TUTKIMUSRAPORTIN LAATIMINEN OSANA RAHOITUKSEN OPISKELUA Mika Vaihekoski * LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO School of Business, Rahoituksen oppiaine 13.8.2007 * Ohjeen taustalla on usean ihmisen työ. Aikaisempien versioiden kirjoitukseen on osallistunut erityisesti Markku Kaustia Helsingin kauppakorkeakoulusta. Tekijä kiittää kommenteista myös Eero Pätäriä.
SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 3 1. KANDIDAATINTUTKIELMAN ASEMA JA TAVOITTEET... 5 2. TUTKIELMAN LAATIMISESTA... 6 2.1 Yleistä... 6 2.2 Laatimisvaiheet... 6 3. AIHEEN VALINTA... 8 4. TARKASTELUTAPA JA AINEISTON KERÄÄMINEN... 10 4.1 Tarkastelutapa... 10 4.2 Kirjallisuuden käyttö... 10 4.3 Haastattelujen ja kyselyiden käyttö... 11 4.4 Tilastoaineistot ja ohjelmat... 12 5. TUTKIELMAN KIRJOITUS... 14 5.1 Selkeys ja johdonmukaisuus... 14 5.2 Johdanto luvun sisältö... 14 5.2 Yhteenveto luvun sisältö... 16 5.3 Muut luvut... 17 6. TYÖN ULKOASU... 19 6.1 Kieli ja kieliasu... 19 6.2 Laajuus...20 6.3 Sisällysluettelo ja otsakkeet... 20 6.4 Kuvat ja taulukot... 20 6.5 Kaavat ja muuttujat... 22 6.6 Lähdeviittaukset... 23 6.7 Lähdeluettelo... 25 6.8 Sananen Wordistä... 27 LÄHTEET... 29 2
LIITE 1: RAHOITUSALAN AIKAKAUSKIRJOJA... 30 LIITE 2: SISÄLLYSLUETTELON MALLI... 32 LIITE 3: RAHOITUKSEN JAOTTELU... 33 LIITE 4: ESIMERKKI MATLABIN AJOTIEDOSTOSTA... 35 LIITE 5: KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA... 37 LIITE 6: KESKEISIÄ KIRJOJA... 38 LIITE 7: YHDYS SANA VIRHEITÄ... 39 3
ALKUSANAT Tämä opas on suunnattu rahoituksen kandidaatintutkielmaa tekeville, mutta suurelta osin ohjeet ovat sovellettavissa myös pro gradu tutkielman kirjoittamiseen. Ohjeiden tarkoituksena on auttaa tutkielman laatimiseen liittyvissä kysymyksissä, kuten aiheen valinnassa ja tutkielman kirjoittamisessa. Tutkielman kirjoittamisella pyritään kehittämään taitoja, joita tarvitaan myöhemmin opinnoissa ja työelämässä. Tutkielmaa tehdessäsi joudut tutustumaan asioihin omin päin, jäsentämään niitä ja mahdollisesti testaamaan omia mielipiteitäsi ja/tai hypoteeseja. Tutkielman tekeminen on myös hyvä tilaisuus kasvattaa omaa erityisosaamista. 4
1. KANDIDAATINTUTKIELMAN ASEMA JA TAVOITTEET Kandidaatintutkielmalla pyritään kehittämään taitoja, joita tarvitaan myöhemmin opinnoissa ja työelämässä. Gradua tehdessä tarvitset konkreettisesti näitä taitoja. Työelämässä taas joutuu usein laatimaan perusteltuja esityksiä, selvityksiä ja ratkaisumalleja erilaisia päätöstilanteita varten. Tutkielmaa kirjoittaessasi kehittyy kyky soveltaa aikaisemmin oppimiasi asioita tutkielma aiheesi edellyttämään ongelmanasetteluun, josta sovit tutkielman ohjaajan kanssa; taito kerätä lisätietoja erilaisista lähteistä; kyky suhtautua kriittisesti lähteisiin mikään ei ole totta vain sen takia että se on painettu; kyky nähdä syyt (usein erilaiset perusoletukset) esiintyviin näennäisesti ristiriitaisiin johtopäätöksiin; taito raportoida sekä löytämäsi johtopäätökset perusteluineen että mahdolliset omat ratkaisuvaihtoehtosi selkeästi ja loogisesti. Seminaarityö on samalla ensimmäinen hetki opinnoissasi, kun alat erikoistua. Työn tarkoituksena onkin osoittaa, että hallitset tietyt asiat paremmin kuin muut. Kun alustat kirjoittamasi tutkielman pohjalta ja kun osallistut seminaaritilaisuuksissa käytävään keskusteluun opit puolustamaan esittämääsi (ellet itse tiedä mitä olet tarkoittanut, ei sitä tiedä kukaan muukaan); havaitsemaan itsellesi mahdollisesti sattuneet virheet ja näkemään niiden vaikutukset kokonaisuuteen; keskustelemaan hieman vieraammastakin aiheesta. Lisäksi saat ammattitietoutta asioista, joita ei välttämättä käsitellä muilla opintojaksoilla; tottumusta esittää suullisesti ammattiasioita; kokemusta esityksen apuvälineiden käytöstä; esiintymisrutiinia 5
