Oulunkaaren kuntayhtymä Uusiutuvan energian yrityskeskus Lämpöyrittäjyyden ja laatuhakkeen toimintasuunnitelma vuosille 2012-2014 Iin Micropolis Oy 30.6.2011
1 Sisällysluettelo 1. Lämpöyrittäjyys Suomessa... 2 1.1 Yleistä lämpöyrittäjyydestä... 2 1.2 Lämpöyrittäjyyden keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 4 2. Lämpöyrittäjyys Oulunkaarella ja lämpöyrittäjyyden kehittämishankkeet... 7 2.1 Uusiutuvan energian yrityskeskushanke... 7 2.1 Bioenergiapörssi... 9 2.2 Pohjoinen Uusiutuva Energia PUE... 9 3. Lämpöyrittäjyyden ja laatuhakkeen kehittämisen toimintasuunnitelma vuosille 2012 2014... 10 3.1 Toimintasuunnitelman toimenpiteet ja tavoitteet... 10 3.2 Toimintasuunnitelman toteutus... 11
2 1. Lämpöyrittäjyys Suomessa 1.1 Yleistä lämpöyrittäjyydestä Lämpöyrittäjyydessä lämmöntuottaja eli lämpöyrittäjä tuottaa lämpöä hankkimallaan polttoaineella ja myy tuottamaa lämpöä asiakkaalle. Usein lämpöyrittäjä tarjoaa lämmön kokonaistoimitusta, joka sisältää myös laitosinvestoinnin. V. 2007 yli puolet uusista lämpölaitoksista oli lämpöyrittäjien investoimia. Kokonaistoimituksessa lämpöyrittäjä vastaa laitoksen polttoaineen hankinnan lisäksi laitoksen valvonnasta, puhtaanapidosta ja valvonnasta. Pääpolttoaineena on yleensä yrittäjän omista metsistä tai lähiseudulta hankittu puu. Myös puunjalostuksen sivutuotteet, peltobiomassat ja turve sopivat polttoaineeksi. (www.metsavastaa.net) Lämmön ostaja on aikaisemmin ollut useimmiten kunta, mutta yrityskohteiden määrä on viime aikoina kasvanut. Lämpöyrittäjyys tarjoaa kunnille, kaupungeille ja yrityksille paikallisen energiavaihtoehdon, jossa hyödynnetään oman paikkakunnan bioenergiatarjontaa ja käytetään lähialueen yrittäjien palveluja. Näin lämpöliiketoiminnan rahavirrat tukevat oman paikkakunnan taloudellista kehitystä. Lisäksi paikallisten energiavarojen käyttäminen vähentää energiatuotannosta syntyviä hiilidioksidipäästöjä ja näin se tukee kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa ja siihen liittyviä uusiutuvan energian edistämisohjelmia. TEMin Pk-bioenergiatoimiala raportin mukaan Suomessa oli vuoden 2010 alussa toiminnassa ainakin 455 lämpöyrittäjien hoitamaa lämpölaitosta. Uusia yrittäjiä on tullut alalle vuosittain noin 50 kpl. Taulukko 1. Lämpöyrittäjälaitosten lukumäärä ja kattilateho yhtiömuodoittain Lämpöyrittäjät käyttivät vuonna 2009 lämmöntuotannossaan kaikkiaan noin 1,1 miljoonaa irtokuutiometriä kiinteitä biopolttoaineita. Puupolttoaineiden määrä oli noin 1 060 000 irtokuutiometriä. Loput olivat lähinnä pala- ja jyrsinturvetta. Myös viljanlajittelujätettä ja markkinakelvotonta viljaa sekä ruokohelpeä poltettiin yhteensä muutamia tuhansia irtokuutiometrejä. Lisätai varalämmönlähteenä lämpölaitoksissa oli yleensä polttoöljy. Lämpöyrittäjät käyttivät vuonna
