 76 14 366-5 757-9 262 Tulovero 713 1 485 116-3 767 1 490 5 586 Jakson tulos -2 045-4 803 192 10 599-4 267-3 676 Keskimääräinen osakkeiden määrä ennen osakeantia, tuhansia 35 359 34 922 34 922 34 922 34 922 33 188 Keskimääräinen osakkeiden määrä osakeannnin jälkeen 35 538 35 098 35 107 35 118 35 110 33 285 Tulos osaketta kohden ennen osakeantia, kr -0,06-0,14 0,01 0,30-0,12-0,11 Tulos osaketta kohden osakeannin jälkeen, kr -0,06-0,14 0,01 0,30-0,12-0,11 Nordic Mines Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2012 12 (16)

EMOYHTIÖN TALOUDELLINEN TILANNE 31 maa 31 maa 31 jou Tkr 2012 2011 2010 VARAT Hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet 64 720 180 208 60 416 Aineelliset hyödykkeet 27 093 27 386 27 208 Rahoitusvarat 537 294 345 285 490 650 Hyödykkeet yhteensä 629 107 552 879 578 274 Vaihto-omaisuus Lyhytaikaiset saamiset 54 114 2 568 1 866 Lyhytaikaiset sijoitukset ja käteinen 1 867 20 485 3 676 Vaihto-omaisuus yhteensä 55 981 23 053 5 542 VARAT YHTEENSÄ 685 088 575 932 583 816 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma 643 693 555 993 561 983 Pitkäaikaiset velat 24 670 10 000 10 074 Lyhytaikaiset velat 16 725 9 939 11 759 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 685 088 575 932 583 816 Suljetut pankiitalletukset - 20 098 803 Kiinnitykset 20 287 20 121 20 465 Vastuusitoumukset 76 76 76 MUUTOKSET EMOYHTIÖN OMASSA PÄÄOMASSA Tkr Osakepääoma Vararahasto Ylikurssirahasto Tasapainoitettu Omapääoma tulos yhteensä Saldo 1 tammikuuta 2011 34 922 26 000 523 982-24 644 560 260 Uusanti Oaskeannin kulut Jakson tulos -4 267-4 267 Saldo 31 maaliskuuta 2011 34 922 26 000 523 982-28 911 555 993 Saldo 1 tammikuuta 2012 34 922 26 000 523 982-22 921 561 983 Uusanti 1 750 87 500 89 250 Oaskeannin kulut -5 502-5 502 Jakson tulos -2 045-2 045 Valuuttakurssien erot 7 7 Saldo 31 maaliskuuta 2012 36 672 26 000 605 980-24 959 643 693 EMOYHTIÖN KASSAVIRTA Tkr 2012 2011 2011 2010 Kassavirta jatkuvasta toiminnasta ennen liikepääoman muutosta -2 401-5 475-166 -24 338 Muutos liikepääomassa -55 283-11 443-8 919-229 373 Kassavirta jatkuvasta toiminnasta -57 684-16 918-9 085-253 711 Kassavirta investointitoiminnasta -50 468-8 013-22 730-21 067 Kassavirta rahoitustoiminnasta 106 343 10 000 75 299 837 Jakson muutos käteisessä ja lyhytaikaisissa sijoituksissa -1 809-14 931-31 740 25 059 Käteinen ja lyhytaikaiset sijoitukset jakson alussa 3 676 35 416 35 416 10 357 Käteinen ja lyhytaikaiset sijoitukset jakson lopussa 1 867 20 485 3 676 35 416 Nordic Mines Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2012 13 (16)