2. TUTKIELMAN LAATIMISESTA 2.1 Yleistä Tutkielman on oltava nimensä mukainen. Se ei voi olla esim. laskelma toimeksiantajalle eikä markkinakatsaus. Tutkielmasta on löydyttävä tieteellinen sisältö, teoriaviitekehys sekä tekijänsä tietoja syventävä näyttö. Jos työn taustalla on toimeksianto, on usein tarkoituksenmukaista tehdä tutkielma ja asiakkaalla annettava raportti hieman erisisältöisinä. Tutkielman on oltava myös ainutlaatuinen sikäli, että se ei saa sisältää jo aiemmin käytettyä tekstiä. Viittaukset muihin töihin toki sallitaan, mutta työn suoranainen kopiointi tai toisen tekstin käyttäminen hieman muokattunakin ilman asianmukaista lähdeviittausta tulkitaan vilpiksi ja siitä seuraa asianmukainen rangaistus. Rajanvetotapauksia ovat tutkielman laatijan halu käyttää tekstinsä pohjana toiseen aineeseen tai yliopistoon tekemää tutkielmaa. Näissä tapauksissa pätee myös perussääntö, että työn on oltava ainutlaatuinen, joskin tietyiltä osin teksti voi olla rinnakkaista asianmukaisesti viitattuna (ts. lähteeksi ko. tekstin kohtiin on merkittävä aiemmin valmistunut oma työ). Näissä tapauksissa kirjoittajaa suositellaan jo etukäteen ottamaan yhteyttä ohjaajaan tilanteen selkiyttämiseksi. 2.2 Laatimisvaiheet Tutkielman tekoprosessi pitää yleensä sisällään seuraavat osa alueet. Kaikki tutkielmat eivät kuitenkaan tähän muottiin sovi, eivätkä nämä vaiheet juuri koskaan seuraa toisiaan lineaarisesti. Ennemminkin kyseessä on iteratiivinen prosessi, jossa samoja vaiheita käydään läpi useaan kertaan tutkimusongelman täsmentyessä. 1) Aineiston kerääminen artikkelit, muut julkaistut tutkimukset ja oppikirjat, kongressi ja muut esitelmät, yritysten käsikirjat, tilastotiedot, taseaineisto, pörssikurssit yms. markkina aineisto, omat haastattelut ja kyselyt. 2) Aineistoon perehtyminen ja sen analysointi tukeminen, ymmärtäminen ja jäsentäminen, mahdollinen mallin laatiminen ja sen ratkaisu, mahdolliset tilastolliset analyysit ja niiden tulokset. 3) Tutkielman rakenteen ja sisällysluettelon hahmottaminen 6
Sisällysluettelolla on tutkielmassa hyvin keskeinen asema, koska se määrittää työn rakenteen. Parinkymmenen sivun mittaisen kirjallisen esityksen sopiva pääkappaleiden lukumäärä on yleensä 4 7. Jokaisen tutkielman ensimmäisessä pääkappaleessa (usein ʺJohdantoʺ) on käytävä ilmi työn tavoite ja aiheen rajaus. Tämän jälkeen seuraavat kappaleet riippuvat aiheesta. Kun työn yksityiskohtainen sisällysluettelo on hahmottunut, on suositeltavaa käydä keskustelemassa siitä ohjaajan kanssa. Seuraavassa on esimerkinomainen malli tilastollisen empiirisen analyysin sisältävän tutkielman rakenteesta: 1. Johdanto: lyhyt lukijan mielenkiinnon herättävä johdatus aihealueeseen, tutkielman tavoite ja aiheen rajaus. 2. Kirjallisuuskatsaus: keskeiset aiheesta aiemmin tehdyt tutkimukset ja niiden tulokset, lisävalaisua vaativat ʺauki jääneetʺ kysymykset. 3. Teoriaosa: testattavat hypoteesit ja niiden perustelut. 4. Käytettävä tutkimusaineisto ja metodi: empiirisen aineiston kuvaus ja käytettävien menetelmien esittely pääpiirteissään. 5. Tutkimustulokset: saatujen empiiristen tulosten raportointi. 6. Johtopäätökset: tulosten tulkinta ja vertailu aiempiin tutkimuksiin sekä mahdollisten jatkotutkimusten kysymysten hahmottelu. 4) Käsikirjoituksen (tutkielman alustava versio) laatiminen. 5) Tarkastus: vastaako teksti tutkielman otsikkoa, tavoitetta ja aiheen rajausta? 6) Tutkielman viimeistely ja puhtaaksikirjoittaminen ml. nimilehti, sisällysluettelo, lähdeluettelo ja mahdolliset liitteet. 7
3. AIHEEN VALINTA Päävastuu aiheen etsimisestä on opiskelijalla. Ryhmän ohjaajan rooli on työskennellä kanssasi aiheen jatkojalostamiseksi. Miettiessäsi aihetta, kannattaa miettiä ensin omia vahvuuksia. Niiden pohjalta voit alkaa haarukoida aihealuetta. Vahvuuksia on monenlaisia. Ne voivat olla seurausta esim. seuraavista tekijöistä: Olet hyvä esim. tietokoneiden kanssa; pidät tilastotieteestä; osaat haastatella ihmisiä jne. Olet työssä yrityksessä, joka ehdottaa sinulle aihetta; olet työssä yrityksessä; joka on valmis osallistumaan kustannuksiin (esim. postitus) ja antamaan nimensä käyttöösi. Olet työpaikassa, jossa sinulla on mahdollisuus osallistua kehittämishankkeeseen. Tunnet henkilöitä, joita voisit haastatella tutkimuksessasi. Olet kiinnostunut jostain aiheesta (esim. pidit siitä ja siitä kurssista) ja aiot suunnata urallasi siihen suuntaan (esim. osakkeet, joukkolainat, rahamarkkinat tai johdannaiset jne.) 1 Kun olet saanut yleisen aihealueen selville, on seuraava tehtävä tarkentaa aihe tutkimusotsikoksi. Hyviä ideoita voi löytää alan tieteellisissä ja muissa lehdissä julkaistuista artikkeleista. Liitteessä 1 on luettelo eräistä keskeisistä ulko ja kotimaisista lehdistä. Tutkielman tulisi