3 2009 metsähaketta noin 980 000 irtokuutiometriä. Metsähakkeen lisäksi käytettiin sahauspintahaketta noin 35 000 irtokuutiometriä sekä muita kiinteitä puupolttoaineita noin 48 000 irtokuutiometriä. Lämpöyrittäjyyden yritysryhmässä toimipaikkakohtainen liikevaihto oli 2001-2008 välillä 291 000-365 000 Euroa. Hakeyritysryhmässä toimipaikkakohtainen liikevaihto oli 2001-2008 huomattavasti suurempi vaihdellen 1,4 M eurosta 2,42 M euroon. Liikevaihdon kasvu on ollut lämpöyrittäjyysryhmässä voimakasta koko 2000-luvun, kun taas hakeyritysryhmässä kasvuvauhti on tasaantunut vuodesta 2008 lähtien 2000-luvun alun ripeähkö kasvun jälkeen. Lämpöyrittäjyyden osalta toiminta oli merkittävintä Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. On kuitenkin huomattava, että merkittävää osaa lämpöyrittäjätoiminnasta harjoitetaan maatalouden tuotantotoiminnan ohella, jolloin ko. liiketoiminnan tiedot eivät välity lämpöyrittäjyystilastoihin. Kuva 1. Lämpölaitosten alueellinen jakaantuminen vuonna 2009
4 1.2 Lämpöyrittäjyyden keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet TEMin PK-bioenergia toimialaraportissa nostetaan esiin toimialan keskeisiä menestystekijöitä, ongelmia ja kehittämistarpeita seuraavasti. Menestystekijät Suomen suurista metsävaroista johtuen puupohjaisten polttoaineiden osuus energiantuotannossa on merkittävä ja se tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Puupohjaisten ja yleensä koko bioenergia käytön lisäämisistä tukevat sekä kansalliset että kansainväliset sopimukset ja säädökset ja myös EU:n tavoitteet uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisestä. Bioenergia-alan menestyvät yritykset seuraavat aktiivisesti toimintaympäristössään tapahtuvia muutoksia, panostavat kehitystoimintaan ja ovat edelläkävijöitä uusien liiketoimintamallien soveltamisessa ja käyttöönotossa. Alalla menestyvien yritysten ominaispiirteitä ovat mm.: Asiakkuuden ja jakeluverkon hallinta Kilpailijoista poikkeavat liiketoiminta- ja palvelumallit Tietotekniikan käyttö toiminnan ohjauksessa Keskittyminen tiettyihin tuote- ja markkinasegmentteihin Logistiikan hallinta Tehokas tuotanto ja hallinto Raaka-ainevirtojen hallinta Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö Ongelmat Pk- bioenergia toimialaraportissa nostetaan bioenergia-alan markkinoiden ja tuotannon kehittymisen kannalta merkittävimmäksi ongelmaksi bioenergian kallis hinta suhteessa muihin energiamuotoihin nähden. Raportin mukaan kallis hinta johtuu eri muuttujista; raaka-aine on kallista, toimitusorganisaatioissa on puutteita, polttoaineiden vastaanotoissa ja käsittelyssä on ongelmia sekä polttoaine usein laadultaan riittämätöntä. Lisäksi tuotantolaitokset ovat usein hyötysuhteeltaan huonompia. Bioraaka-aineen korkea hinta johtuu pääosin puutteista korjuuteknologiassa ja logistiikassa. Lisäksi kilpailu perinteisen metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden kanssa on nostanut raaka-aineen kustannustasoa. Näitä ongelmia voidaan ratkaista panostamalla korjuuteknologioiden kehittämiseen ja raaka-aineen toimituksissa tehokkaisiin integroituihin korjuuketjuihin. Jos lämpöyrittäjä ei saa tarvitsemaansa energiapuuta omasta metsästä, aiheuttaa energiapuun vaihteleva hinta ongelmia yritystoiminnan kannattavuudelle. Hintavaihteluita tasataan energiapuulle maksettavien tukien kautta. Tällä hetkellä käytössä on ns. Kemera tuki (Kestävän metsätalouden rahoituslaki), jonka korvaa todennäköisesti ensi vuoden alusta PETU-laki (puuenergiatuki).