EMOYHTIÖN AVAINLUVUT 2012 2011 2011 2010 Investoinnit kiinteistöihin, Tkr - - 238 4 165 Investoinnit mineraaliesiintymiin, Tkr 4 537 2 852 23 074 20 628 mistä investoinnit Laivaan 2 270 817 12 072 9 029 Tulos rahoituserien jälkeen, Tkr -2 758-5 757 2 397-25 703 Tuotto kokonaispääomalle, % Neg Neg 0,7 Neg Tuotto omalle pääomalle, % Neg Neg 0,4 Neg Oma pääoma, Tkr 643 693 555 993 561 983 560 260 Taseen loppusumma, Tkr 685 088 575 932 583 816 580 724 Vakaavaraisuus, % 94,0 96,5 96,3 96,3 Työntekijöiden määrä keskimäärin 14 12 15 16 Vuosityöntekijöiden määrä jakson lopussa 13 12 14 14 Oma pääoma osaketta kohden osakeannin jälkeen, kr 17,49 15,84 16,00 15,99 Osakkeiden määrä, tuhansia 36 672 34 922 34 922 34 922 Osakkeiden määrä osakeannin jälkeen jakson lopussa, tuhansia 36 803 35 110 35 128 35 030 Osakkeiden määrä osakeannin jälkeen keskimäärin, tuhansia 35 538 35 110 35 108 32 088 Kassavirta osaketta kohden, kr -0,05-0,43-0,91 0,78 LIITE 1 MYYNTITUOTOT Tam-Maa Tam-Maa Koko vuosi Koko vuosi Yhteensä, Tkr 2012 2011 2011 2010 Myynti, kulta 27 682 - - - Myynti, hopea 58 - - - Kullan futuurisuojaus -5 094 - - - Myyntituotot yhteensä 22 646 - - - LIITE 2 POISTOT, ALASKIRJAUKSET JA PALAUTUKSET Aineellisten hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset (sekä niiden palautukset) olivat konsernissa 12 463 tkr (331 tkr) ja emoyhtiössä 113 tkr (204 tkr). Konsernin 12 463 t kruunun kokonaispoistoista 12 349 tkr kirjataan myytyjen tavaroiden kuluina, 0 tkr myyntikuluina ja 114 tkr hallintokuluina. LIITE 3 KONSERNIVARAUKSET 31 maa 31 maa 31 jou Summa, Tkr 2012 2011 2011 Vuoden alussa -158 598-686 -686 Valuuttakurssiero 87-60 -581 Todellinen arvo, tappio vuoden aikana -19 641 - -208 386 Vero todellisesta arvosta, tappio vuoden aikana 4 812-51 055 Varaukset yhteensä -173 340-746 -158 598 LIITE 4 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 31 maa 31 maa 31 jou Summa, Tkr 2012 2011 2011 Tasapainotetut malminetsintämenot ja mineraalivarannon arviointimenot Kirjanpitoarvo tilikauden alussa 60 596 177 431 177 431 Hankinnat 4 537 2 950 23 254 Luokituksen muutokset - - -140 000 Valuuttakurssierot -233 - -89 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 64 900 180 381 60 596 Nordic Mines Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2012 14 (16)

LIITE 5 AINEELLISET HYÖDYKKEET 31 maa 2012 Rakenn., maa Kaivos- Koneet Keskener. Tuotanto- Aineelliset ja maalaitoks. varat ja rakennuks. laitos hyödykkeet Yhteensä, Tkr irtaimisto yhteensä Kirjanpitoarvo tilikauden alussa 25 624 140 000 26 885 797 398-989 907 Hankinnat - - 8 253 34 938 0 43 191 Luokituksen muutokset - - - -825 332 825 332 0 Valuuttakurssierot - - -137-7 004 - -7 141 Poistot ja arvonalentumiset -14-1 414-1 972 - -9 063-12 463 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 25 610 138 586 33 029 0 816 269 1 013 494 LIITE 6 RAHOITUSJOHDANNAISET 31 maa 31 maa 31 jou Yhteensä, Tkr 2012 2011 2011 Pitkäaikaiset velat 145 230-133 996 Lyhytaikaiset velat 82 797-74 390 Johdannaiset yhteensä 228 027-208 386 Johdannaisinstrumentin todellinen kokonaisarvo, joka muodostaa vakuusinstrumentin, luokitellaan hyödykkeisiin tai pitkäaikaisiin velkoihin, jos suojatun instrumentin jäljellä oleva juoksuaika on yli 12 kuukautta, ja vaihto-omaisuuteen tai lyhytaikaisiin velkoihin, jos suojatun position jäljellä oleva juoksuaika on alle 12 kuukautta. Näiden varmistuserien muutokset kirjataan muuhun kokonaistulokseen, jos muutos on