keskittyä tietyn selkeästi rajatun kysymyksen tai kohdeilmiön tarkasteluun eikä ainoastaan esitellä yleisiä näkökohtia laajalta alueelta. Esimerkkejä liian yleisluontoisista aiheista ovat vaikkapa ʺYrityksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijätʺ, ʺYrityskaupat ja fuusiotʺ tai ʺArvopaperimarkkinoiden tasapainomallitʺ. Näiden sijasta soveliaampia aiheita voisivat olla ʺAlueelliset kannattavuuserot tavaratalokaupassaʺ, ʺYrityskauppojen varallisuusvaikutukset myyjäyhtiön osakkeenomistajien kannaltaʺ tai CAPM:n ja APT:n vertailu Suomen arvopaperimarkkinoillaʺ. Aihetta valittaessa on huomattava, että muista yhteyksistä tuttujen oppien ja menetelmien (matematiikka, tilastotiede, ekonometria, oikeustiede jne.) tarkoituksenmukainen hyväksikäyttö nostaa tutkielman tasoa. Samoin työsuhteista syntyneet kontaktit käytännön yrityselämään kannattaa ottaa huomioon aiheen valinnassa, koska niistä voi olla suurta apua case tms. aineiston saamiseksi. Aiheen käsittelytapa ja rajaus riippuvat sekä asian laajuudesta että käytettävissä olevasta aineistosta. Aihetta muokatessasi sinun on selvitettävä ensin itsellesi, mikä on tarkasteltava kohdeilmiö ja tutkielman tavoite. Tämän jälkeen pystyt tekemään mah 1 Liitteessä 3 olevasta rahoituskentän jaottelusta voi olla apua. 8
dollisesti tarvittavat rajaukset (eli tutkielmasta poisjätettävät asiat). Vaikket olisikaan epävarma oikeasta käsittelytavasta, käytä opettajien vastaanottoaikoja keskustellaksesi mm. rajauksesta ja jäsentelystä. Ryhmän ohjaaja ei ole sensori, mutta kokemuksensa perusteella ja ryhmän muodostaman kokonaisuuden tuntiessaan hän voi antaa kirjoituksesi arvoa huomattavastikin kohentavia ohjeita. Varsinkin silloin, kun ryhmässä on sovittu useista lähekkäisistä aiheista, on yhteydenpito myös ryhmän toisiin jäseniin tarpeen päällekkäisyyden välttämiseksi. 9
4. TARKASTELUTAPA JA AINEISTON KERÄÄMINEN 4.1 Tarkastelutapa Tavoitteensa osalta tutkielma voi keskittyä: a) kohdeilmiön eri puolien ja ominaisuuksien kuvaamiseen (ns. deskriptiivinen työ: miten asiat ovat?), b) kohdeilmiön selittämiseen, eli teorioiden testaamiseen (ns. positivistinen työ: miksi asiat ovat niin kuin ne ovat?), c) johtopäätösten tekemiseen loogisesti taustaoletusten kautta (kautta) mallintamalla (deduktiivinen työ) d) toimintaohjeiden antamiseen jonkin päätöksenteko ongelman ratkaisemiseksi (ns. normatiivinen työ: miten asioiden tulisi olla tai mitä pitäisi tehdä, jotta asetetut tavoitteet saavutettaisiin?). Käytetyn aineiston perusteella tutkielmat voidaan puolestaan luokitella esimerkiksi seuraavasti: a) Empiirisen tilastollisen analyysin sisältävä tutkielma. Tämän tyyppinen työ voi olla esim. aiemman tieteellisen tutkimuksen tai sen osan toisto suomalaisella aineistolla. b) Case analyysin sisältävä tutkielma, jossa tutkitaan jonkin toimintapolitiikan, päätöksentekomallin tai laskentajärjestelmän toimintaa kohteeksi valitussa yrityksessä tai organisaatiossa. c) Kirjallisuuskatsaus, joka on melko vähäriskinen ja helposti toteutettavissa oleva työ. Laadukkaan lopputuloksen saamiseen edellytetään hieman tavallista vaativamman aiheen valintaa. d) Ilmiön tutkiminen numeerisesti, esim. simulaatiomenetelmillä. e) Formaalin matemaattisen mallin kehittäminen. Nämä tyypit eivät tietenkään ole ehdottomia eikä tutkielman luokitus ole itsetarkoitus. Olipa tutkielma minkä tyyppinen hyvänsä, siltä edellytetään aina teoreettisen lähtökohdan esittämistä ja analyyttista otetta. Analyyttisyys voi olla ilmiöiden luokittelua, tilastollista vertailua, simulointi tai optimointimallin käyttöä tai täsmällisille oletuksille rakentuvaa loogista päättelyä. Kannattaa myös huomata, että erinomaiselta tutkielmalta voidaan odottaa oman panoksen (ts. omiin tutkimustuloksiin perustuvien johtopäätösten) esittämistä, joka on huomattavasti vaikeampaa ensimmäisen tyypin työssä kuin kahdessa jälkimmäisessä. 4.2 Kirjallisuuden käyttö 10