5 Esimerkki: Iin metsänhoitoyhdistys, Eero Alaraasakka/ Toukokuu 2011 Energiapuun saatavuus, käyttö ja hinta Iissä Iissä hakataan yksityismetsistä yhteensä 135 000 kiintokuutiometriä (m3) tukkia ja kuitupuuta vuodessa. Lisäksi yksityismetsistä saadaan energiapuuta 10 000 m3/vuosi. Puun kasvu Iin metsissä arvioidaan olevan yli 200 000 m3/vuosi. Metsäisimmät alueet ovat rannikon ja radan välissä, jossa metsät kasvat hyvin. Kasvun arvioidaan olevan kiihtyvää vielä seuraavat 20 vuotta. Lähitulevaisuudessa toimenpiteitä vaativat rannikon ikääntyvät koivikot, jotka uudistuvat n. 50 vuoden välein. Monet koivikkoalueet lähestyvät tätä ikää. Puun saatavuuteen vaikuttaa merkittävästi maanomistus. Noin 1/3 omistajista on kaupungistuneita, osa heistä on aktiivisia mutta myös passiivisia metsänomistajia on paljon. Erityisesti yhteisomistukset eli perikunnat ovat usein vaikeasti saavutettavia ja passiivisia metsänomistajia. Kemera tuki (Kestävän metsätalouden rahoituslaki) tuki on välttämätön energiapuun saatavuuden kannalta. Tuki menee puunkorjaajalle, ei metsänomistajalle. Tuki on kiinteä n. 14 /m3 = n. 8 /MWh. Haastatteluhetkellä tukkipuun kantohinta oli n. 14 /m3 ja energiapuusta maanomistaja sai n. 7 /kuutio. Lämmöntuottajalle raaka-aine maksoi > 20 /Mwh. Raaka-aineen kuljetuksella ei ole suurta hintavaikutusta. Energiapuun lisääntynyt käyttö on lisännyt tuen kysyntää mutta vuotuinen rahamäärä ei ole kuitenkaan kasvanut. Iissä energiapuuta on käytetty keskimäärin n. 20 000 hake kuutiota (i-m3)/vuosi. Määrät ovat olleet jo pitkään lisääntymään päin. Esimerkiksi välillä 7/2010 4/2011 käyttö oli 18.000 hakekuutiota (i-m3), joka vastaa vajaata 8000 m3(kiintokuutio). Alueen taloudelle tämä tarkoittaa seuraavaa; metsänomistajille jäi kantohintana noin 60 000 tuloja, puunkorjuun työtuloja syntyi n. 50 000 ja lisäksi Kemera-tukia ohjautuu alueelle n. 100.000 Energiapuulle suurin hintaan vaikuttava tekijä on laitoksella maksettava hinta, /MWh. Vaihteluväli on laaja, n. 15-23 /MWh. Pienet laitokset, joihin menee vain vähän tavaraa, maksavat yleensä parempaa hintaa. Yhdestä kiintokuutiosta saadaan energiaa n. 2 MWh eli hinta laitoksella vaihtelee 30-46 /k-m3. Kun tästä vähennetään haketuksen osuus, joka on n. 12-17 /k-m3, jää tienvarsihinnaksi 13-34 /k-m3. Korjuu maksaa 20-25 /k-m3 eli kantohintaa jää parhaillaan 14 ja huonoimmillaan mennään jopa 12 pakkasen puolelle. Pahimmillaan siis edes Kemera-tuen avulla ei jää maksettavaa pystyhintaa, mutta parhaimmillaan voi energiapuun myyjälle jäädä yli 20 /k-m3. Lyhyesti sanottuna yksiselitteistä pystyhintaa energiapuulle ei ole, vaan se riippuu korjuukustannuksista, haketuskustannuksista ja laitoshinnasta. Raaka-aineen hinnan lisäksi lämpöyrittäjyyden keskeiseksi ongelmaksi koetaan kuntien vähäinen aloitteellisuus alueellisten lämpölaitosten toteuttamisen näkökulmasta. Kuntien omistamat kiinteistöt muodostavat sen kriittisen massan, jolla alueellisista lämpölaitoksista voidaan saada liiketaloudellisesti kannattavia yksikköjä. Tästä syystä kunnan aliotteellisuus on usein ratkaisevassa asemassa lämpöyrittäjyyden aloittamisessa. Paikallinen puuenergialla toimiva lämpölaitos on lisäksi merkittävä aluetalouden ja työllisyyden kannalta. Yhden keskikokoisen (1 MW) alueellisen lämpölaitoksen lasketaan työllistävän 4 henkilöä raaka-aineen hankinnassa ja kuljetuksessa. Pk bioenergiaraportissa pidetään lämpölaitosten investointikustannuksia korkeana yksityisen yrittäjän näkökulmasta, koska kustannuksista merkittävä osuus kohdistuu lämmönjakoverkostoihin. Lisäksi investointien kuoletusaika on hyvin pitkä, 15 20 vuotta. Raportissa esitetäänkin, että investointien tekeminen soveltuisi paremmin kunnille kuin yksityisille lämpöyrittäjille. Kehittämistarpeet