toteutunut. Kassavirtasuojauksista ei ole ilmoitettavia puutteita. Kullan hinnan suojaus Sopimus kullan hinnan suojaamisesta tehtiin 10.3.2011. Sopimuksella Nordic Mines saa kullasta kiinteän unssihinnan jaksolla, joka ulottuu vuoden 2012 ensimmäisestä neljänneksestä vuoden 2015 ensimmäiseen neljännekseen. Tämä rahoitusväline on metalliswap-sopimus, jolla korjataan toimitusneljänneksen London Bullion Market (LBMA):n mukaista keskimääräinen hinta kiinteäksi hinnaksi 1 049 euroa/unssi. Jos LBMA:n mukainen hinta alittaa 1 049 euroa/unssi, Nordic Mines saa pankilta erotuksen. Jos LBMA:n keskimääräinen hinta on korkeampi kuin 1 049 euroa/unssi, Nordic Mines maksaa erotuksen pankille. Suojatut määrät jakautuvat vuosittain seuraavasti Au (oz): 2012, Q2 10 772 2012 Q3 11 194 2012 Q4 11 534 2013 40 240 2014 35 872 2015 9 952 Yhteensä 119 564 Nordic Mines Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2012 15 (16)

Määritelmät SveMinin mukaan Todetut malmivarat: Todennäköiset malmivarat: Todettu mineraalivaranto: Todennäköinen mineraalivaranto: Mahdollinen mineraalivaranto: Taloudelliset määritelmät Kokonaispääoman tuotto (%) Oman pääoman tuotto (%) Omavaraisuusaste (%) Osakkeiden määrä laimennusvaikutuksen jälkeen Osakekohtainen tulos Osakekohtainen oma pääoma Mitatun mineraalivarannon ne osat, joiden malmiesiintymä on louhintateknisen ja kannattavuustutkimuksen perusteella osoittautunut teknisesti ja taloudellisesti louhintakelpoiseksi ja jalostuskelpoiseksi. Mitatun ja todennetun mineraalivarannon ne osat, joiden malmiesiintymä on louhintateknisen ja kannattavuusselvityksen perusteella osoittautunut teknisesti ja taloudellisesti louhintakelpoiseksi ja jalostuskelpoiseksi. Mineraalivaranto, josta on olemassa niin riittävästi tietoja, että sen geologinen jatkuvuus sekä pitoisuus on voitu vahvistaa. Mineraalivaranto, josta ei ole olemassa riittävästi tietoja sen geologisen jatkuvuuden ja pitoisuuden vahvistamiseksi mutta jonka geologinen jatkuvuus ja pitoisuus ovat kohtuudella todennettavissa geotieteellisen tulkinnan avulla. Mineraalivaranto, josta ei ole olemassa riittävästi tietoja sen geologisen jatkuvuuden ja pitoisuuden vahvistamiseksi ja jota koskevat tekniset tiedot perustuvat kohtuullisiin oletuksiin. Tilikauden tulos nettorahoituserien ja rahoituskulujen jälkeen prosentteina taseen keskimääräisestä loppusummasta. Tilikauden tulos prosentteina keskimääräisestä omasta pääomasta. Oma pääoma jaettuna taseen loppusummalla. Käyttämättä olevien optioiden laimennusvaikutus on laskettu IAS 33 -määräyksen "osakekohtainen tulos" mukaisesti. Tilikauden nettotulos verojen jälkeen jaettuna tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden määrällä ennen laimennusvaikutusta. Laskelma on tehty IAS 33 -määräyksen "osakekohtainen tulos" mukaisesti. Yllä esitetyn mukaisesti yhteenlaskettu oma pääoma tilikauden lopussa jaettuna liikkeessä olevien osakkeiden kokonaismäärällä samana ajankohtana. Nordic Mines Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2012 16 (16)