Jokaisen aiheen menestyksellinen käsittely edellyttää kirjallisuuden tutkimista, joka on alkanut jo tutkielman aihetta haettaessa. Rahoitusalalla keskeisiä tietolähteitä ovat kirjat, tieteelliset aikakauskirjat (ns. journaalit, ks. liite 1), väitöskirjat 2 ja työpaperit (ks. erityisesti Social Science Research Network http://www.ssrn.com 3 sekä erityisyksikköjen 4 raportit). Lisätietoa kirjallisuuden hakemisesta löytyy useista lähteistä. 5 LTY:n kirjastoon on myös hankittu viime aikoina paljon uusia rahoitusalan kirjoja. Niiden luokka on pääosin 658.14/.17, mutta myös ekonometrian, laskentatoimen ja kansantalouden UDK luokista voi löytyä tärkeitä kirjoja. 6 Julkaistuihinkin lähteisiin on suhtauduttava aina kriittisesti. Varsinkin pro gradu tason töitä ei tule käyttää keskeisinä lähteinä. Virheitä löytyy jopa väitöskirjoista. Keskeisiä lähteitä tutkielman kirjoituksessa ovat aikakauskirjojen artikkelit eli perustason kirjallisuus ei riitä. Mitä arvostetumpi lehti, sitä luotettavampana tuloksia ja metodeja voidaan pitää, sillä ne ovat olleet monien ihmisten lukemia, kommentoimia ja siten virheet ovat karsiutuneet matkalla. Huomaa lisäksi, että suomalaista aineistoa käytettäessä on metodien käyttö sopeutettava Suomen oloihin. Esimerkkinä tästä katso Vaihekosken (2004) paperi portfolioiden muodostamisesta. 4.3 Haastattelujen ja kyselyiden käyttö Jos tutkielmassa tarvitaan muuta empiiristä kuin tilinpäätös tai rahoitusmarkkinaaineistoa, on useimmiten käännyttävä yksittäisten yritysten, liittojen, yhdistysten tai henkilöiden puoleen. Tätä ennen on kirjallisuuden perusteella luotava kuva aiheesta ja aikaisemmista empiirisistä tutkimuksista sekä laadittava tutkimussuunnitelma. Ennen haastatteluja olisi tiedettävä mitä halutuilla tiedoilla aiotaan osoittaa. Vain silloin pystyt täsmentämään kysymyksesi etukäteen. Aineistoa voit kerätä joko kirjekyselyin tai henkilökohtaisin haastatteluita tekemällä. Haastattelut käyvät parhaiten päinsä yrityksissä, joihin sinulla on jo ennestään työsuhde tai muita yhteyksiä. Kirjekyselyjen onnistumiseksi saattaa asianomaisen alan liiton tai yhdistyksen tuki olla tarpeen. 2 Lähinnä HKKK:n, Hankenin (Svenska handelshögskolan), Vaasan yliopisto sekä Oulun yliopisto. Joitain rahoitusalan väitöskirjoja on julkaistu myös Suomen Pankin tutkimukset-sarjassa. 3 SSRN ei ole koko laajuudessaan opiskelijoiden hyödynnettävissä. Kirjaston informaatikot osaavat kuitenkin auttaa. 4 Esimerkiksi Suomen pankin keskustelunaloitteet, Suomen Pankin BOFIT:in raportit, ETLA:n raportit jne. 5 Ks. esim. Marja Talikan (2004) kalvot. Keskeisiä kirjastoja LTY:n lisäksi on HKKK:n ja Hankenin kirjastot. Joissain tapauksissa kannattaa käydä myös Suomen Pankin kirjastossa (suljettu remontin vuoksi 2004 02/2005). Hyvä kirjavalikoima on myös Laurean (entinen Espoo Vantaa AMK) kirjastossa. 6 Lista uusimmista hankinnoista löytyy Wilmasta Uutuusluettelohausta (http://wilma.linneanet.fi/cgibin/newbooks.cgi). Valitse sanahauksi ki 658.14/.17 ilman lainausmerkkejä mutta muista välilyönti kikirjainten jälkeen. 11
Sekä haastatteluissa että mahdollisissa kirjekyselyissä on ilmoitettava mihin tarkoitukseen aineistoa tullaan käyttämään. Mikäli haastatellut eivät halua yritystensä nimiä mainittavan tutkimuksessa, on tiedot käsiteltävä ehdottoman luottamuksellisina. Kiitokseksi haastateltujen uhraamasta ajasta ja heidän luovuttamastaan aineistosta on tutkielma heti sen valmistuttua paikallaan toimittaa haastatelluille. Näin he voivat todeta antamiensa tietojen oikean käytön. On muistettava, että vastaisuudessakin saattaa joku opiskelija tai tutkija pyytää apua samoilta henkilöiltä. Epäkorrekti menettely heitä kohtaan saattaa tyystin lopettaa yhteistyömahdollisuudet. 4.4 Tilastoaineistot ja ohjelmat Rahoitus on aineistojen osalta yksi yhteiskuntatieteiden onnekkaimmista. Käytettävissä on paljon dataa, useista maista ja kohteista, korkealla frekvenssillä ja sitä on suhteellisen helppo saada käyttöönsä. Keskeisiä datan lähteitä ovat Datastream, Reuters ja Bloomberg tietokantaohjelmat (jälkimmäiset kaksi toimivat myös reaaliaikaisen informaatiotyöpisteinä) sekä koulun itse kokoamat aineistot. 7 Lisäksi opiskelijan kannattaa käyttää internetistä löytyviä aikasarjoja. 