6 Kun Pk-bioenergian toimialaraportin pk-barometrissä kysyttiin alan yrityksiltä tärkeimpiä kasvukeinoja, nousi vastauksissa merkittävimmäksi kehityskohteeksi erilaisten yhteistyömuotojen etsiminen ja verkottuminen (45%). Muita tärkeitä kehityskohteita ovat myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. Kuva 2. Yritysten tärkeimmät kasvukeinot Kysyttäessä alan yrityksiltä millä alueilla yrityksillä on eniten kehittämistarvetta, merkittävimmiksi kehityskohteiksi nousivat tuotanto- ja materiaalitoiminnot, yhteistyö ja verkottuminen, henkilöstön kehittäminen ja koulutus sekä markkinointi ja myynti. Kuva 3. Yrityksien kehittämistarpeet
7 Lämpöyrittäjyyteen raportti esittää uusien liiketoimintakonseptien kehittämistä sekä energiaketjun osiin kuten o polttoaineen tuotanto ja myynti o lämmitysjärjestelmän suunnittelu ja myynti osana talotoimituksia o lämmitysjärjestelmien asennus, huolto ja kunnossapito että koko ketjun hallintaan pyrkiville yrityksille o energian tai polttoainejalosteen myynti loppuasiakkaalle Lämpöyrittäjyysliiketoiminnan kehittäminen johtaa kysynnän lisääntymiseen ja uusien tuotteiden tarpeeseen koko tuotantoketjussa sekä siihen liittyvässä laitevalmistuksessa. 2. Lämpöyrittäjyys Oulunkaarella ja lämpöyrittäjyyden kehittämishankkeet Kuva 4. Oulunkaaren kuntayhtymä 2.1 Uusiutuvan energian yrityskeskushanke Lämpöyrittäjyyttä on tuettu Oulunkaarella eri hankkeiden ja neuvontapalveluiden kautta jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2008 alkaneessa ja kesäkuussa 2011 loppuvassa Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeessa tarjottiin liiketoiminnan kehittämispalveluja energia-alan yrityksille.
8 Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä eri käyttäjäryhmissä sekä edistää uusiutuviin energialähteisiin liittyviä elinkeinomahdollisuuksia alueella. Lämpöyrittäjyyden edistämiseksi hankkeessa on kartoitettu potentiaalia lämpöyrittäjyyskohteita erityisesti Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Iissä. Osassa selvitetyistä kohteista on öljyn vaihtaminen bioenergiaan toteutunut paikallisen lämpöyrittäjän toimesta. Suurimmassa osassa jo kartoitetuista kohteista on tiedossa vuosittainen energiakulutus mutta edellytykset lämpöyrittäjyydelle ovat vielä selvitysvaiheessa. Kartoitusta koko alueen potentiaalisista lämpöyrittäjyyskohteista ei hankkeen aikana ehditty toteuttaa mutta hankkeessa saatiin luotua hyviä toimintamalleja ja esimerkkejä lämpöyrittäjyydestä. Uusiutuvan energian yrityskeskus- hankkeen tuloksena Oulunkaarelle syntyi neljä uutta lämpö- ja hakeyritystä. Pudasjärven Energiaosuuskunta Hankkeen tuloksena syntyi Pudasjärven energiaosuuskunnalla, jolla on jo vastuullaan muun muassa Pudasjärven teollisuusalueen lämmöntoimitus ja useita kaupungin entisiä ja nykyisiä koulukiinteistöjä. Osuuskunnan toimialana on energiaraaka-aineen hankinta, jalostus ja myynti, harvennuspuun ja hakkuujätteen korjuu sekä nuorien metsien kunnostaminen. Osuuskunnan tarkoituksena on edistää kotimaisen energia käyttöä jäsentensä ammatin ja taloudenpidon tukemiseksi. Tervatien Lämpö Oy Hankkeen tuloksena syntyi Utajärvelle Tervantien Lämpö Oy, joka hoitaa Utajärven kunnan lämpölaitoksen ylläpidon ja energiapuun hankinnan. Tervetien