8 Ohjaaja(t) voivat auttaa aineiston hankkimisessa, mutta viime kädessä sen hankkiminen on jokaisen kirjoittajan omalla vastuulla. Varaa aineiston hankintaan riittävästi aikaa. Useimmat yllättyvät, kuinka paljon aikaa ja vaivaa se vaatii. Ole huolellinen aineiston kanssa. Ota aina käyttöösi niin pitkä ja niin täydellinen aikasarja (siis mieluummin päivä kuin kuukausiaineisto) kuin vain mahdollista ellei ole erityisiä syitä tehdä toisin. Rahoituksessa yleistettävyys vaatii usean vuoden aikasarjan. Valmistaudu näyttämään aineistosi ohjaajalle pyydettäessä. Periaatteessa kaikki aineisto kannattaa jättää ohjaajalle tulevien (opiskelija)sukupolvien käyttöön tutkielman valmistuttua ellei aineisto ole luottamuksellista. Tilastoaineistoa käsitellään tilastotieteellisellä ohjelmalla. Excel pystyy tekemään joitain yksinkertaisia testejä, mutta suositeltavaa on käyttää jotain varsinaista tilastotieteen ohjelmaa, kuten SPSS, Limdep, EViews, Shazam, WinRats jne. Mutkikkaammat menetelmät edellyttävät usein Matlab tai Gauss ohjelman käyttöä. Lisätietoja löytyy netistä. 9 7 Opiskelijoiden käytössä olevasta datasta lisätietoja antaa assistentti Timo Leivo. Kirjoitushetkellä käytettävissä on em. lisäksi ETLA:n tietokanta, josta löytyy useita erilaisia lähinnä kansantaloudellisia aikasarjoja sekä tietyt osakedatat HEX:stä. 8 Ks. http://www.lut.fi/kati/courses/rahoitus/rahoitus_finance/research_data.html 9 Ks. http://www.lut.fi/kati/courses/rahoitus/rahoitus_finance/econometric_programs.html 12
SPSS ja EViews ovat menujen avulla ohjattuja ohjelmia. Jos jokin menee pieleen tai jotain täytyy muuttaa, on komennot annettava uudestaan valikoiden kautta. Matlab (ja Gauss) on puolestaan pääsääntöisesti ajotiedostojen avulla ajettu ohjelma. 10 Se edellyttää, että käyttäjällä on kaksi tiedostoa: data ja ajotiedosto. Jos jokin menee pieleen tai jotain lisäanalyysejä on tehtävä, riittää kun käyttäjä muuttaa ajotiedostoa ja ajaa sen uudestaan. 10 Esimerkki ajotiedostosta löytyy liitteestä 4. 13
5. TUTKIELMAN KIRJOITUS 5.1 Selkeys ja johdonmukaisuus Selkeyden puute on paljon tavallisempi tutkielman arvoa alentava tekijä kuin suoranaiset asiavirheet. Johdonmukaisuus ja selkeys paranevat, kun yrität kiinnität huomiota seuraaviin kysymyksiin: Pysyykö kirjoitus kautta koko raportin tutkielman tavoiteasettelun ja rajausten puitteissa? Onko tutkielman lähtötaso sopiva? Muista, että kirjoitat ongelmaan perehtyneenä asiantuntijana ryhmäsi ʺmaallikko jäsenille, joilla on jo peruskurssien tiedot. Jos lähtötaso valitaan liian alhaiseksi, voi työstä tulla jo opittujen asioiden esittely, jolloin tutkielman arvo ja anti ryhmälle jää vähäiseksi. Korkea lähtötaso korottaa tutkielman arvoa, mutta edellyttää lukijoille vieraiden käsitteiden, teorioiden ja menetelmien riittävän selkeää esittämistä. Sopivatko kaikki otsikot niiden alla olevaan tekstiin? Koko työn otsikon hienosäätö (ei välttämättä sen pidentäminen) on syytä suorittaa vielä kertaalleen lopuksi. Myös alaotsikot tai kuvien ja taulukoiden nimet ovat kannattaa käydä huolella läpi. Kulkeeko tekstin juoni soljuvasti vai johtaako se äkkipysäyksiin ja jatkuu toisella aiheella? Varoittavia merkkejä on ristiviittaukset tekstin sisällä (vältä) ja yksittäiset alaluvut. 5.2 Johdanto luvun sisältö Johdannon tarkoituksena on herättää lukijan mielenkiinto tekstiä kohtaan. Se on ensimmäinen osa tekstiä, joka luetaan. Sen on oltava siksi myös markkinoiva. Tärkeintä on kuitenkin löytää hyvät perustelut sille, miksi ko. tutkimus on tehty. Johdantoa laadittaessa kannattaa pitää mielessä tässä luvussa esitettävä peruskaava. Tämä rakenne on vain suositus, josta poikkeaminen voi olla hyvinkin perusteltua. Se antaa kuitenkin hyvän lähtökohdan. Johdanto alkaa yhden kolmen kappaleen perustelulla, miksi aihealue on tärkeä. Yleisin perustelu on aiheen ajankohtaisuus. Esimerkki alla: Finnish stock market has experienced recent transformation from an isolated market to an internationally accessible market that is highly integrated to global capital markets. This development started in early 1980s when few domestically listed Finnish firms became listed in foreign stock exchanges. At the same time foreign investors were allowed to own Finnish stocks up to a certain limit. A few years later in the mid 1980s Finnish investors were allowed to 14