Lämpö Oy on hyvä esimerkki liiketoimintakonseptista, jossa lämpöyrittäjyys on rakennettu siten, että hyödynsaajia ovat kaikki ketjun toimijat. Tervatien Lämpö Oy:n palvelun etu raaka-aine hankinnassa muihin energiapuun ostajiin verrattaessa on se, että yritys kerää nuorenmetsänhoitokohteilta energia- ja ainespuun samalla kertaa. Tämä tuo metsänomistajalle merkittävästi lisähyötyä kohteissa, joissa ainespuukertymältä pienissä kohteissa oleva kuitupuu olisi mennyt muiden energiapuuostajien korjuumenetelmissä energiapuun joukossa polttoon. Tervantien Lämmön korjuumenetelmän kautta metsänomistajan saama lisähyöty on hehtaaria kohden n. 150-300 euroa. Tervatien lämmön kautta metsänomistajalle on maksettu kesäkorjuukelpoisissa kohteissa energiapuusta n.7 euroa/m 3. Samalla Tervantien Lämpö Oy:n energiapuun paikallinen käyttö edistää nuorten metsien hoitoa Utajärvellä. (www.mhy.fi/utajärvi). Metsähake Uusituvan energian yrityskeskus -hankkeen avulla metsähakkeen käyttö on lisääntynyt Oulunkaarella vuodessa noin 20 000 MWh, mikä korvaa vuosittain noin kaksi miljoonaa litraa kevyttä polttoöljyä. Hankkeessa syntyi kaksi uutta hakeyritystä. Lisäksi hankkeessa on kartoitettu ja arvioitu teknologioita, joilla hakkeesta saadaan laatuhanketta. Tästä esimerkkinä CCM Power Oy:n hakkeen kuivausteknologian evaluointi käytännön demonstraatiohankkeiden kautta. Lisäksi Uusituvan energian yrityskeskus- hanke on tuottanut useita selvityksiä ja raportteja uusiutuvan energian eri muotoihin liittyen. Selvitykset ovat saatavilla Oulunkaaren internetsivuilla osoitteessa www.oulunkaari.com.
9 2.1 Bioenergiapörssi Uusiutuvan energian yrityskeskus -hankkeen tekemää työtä jatketaan Oulunkaaren kuntayhtymän ja Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskuksen Bioenergiapörssi-hankkeessa, joka käynnistää Uusituvan energian yrityskeskus -hankkeessa suunnitellun Bioenergiapörssin. Se on energia-alan yrityksille ja metsänomistajille sekä puuta ja haketta käyttäville kotitalouksille tarkoitettu sähköinen markkinapaikka. Pörssi toimii luotettavana ostajien ja myyjien kohtaamispaikkana, ja sen tavoite on lisätä energiapuukaupan määrää. Huutokauppasivustoon voi jo tutustua osoitteessa www.bioenergiaporssi.fi. 2.2 Pohjoinen Uusiutuva Energia PUE Uusiutuvan energian yrityskeskus -hankkeen tekemää työtä jatketaan myös Micropolis Oy:n hallinnoimassa Pohjoinen Uusiutuva Energia hankkeessa. Hanke alkoi 1.6.2011 ja kestää vuoden 2013 loppuun. Hanke keskittyy erityisesti Oulunkaaren ja Oulun seudun uusituvan energia-alan toimijoiden verkottamiseen ja luomaan kiinteän yhteisön, joka on tunnistaa ja toteuttaa uusiutuvan energian kehittämisen yhteisiä visioita ja tavoitteita. Hankkeen tavoitteena on edistää alueen uusituvan energian yritysten kansallisen ja kansainvälisen liiketoiminnan kasvua sekä synnyttää uusia tuote- ja palveluliiketoimintoja, uusia monipuolisia alihankintaketjuja, uusia yrityksiä ja uusiutuvaan energiaan liittyviä investointeja. Hanke lisää myös oppi- ja tutkimuslaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Hanke on jaettu seuraaviin työpaketteihin: WP1 Yritysten, osaamisen ja tutkimuksen profilointi WP2 Yritysten markkinointiyhteistyö ja kansainvälistyminen WP3 Yritysten yhteistyöhankkeet, myös kv-hankkeet (esim. EU-hankkeet) WP4: Pilottihankkeet uusien liiketoimintojen, yritysten ja tuotteiden synnyttämiseksi Lämpöyrittäjyyden aktivointi ja siihen liittyvät verkottamis- ja kehittämistoimet ovat yksi osa PUEhankkeen toimenpiteistä.
10 3. Lämpöyrittäjyyden ja laatuhakkeen kehittämisen toimintasuunnitelma vuosille 2012 2014 3.1 Toimintasuunnitelman toimenpiteet ja tavoitteet Oulunkaaren puuenergian tuotannon ja käytön lisäämiseksi ja paikallisen lämpöyrittäjyyden edistämiseksi ehdotetaan vuosille 2010 2014 toimintasuunnitelmaa, joka pohjautuu seuraaviin toimenpiteisiin: LÄMPÖYRITTÄJYYS- KOHTEET OULUNKAA- RELLA julkiset kiinteistöt yrityskiinteistöt muut kiinteistöt KIINTEISTÖJEN OMISTA- JIEN TIEDOTTAMINEN LÄMPÖYRITTÄJYYDES- TÄ. AKTIVOINTI; erityisesti kuntien kiinteistöt LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ KIINNOSTUNEIDEN HEN- KILÖIDEN / TOIMIJOIDEN KARTOITUS LÄMPÖYRITTÄ- JYYDEN UUDET LIIKETOIMINTA- KONSEPTIT LÄMPÖYRITTÄJIEN VALMENNUS lupa-asiat tuet kannattavuuslaskennat mitoitukset laitehankinnat sopimukset tarjoukset raaka-aineen hankinta, laatuhake verkostoituminen, yhteistyö jne. TIEDOTTAMINEN LÄMPÖKAARI LÄMPÖYRITTÄJYYDELLÄ MINERAALIÖLJY- VAPAASEEN OULUNKAAREEN 2015 Kuva 5. Lämpöyrittämisen ja laatuhakkeen kehittämisen toimintasuunnitelma 2012-2014
11 Toimintasuunnitelman tavoitteena on: lisätä biopolttoaineiden käyttöä, tavoitteena mineraaliöljyvapaa Oulunkaari vuonna 2015 luoda uutta lämpöyrittäjyyttä Oulunkaarelle parantaa lämpöyrittäjyyden liiketoiminnan kannattavuutta neuvoa, ohjata ja tiedottaa lämpöyrittäjyyteen liittyvissä asioissa tarjota puolueetonta tietoa kiinteistöjen omistajille auttaa lämpöyrittäjiä neuvotteluissa ja sopimusasioissa auttaa lämpöyrittäjiä yhteistyössä ja verkostoitumisessa kansallisesti ja kansainvälisesti 3.2 Toimintasuunnitelman toteutus Toimintasuunnitelman totuttamiseksi ja työkaluksi ehdotetaan Lämpökaari -kehittämishanketta, joka keskittyy Oulunkaaren lämpöyrittäjyyden aktivoimiseen ja kehittämiseen. Hankkeen tehtävänä on tunnistaa ja kartoittaa koko Oulunkaaren alueella lämpöyrittäjyydelle sopivat lämmityskohteet. Kun kohteet on tunnistettu, hankkeessa edistetään aloittelevien tai toimintansa laajentamista suunnittelevien yrittäjien ja sopivien lämmityskohteiden kohtaamista Lämpökaari - kehittämishankkeen keskeisenä tehtävänä on myös aloittavien ja jo toimivien lämpöyrittäjien neuvominen ja valmentaminen kannattavaan lämpöyrittäjyyteen. Lämpökaari- hankkeessa jatketaan Uusituvan energian yrityskeskus -hankkeen alulle panemaan työtä Oulunkaaren lämpöyrittäjyyden kehittämisessä. Lämpökaari -hankkeessa hyödynnetään aikaisemman hankkeen hyviä käytänteitä ja saavutettuja tuloksia. Lämpökaari kehittämishankkeessa puututaan myös lämpöyrittäjyyden pullonkauloihin. Lämpökaari-hanke linkitetään käynnissä oleviin Bioenergiapörssi- ja PUE-hankkeisiin hyödyntäen käynnissä olevien hakkeiden toimintoja ja resursseja uusien lämpöyritysten syntymisessä ja olemassa olevien yritysten kehittämisessä. LÄMPÖYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMINEN OULUNKAARELLA LÄMPÖKAARI lämpöyrittäjyyden edellytykset lämpöyrittäjyyden uudet liiketoimintakonseptit lämpöyrittäjävalmennus BIOENERGIAPÖRSSI puuraaka-aineen saatavuus ja laatu raaka-aineen logistiikka sähköinen markkinapaikka PUE verkostoituminen ja yhteistyö alihankintaketjut tutkimus ja uudet teknologiat benchmarking; kansalliset ja kv- mallit Kuva 6. Yhteistyö lämpöyrittäjyyden kehittämisessä Oulunkaaren uusiutuvan energian hankkeissa