buy foreign stocks. Final step in this process took place 1993 when all restrictions on foreign ownership were abolished. Seuraava kappale kertoo usein tiiviisti aiemman tutkimuksen keskeiset työt ja tulokset. Esimerkki alla: A number of papers have studied international asset pricing models (see, e.g., Cho, Eun, and Senbet (1986), Korajczyk and Viallet (1990), Bekaert and Harvey (1995), Harvey (1995), Dumas and Solnik (1995), Dumas (1994)). Using data for the period January 1984 to June 1985, Hietala (1989) finds the Finnish market to be segmented and that the foreign investors are willing to pay a premium for the Finnish shares, because of the possibility to diversify globally. Martikainen, Virtanen, and Yli Olli (1993) and Bos et al. (1995) find Finnish stocks to exhibit low integration to the Swedish and especially to US stock markets using data for 1980 1986 and 1983 1989. Seuraava kappale on ns. mutta kappale ( However, ), eli se kertoo mitä aiemmassa tutkimuksessa ei ole otettu huomioon tai mikä on jäänyt tutkimatta. Tämä kappale kertoo samalla perustelun tämän työn tekemiselle. Syynä voi olla esimerkiksi se, että aiemmat tutkimukset on tehty USA:n aineistolla ja että nyt tarkastellaan toisen maan aineistolla tai että koko asiaa ei ole testattu empiirisellä aineistolla lainkaan. Myös tietyn maan USA:sta poikkeava ominaisuus, lain muutos tai halu/tarve tehdä aiempi tutkimus tuoreemmalla aineistolla voi olla tutkimuksen motiivi. Vaihtoehtoja riittää; esimerkki alla: However, most of the previous empirical work has been conducted on the US market which itself accounts for a major part of the global market portfolio. Therefore, it is of interest to study the international asset pricing models also using other globally integrated stock markets. Moreover, there are only a few previous studies using Finnish data to study international asset pricing models and market integration. Seuraava kappale kertoo nykyisen tutkimuksen tavoitteen / tutkimusongelman / sisällön. Lisäksi selviää aineisto ja tutkimusmenetelmä. Myös mahdolliset rajaukset tuodaan esille tässä. Esimerkki alla: This paper provides a test of international asset pricing models using Finnish stock portfolios. We start with a standard unconditional ICAPM model and extend it to multifactor asset pricing model with conditioning information. Tutkimusongelma kannattaa miettiä huolella. Se täsmentyy kirjoitustyön aikana, mutta yleisesti ottaen hyvän ja haastavan ongelman tunnuspiirteenä on se, että se voidaan kumota. Ohessa esimerkkejä: 15
Esimerkki 1: This paper will first analyze the hedge fund industry and then give descriptive analysis of the hedge funds registered in Finland Vaikka tämä kysymys on seminaarityöksi ihan sopiva, ei ongelma kuitenkaan ole kovin haastava. Siitä voi yrittää tehdä tutkimuksenomaisemman pienellä muotoilulla: This paper will first analyze whether the hedge fund industry in Finland has reached similar level of maturity as in the USA. Second, we will test using some common descriptive statistics, whether the hedge funds registered in Finland have outperformed Tämä esimerkki ei tarkoita, että tekemällä puhtaasti kosmeettinen muutos tutkimusongelman esittelyssä saadaan tutkimusta parannettua, vaan analyysin ja kirjoittamisen tulee tietenkin heijastaa tätä uudelleenfokusointia. Esimerkki 2: In this study, I replicate the empirical research from the earlier study by NN Tämän sijaan kannattaisi korostaa oman työn tuomaa lisätietoa (jälleen, edellyttäen että sitä on): In this study, I extend the study by NN and test whether XX holds even in 2002 Seuraava kappale voi kertoa tutkimuksen tulokset tiivistetysti, mutta sen sisällyttäminen on vapaaehtoista. Viimeinen kappale kertoo työn rakenteen tiivistetysti: The rest of the paper is organized as follows. Section 2 presents the theoretical background of the IAPM and its testable implications as well as empirical testing of the models. Section 3 discusses the data and its properties. Section 4 presents the empirical results. Finally, section 5 concludes and gives suggestion for further research. 5.2 Yhteenveto luvun sisältö Johdannon jälkeen lukevat useimmat yhteenveto luvun. Siksi on tärkeää, että ne muodostavat yhtenäisen parin. Yhteenveto lukuun pätee sama kuin johdantoon: lyhyempi on usein parempi. Sopiva pituus on usein yksi kaksi sivua. 16
Yleisesti ottaen yhteenveto luku koostuu seuraavista kappaleista: 1. Kerrataan mitä työssä on tehty. Muista tarkistaa, että se mitä on tehty on se, mitä johdannossa on sanottu tehtävän. Tyypillisesti tämä kappale alkaa sanoilla In this paper/thesis/essay, we have studied/analyzed/.... 2. Kerrotaan keskeiset tulokset. Muista tarkistaa, että vastaus tutkimuskysymykseesi löytyy. 3. Esitetään mitä merkitystä tuloksilla on (esim. käytännön kannalta). 4. Lopuksi ehdotetaan jatkotutkimusaiheita eli vastaus kysymykseen, mitä olisit vielä voinut tutkia, jos lisäaikaa olisi ollut käytössä. Usein nämä jatkotutkimusideat toimivat pohjana jatkotutkimukselle. Lopputyötä varten ne voivat olla hyviä paikkoja etsiä mahdollisia ideoita siitä, mitä voisi tarkastella. Edellä oleva rakenne on jälleen tietysti vain suositus, mutta se antaa kuitenkin kuvan siitä, miten yhteenveto kannattaa rakentaa. 5.3 Muut luvut Teoriaosuus tai vastaava aiempaa kirjallisuutta esittelevä luku (yleensä luku 2) on tärkeä luku, sillä se osoittaa aiheen osaamisesi tason. Yritä välttää seuraavia yleisiä virheitä: Laitat mukaan kaikki mahdolliset teoriat osoittaaksesi osaamistasi (tai siis lähteiden lukutaitoa) ellet kuitenkaan käytä niitä mihinkään työssäsi. Älä kirjoita mukaan kaikkea sitä, mitä et osannut ennen työn aloittamistasi. Esimerkiksi ellet tiennyt miten parametrin tilastollista merkittävyyttä testataan tai miten keskihajonta lasketaan, ei kuitenkaan ole syytä antaa muille kolmen sivun selvitystä siitä miten se tehdään. 11 Voit toki vapaasti kirjoittaa itsellesi ylös asioita, joista olet ollut epävarma. Usein kirjoittaminen onkin paras tapa oppia asioita. Tutkimusaineistoa ja tutkimusmenetelmää kuvaava luku (usein luku 3) on myös hyvin tärkeä, koska sen perusteella lukija päättelee voiko hän luottaa tuloksiisi. Aineiston kuvaamisessa tärkeää on kuvata tarkasti kaikki tehdyt valinnat. Esimerkiksi laskitko prosentuaalisia tuottoja vai logaritmisia tuottoja, otitko osingot huomioon, mikä on kohdeindeksi (tuotto vai hintaindeksi), mistä sait datan, painotitko eri havaintoja, miten laskit riskittömän koron jne. Kuvaus täytyy olla niin tarkkaa, että työ on replikoitavissa ts. toisten tutkijoiden pitää pystyä kuvauksen perusteella tekemään testit periaatteessa uudestaan ja tarkistamaan tulosten oikeellisuus. 11 Yleisesti ottaen tilastotieteen johdantokurssin asioita ei kannata kirjata edes kaavatasolla tekstiin (esim. keskiarvo, keskihajonta, vinous, huipukkuus, korrelaatio, jne.) 17
Data aineistoa kuvaavassa luvussa on myös tärkeää tarjota ns. perusdeskriptiiviset tiedot käytetyistä aikasarjoista (esim. keskiarvo, keskihajonta, vinous, huipukkuus, 1. asteen autokorrelaatio). Näin siksi, että lukija voi nopeasti nähdä onko tekijän aineisto täysin pielessä. Ne voi tarjota myös neljännen luvun ensimmäisenä alalukuna. Neljännessä luvussa kerrotaan empiirisessä työssä varsinaiset tulokset. Lukuun voi myös sisällyttää tulosten robustisuutta tarkastelevia testejä. Ne pyrkivät vastaamaan kysymyksiin, joita lukijalla voi tulla tekstiä lukiessa (esim. entä jos olisitkin käyttänyt tapaa/menetelmää/muuttujaa X Y:n sijasta ). Tutkielman viimeisessä luvussa (yleensä Conclusion ) kerrataan tutkimuskysymys lyhyesti, esitetään yhteenveto tuloksista, mahdolliset käytännön implikaatiot ja jatkotutkimuksen aiheita. Voit tässä yhteydessä myös esittää valistuneita arvauksia jonkin mielenkiintoisen tuloksen taustalla vaikuttavista tekijöistä, ja keskustella lisää omien tuloksien kytkennöistä aiempaan tutkimukseen. Älä kuitenkaan tässä vaiheessa enää tuo mukaan tuloksia, joita paperissa ei aiemmin ole esitetty. Käytä lähdeviittauksia niukasti. Liitteet ovat myös olennainen osa työtä. Liitteisiin laitetaan se materiaali, joka ei olennaisesti liity työhön. Usein se voi sisältää esimerkiksi pitkähköjä luetteloita (esim. haastattelututkimuksen kysymykset) tai ylimääräisiä taulukoita. Muista kuitenkin, että tutkimuksen keskeiset tulokset ovat aina taulukoissa/kuvioissa, jotka ovat tekstin joukossa. Keskeinen tulos ei siis voi löytyä työsi liitteestä. 18