12 Lämpökaari kehittämishankkeen 2012 2014 toteuttamiseen ehdotetaan seuraavia työpaketteja (Work Packages, WP): WP 1 LÄMPÖYRITTÄJYYDEN EDELLYTYKSET OULUNKAARELLA - MARKKINATUTKIMUS - systemaattinen markkinatutkimus Oulunkaaren yritysten ja julkisyhteisöjen lämmitysjärjestelmistä; lämpöyrittämisen kannalta potentiaalisten kohteiden tunnistaminen Oulunkaarella vuoden 2012 tilanteessa - lämpöyrittäjyydestä tiedottaminen kiinteistön omistajille - lämpöyrittäjyydestä kiinnostuneiden henkilöiden / toimijoiden tunnistaminen - WP1 toteutetaan heti hankkeen käynnistysvaiheessa, koska antaa suuntaa myöhemmille työpaketeille WP 2 LÄMPÖYRITTÄJYYDEN UUDET LIIKETOIMINTAKONSEPTIT - koko lämpöyrittäjyyden liiketoimintaketjun analysointi - uusien liiketoimintakonseptien tunnistaminen - sekä teknologinen että liiketoiminnallinen tarkastelu - 2-3 uudentyyppistä pilot-kohdetta Oulunkaarelta sisällytetään työpakettiin - erityistarkastelu: laatuhakkeen tuomat uudet liiketoimintamahdollisuudet Oulunkaarella ja parhaan mahdollisen kansallisen ja kansainvälisen laatuhaketietämyksen hankkiminen Oulunkaarelle WP3 LÄMPÖYRITTÄJÄVALMENNUS - pohjana Oulunkaaren Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeessa tehty yrittäjien kontaktointi ja neuvonta - lämpöyrittäjäkurssit, sisältäen perusasiat lämpöyrittäjyydestä - lämpöyrittäjävalmennus ja sparraus: kullekin yrittäjälle/yrittäjäkandidaatille nimettävän mentorin kanssa toteutettava henkilökohtainen valmennus, paneutuen mm. lämpöyrittäjyyden markkinointiin WP4 OULUNKAAREN LÄMPÖYRITTÄMISEN VIESTINTÄOHJELMA - www-sivujen hyödyntäminen - tiedotusyhteistyö ja yhteydet muihin hankkeisiin mm. Oulunkaaren bioenergiapörssi -hanke
13 - vuoden 2012 Pohjois-Pohjanmaan tilanteeseen päivitetyn, räätälöidyn Lämpöyrittäjä 2012 tiedotus CD:n toteuttaminen. MOTIVA on toteuttanut lämpöyrittäjyyteen perehdyttävän lämpöyrittäjyys CD:n vuonna 2007. Oulunkaaren hankkeessa toteutettava lämpöyrittäjyys CD tarjoaa Oulunkaaren olosuhteisiin sovelletun, etenkin potentiaalisille ja nykyisille lämpöyrittäjille ja heidän sidosryhmille suunnatun CD:n sisältäen mm. koulutus- ja asiantuntijavideot ja hyödyntäen soveltuvia internet linkkejä esim. Youtube. - konferenssit, seminaarit, tietoiskut WP 5 YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN - Oulunkaaren muut hankkeet, erityisesti Bioenergiapörssi ja PUE - yhteistyö ja verkostoituminen Pohjois-Pohjanmaan vastaavantyyppisten muiden hankkeiden kanssa - Benchmarking ja oppiminen Suomen muista vastaavista hankkeista ja hyvistä käytännöistä. Samalla myös Oulunkaaren lämpöyrittäjyyteen liittyvän osaamisen esittely kansallisesti - kansainväliset good practise kokemukset, konferenssit, seminaarit, asiantuntijat - parhaan mahdollisen kansallisen ja kansainvälisen laatuhake-tietämyksen hankkiminen Oulunkaarelle.