6. TYÖN ULKOASU Työn ulkoasusta löytyy kuvaus opinto oppaan lopusta. Ohessa kuitenkin rahoituksen pääaineessa suositeltavia tarkentavia ohjeita. 6.1 Kieli ja kieliasu Tekstin tulee olla sujuvaa ja kielellisesti mahdollisimman virheetöntä. Kielihuoltoasiana kannattaa muistaa erityisesti yhdyssanat, jotka näyttävät olevan nykyään ongelma yhä useammalle. Kannattaa myös tulostaa itselleen pilkkusäännöt internetistä. Rahoituksen teksteissä joudutaan myös usein käyttämään ilmaisuja kaksi kertaa suurempi, puolet pienempi. Vältä perusvirheitä tyyliä Muuntajien teko Kiinassa tulee kolme kertaa halvemmaksi kuin Suomessa 12, sillä yksikin kertaa halvempaa on jo ilmaista kolme kertaa tarkoittaa sitä, että Kiinassa maksetaan tavaroiden tekemisestä tilaajalle kaksi kertaa alkuperäinen hinta (ts. hinta on 200 prosentti kertaa Suomen hinta ja se on halpaa jos mikä!). Vastaavasti kannattaa muistaa, että kaksi kertaa kalliimpi maksaa kolme kertaa alkuperäisen hinnan. Myös termi puolet kalliimpi ei tee 50 euron tavarasta 100 euron hintaista vaan 75 euron yleisestä virhekäytöstä huolimatta. Pitkiä ja monimutkaisia virkkeitä on syytä välttää. Mikäli et ole mielestäsi täysin ymmärtänyt jotain tutkielmaasi liittyvää asiaa tai yksityiskohtaa, älä kätke epävarmuuttasi sekavalla kieliasulla. Aiheeseen perehtymätön lukijakaan ei silloin taatusti saa asiasta selvää. Parempi vaihtoehto on, että selvität asian itsellesi perusteellisesti ja esität sen sitten selkeästi. Teksti kannattaa kirjoittaa alusta alkaen hyvin, eikä luottaa siihen, että virheet voi korjata lopussa. Loppuun kannattaa toki jättää aikaa virheiden korjauksille, mutta se pitäisi käyttää vaikeasti havaittavien virheiden korjaukseen, ei koko tekstin perusteelliseen korjaamiseen. Työ kirjoitetaan passiivissa; englanninkielisessä gradussa sallitaan we muoto We have studied. Vältä erityisesti minä pronominin käyttöä. Tutkimusongelma täytyy kirjoittaa yleisessä passiivimuodossa ( tässä tutkielmassa tarkastellaan ). Tekijän omat kommentit ja kannanotot käyvät ilmi lähteettöminä osioina tekstistä. Vältä myös kansanomaisia sanontoja (esim. sanoja diilerit, treidaajat jne.) ja kaikkihan sen tietää tyyppisiä toteamuksia. Gradun voi kirjoittaa suomenkielellä. Rahoituksessa englanninkielen käyttö on kuitenkin hyvin suotavaa. Tulevat työtehtävät edellyttävät usein kykyä tuottaa tekstiä 12 Todellinen otsikko Iltasanomista. 19
englanniksi. Toisaalta monille termeille ei ole olemassa suomennosta. 13 Englannin kielessä on kuitenkin omat tyylikäytäntönsä, joista seuraavassa muutama: desimaalipilkun sijasta käytetään desimaalipistettä alaviitteet tulevat yleisesti pisteen jälkeen ellei alaviite liity tiettyyn sanaan (samaa suositellaan myös Suomeksi kirjoitettuun tekstiin). Taulukkoihin, kuvioihin, kirjan lukuihin ja liitteisiin viitatessa käytetään isoa alkukirjainta toisin kuin suomenkielessä ts. See Table 7 in Section 3... or... as show in Figure 3 in Appendix 1 vrt. Katso taulukko 7 luvussa 3 tai kuten kuviosta 3 liitteessä 1 voidaan havaita Englanniksi kirjoittaminen menee tämän oppaan aiheen ulkopuolelle. Opiskelijoita kehotetaankin etsimään aihetta käsitteleviä oppaita, joita on olemassa useita. 6.2 Laajuus Tutkielman on oltava niin pitkä, että käsiteltävä aihe tulee riittävästi valaistuksi. Kandidaattitutkielman ohjepituus on rahoituksessa 25 35 sivua. Tämä usein edellyttää aiheen rajaamista melko kapeasti. Opiskelijoista voi aluksi tuntua, että valittua aihetta ei uskalla kunnolla fokusoida, koska silloin ei saa riittävästi sivuja aikaiseksi. Myöhemmin voi huomata, että on sittenkin varaa fokusoida. Tällöin pitää uskaltaa editoida omaa tekstiä rankastikin, eikä siis jättää liian laveaa tekstiä mukaan vain siksi, että se tuli aikanaan kirjoitettua. Vaikka liian laaja fokus voidaan osittain myöhemmin korjata sitä teroittamalla, voi silloin olla niin kiire työn palautuksen kanssa, että kirjoittaminen jää viimeistelemättä. Yllä esitetystä ohjepituudesta voidaan hyvin poiketa alaspäin formaalin matemaattisen työn kohdalla, ja ylöspäin silloin, kun työn kontribuutio sen ansaitsee. Pro gradu tutkielman pituus on puolestaan lähellä sataa sivua. 6.3 Sisällysluettelo ja otsakkeet Sisällysluettelosta on ilmettävä kaikki pää ja alakappaleiden otsikot sivunumeroineen. Samanarvoisilla otsikoilla tulee olla samantasoiset numerot. Liitteestä 2 löytyy malli sisällysluettelosta. 6.4 Kuvat ja taulukot 13 Suomenkielisessä työssä kannattaa merkitä alkuperäinen englanninkielinen sana sulkuihin ensimmäisen käyttökerran yhteydessä, jos suomennos ei ole vakiintunut. Esim. tutkitaan rahastojen suorituskyvyn pysyvyyttä (engl. performance persistance). 20